FI76098C - N-metyl-11-aza-10-deoxi-10 -dihydroerytromycin-n-oxidderivat, foerfarande foer framstaellning av dessa, vid foerfarandet anvaend mellanprodukt samt deras anvaendning vid framstaellning av n-metylderivat av 11-aza-10-deoxi-10 -dihydroerytromycin-a. - Google Patents

Description

χ 76098 N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini-N-oksidijohdannaisia, menetelmä niiden valmistamiseksi, menetelmässä käytetty välituote sekä niiden käyttö 11-atsa- 10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n N-metyylijohdannais-5 ten valmistukseen

Jakamalla erotettu hakemuksesta 832606 Tämä keksintö koskee N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-10 10-dihydroerytromysiini-N-oksidijohdannaisia, menetelmää niiden valmistamiseksi, menetelmässä käytettyä välituotetta sekä niiden käyttöä ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytro-mysiini A:n N-metyylijohdannaisten valmistamiseksi.

Keksinnön mukaisilla N-oksidijohdannaisilla on 15 kaava

O

CH t <0V / 3 / HO., r”3’2 νΊ ΊΤ| 111; n = 1 20 \| L'0 I I III-A; n = 0

Η0'''··γ^ HO 0^^ O

HO''Tl ' f/Yr 0 >o« OCH3 jossa n on 0 tai 1.

30 Keksinnön mukaisella välituotteella on kaava 76098 2

O

t N(CH^) ,

HO-___ _<' «W X

5 ? | o I II

HO, XI is'' '··/* HO^Xpo·'0^^0 how /i rCf / /1 ‘(λ, o

i °y r X

0 xX^.OH

’och3 15 Keksinnön mukaisia yhdisteitä käytetään tunnet tujen ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n N-metyylijohdannaisten, joilla on kaava N(CH,) _ 20 I J z

CH, ^ . *2°·., X

3 xνΊο^ι·· Y' ^ HO *«, 1 / N. , Q Q ^ Ϊ13 H0 V"

25 H° 7\lS 4sX

χγ^γχ 0 vV···, ' OR, 30 OCH3 jossa R2 on vety, alkanoyyli, jossa on 2 - 3 hiiliatomia tai 3-karbetoksipropionyyli, ja R^ on vety, alkanoyyli, jossa on 2 - 3 hiiliatomia tai 3-karbetoksipropionyyli, 35 valmistuksessa.

3 76098

Erytromysiini A on on myös makrolidiantibioot-ti, joka on valmistettu fermentaatiolla, ja joka on kuvattu US-patenttijulkaisussa 2 653 899. Lukuisia johdannaisia erytromysiini Assta on valmistettu yritettäessä 5 muuntaa sen biologisia ja/tai farmakodynaamisia ominai suuksia. Erytromysiini A:n estereitä sekä mono- ja di-karboksyylihappoja kuvataan julkaisussa Antibiotics Annual, 1953 - 1954, julk. Symposium Antibiotics (Washington D. C.}, sivuilla 500 - 513 ja 514 - 521. US-patentti-10 julkaisu 3 417 077 kuvaa erytromysiini A:n syklistä kar- bonaattiesteriä, erytromysiini A:n ja etyleenikarbonaa-tin reaktiotuotetta, tehokkaana antibakteerisena aineena. US-patenttijulkaisu 4 328 334 kuvaa ll-atsa-10-deoksi- 10-dihydroerytromysiini A:ta, sen tiettyjä N-asyyli- ja 15 N-(4-substituoitu bentseenisulfonyyli)johdannaisia, joil la on antibakteerisia ominaisuuksia, sekä niiden valmistusmenetelmää .

Tertiäärisen amiiniryhmän sisältävien yhdisteiden primääristen ja/tai sekundääristen amiiniryhmien al-20 kylointi on yleensä vaikeaa. Kuitenkin on yleinen käytän tö suojata tertiääriset amiiniryhmät sellaisissa yhdisteissä muuttamalla ne N-oksideiksi ennen alkylointia ^Greene, "Protective Groups in Organic Synthesis", John Wiley & Sons, Inc., N. Y.,(1981) s. 281^· 25 On havaittu, että ll-atsa-10-deoksi-10-dihydro- erytromysiini A:n N-metyylijohdannainen ja sen 2'-, 4"-ja/tai 2',4"-asetyyli-, propionyyli- ja 3-karbetoksi-propionyylijohdannaiset ovat tehokkaita antibakteerisia aineita gram-positiivisia ja gram-negatiivisia baktee-30 reita vastaan.

Samaan tarkoitukseen voidaan myös käyttää yhdisteiden farmaseuttisesti sopivia happoadditiosuoloja, kuten esimerkiksi hydrokloridia, hydrobromidia, sulfaattia, fosfaattia, formaattia, asetaattia, propionaattia, buty-35 raattia, sitraattia, glykolaattia, laktaattia, tartraat- tia, malaattia, maleaattia, fumaraattia, glukonaattia, stearaattia, pamoaattia, bentsoaattia, sukkinaattia, laktaattia, p-tolueenisulfonaattia ja aspartaattia.

4 76098 Näitä yhdisteitä, joilla on kaava I, on kuvattu julkaisussa Chemical Abstracts, voi. 98 (1983), 17006c (BE-patenttijulkaisu 892 357) .

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan nimittää N-5 metyyli-ll-atsa-4-O-(1-kladinosyyli)-6-0-(D-desosaminyy- li)-15-etyyli-7,13,14-trihydroksi-3,5,7,9,12,14-heksa-metyylioksiasyklopentadekan-2-oneiksi. Yksinkertaisuuden vuoksi niihin kuitenkin viitataan tässä ll-atsa-10-deok-si-10-dihydroerytromysiini A:n N-metyylijohdannaisina, 10 US-patenttijulkaisussa 4 328 334 käytetyn nimeämisen mukaan.

Kaavan II mukainen yhdiste (1*2 = R^ =H) nimetään samoin N-hydroksi-ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromy-siini A:n N'-oksidiksi, jossa termi "N'-oksidi" viittaa 15 oksidin muodostumiseen desosaminyyliosan dimetyyliamino- ryhmässä.

Kaavan III mukainen rakenne (1*2 - R^ = H) nimetään N-metyyli-11-atsa-l0-deoksi-lO-dihydroerytromysii-ni-bis-N-oksidiksi. Avaruuskemia kaavan III 11-atsa-ato-20 miSsa ei vielä ole tunnettu. Diastereomeerit on kuitenkin sisällytetty kaavaan III.

Vaihtoehtona edellä käytetylle nimeämiselle myöhemmin tulevan kaavan IV mukainen kantayhdiste voidaan nimetä 9-deoksi-9a-atsa-9a-homoerytromysiini A:ksi. Tätä 25 systeemiä käyttäen kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa jokainen R2 ja on vety, on nimetty 9-deoksi-9a~metyy- li-9a-atsa-9a-homoerytromysiini A:ksi.

Kaavan I mukaiset yhdisteet ja niiden farmaseuttisesti sopivat happoadditiosuolat ovat tehokkaita anti-30 bakteerisia aineita gram-positiivisia mikro-organismeja, esim. Staphylococcus aureus ja Streptococcus pyogenes vastaan, ja gram-negatiivisia mikro-organismeja, esim. Pasturella multocida ja Neisseria sicca vastaan. Lisäksi niillä on merkittävä vaikutus Haemophilusta vastaan in 35 vitro. N-metyylijohdannainen (kaava I; R2 = R3 = H) on parempi kuin erytromysiini A ja ll-atsa-10-deoksi-10-di-hydroerytromysiini A vaikuttaessaan in vitro Heamophilus-ta vastaan.

5 76098

Keksinnön mukaiselle menetelmälle kaavojen III ja III-A mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi on tunnusomaista, että i) yhdiste, jolla on kaava 5 N (OH.,) ,

ho' I

χ 'Tl 10 ΗθΧΧ°Α

|X

/! 0., /0

i Vs T X

15 0 ’’OH

<och3 hapetetaan vetyperoksidilla tai perhapolla reaktioiner-tissä liuottimessa; ja 20 ii) saatu yhdiste, jolla on kaava 0 t n(ch3)2

25 -X. JL

HO / X

' · °\/\ °,,,r/0vY^

i r Q

X 'oH

OCH3 metyloidaan metyylijodidilla tai -bromidilla tai dimetyy-35 lisulfaatilla reaktioinertissä liuottimessa hapon vastaanottajan läsnäollessa.

6 76098

Keksintö koskee edelleen näiden yhdisteiden käyttöä kaavan I mukaisten yhdisteiden ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien happoadditiosuolojen valmistamiseksi, jolloin 5 a) pelkistetään yhdiste, jolla on kaava

O

t CH3 N(CH^), f_£*' HO,, 10 ΗΟ'η.....

HO / /1 15 1 f o

1 I

0 oh ,,,,0CH3 jossa n on 0 tai 1, 20 b) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yh diste, jossa 1*2 ja ovat samanlaisia ja merkitsevät muuta kuin vetyä, asyloidaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa sekä R2 että R^ merkitsevät vetyä, ja joka on valmistettu vaiheen a) mukaisesti, sopivalla asylointiaineella, 25 c) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yh diste, jossa R2 on vety ja R^ on muu kuin vety, suoritetaan kaavan I mukaiselle yhdisteelle, jossa sekä R2 että Rj merkitsevät muuta kuin vetyä, ja joka on valmistettu vaiheen b) mukaisesti, solvolyysi, 30 d) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yh diste, jossa R2 ja R^ ovat erilaisia ja merkitsevät muuta kuin vetyä, asyloidaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa R2 on vety ja R3 on muu kuin vety, ja joka on valmistettu vaiheen c) mukaisesti, sopivalla asylointiaineella, ja 35 tarvittaessa, jonkin edellä kuvatun vaiheen mukaisesti valmistettu kaavan I mukainen yhdiste muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoadditiosuolakseen.

7 76098

Yhdisteet valmistetaan siis ll-atsa-10-deoksi- 10-dihydroerytromysiini A:sta (kaava IV) seuraavan reak-tiokaavion mukaan: N(CH ) , HO-^k32

5 „—‘X

HN > H° -..y

m ] -> II

1 CHo0H

HO<S

10 ' Λ

I %r I I

I II L Alkyloiva ^ OH aine 'OCH^

IV

15

Pelkistys

I <- III / III-A

20 ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n hapetus suoritetaan reaktioinertissä liuottiraessa (s.o. sellainen, joka ei reagoi lähtöaineiden tai tuotteiden kanssa saaden aikaan aineita, joita ei haluta käytetyissä reaktio-olosuhteissa), käyttäen hapettavana aineena 25 vetyperoksidia tai perhappoa, kuten peretikkahappoa, per- bentsoehappoa, permaleiinihappoa ja perftaalihappoa.

Liuottimen valinta riippuu osaltaan käytetystä hapettavasta aineesta. Jos käytetään veteen liukenevaa hapettavaa ainetta, kuten vetyperoksidi tai peretikkahap-30 po, pitäisi käyttää veteen sekoittuvaa liuotinta. Jos käytetään hapettavaa ainetta, jolla on alhainen vesiliukoisuus, esim. perbentsoe- tai m-klooriperbentsoehappoa, vältetään yleensä reaktioseoksen vesiliuosta tarkoituksena saada yksifaasinen reaktioseos.

8 76098

Sopivia liuottimia käytettäväksi jälkimmäisten hapettavien aineiden kanssa ovat metyleenikloridi, kloroformi, eetterit, kuten dioksaani tai tetrahydrofuraani.

Hapetus suoritetaan ympäristön lämpötilassa; s.o.

5 noin 18 - 25°C:ssa, reaktioajan ollessa korkeintaan 24 tuntia. Ylimääräistä hapettavaa ainetta käytetään, jotta varmistetaan ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n, rajoittavan lähtöaineen, maksimimuuttuminen. Yleensä käytetään noin 1,0 moolista noin 35 mooliin hapetinta 10 moolia kohden mainittua rajoittavaa lähtöainetta. Käytän nössä, taloudellisista syistä, käytetään noin 5 - noin 15 moolia hapetinta moolia kohden rajoittavaa lähtöainetta. Vetyperoksidi on edullinen hapettavana aineena sen helpon saatavuuden takia. Kaavan II mukainen amiinioksidi 15 eristetään uuttamalla ja sen jälkeen poistetaan tai hajo tetaan ylimääräinen hapettava aine.

Näin valmistettu kaavan II mukainen amiinioksidi alkyloidaan sitten reaktiolla tarkoituksenmukaisen alky-loivan aineen kanssa, kuten metyylijodidin tai -bromidin 20 kanssa reaktioinertissä liuottimessa hapon vastaanotta jan läsnäollessa. Edullisia tässä vaiheessa käyttökelpoisia reaktioinerttejä liuottimia ovat metyleenikloridi, kloroformi, tetrahydrofuraani ja tolueeni. Sopivia hapon vastaanottajia ovat epäorgaaniset emäkset, kuten alkali-25 metallihydroksidit ja -karbonaatit, ja orgaaniset amiinit, kuten estyneet amiiniemäkset, esim. 2-lutidiini; ja mainittuja aineita käytetään ainakin stökiometrinen määrä perustuen käytettyyn alkyloivaan aineeseen.

Alkyloivia aineita käytetään yleensä määriä, jot-30 ka perustuvat amiinioksidilähtöaineeseen, ulottuen ekvi-molaarisesta määrästä aina 100 %:n ylimäärään.

Alkylointireaktio, kun käytetään metyylijodidia alkyloivana aineena, suoritetaan helposti ympäristön lämpötilassa. Alkylointi käyttäen metyylibromidia on hidas 35 ympäristön lämpötilassa, vaatien useita päiviä kestäviä pidennettyjä reaktioaikoja. Kun käytetään metyylibromidia, ovat kohotetut lämpötilat esim. noin 120°C:seen saakka edullisia reaktion jouduttamiseksi.

9 76098

Vaihtoehtoinen a lky loint imene telinä käsittää di-metyylisulfaatin käytön reaktioinertissä liuottimessa epäorgaanisen emäksen, kuten edellä luetellut, läsnäollessa. Reaktio-olosuhteet käytettäessä dimetyylisulfaat-5 tia ovat samanlaiset kuin on edellä mainittu metyyliha-logenideille.

Välituotteet, jotka muodostuvat alkyloitaessa kaavan II mukaista yhdistettä, eristetään haluttaessa va-kiomenetelmillä, kuten reaktioseoksen haihdutuksella, jo-10 ta seuraa vesipesu epäorgaanisten suolojen poistamiseksi. Mainittujen välituotteiden pelkistymistuotteet (kaava I) eristetään myös vakiomenetelmin, kuten uuttamalla.

On havaittu, että kaavan IV mukaisen yhdisteen hapetuksesta saatavan karkean tuotteen alkylointi antaa 15 kaksi tuotetta: kaavan III mukaisen yhdisteen, joka on tässä määritelty N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-10-dihydro-erytromysiini A:n bis-N-oksidi Uliksi; ja mono-oksidin (III-A), jossa oksidin muodostus on desosaminyylin types-sä. Mainittuun yhdisteeseen viitataan tässä N-metyyli-11-20 atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n desosaminyyli- N-oksidina.

Edellä kuvattuja välituotteita ei tarvitse puhdistaa ennen niiden käyttöä edellä annetun reaktiokaavion myöhemmissä vaiheissa. Niitä voidaan käyttää karkeassa 25 muodossa, s.o. heti, kun ne on erotettu vastaavista reak-tioseoksistaan. Ottaen huomioon helppouden ja taloudellisuuden, välituotteita ei yleensä puhdisteta ennen niiden käyttöä edelleen menetelmässä.

Kolmas ja viimeinen vaihe reaktiokaaviossa, pel-30 kistysvaihe, suoritetaan joko katalyyttisesti tai kemial lisesti alkylointireaktion karkeasta tuotteesta tai puhdistetusta alkyloidusta mono- tai bisoksidista (III-A ja III). Katalyyttinen pelkistys suoritetaan ympäristön lämpötilassa, esim. 18 - 25°C:ssa, noin 1 - noin 70 atm vety-35 paineessa reaktioinertissä liuottimessa. Korkeampia lämpötiloja ja paineita voidaan haluttaessa käyttää, mutta ne eivät anna mitään etuja.

10 76098

Sopivia katalyyttejä ovat jalometallikatalyytit, mieluummin kantaja-aineella varustettuna ja niiden tietyt suolat, kuten oksidit. Suositeltavia katalyyttejä ovat Pd/C, Rh/C, Pt02 ja Raney-nikkeli. Katalyytin ja kantajan 5 suhde ei ole kriittinen, mutta yleensä se on alueella 1:1 - 1:2.

Tyypillisiä pelkistysvaiheessa käytettäviä liuottimia ovat Cj^-alkoholit, erityisesti etanoli, etyyliasetaatti ja eetterit, esim, tetrahydrofuraani ja diok-10 saani.

Edellä mainitun heterogeenisen katalyyttisen reaktion lisäksi vuodaan käyttää homogeenista katalyysiä, jossa käytetään esimerkiksi tris(trifenyylifosfiini)kloo-rirodiumia (I), joka tunnetaan Wilkinsonin katalyyttinä. 15 Sopivia liuottimia mainittuun reaktioon ovat edellä heterogeenisen katalyyttimenetelmän yhteydessä luetellut ja joihin homogeeninen katalyytti on liukoinen. Homogeenisen katalyytin konsentraatio ei ole kriittinen, mutta taloudellisista syistä se yleensä pidetään tasolla noin 20 0,01 - noin 10 mooli-% substraatin painosta.

Vedyn paine ei ole kriittinen, mutta mukavuussyistä se on yleensä alueella noin 1 - noin 70 atm.

Edellä olevassa esityksessä heterogeenisistä ja homogeenisistä katalyyseistä, vaikkakin katalyyttien mää-25 riä, joita käytetään, ei yleensä pidetä "katalyyttisinä" tämän termin normaalikäytössä, niitä pidetään tässä kata-lyyttisinä, koska ilmenee vähän tai ei ollenkaan reaktiota niiden puuttuessa.

Katalyyttisen pelkistyksen heterogeenisen tai 30 homogeenisen, lämpötila ei ole kriittinen, mutta voi vaihdella noin 20°C:sta noin 100°C:seen. Suosittu lämpötila-alue on 20 - 80°C.

Alkyloitujen amiinioksidien (III-A ja III) kemiallinen pelkistys suoritetaan metallihydridien, kuten 35 natriumboorihydridin, natriumsyaaniboorihydridin, pyri-diini-SO^/kaliumjodidin tai sinkki/jääetikan avulla.

11 76098

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa R2 ja/tai ovat alkanoyylejä, kuten tässä on määritelty, valmistetaan helposti vakioasylointimenetelmillä, kuten niillä, joita ovat kuvanneet Jones et ai.; J. Med. Chem. 15 5 (1972), s. 631, ja Banaszek et ai., Rocy. Chem. 43 (1969), s. 763. 2'- ja 4"-hydroksiryhmät asyloidaan tarkoituk senmukaisen happoanhydridin £esim. (R2CO)20^ avulla pyri-diinissä. 2',4"-esterin solvolyysi metanolin kanssa tuottaa 4"-esterin.

10 Sekaestereiden, esim. 2'-asetyyli-4"-propionyy- li-, muodostuminen saadaan aikaan helposti asyloimalla 4"-esteri (R3 = propionyyli) etikkahapon anhydridin kanssa reaktioinertissä liuottimessa kaliumkarbonaatin läsnäollessa Jones et. al.:n (em. julkaisussa) kuvaaman seka-15 estereille sopivan menetelmän mukaan.

Happoadditiosuolat valmistetaan helposti käsittelemällä yhdisteitä, joilla on kaava I, ainakin ekvi-molaarisella määrällä tarkoituksenmukaista happoa reaktioinertissä liuottimessa, tai hydrokloridisuolojen ol-20 lessa kyseessä, pyridiinihydrokloridilla. Koska kaavan I

mukaisessa yhdisteessä on mukana enemmän kuin yksi emäksinen ryhmä, riittävä haponlisäys tyydyttämään kaikki emäksiset ryhmät antaa tilaisuuden polyhappoadditiosuolo-jen muodostumiselle. Kun valmistetaan kaavan I mukaisten 25 yhdisteiden happoadditiosuoloja, joissa R2 on alkanoyyli, käytetään isopropanolia liuottimena alkanoyyliryhmän sol-volyysin välttämiseksi. Happoadditiosuolat kerätään suodattamalla, jos ne ovat reaktioinerttiin liuottimeen liukenemattomia, saostamalla lisäämällä liuotinta, johon 30 happoadditiosuola ei liukene tai haihduttamalla liuotin.

Seuraavat esimerkit valaisevat menetelmää ja sen yhteydessä saatuja tuotteita. Esitetyissä esimerkeissä ei tehty yrityksiä valmistetun tuotteen maksimimäärän havaitsemiseksi tai saadun tuotteen saannon optimoimiseksi.

12 76098

Esimerkki 1 N-hydroksi-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A: n. N'-oksidi (kaava II)

Liuokseen, jossa oli 11-atsa-10-deoksi-10-dihydro-5 erytromysiini A:ta (10,0 g) 40 ml:ssa metanolia, lisättiin kaiken kaikkiaan 50 ml 30 % vesipitoista vetyperoksidia pisaroittaan 5-10 minuutin aikana samalla kun sekoitettiin.

Kun oli sekoitettu yön yli ympäristön lämpötilassa, reaktio-seos kaadettiin massaan, jossa oli jäätä (200 g), etyyli-10 asetaattia (200 ml) ja vettä (100 ml). Ylimääräinen vetyperoksidi sammutettiin lisäämällä varovasti pisaroittain kyllästettyä vesipitoista natriumsulfiittia, kunnes negatiivinen tärkkelys-jodikoe havaittiin. Kerrokset erotettiin; ja vesikerros pestiin kahdesti 200 ml:n annoksilla etyyliase-15 taattia. Kolme orgaanista uutetta yhdistettiin, kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin karkea N-hydroksi-11-atsa-10-deokso-1O-dihydroerytromysiini A:n N'-oksidi värittömänä vaahtona (8,6 g).

Vaikka karkea tuote osoittautui tyydyttäväksi käytet-20 täväksi alla kuvatussa valmistusmenetelmässä, puhdistus suoritettiin helposti silikageelikromatografiällä, eluoi-malla metyleenikloridi:metanoli:konsentroitu ammoniumhydrok-sidi -systeemillä (12:1:0,1). Pylvään kehittymistä seurasi ohutkerroskromatografia silikageelilevyillä käyttäen systee-25 miä metyleenikloridi:metanoli:konsentroitu ammoniumhydroksi-di (9:1:0,1). Levyt kehitettiin vanilliinispray /etanoli (50 ml): 85 % Η^Ρ04 (50 ml) tvanilliini (1,0 g)^7indikaattorilla lämmityksen kanssa. ^Hnmr (CDCl^) delta 3,21 /"6H, s, 3,39 (3H, s, kladinoosin CH^O-) . MS: pääpiikit 30 kohdissa m/e 576 (ioni desosamiinin hajoamisesta), 418 (aglykoni-ioni-miinus molemmat sokerit). Molemmat piikit osoittavat -N-OH-osan aglykonin sisällä.

Samalla tavalla, mutta substituoimalla vetyperoksidi ekvivalenttisella määrällä peretikkahappoa, valmistetaan 35 sama yhdiste.

13 76098

Esimerkki 2 N-metyyli-11-atsa-1 0-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n bis-N-oksidi (kaava III)

Sekoitettuun seokseen, jossa oli N-hydroksi-11-atsa-5 10-deokso-10-dihydroerytromysiini A:n N'-oksidia (4,83 g), metyleenikloridia (100 ml) ja kiinteää vedetöntä kaliumkarbonaattia (69,7 g), lisättiin 15,7 ml (35,8 g) jodimetaania pisaroittaan typessä kahden minuutin aikana. Seosta sekoitettiin typessä ympäristön lämpötilassa 3,5 tuntia ja muo-10 dostunut kiinteä aine otettiin talteen suodattamalla. Suo-datinkakku pestiin metyleenikloridillä (250 ml), suodos ja pesuliuokset yhdistettiin, vettä (300 ml) lisättiin ja kiivaasti sekoitetun seoksen pH säädettiin 11:een. Orgaaninen faasi erotettiin, kuivattiin vedettömällä natriumsulfaatil-15 la ja konsentroitiin, jolloin saatiin karkea tuote värittömänä vaahtona (4,36 g).

Vaikka karkea tuote osoittautui tyydyttäväksi käytettäväksi myöhemmin kuvatun menetelmän pelkistyksessä, puhdistus suoritettiin helposti menetelmällä, joka yleisesti 20 tunnetaan "Flash" -silikageelikromatografiana /w. Clark

Still et ai., J. Org. Chem. 43 (1978) 2923 J käyttäen 230-400 meshin silikageeliä (silikageeli/karkea aine noin 45/1 painon mukaan), eluoiden "välähdysmenetelmällä" (flash technique) asetoni/metanolilla tilavuussuhteessa 4/1. Saa-25 dut 10 ml:n fraktiot, jotka osoittautuivat puhtaaksi bis-N-oksidiksi ohutkerroskromatografiällä (TLC-eluointisysteemi: metyleenikloridi:metanoli:konsentroitu ammoniumhydroksidi = 6:1:0,1; vanilliini:85 % H^PO^:etanolispray käytettynä lämmityksen kanssa silikageelilevyille) yhdistettiin. 1 g:sta Λ 30 karkeaa tuotetta saatiin 128 mg puhdasta bis-oksidia. Hnmr (CDCl-j) delta 3,20 /$H, leveä s, aglykonin CH^N—>0 ja (^3)2***">0-7* 3,39 (3H, s, kladinoosin CH^O-) ; MS: m/e 461 ja 431, 415 (nämä kaksi piikkiä ovat osoituksena aglykonin N-oksidista), 159 (kladinoosiperäinen osa), 115 (desosamiini-35 N-oksidiperäinen osa).

n 76098

Yllä kuvattu kromatografinen menetelmä antoi myös toisen, vähemmän polaarisen tuotteen karkeasta aineesta: N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:n desosaminyyli-N-oksidin. (246 mg) .

5 ^Hnmr (CDCl^) delta 2,30 (3H, s, aglykonin CH^N-), 3,18 /6H, s, (CH3)2-N->07, 3,37 (3H, s, kladinoosin CH30-); MS: pääpiikit arvoissa m/e 461, 156, 115.

Esimerkki 3 N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A 10 Esimerkin 2 karkean tuotteen liuos, joka sisälsi N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:n de-sosaminyyli-N-oksidia ja N-metyyli-11-atsa-10-deokso-10-dihydroerytromysiini A:n bis-N-oksidia (4,36 g) 150 ml:ssa absoluuttista etanolia, hydrattiin Parrin laitteessa (3,52 15 kg/m ; 8,0 g 10 % palladiumia hiilellä katalyyttinä; ympäristön lämpötila) 1 1/4 tuntia. Katalyytti suodatettiin ja saatu suodos haihdutettiin kuiviin, jolloin saatiin väritön vaahto (4,3 g). Karkea tuote siirrettiin metyleenikloridiin (100 ml) ja sekoitettiin sitten veden kanssa (100 ml) samal-20 la kun seoksen pH säädettiin 8,8:aan. Orgaaninen ja vesi-kerros erotettiin. Vesikerros uutettiin sitten kahdesti 50 ml:n annoksilla metyleenikloridia. Kolme orgaanista uutetta yhdistettiin, kuivattiin vedettömällä natriumsulfaa-tilla ja haihdutettiin, jolloin saatiin väritön vaahto (3,0 g). 25 Koko näyte liuotettiin 11 ml:aan lämmintä etanolia ja lisättiin vettä, kunnes liuos tuli hiukan sameaksi. Liuoksen seistessä yön yli, siitä kiteytyi 1,6 g otsikon tuotetta; sp. 136°C, haj. Uudelleenkiteyttäminen samalla menetelmällä nosti sulamispisteen 142°C:seen, haj. ^Hnmr (CDCl3) delta 30 2,31 /6H, s, (CH-J-N-J, 2,34 (3H, s, aglykonin CH,-N-);

13 3 * J I

Cnmr fCDCl3, (CH^^Si sisäinen standardi^ ppm 178,3 (lak-toni, C = O), 102,9 ja 94,8 (C-3, C-5) , 41,6 (aglykonin CH..-N-) ; MS: m/e 590, 4 32, 158.

3 I

,5 76098

Esimerkki 4

N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-l0-dihydroerytromysiiniA

Esimerkin 2 puhdas N-metyyli-11-atsa-1O-deoksi-lO-dihydroerytroraysiini A:n bis-N-oksidi (20 mg) hydrattiin 5 esimerkin 3 menetelmän mukaan. Ohutkerroskromatografia systeemillä metyleenikloridi:metanoli:konsentroitu ammonium-hydroksidi (9:1:0,1) ja vanilliinisprayn käyttö indikaattorina (ks. esimerkki 2) lämmittäen silikageelilevyillä osoittivat yhden, yhdenmukaisen tuotteen. Sen ^Hnmr- ja TLC-10 R^-arvot olivat identtiset verrattuna esimerkin 3 tuotteen arvoihin. Saanto: 60 %.

Esimerkki 5

N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A

Esimerkin 2 karkean tuotteen liuos, joka sisälsi 15 N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:n desosaminyyli-N-oksidia ja N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n bis-N-oksidia (10,0 g) 150 ml:ssa absoluuttista etanolia, hydrattiin Parr-laitteessa ^3,52 kg/m ; 15 g Raney-nikkelikatalyyttiä (vesi-kostea liete); 20 ympäristön lämpötila^ 1 1/2 tuntia. Kehitys, kuten esimerkissä 3 on kuvattu, antoi 8,5 g otsikon tuotetta, jonka TLC R^-arvot olivat identtiset verrattuna esimerkin 3 tuotteen arvoihin.

Esimerkki 6

25 N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A

N-raetyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n desosaminyyli-N-oksidin (15 mg) liuosta etanolissa (5 ml) hydrattiin 2 psi:n paineessa käyttäen 5 mg 5 % Pd-C-kata- lyyttiä kolme tuntia. Katalyytin suodatus ja liuottimen pois- 30 to in vacuo antoivat otsikon yhdisteen (98 % saanto) värit- tömänä vaahtona. Sen Hnmr- ja TLC R^-arvot olivt identtiset esimerkin 3 tuotteen arvojen kanssa.

Esimerkki 7 N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A 35 hydrokloridi N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A:n liuokseen (0,2 g, 0,27 mmol) 50 ml:ssa etanolia 16 76098 (absoluuttista)lisättiin ekvimolaarinen määrä kloorivetyä ja reaktioseosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa yksi tunti. Liuottimen poistaminen haihduttamalla alipainessa antoi mono-hydrokloridisuolan.

5 Samalla tavallavalmistettiinN-metyyli-11-atsa-10- deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:n hydrobromi-, asetaatti-, sulfaatti-, butyraatti-, sitraatti-, glykolaatti-, stearaat-ti-, pamoaatti-, p-tolueenisulfonaatti-, bentsoaatti- ja aspartaattisuolat.

10 Tämän menetelmän toisto, mutta käyttäen kaksinker taista hapon määrää antoi mainitun N-metyylijohdannaisen dihapposuolan.

Esimerkki 8 N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini 15 A:n bis-hydrokloridi

Liuokseen, jossa oli 2,00 g N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:ta 50 ml:ssa metyleeniklo-ridia, lisättiin pisaroittaan liuosta, jossa oli 308 mg py-ridiinihydrokloridia 25 ml:ssa metyleenikloridia, useiden 20 minuuttien aikana. Seos konsentroitiin hauraaksi vaahdoksi (2,35 g), jauhettiin kauttaaltaan hienoksi 125 ml:n kanssa vettä. Kirkas vesiliuos dekantoitiin veteen liukenemattoman jäännöksen päältä ja lyofilisoitiin, jolloin saatiin N-metyyli-11-atsa-10-deoksi-1O-dihydroerytromysiini A:n 25 bis-hydrokloridisuola värittömänä amorfisena vaahtona (1 ,21 g) .

Analyysi C^gH-^O^^^HCl :lle

Laskettu: 8,65 % Cl

Saatu: 8,89 % Cl.

30 Pienen erän vesiliukoista tuotetta käsittely vesipi toisella natriumbikarbonaatilla antoi veteen liukenemattoman tuotteen, jolla oli identtinen TLC-R^-arvo verrattuna niihin, joita edellä annettiin N-metyyli-11-atsa-10-deoksi- 1O-dihydroerytromysiini A:n vapaalle emäkselle.

76098

Esimerkki 9

2' , 4ll-diasetyyli-N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A

Liuoksen, jossa oli N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-5 10-dihydroerytromysiini A:ta (1,5 g, 2 itumol) pyridiinis- sä (50 ml) ja etikkahapon anhydridiä (30 ml), annettiin seistä huoneen lämpötilassa 3 päivää. Se kaadettiin sitten jään päälle ja pH säädettiin 9:ään 20-%:isella NaOH (paino-%)-liuoksella. Seoksen uuttaminen kloroformilla 10 (3 x 50 ml) ja sen jälkeen yhdistettyjen uutteiden kui vaaminen (I^CO^lla) ja liuottimen haihdutus alipaineessa antoi otsikon yhdisteen.

Tämän menetelmän toisto, mutta käyttäen propioni-hapon anhydridiä tai 3-karbetoksipropionihapon anhydri-15 diä asyloivana aineena, antoi vastaavat 2',4"-diasyyli- johdannaiset.

Esimerkki 10

411-asetyyli-N-metyyli-ll-atsa-10-deoksi-10-dihydroerytromysiini A

21,4"-diasetyyli-N-metyyli-10-deoksi-10-dihydro-erytromysiini A:ta (1,0 g) liuotettiin 100 ml:aan etanolia ja annettiin seistä 3 päivää huoneen lämpötilassa. Metanolin haihdutus alipaineessa antoi otsikon tuotteen.

Esimerkin 9 21,4"-dipropionyyli- ja 2',4"-3-karb- etoksipropionyylijohdannaisten solvolyysi antoi vastaavat 4"-propionyyli- ja 4”-(3-karbetoksipropionyyli)johdannaiset .

Claims (11)

1. Yhdiste, jolla on kaava 0

2. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen yh-20 disteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että i) yhdiste, jolla on kaava N(CH^)

25 HN^ S I χ „0χχ°Λ H0 / ^| fX i °/ r x ° Xc ""°h och3 35 hapetetaan vetyperoksidilla tai perhapolla reaktioiner-tissä liuottimessa; ja is 76098 ii) saatu yhdiste, jolla on kaava O t N«CH3»2 5 jOl HO / /1 10 / / o °*· ✓O ✓ i / r Y *'·0H *' och3 15 metyloidaan metyylijodidilla tai -bromidilla tai dimetyy-lisulfaatilla reaktioinertissä liuottimessa hapon vastaanottajan läsnäollessa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheen i) hapetus suorite- 20 taan käyttämällä vetyperoksidia tai perhappoa, joka on valittu ryhmästä, johon kuuluvat peretikkahappo, perbent-soehappo, m-klooriperbentsoehappo, permaleiinihappo ja perftaalihappo.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että vaiheen ii) alkylointi suoritetaan käyttämällä metyylijodidia ja epäorgaanista emästä tai orgaanista amiinia vähintään stökiometrisinä määrinä metyylijodidista laskettuna.

5 HO. »'Jv N > Hq'-> „oX.....θλλ 10 ΗΟ^ί/Ι 1*0 ' i Y°T 0 OCH3 15

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että vaiheen i) hapetus suoritetaan käyttämällä vetyperoksidia ja vaiheen ii) alkylointi suoritetaan käyttämällä metyylijodidia. 20 7 6 0 9 8

5 CH t (0) / 3 . N(CH ) X L—/ ho-, n 1 r 1 \i L"' I I Η0'·'γ^ HO^muo/^ON 10 no''1 7| ('”/ Y°T 15 0 /¾ ''' OH OCHj jossa n on 0 tai 1.

6. Yhdiste, jolla on kaava O t N (CH-.) „

7. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen yhdisteen käyttö kaavan N(CH3)2 CH3 ^ ^—s***' 20 | .* J H0/> jO / f/°M°J X -°R3 och3 mukaisen yhdisteen tai sen farmaseuttisesti hyväksyttä-30 vän happoadditiosuolan valmistamiseksi, jossa R2 ja R3 toisistaan riippumatta ovat vety, alkanoyyli, jossa on 2-3 hiiliatomia, tai 3-karbetoksipropionyyli; jolloin 21 76098 a) pelkistetään yhdiste, jolla on kaava 0 t CH3 N(CH^), 5 (O) / J I 3 2 H<>^|.....0^ 10 ho''^ 0 skt·-·» ‘och3 15 jossa n on 0 tai 1, b) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yhdiste, jossa 1*2 ja ovat samanlaisia ja merkitsevät muuta kuin vetyä, asyloidaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa sekä R2 että R^ merkitsevät vetyä, ja joka on valmis- 20 tettu vaiheen a) mukaisesti, sopivalla asylointiaineella, c) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yhdiste, jossa R2 on vety ja R3 on muu kuin vety, suoritetaan kaavan I mukaiselle yhdisteelle, jossa sekä R2 että R3 merkitsevät muuta kuin vetyä, ja joka on valmistettu 25 vaiheen b) mukaisesti, solvolyysi, d) kun halutaan valmistaa kaavan I mukainen yhdiste, jossa R2 ja R3 ovat erilaisia ja merkitsevät muuta kuin vetyä, asyloidaan kaavan I mukainen yhdiste, jossa R2 on vety ja R3 on muu kuin vety, ja joka on valmistettu 30 vaiheen c) mukaisesti, sopivalla asylointiaineella, ja tarvittaessa, jonkin edellä kuvatun vaiheen mukaisesti valmistettu kaavan I mukainen yhdiste muutetaan farmaseuttisesti hyväksyttäväksi happoadditiosuolakseen. 22 7 6098