FI75925B - Valstork foer torkning av fanerark. - Google Patents

Description

75925

Telakuivaaja vaneriviilujen kuivaamiseksi Valstork för torkning av fanerark

Kyseessäolevan keksinnön kohteena on nk. telakuivaaja vaneriviilujen kuivaamiseksi.

Kyseisentyyppinen kuivaaja on sinänsä tunnettu. Se koostuu pitkänomaisesta, oleellisesti suljetusta kaapista, johon on sijoitettu laitteet kuivausilman tai -kaasun johtamiseksi sekä poistamiseksi, sekä laitteet kuivattavien viiluarkkien johtamiseksi kaapin läpi päästä toiseen kosketuksessa kuivaavan, kuumennetun ilman kanssa. Laitteet viiluarkkien johtamiseksi koostuvat telakuivaajassa nimenomaisesti useista peräkkäisistä telapareista, joiden välisen nipin kautta arkit johdetaan telaparilta toiselle. Telaparit sijaitsevat toistensa suhteen siten, että niiden väliset nipit sijaitsevat samalla, oleellisesti vaakasuoralla tasolla, jossa tasossa kuivattava arkki tulee kulkemaan.

Kunkin telaparin telojen halkaisija on tavallisesti noin 100 mm ja telaparit ovat kuivauslaitteen pituussuunnassa noin 300 mm jaolla. Kyseisenlaisia kuivausra-toja on kuivaimessa tavallisesti 3 tai 4 päällekkäin.

Kyseisenlaisella telakuivaajalla kuivataan pääasiassa määrämittaan leikattuja, oleellisen ehjiä ja täysimittaisia viiluarkkeja. Laitetta voidaan käyttää myös leveydeltään vaihtelevan liitosviilun (ns. jonttien) kuivaukseen. Arkit syötetään kuivajaan syysuunta kulkusuuntaan päin.

Telakuivaaja soveltuu useille viilunpaksuuksille, koska siinä viilu kulkee hyvin pakko-ohjattuna kuivumisensa ja kuljetuksensa aikana. Tunnetuissa telakuivaajissa on todettu kuitenkin haittapuoleksi viilun pyrkimys kup- 2 75925 ristella kuitusuuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa, ts. viilu tulee olemaan kuivattuna kuitupoikkisuunnas-saan melkoisesti aaltoileva.

Tähän tunnetun telakuivaajän ongelmaan on aikaansaatu oleellinen parannus keksinnönmukaisella järjestelyllä, jolle tunnusomaista on , että kunkin kuivausradan tela-parit ovat toisiinsa nähden kuljetusradan pystysuunnassa siten sijoitetut, että joka toinen telapari tulee olemaan hieman niiden väliin jäävää telaparia alempana, vast, ylempänä, jolloin viilulle on aikaansaatu kul-kuunnassaan jonkinverran aaltoileva etenemistie.

Puhallinkuivauslaitteita, joissa kuivattava rainamainen tuote johdetaan kulkusuunnassa porrastettujen telanip-pien kautta tunnetaan mm. brittiläisestä patentista no 1 206 201 sekä suomalaisesta patenttihakemuksesta no 802580. Näistä ensinmainittu julkaisu kuvaa kuivaus-laitteistoa, joka on tarkoitettu erilaisten filmiraino-jen kuivaamiseen, ja siinä telanippien porrastuksen tarkoituksena on varmistaa kuivaustelojen pyöritysvoiman siirtyminen filmimateriaalia liikuttavaksi voimaksi ilman filmimateriaalin naarmuttumisvaaraa.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa no 802580 kuvattu laitteisto koskee viilurainan kuivauslaitteistoa, jossa viilu johdetaan poikkisuuntaisesti kuitusuuntaan nähden. Kuivaimessa toteutettujen järjestelyjen tarkoituksena on estää viilun kuitusuuntaiset kutistumahalkeamat kuivaamisen kuluessa tai sen jälkeen. Eräänä tällaisena toimenpiteenä on ehdotettu viilun johtamista joustavien johtoelinten välissä tiukasti ohjattuna jyrkästi polveilevaa rataa pitkin mahdollisimman tarkoin kuivaussy-linterisarjän vaippapintoja noudattavasti. Kuivausku-tistumahalkeamien estämiseksi radan kulkunopeutta hidastetaan kuivauksen loppua kohti, jolloin näin aikaan- 3 75925 saadun tyssäysvaikutuksen on esitetty kompensoivan kutistuman aiheuttaman halkeilutaipumuksen. Vaikutusta voidaan tehostaa viilun "pehmennyksellä", eli tekemällä viilun pintaan kuitusuuntaisia viiltoja. Minkäänlaisia vaikutuksia viilun kupruiluun kuitusuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa julkaisussa ehdotetuilla toimenpiteillä ei ole esitetty olevan.

Keksinnön mukaisessa laitteistossa viilu joutuu kussakin kuivausradassa kulkemaan kuitusuunnassaan vuorotellen ylöspäin, vast, alaspäin kaarevaa rataa, ts. sinikäyrää muistuttavasti aaltoilevaa rataa pitkin, jolla viilua kaareuttavalla liikkeellä on todettu olevan erittäin tehokkaasti viilun, kuitusuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa, kuivumiskupristumia estävä vaikutus. Tällä kaareuttamistoimenpiteellä on sivutulokse-na myös viilun kuivumista edistävä vaikutus, koska viilu tällöin painautuu tiiviimmin kunkin telaparin teloja vasten. Samalla voidaan ajatella, että viilun ul-kokaaren puoleiset puuhuokoset avautuvat voimakkaammin kuin jos viilu kulkisi taipuilematta suoraviivaista rataansa pitkin.

Peräkkäisten telaparien keskinäisen korkeussiirron ei tarvitse olla kovinkaan suuren riittävän viilun taipui-lemisen aikaansaamiseksi, ja se on esimerkiksi noin 100 mm halkaisi jäisistä teloista koostuvilla telapareilla, jotka ovat noin 300 mm etäisyydellä toisistaan, vain noin 20 mm. Tämä etäisyys voi tosin vaihdella melkoisen laajoissa rajoissa keksinnön tuloksen saavuttamiseksi, mutta ylisuurilla siirroilla ei saavuteta vastaavaa lisähyötyä.

Keksintöä selvitetään oheiseen piirustukseen viittaamalla, jossa 4 75925

Kuva 1 esittää periaatteellista toteutusta tavanomaisen telakuivaajan yhden kuivausradan osan telajär-jestelystä ja

Kuva 2 esittää vastaavaa tilannetta, jossa telaparit ovat keksinnönmukaisesti järjesteltyinä

Kuvissa on esitetty viiluarkki 1 johdetuksi useamman, telojen 2, 2' muodostaman telaparin nipin läpi. Telapa-rien välillä kulkiessaan viilu 1 joutuu kuivattavan, kuuman ilma- tai kaasuvirtauksen vaikutuksen alaiseksi, joka johdetaan viiluun kussakin telaparivälissä olevilla, ei esitetyillä puhallussuuttimilla. Myös telat 2, 2' ovat kuumia mainitun kuumnailmapuhalluksen vaikutuksesta edestauttaen viilun kuivaamista.

Kuvan 1 mukaisessa, tunnettua laitteistoa vastaavassa tilanteessa telaparit 2,2' ovat sijoitetut oleellisesti samalle tasolle, jolloin viilu 1 saa oleellisesti vaakasuuntaisen suoran liikeradan. Tässä tilanteessa viilu pyrkii kuitenkin kupristelemaan voimakkaasti poikki-suunnassaan.

Tämän estämiseksi ovat kuivaustelaparit järjestetty kuvan 2 mukaisessa keksinnön toteutuksessa kuivaimen pystysuunnassa siirettyihin asemiin siten, että joka toinen telapari tulee olemaan korkeammalla, vast, alempana kuin niiden välissä oleva telapari. Tällöin viiluarkki 1 etenee loivaa sinimuotoista rataa pitkin taipuen kulkuradallaan vuorotellen ylöspäin, vast, alaspäin, joka taipumaliike vähentää oleellisesti viiluarkin taipumis-mahdollisuuksia poikkisuunnassaan. Samalla arkki joutuu painautumaan voimakkaammin kuumia teloja vasten, millä on edullinen vaikutus viilun kuivamiseen. Taipumaliike

Claims (2)

1. 5 75925 avaa myös ulkokaarenpuoleisia huokosia, mistä on vaikutuksena vesihöyryn vapaampi poistuminen viilusta. Edestakainen taipuminen aikaansaa myös tavallaan pumppaus-liikeen viiluun, jolla saattaa olla oma vaikutuksensa todettuun tehostuneeseen kuivausvaikutukseen. Esitetyn vaihtoehdon lisäksi, jossa kunkin telaparin akselit ovat samassa pystytasossa, voidaan telaparit asentaa myös siten, että joka toisen telaparin kummankin telan akselit sisältävät tasot poikkeavat tietyn samansuuntaisen kulman verran pystytasosta sekä näiden väliin jäävien, samoin joka toisen telaparin kummankin telan akselit sisältävät tasot poikkeavat saman kulman verran vastakkaiseen suuntaan pystytasoon nähden. Myös senkaltainen asennus on mahdollinen, jossa kaikkien telaparien kummankin telan akselit sisältävät tasot poikkeavat samansuuntaisesti ja saman kulman verran pystytasosta. Kyseisenlaisella telaparien telojen akseleiden keskinäisellä kallistetulla asennuksella on mahdollista vaikuttaa viilun luontevaan ohjaukseen sen aaltoilevalla liikeradalla. Kyseistä kallistettua asennustapaa käytettäessä voidaan myös telaparien keskinäistä pystysuuntaista asettelua sovittaa kallistukseen nähden luontevan liikeradan aikaansaamiseksi esimerkiksi eri-paksuisille viiluille.
2. 1. Vaneriviilun telakuivaaja, jossa peräkkäiset telaparit muodostavat ainakin yhden oleellisesti vaakasuun-