FI75358C - Foerfarande foer producering av torkad stycketorv. - Google Patents

Description

MENETELMÄ KUIVATUN PALATURPEEN TUOTTAMISEKSI - FÖRFARANDE

FÖR PRODUCERING AV TORKAD STYCKETORV

75358 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä kuivatun palaturpeen tuottamiseksi, jossa menetelmässä tuotantokentästä nostetaan turveraaka-ainetta, joka muodostetaan olennaisesti kiekkomaisiksi paloiksi, minkä jälkeen palat asetetaan tuotanto-kentän pinnalle, jossa niiden annetaan kuivua.

Nykyisissä palaturpeen tuotantomenetelmissä on epäkohtana niiden tehottomuus. Niissä ei nimittäin pystytä käyttämään hyväksi tuotantokentän pinnan kuivauskapasiteettia läheskään kokonaan.

Olennaisen parannuksen nykyisiin palaturpeen tuotantomenetelmiin verrattuna muodostaisi näinollen menetelmä, jolla turvetta voitaisiin tuottaa kentän koko kuivauskapasiteettia vastaavalla teholla tai jossa ainakin päästäisiin lähelle tätä. Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada tällainen menetelmä, ja sille on tunnusomaista se, että turpeesta muodostettavat palat järjestetään tuotantokentälle tuotantosuunnan mukaisiksi riveiksi niin, että palojen keskiöakselit ovat vaakasuorassa, jolloin saavutetaan palojen mahdollisimman nopea kuivuminen.

• Keksinnöllä saavutetaan se, että turvepalat voidaan muodos taa olennaisesti aikaisempaa suuremmiksi. Kun tällaiset palat asetetaan kyljelleen tuotantokentän pintaa vasten, on niiden pinnasta noin 5 % kosketuksessa kentän pintaan ja loput 95 % jää kuivumispinnaksi, joka on alttiina tuulen ja auringon valon kuivaavalle vaikutukselle. Alustavissa kokeissa on todettu, että tällaiset palat saadaan kuivumaan riittävässä määrin ilman, että niihin tarvitsisi muodostaa reikiä kuivumisen edistämiseksi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää tunnettuja palaturvetuotantokoneita. Kysymykseen tulee esim. ruuvityyp-pinen kone, jonka työsyvyys voi olla jopa 1,4 m. Koneen 7 5 3 5 8 tuottamat palat voidaan järjestää tuotantokentän pinnalle koneen liikkumissuunnan mukaisiksi suoriksi riveiksi· joissa palat ovat määrätyllä vakioetäisyydellä toinen toisistaan. Palojen tiheys voi tällöin olla sellainen, että kuivattava turvemäärä on noin 700-800 m3/ha. Kun suolla voidaan tuottaa 2-3 turve-erää kesässä, muodostuu tuotannoksi tuotantokautta kohti noin 1400-2400 m3/ha, mikä on olennaisesti enemmän kuin tunnetuilla menetelmillä saavutettava tuotanto.

Keksinnön etuna on edelleen se, että suurikokoisten kiekkomaisten palojen kerääminen pois tuotantokentältä kuivausvai-heen jälkeen on vaivatonta, ja työmäärä tuotettua palaturve-kuutiometriä kohden jää kaiken kaikkiaan huomattavasti pienemmäksi kuin tunnetuissa menetelmissä. Kentältä kerättävät palat siirretään sopivimmin varastoaumaan, jossa niiden kuivuminen jatkuu. Tuotantokentällä suoritettava kuivaus muodostaa tällöin kuivauksen alkuvaiheen, jossa päästään 40 % kiintoainepitoi suuteen, ja palojen lopullinen kuiva-ainepitoisuus saavutetaan vasta aumassa. Auma sijaitsee sopivimmin suon muodostaman tuotantokentän laidalla ja voi olla katettu, ja palat ovat varastoituna aumaan niin, että ilma • pääsee kulkemaan niiden välitse. Aumassa tapahtuva kuivumi nen on melko hidasta, mikä on valmiin kuivatun turpeen laa-: dun kannalta etu, sillä näin turvepaloista tulee erittäin tiiviitä ja turpeen energiasisältö tilavuusyksikköä kohti .: saadaan korkeaksi.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää turpeesta keksinnön mukaisesti muodostettua kiekkomaista palaa, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisia paloja järjestettyinä ri-: veiksi tuotantokentäl1 e , ja kuvio 3 esittää graafisesti palan kuivumista tuotantokentällä eräässä esimerkkitapauksessa.

Il 3 75358

Keksinnön mukaisessa menetelmässä turve nostetaan tuotanto-kentäksi muodostetusta suosta sopivimmin palaturvekoneella, joka muodostaa turpeesta kiekkomaisia paloja. Kuviossa 1 on esitetty tällainen pala 1, jonka muodostaa tasapaksu, viipa-lemainen kappale, jonka sivut ovat ellipsin muotoiset. Keksinnön mukaan palat 1 järjestetään kentän pinnalle riveiksi, joissa ne saavat kuivua auringon ja tuulen vaikutuksesta. Palat 1 seisovat tällöin kentällä kyljellään eli palojen keskiöakselit vaakasuorassa, ja tällöin niiden pinnasta ainoastaan noin 5 % on kosketuksessa kentän pintaan loppuosan toimiessa vapaana kuivumispintana. Tapa, jolla palat 1 järjestetään kentälle 2 ilmenee kuviosta 2. Palojen 1 kuivuttua riittävästi ne kerätään pois kentältä ja siirretään esim. kentän laidalla olevaan aumaan jatkokuivausta varten.

Kuviossa 3 on esitetty graafisesti tulokset eräästä kuivaus-kokeesta, jossa käytettiin kuvion 1 mukaisia kiekkomaisia turvepaloja, joissa palan ellipsin muotoisen sivun pituus ja leveys (mitat A ja B kuviossa) olivat 300 mm ja 260 mm ja jossa palan paksuus (mitta C kuviossa 1) oli 120 mm. Koe suoritettiin noin kahden ja puolen kuukauden pituisena aikana heinä-syyskuussa, ja kuviossa 3 on esitetty turpeen sisältämä kosteus (%) kuivumisajan funktiona ajan ollessa esi-:* tetty päivämäärien avulla. Kuviossa olevat neljä eri käyrää ,· I-IV edustavat turpeen kosteutta mitattuna palan neljästä eri kohdasta siten, että käyrä I edustaa palan leveyssuunnassa (korkeussuunnassa) sen ylintä neljännestä, käyrä II seuraavaa alempaa neljännestä, käyrä III jälleen seuraavaa alempaa neljännestä ja käyrä IV palan alinta neljännestä eli palan tuotantokentän pintaa vasten olevaa osaa. Kuviosta nähdään, että noin kolmessa viikossa palat ovat kuivuneet kosteuspitoisuuteen 50-60 %, ja tässä vaiheessa ne olisi edullista siirtää kentältä aumaan. Koetta jatkettaessa on palojen kosteuspitoisuus vielä alentunut, mutta pyrittäessä palaturpeen mahdollisimman korkeaan laatuun ei kentällä tapahtuvan kuivauksen jatkaminen näin pitkälle ole enää välttämättä edullista.

Claims (6)

11 75358

1. Menetelmä kuivatun palaturpeen tuottamiseksi, jossa menetelmässä tuotantokentästä nostetaan turveraaka-ainetta, joka muodostetaan olennaisesti kiekkomaisiksi paloiksi, minkä jälkeen palat asetetaan tuotantokentän pinnalle, jossa niiden annetaan kuivua, tunnettu siitä, että palat järjestetään tuotantokentälle tuotantosuunnan mukaisiksi riveiksi n i irti, että palojen keskiöakse-lit ovat vaakasuorassa, jolloin saavutetaan palojen mahdollisimman nopea kuivuminen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palat järjestetään tuotantokentälle niin, että enintään 5. kunkin palan pinta-alasta on kosketuksessa kentän pintaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että turpeen nosto tuotantokentästä tapahtuu palaturveko-neella ja että palat järjestetään tuotantokentälle koneen liikkumissuunnan mukaisiksi riveiksi.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palat järjestetään tuotantokentälle siten, että kuivattava turvemäärä on noin 700-800 m3/ha.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuontokentällä suoritetaan palojen alkukuivaus, minkä jälkeen palat siirretään varastoaumaan jatko-kuivatusta varten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paloja kuivataan tuontokentäl1ä siksi, kunnes niiden kiintoainepitoisuus on 40 %, minkä jälkeen palat siirretään varas-toaumaan. Il