FI75083C - Anordning foer uppmaetning av mjoelkad mjoelk. - Google Patents

Description

75083 1 Laite lypsetyn maidon mittaamiseksi

Anordning för uppmätning av mjölkad mjölk 5

Keksinnön kohteena on laite lypsykoneella lypsetyn maidon mittaamiseksi ja haluttaessa edullisesti näytteen ottamiseksi laitteistossa, jossa keskuskappaleessa pidetään lypsyn aikana jatkuva alipaine 10 johtamalla ilma ylhäältä alipalneputkeen ja maito kuljetetaan alakautta allpaineputkea pitkin pumpun avulla maitoputkeen.

Suomalaisessa kuulutusjulkaisussa 65 697 on kuvailtu lypsykoneen lisälaite, joka pystyy pumppaamaan lypsykoneen keskuskappaleessa 15 alipaineisena olevan maidon putkilypsykoneen maitoputkeen normaali-paineeseen. Julkaisussa kuvattu laite on suunniteltu toimivaksi lypsykoneeseen kuuluvan tykyttimen ohjaamana. Kuulutusjulkaisussa on myös todettu laitteen suoma mahdollisuus mitata maito siihen kuuluvalla pumpulla.

20

Kuulutusjulkaisussa 65 697 kuvatussa laitteessa maitopumppu suorittaa edestakaisen liikkeen jokaisen tykyttimen kaksoislyön-: nin aikana. Jotta tällöin päästäisiin tarkkaan maidon mittaami- ·· seen, tarvitaan mitta-anturia ja jonkinasteista elektroniikkaa, 25 jotta männän eripituisten iskujen yhteistilavuus saadaan tarkkaan selville. Laitteen toimiessa em. tavalla on myös ilmeistä, että laite kuluttaisi suuremman määrän ilmaa kuin keksinnön mukaisessa muodossa, jossa männän liikkeet on saatu yhtä pitkiksi käytännön mittatarkkuuden vaatimissa rajoissa. Tällöin pumpun läpi virranneen 30 maidon määrä saadaan selville yksinkertaisen mekaanisen laskurin avulla. Männän liikkeen pituus voidaan kokeellisesti säätää niin, että tarpeellinen mittatarkkuus saavutetaan.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että pumpun männän liikkeiden saamiseksi yhtä pitkiksi pumpun toimintaa ohjaa venttiilijärjestelmä, joka pumpun männän ääriasentojen perusteella 2 75083 1 ohjaa ohjausventtiiliä päästämään pumpun männän eri puolille vaikuttavat painevaikutukset puristusvaiheen ja imuvaiheen alkamiseksi, jolloin männän liike on riittävällä tarkkuudella aina yhtä pitkä riittävän mlttaustakkuuden saamiseksi ja että laite käsittää keskus-5 kappaleessa pinnanohjaimen, joka säätää pumpun toimintaa keskuskappa-leessa olevan maitomäärän mukaan.

Keksintöä selitetään lähemmin oheisten kuvioiden avulla.

10 Kuvio 1 esittää kuulutusjulkalsussa 65 697 esitettyä laitteistoa;

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista laitteiston pumppua 6, jolla maito imetään keskuskappaleesta 2, jonne maito on johdettu nänneistä, ja pumpataan maitoputkeen 12, jota pitkin malto valuu tilasäiliöön.

15

Kuvio 3 esittää vastaavaa laitteistoa parannettuna keksinnön mukaisilla laitteilla;

Kuvio 4 esittää keskuskappaleeseen kuuluvan pinnanohjaimen erästä so-20 vellutusta leikattuna ja kaavlomaisesti esitettynä;

Kuvio 5 esittää edellisestä osaa, joka toimii alipaineen paluuletkuna;

Kuviot 6a ja 6b esittävät alipaineletkun pinnanohjaimen osan asentoja 25 pinnanohjaimen ollessa eri korkeudella;

Kuvio 7 esittää leikkausta toisenlaisesta pinnanohjainrakenteesta;

Kuviot 8a ja 8b esittävät ohjausventtiilin eri asentoja alipaineen 30 ollessa männän yläpuolella ja alapuolella.

Seuraavassa kuvataan viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioon 1 kaavamaisesti yläpuolisella maitoputkella varustettua putkilypsy-konetta, joka on varustettu kuulutusjulkalsun 65 697 mukaisel-35 la lisälaitteella.

Il 75083 1 Tunnetussa putkilypsykoneessa 1 nänninpäähän vaikuttavat alipaineen vaihtelut on laitteessa oleellisesti eliminoitu johtamalla ilma ja maito eri teitä pinnanohjaimella 18 varustetusta keskuskappaleesta 2: ilma yläkautta pitkin allpaineputkea 3 ja maito alakautta alipaine-5 putkea 4 pitkin.

Plnnanohjain 18 on rakennettu siten, että se sulkee myös llmaputken suun 21, jos maidon pinta keskuskappaleessa jostakin syystä nousee liian korkealle. Pinnanohjaimen 18 paino aiheuttaa plnnanohjaimen 10 irtoamisen aukolta välittömästi maidon pinnan laskettua.

Maidon poistamisen alakautta erikseen tekee mahdolliseksi lypsylait-teeseen 1 kuuluvan tykyttimen 5 ohjaama, alipaineputkessa 3 vallitsevaa alipainetta hyväkseen käyttävä mäntäpumppu 6. Esimerkissä pumppu 6 15 on kytketty lypsimen kaksoisimuletkuun 20 lypsimen tykytyskammioiden (ei kuviossa) rinnalle. Pumpun toiminnan mahdollistaa maitoa imevän männän 7 ilma- ja maitopintojen 8,9 välinen pinta-alaero. Pumpulta 6 vaadittavan työntövoiman aiheuttaa puolestaan alipaineen johtaminen tykyttimen 5 avulla llmapinnan 8 alapuolelle jäävään "kaulukseen" 10.

20

Alipainepumppu kehittää alipaineen, joka voidaan käyttää työntekoon. Vastaavasti maito on keskuskappaleessa 2 saman suuruisen alipaineen alaisena. Pumppu 6 (differentiaalipumppu) mahdollistaa maidon imemisen normaalipaineeseen käyttäen saman suuruista alipainetta työvoimana, 25 jolloin siis männän maito- ja ilmapintojen 8,9 eri suuret pinta-alat mahdollistavat männän 7 toiminnan.

Pumpun 6 työntövoimaa tarvitaan työntämään maito maltoletkua 11 pitkin maitoputkeen 12, jossa saa vallita normaalipaine tavallisesta 30 lypsykoneesta poiketen.

Keksinnön mukaista laitetta hyväksi käyttäen lypsetty maito johdetaan normaaliin tapaan nänneistä nännikumien 16 kautta alipaineessa keskuskappaleeseen 2. Imuvaiheen aikana pumppu 6 imee tykyttimen 5 35 kaksoislyönnin alkuosan aikana keskuskappaleessa 2 olevaa maitoa; tällöin maito kulkee allpaineputkea 4 pitkin venttiilin 14 läpi pum- 4 75083 1 pun 6 maitotilaan 17. Pumppu 6 imee niin kauan, että pinnanohjain 18 saavuttaa keskuskappaleen 2 pohjan, jolloin maidon virtaus lakkaa.

Tykyttimen 5 kaksoislyönnin loppuosan, puristusvaiheen, aikana mäntä 7 5 työntää maidon venttiilin 15 läpi maitoletkun 11 kautta maitoputkeen 12, joka viettää tilasäiliöön päin (ei esitetty kuviossa) ja maito menee omalla painollaan tilasäiliöön.

Kuviossa 2 kuvatun keksinnön mukaisen laitteen maitopumpun toiminta 10 on saatu tykyttimestä riippumattomaksi siten, että erityisen vent-tiilijärjestelmän avulla pumppu imee maltoa keskuskappaleesta 2 sitä mukaa kun sitä lypsetään ja pinnanohjain 18 päästää sitä maitoputkeen. Kun mäntä on saavuttanut ääriasentonsa, se aukaisee kääntövent-tiilin 22a, jonka kautta pääsee alipaine ohjausventtiiliä 24 liikutta-15 van männän toiselle puolelle 23a, mistä edelleen seuraa, että ohjaus-venttiili liikahtaa asentoon, jossa se ohjaa männän puristus!iikkee-seen. Toisin kuin imuliike, männän puristusliike on yhtäjaksoinen.

Kun pumpun maitokammio on tyhjentynyt, alapuolen kääntöventtiili 22b toimii kuten edellä on selitetty yläpuolen venttiilin telmivän, kään-20 täen männän jälkeen imuliikkeeseen.

Kun ohjausventtiili 24 on kuvion osoittamassa asennossa ja seuraavas-sa valheessa kääntöventtiilin 22b kautta pääsee tilaan 23b alipaine, voi tilaan 23a näin syntyvä alipaine haitata männän liikettä. Tämän 25 vaikutuksen poistamiseksi on tiloihin 23a ja b johtavat letkut yhdistetty yhdistysventtiilillä 30, joka päästää normaalipaineen aukkojen 31 kautta sille puolelle, missä alipaine on matalin.

Alipaineella toimiva ohjausventtiilin 24 mäntä 24a puristusvaiheen 30 aikana ohjaa normaalipaineen pumpun männän 7 päälle ja alipaineen pumpun "kaulustilaan" 10 ja vastaavasti imuvaiheen aikana normaali-paineen pumpun "kaulustilaan" 10 ja alipaineen pumpun männän 7 päälle.

35 Keksinnön raukaisen pumpun männän liikkeet saadaan yhtä pitkiksi käytännön mittatarkkuuden rajoissa, kuten edellä on jo huomautettu. Pum-

II

75083 1 pun kannen läpi ulottuvan sauvan tai vastaavan 26 avulla voidaan männän työnnöt siirtää mekaaniselle laskurille 25 ja siten saada mitattua pumpattu maitomäärä. Mittaustuloksen tarkkuuteen vaikuttaa myös kes-kuskappaleen 2 erikoisrakenne, jossa pinnanohjain 18 estää ilman pää-5 syn maidon sekaan pumppuun asti. Maidon loiskuessa keskuskappaleessa on vaara, että sitä joutuu ilmaputkeen. Tätä varaa on pyritty estämään saattamalla ilma putken suulla 21 voimakkaaseen pyöroliikkee-seen, joka heittää ilmassa olevat maitoplsarat kauemmaksi suuaukosta. Edellä mainitut seikat auttavat riittävän tarkan mittaustuloksen aikaan-10 saamiseen.

Näytteen ottamiseksi pumpun läpi virranneesta maidosta on tässä esimerkissä pumpun kanteen porattu reikä 27, jonka kokoa voidaan muuttaa eri tuotantovaiheessa olevia lehmiä lypsettäessä siten, että saadaan 15 kertymään tarpeellinen määrä näytettä. Reikä on peitettävissä silloin, kun näytettä ei tarvitse ottaa. Pumpun työntövaiheen aikana maitotilassa on ylipaine, jolloin osa maidosta virtaa näytteenottoreiän kautta näyteastiaan johtavaan letkuun 28, jossa on maidon takaisinvirtauksen estävä venttiili 50'.

20

Kuvion 3 mukaisessa toista sovellutusmuotoa esittävässä laitteistossa on maltopumpun toiminta saatu myös tykyttimestä 5 riippumattomaksi rakentamalla pumpun 6 kanteen männän 7 kanssa samankeskeisesti ohjaus-venttiili 24 siten, että pumppu 6 imee maitoa keskuskappaleesta 2 sitä 25 mukaa kun sitä lypsetään. Näin tykytin 5 vapautuu varsinaiseen tehtäväänsä ja itse lypsytapahtuma jää entiselleen verrattuna nykyisin käytössä oleviin lypsylaitteisiin. Venttiiliä 24 käyttää mäntään 7 kiinnitetty putkikara 40 rajoittimien 38 avulla. Muuttamalla näiden rajoitti-mien 38 asemaa putkikaralla 40 voidaan männän 7 tekemä liike säätää halu-30 tunlaiseksi pumpun tyjenemistä ja maidon mittausta ajatellen. Putkikara 40 voi toimia myös ilmaputkena (kuten kuviossa 3), jolloin yhteys venttiilin 24 ja kaulustilan 10 välillä kulkee putkikaran läpi ja männässä reikien 36 kautta. Edelleen karaa 40 voidaan käyttää välittämään laskurille 25 tieto männän 7 tekemien työntöjen lukumäärästä lypsetyn mai-35 don määrän mittaamiseksi.

6 75083 1 Kuviossa 8a on esitetty venttiilin 24 rakenne ja asento silloin, kun venttiili ohjaa nipasta 51 alipaineen nippaan 53, josta on yhteys pumpun kannen 54 läpi männän yläpuolelle. Tällöin kaulustilaan 10 pääsee normaalipaine nipan 52 ja putkikaran 40 kautta. Päinvastaista tilan-5 netta esittää kuvio 8b.

Venttiili 24 toimii siten, että se päästää vuoroin alipainetta molemmille puolille männän 7 yläosaa 8,10. Vastakkaiselle puolelle päästetään normaalipaine. Lukituskytkin 55 pitää venttiilin siinä asennossa, 10 mihin se on kulloinkin siirretty putkikaran ja rajoittimiin 38 kuuluvien jousien välityksellä. Kun mäntä lähestyy ääriasentojaan, rajoitti-meen 38 kuuluva jousi jännittyy. Männän edettyä liikkeessään kyllin pitkälle jousen voima riittää irrottamaan lukituskytkimen 55 ja venttiili siirtyy yhtäjaksoisella liikkeellä toiseen ääriasentoonsa, johon 15 lukituskytkin sen jälleen lukitsee. Pumpun toiminnan kannalta on oleellista, ettei venttiili 24 jää väliasentoihinsa vaan pysyy lukittuna toiseen ääriasentoonsa suunnan muutoksia lukuunottamatta. Venttiilin 24 toimintaherkkyyttä voidaan säädellä toisaalta muuttelemalla lukitus-kytkimen 55 lukitusvoimaa ja toisaalta vaihtamalla rajoittimiin 38 jäyk-20 kyydeltään erilaisia jousia. Pumpun mittatarkkuuden parantamiseksi voi osoittautua tarpeelliseksi rakentaa rajoittimet 38 niin, että ne jousen jännittymisen jälkeen laukaisevat lukituskytkimet 55 suoralla kosketuksella tarkoin määrätyssä asemassa kerrasta toiseen.

25 Tässä kuvattua laitetta onkin kehitetty niin, että plnnanohjaln 18' ei tuki maidon virtausta missään vaiheessa vaan säätelee pumpun 6 joka imu- ja työntövaiheiden tai vain imuvaiheen voimakkuutta niin, että keskuskappaleen 2 tyhjentyessä maidosta pumpun tehonsaanti kaksoisimu-letkun 35 kautta lakkaa kokonaan. Tällöin pumppu jää odottamaan lisää 30 maitoa, joka kohottaisi pinnanohjainta ja päästäisi lisää tehoa pumpulle säätäen täten pumpun tehoa portaattomasti nollasta maksimitehoon saakka.

Kun keskuskappaleessa 2 maidon pinta on minimissä, plnnanohjaln 18' 35 laskeutuu ala-asentoonsa, jolloin kuristuskohta 33, kuvio 6b, sulkeutuu täysin. Maidon pinnan noustessa jälleen kuristuskohta 33 avautuu 75083 "I päästäen alipaineen pumpulle 6, jolloin sen toiminta alkaa. Kuviossa 4 on esitetty plnnanohjaimen 18' ja säätöjärjestelmän erään sovellutus-muodon rakenne. Kuvio 5 kuvaa laitimmaisia letkuja 18"a,18"c, joista toinen 18"a toimii myös alipaineen paluuletkuna ja toinen 18"c tarvi-5 taan antamaan pinnanohjaimelle 18" tukevuutta. Laitimmaiset letkut 18"a,18"c voidaan asettaa niin, että ne painavat pinnanohjainta 18" alaspäin ja siten sulkevat kuristuskohdan 33 keskuskappaleen 2 ollessa tyhjä. Plnnanohjaimen 18" nostevoiman on pystyttävä kumoamaan laitimmaisten letkujen 18"a,18"c alaspäin suuntautuva vääntövoima, kun 10 maidon pinta nousee.

Pumpun 6 toiminnan hallitsemiseksi tarvitaan esimerkiksi kolmitievent-tiili 34, joka kuvion 4 asennossa päästää alipaineen lävitseen pinnan-ohjaimen 18',18",18"' kautta. Tämä asento on ns. työskentelyasento.

15 Venttiili 34 voidaan myös kääntää niin, että se päästää alipaineen ohi kuristuskohdan 33. Tällöin pumppu käy yhtäjaksoisesti, mikä on tarpeen mm. tyhjennettäessä laitetta maidosta sekä pestäessä laitetta. Venttiilin 34 avulla voidaan myös alipaineen kulku estää täysin ja siten pysäyttää pumppu.

20

Kuviossa 7 on esitetty kuvion 4 rakenteesta poikkeava pinnanohjain-rakenne 18"'. Kun keskuskappaleessa 2 maidon pinta on minimissä, välittyy tieto plnnanohjaimen 18"' asemasta männän 32 (kuvio 3 ja 7) tai vastaavan avulla kuristusventtiilille 33. Venttiili 33 toimii 25 ilman virtauksen säätelijänä siten, että plnnanohjaimen 18'" liikkeet saavat männän 32 liikkumaan pitkittäissuunnassa. Kun pinnanohjain 18"' on alimmassa asennossaan, voidaan kierrehylsyä 48 kiertämällä säätää kuristusventtiili 33 täysin sulkeutuneeksi. Kuristustuki 47 on kierteillä kiinnitetty männän 32 läpi sylinterin seinämiin ja toi-30 mii näin alasimena, jota vasten männän 32 mukana liikkuva tappi 49 voi kuristaa kuristusventtiilin 33 täysin sulkeutuneeksi. Pumpun toiminnan hallinnan mahdollistaa epäkeskokytkin 34', jolla on kolme asentoa. Asennossa 1 (kuviossa 7) epäkeskokytkin 34' on asennossa, jossa se ei paina tappia 49 tarpeeksi, jotta tämä yltäisi kuristamaan 35 kiinni venttiiliä 33. Tässä asennossa pumppu käy siis lakkaamatta riippumatta plnnanohjaimen 18"' asemasta. Toiminto on tarpeen mm.

8 75083 1 lypsyn lopussa, kun laitteisto pitää tyhjentää maidosta sekä pesun yhteydessä. Epäkeskokytkimen 34' asennossa 2 (ei kuviossa) epäkesko-kytkin 34’ on käännetty männän 32 suuntaiseksi. Tällöin kuristus-venttiili 33 on kiinni, kun pinnanohjain 18"' on pohja-asennossaan 5 ja aukeaa sitä mukaa, kun pinnanohjain 18'" nousee. Tämä asento on ns. työskentelyasento. Kun epäkeskokytkin 34' käännetään toiseen ääriasentoonsa, se painaa tappia 49 alasinta 47 vasten niin paljon, että pinnanohjain 18"' nousee yläasentoonsa männän 32 vetämänä ja täten myös kuristusventtiili 33 on täysin sulkeutunut riippumatta 10 muista tekijöistä. Tätä asentoa tarvitaan, kun halutaan saada pumpun toiminta väliaikaisesti lakkaamaan täysin.

Kakeoisimuletku 35 voidaan johtaa keskuskappaleeseen 2 myös pohjan kautta (kuvio 3) ja ilman virtauksen säätö kuristuskohdassa 33 tapah-15 tuu pelkästään taipuisaa letkua taivuttamalla niin, että se toisessa ääriasennossaan on täysin tukossa ja toisessa ääriasennossaan (suorana) täysin auki. Tällöin mahdollistetaan suodatlnpinnan 43 suurentaminen tarvittaessa. Jos laitteeseen tuodaan elektroniikkaa, kaksoislet-ku 35 voidaan korvata johtimllla. Tällöin erillinen pinnanilmaisin 20 käytt ää pumpun yhteydessä olevaa alipaineventtiiliä korvaten siten venttiilien 33 ja 24 yhteistoiminnan tässä laitteessa.

Pumppaussykäysten laskuri 25 (kuvio 3) saa voimansa (pulssin) esim. putkikaralta 40. Laskurin mittatarkkuus rajoittuu täysiin "pumpulli-25 siin" (esim. 2dl). Haluttaessa tätäkin tarkempi mittatieto se voidaan lukea esim. mäntään asetetun merkin asennosta johonkin kohtaan sylinteriä asetetun asteikon suhteen. Laskuri 25 voi saada voimansa myös esim. tilaan 10 johtavan ilmaletkun välityksellä, jolloin laskuri aistii paineen vaihteluista ko. tilassa. Jos laitteistoon tuodaan 30 elektroniikka, on tällaisen sykäystiedon käyttö helppoa ja antaa monia mahdollisuuksia. Edelleen mittatietoa voidaan käyttää ohjaamaan mm. lypsinten irrottimen toimintaa.

Vaahdon muodostuminen keskuskappaleeseen on ongelma lypsyn aikana.

35 Keskuskappaleeseen onkin lisätty erillisen kehikon kannattelema suodatin, jonka tehtävänä on luonnollisesti myös suodattaa maidosta siihen

II

75083 1 joutuneet roskat ja estää niitä joutumasta esim. pumpun 6 venttiilei-hin. Maidon suodattaminen tässä vaiheessa on mielekästä myös lypsytyön välittömän seurannan kannalta. Näkyyhän suodattimelle juuttunut roska välittömästi läpinäkyvän keskuskappaleen kannen läpi.

5

Suodattimen A3 avulla on kuitenkin mahdollista myös ehkäistä maito-vaahdon joutumista keskuskappaleen vaahtotilasta A5 alipaineletkuun 21. Suodatin painautuu toisaalta keskuskappaleen kantta vasten ylhäällä ja toisaalta keskuskappaleen pohjaa vasten alhaalla rajaten keskuskappa-10 leeseen vaahtotilan A5. Kun paine-eroja syntyy vaahtotilan 45 ja keskus-kappaleen keskiosan ja edelleen alipaineletkun välillä, vaahtotilassa olevan ilman täytyy läpäistä kahdesti suodatin päästäkseen alipaineletkuun 21, jolloin vaahto sammuu. Suodattimesta voi tällöin irtautua maitovirran mukaan pieniä maitopisaroita, joiden eliminoimiseksi kes-15 kuskappaleen kanteen on jätetty pyörretila 44. Tilaa rajaavat renkaan muotoinen valli 42 ja suodatin 43. Valliin 42 on työstetty uria siten, että ne ohjaavat pyörretilaan vaakatasossa tulevan ilmavirran pyörteeksi, jonka voima suurenee aina, kun ilmavirtaus voimistuu ja päinvastoin. Samaan tarkoitukseen voidaan käyttää alipaineletkuun 21 20 asennettua paksunnosta, jossa keskuskappaleesta 2 poispäin suuntautuva ilmavirta ohjataan pyörreliikkeeseen. Lehmäkohtaisen maitonäytteen saamiseksi tarvittaessa voidaan maitoletkuun 11 asettaa välikappale, johon kuuluvat venttiili 50, näytteenottonippa 27, näytteen määrän säätöreikä tai venttiili 39 ja näytejohdin. Edelleen pumpun yhteyteen 25 voidaan tarkoitusta varten asentaa teline näytteen keruuastiaa 29 varten. Venttiili 5C voidaan korvata näytejohtimeen 28 asetettavalla taka-iskuventtiilillä (ei kuviossa). Haluttaessa ottaa määrätty osuus, esim.

2 %, maitonäytteeksi sijoitetaan venttiilin 39 paikalle sopivan kokoinen suutin. Jos taasen tarkoitus on saada yhtä suuri määrä näytettä 30 joka lehmältä tuotosmäärästä riippumatta, voidaan näytteen määrä säätää venttiilin 39 avulla. Venttiili kuristaa jousen välityksellä letkua, jolloin kuristuksen voimakkuudesta riippuu pumpun 6 työntövaiheen aikana kuristuskohdan läpi vuotaneen maitonäytteen määrä.

35 Keksinnön mukainen pinnanohjaimen toiminta on tärkeä, jotta pumpun männän iskun pituus saadaan pysymään riittävän tarkasti saman pituisena, pumpun käyttämää ilmamäärää voidaan rajoittaa sekä maitoa voidaan 10 75083 ^ käsitellä mahdollisimman hellävaraisesti sen arassa jäähtymisvaiheessa. Mittaustuloksen tarkkuuteen ja laitteen toimintaan vaikuttavat kuitenkin muutkin tässä esitetyt seikat.

5 Edellä on kuvattu keksinnöllinen idea, jossa rakenteet voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Pumpun 6 käyttövoimana voi olla alipaineen sijasta sähkö tai jokin muu voimanlähde.

10 15 20 25 30 35

II

Claims (20)

1 Patenttivaatimukset

1. Laite lypsykoneella lypsetyn maidon mittaamiseksi ja haluttaessa edullisesti näytteen ottamiseksi laitteistossa, jossa keskuskappaleessa (2) 5 pidetään lypsyn aikana jatkuva alipaine johtamalla ilma ylhäältä ali-paineputkeen (3) ja maito kuljetetaan alakautta alipaineputkea (4) pitkin pumpun (6) avulla maitoputkeen (12), tunnettu siitä, että pumpun (6) männän (7) liikkeiden saamiseksi yhtä pitkiksi pumpun toimintaa ohjaa venttiilijärjestelmä, joka pumpun männän (7) ääriasentojen 10 perusteella ohjaa ohjausventtiiliä (24,24’) päästämään pumpun männän (7) eri puolille vaikuttavat painevaikutukset puristusvaiheen ja imuvaiheen alkamiseksi, jolloin männän liike on riittävällä tarkkuudella aina yhtä pitkä riittävän mittaustarkkuuden saamiseksi ja että laite käsittää keskuskappaleessa (2) pinnanohjaimen (18), joka säätää pumpun toimintaa 15 keskuskappaleessa (2) olevan maitomäärän mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pumpun (6) toimintaa ohjaa venttiilijärjestelmä, jossa pumpun mäntä (7) saavuttuaan imuvaiheen ääriasentoon aukaisee imun lopun kääntöventtii-

20 Iin (22a), joka päästää alipaineen ohjausventtiiliä liikuttavan männän (24a) toiselle puolelle (23a), mistä seuraa, että ohjausventtili (24) työntyy asentoon, jossa se aiheuttaa puristusvaiheen, joka jatkuu ääriasentoon asti, jolloin mäntä (7) aukaisee puristuksen lopun kääntövent-tiilin (22b), jolloin alipaine pääsee ohjausventtiilin (24) männän (24a) 25 tilaan (23b) siirtämään männän (24a) päinvastaiseen asentoon aiheuttaen pumpun männän (7) imuliikkeen.

3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilijärjestelmään kuuluu alipaineella oh- 30 jättävä mäntä (24a) ja männän liikkeillä ohjattu ohjausventtiili (24), joka pumpun männän (7) puristusvaiheen aikana ohjaa normaalipaineen pumpun männän (7) päälle ja alipaineen pumpun "kaulustilaan" (10) ja vastaavasti imuvaiheen aikana ohjausventtiili (24) ohjaa normaalipaineen pumpun "kaulustilaan" (10) ja alipaineen pumpun männän (7) päälle. 35

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on ohjausventtiilin tiloihin (23a ja 23b) 12 75083 1 johtavat letkut yhdistetty yhdlstyeventtllllllä (30) ohjaamaan normaalipaineen aukkojen (31) kautta sille puolelle, missä alipaine on matalin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siltä, että siinä on pumpun kannen läpi ulottuva sauva (26) tai vastaava, jonka avulla männän työnnöt siirretään mekaaniselle laskurille (25) pumpatun maitomäärän mittaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että näytteen ottamiseksi pumpun läpi virranneesta maidosta pumpun maltopuolen kanteen on porattu peitettävissä oleva reikä (27), jonka kokoa voidaan muuttaa eri tuotantovaiheessa olevia lehmiä lypsettäessä siten, että saadaan kertymään tarpeellinen määrä näytettä, 15 joka saadaan otettua pumpun työntövaiheen aikana näyteastiaan johtavaan letkuun (28), jossa on takaisinvirtauksen estävä venttiili.

7. Patenttivaatimuksen l mukainen laite, tunnettu siitä, että keskuskappaleessa oleva pinnanohjain (18*,18",18"') säätää oh- 20 jausventtiiliin (24') menevän alipaineen siten, että jos keskuskappaleessa (2) ei ole maitoa, pinnanohjain (18',18",18'") sulkee kuristimen (33) avulla pumpulle (6) menevän alipaineen ja päästää alipaineen pumpulle (6), kun keskuskappaleeseen (2) tulee maitoa, jolloin pumpun toiminta alkaa pinnanohjaimen (18',18",18"') säätäessä pumpun (6) te- 25 hoa portaattomasti nollasta maksimitehoon saakka.

8. Edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että pinnanohjaimeen (18',18",18"') tulee pumpulta (6) alipaineen paluuletku (18a), jossa on kolmitieventtiili tai vastaava (34,34'), 30 työskentelyasennossa se päästää alipaineen lävitseen pinnanohjaimen (18',18",18'") kautta, käännettynä niin, että se päästää alipaineen ohi kuristuskohdan (33), pumppu käy jatkuvasti, estettäessä tehon saanti alipaineventtiilillä (34,34') kokonaan, pysäytetään pumppu (6).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pinnanohjain (18',18",18'") ohjaa sähköisesti pumppua (6) käyttävää ohjausventtiiliä (24'). Il 13 75083

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tun nettu siitä, että keskuskappaleen (2) yläosassa on keskuskappa-leen seinämiä ja kantta vasten nojaava, vaahtotilaa (45) rajaava suodatin (43), joka estää roskien pääsyn pumppuun samalla kun se 5 ehkäisee maitovaahtoa joutumasta tyhjöletkuun (21).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siltä, että keskuskappaleen (2) kanteen on jätetty pyörretila (44) , jota rajaavat renkaanmuotolnen valli (42) ja suodatin (43) ja, että val- 10 liin (42) on työstetty uria siten, että ne ohjaavat pyörretilaan vaakatasossa tulevan ilmavirran pyörteeksi eliminoiden pisaroiden joutumisen alipaineilmaan.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että mäntään (7) on kiinnitetty ohjausvent- tiiliä (24) käyttävä rajoittimilla (38) varustettu putkikara (40), jonka avulla männän (7) liike säädetään halutuksi ohjaamalla ohjaus-venttiili (24') päästämään alipaine vuorotellen männän (7) yläosan kummallekin puolelle (8,10). 20

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkikara (40) toimii myös ilmaputkena ohjausventtiilin (24’) ja männän (7) kaulustilan (10) välillä. 25 14, Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että ohjausventtiiliin (24') kuuluu lukituskytkin (55), joka pitää venttiilin seuraavaan siirtoon asti siinä asennossa mihin se kulloinkin on siiretty putkikaran (40) välityksellä. 30 15, Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tunnettu siitä, että rajolttimissa (38) on jousi, joka jännittyy männän (7) lähestyessä ääriasentoa ja saavutettuaan männän edetessä riittävän jännityksen laukaisee lukituskytkimen (55), jolloin ohjausventtiili (24') siirtyy yhtäjaksoisella liikkeellä toiseen ääriasentoon. 35

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että rajoitin (38) jousen jännityksen jälkeen laukaisee lukituskytki- 14 75083 1 men (55) suoralla kosketuksella tarkoin määrätyssä asemassa kerrasta toiseen.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että pumppaussykäysten laskuri (25) saa voimansa putklkaralta (40).

18. Jonkin patenttivaatimuksen 12-16 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että laskuri (25) saa voimansa männän (7) yläosan alatllan 10 (10) painevaihteluista ilmaputken välityksellä.

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lehmäkohtaisen suhteellisen näytteen saamiseksi on maitoletkussa (11) välikappale, johon kuuluu venttiili (50) ja näyt- 15 teenottonippa (27) sekä säätöreikä tai -venttiili (39) ja näytejohdin, jolloin näytteeksi voidaan ottaa pumpun pumppaamasta määrästä haluttu näytemäärä.

20. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että pumppu (6) on varustettu laitteella, jotka mit- taavat pumpatun maitomäärän pumpun männän (7) iskujen lukumäärän perusteella. 25 30 35 II 15 . 75083