FI74637B - Anordning vid en tryckmediedriven slagapparat foer reglering av slaglaengden av en slagkolv. - Google Patents

Description

74637

Sovitelma paineväliainekäyttöiseen iskulaitteeseen isku-männän iskunpituuden säätämistä varten 5 Tämän keksinnön kohteena on sovitelma paineväliaine käyttöiseen iskulaitteeseen iskumännän iskunpituuden säätämistä varten, johon iskulaitteeseen kuuluu - runko, jossa on pesä työkalua varten ja iskusy-linteri, 10 “ iskusylinterissä aksiaalisesti edestakaisin liik kuva iskumäntä iskujen kohdistamiseksi työkaluun sen sijaitessa pesässä iskuasennossa, - iskusylinteriä päin sijaitseva paineväliainetäyt-teinen tyynysylinteri iskumännän pysäyttämistä varten, ja 15 - iskusylinteriin liitetty paineväliainelähde isku- männän iskuliikkeen aikaansaamiseksi, ja -iskusylinteriin aksiaalisesti rajoittuva tyynymän-tä, joka liikkuu aksiaalisesti iskumäntää kohti ja poispäin siitä rungon ja tyynymännän välisessä sylinterissä.

20 Hydraulisissa iskulaitteissa on iskusylinterin työ- kalunpuoleiseen päähän muodostettu painenestetoiminen tyy-nysylinteri, joka sijaitsee kiinteästi laitteen rungossa tai aksiaalisesti runkoon lukitussa iskusylinterissä. Tunnetuissa ratkaisuissa iskumäntä iskee normaalissa työti-25 lanteessa ensin työkalupesässä oikeassa iskuasennossa sijaitsevan työkalun päähän, minkä jälkeen iskumäntä palaa takaisin iskusylinterin vastakkaiseen päähän uutta iskua varten. Jos työkalu on siirtynyt tarpeeksi eteenpäin normaalista iskuasennosta työkalupesässä, iskee iskumäntä 30 täydellä iskuenergiallaan tyynysylinteriin, joka jarruttaa ja pysäyttää iskumännän. Tässä tilanteessa iskun pituus kasvaa normaaliin työtilanteeseen verrattuna. Samoin is-kunpituus kasvaa, mikäli työkalu on siirtynyt jonkin verran eteenpäin, eikä näin ollen sijaitse oikeassa iskupis-35 teessä.

Iskumännän tällainen pitempi isku aiheuttaa eräitä olennaisia epäkohtia. Iskusylinteriin tulevan korkeapaineisen nesteen virtaus täytyy katkaista, ennenkuin iskumäntä on normaalissa iskuasennossa ja avata iskusylinterin yhteys 2 74637 tankkiin, jotta iskumäntä voisi palata takaisin uutta iskua varten. Tyynysylinteriin pysähtyvän männän pitempi isku aiheuttaa lisääntyvää imua iskusylinterissä, niin että nesteen paine laskee alle tankkipaineen, jolloin kavitaatio saattaa 5 vahingoittaa iskulaitteen osia.

FI-patenttihakemuksessa 763159 on esitetty hydraulinen iskukone, jonka runkoon on laakeroitu vaimennusmäntä, jonka läpi työkalu ulottuu ja joka pitää työkalun tietyn minimivä-lyksen päässä iskupisteestä. Tehollisen työvaiheen aikana 10 työkalu painautuu runkoa vasten, jolloin välys supistuu nollaan. Julkaisun mukaisella rakenteella ei pystytä ratkaisemaan ongelmaa, joka liittyy iskumännän pitempään iskunpi-tuuteen tyhjäkäynnin aikana.

SE-kuulutusjulkaisussa 395 126 on esitetty naulauslai-15 te, jonka rungossa on iskusylinteri iskumäntää varten. Isku-männän pienempihalkaisijäistä alaosaa ympäröi jarruhylsy, joka voi liikkua iskumännän suhteen iskusylinterissä ja joka ala-asennossaan painautuu runkoon kiinnitettyä hoikkia vasten. Jarruhylsy vaimentaa iskumännän iskun loppuliikettä, 20 kun iskumännän suurempihalkaisijäinen kantaosa työntyy jarru-hylsyssä olevaan vaimennustilaan, ja iskuliike pysähtyy, kun iskumännän kantaosa koskettaa vaimennustilan pohjaa. Laitteessa on säädettävissä oleva ylipaineventtiilisysteemi iskumännän iskun voimakkuuden säätämistä varten, mutta isku-25 männän iskunpituus ei ole säädettävissä. Iskumäntä suorittaa tässäkin laitteessa pitemmän tyhjäkäynti-iskun kuin iskumännän suorittaessa normaalin työiskun naulan kantaan.

US-patenttijulkaisussa 3 608 650 on esitetty meisti, jonka rungossa on sylinteriporaus pidätinmäntää varten, 30 jonka onton varren läpi ulottuu iskumännän pienempihalkaisi-jainen iskuvarsi. Iskumäntä liikkuu runkoon tehdyssä isku-sylinterissä. Meistiä käytettäessä johdetaan paineväliainet-ta ensin pidätinmännän sylinteriporaukseen pidätinmännän kohottamiseksi meistettävän tuotteen asettamista varten meis-35 tin alle. Sitten paineväliainetta johdetaan iskumännän ja li 3 74637 pidätinmännän väliseen tilaan pidätinmännän siirtämiseksi kosketukseen tuotteen kanssa. Lopuksi paineväliainetta johdetaan iskusylinteriin, niin että iskumäntä liikkuu alaspäin ja iskee meistiin. Työiskun pituus ei ole säädettävis-5 sä. Iskumännän iskunpituutta rajoittaa yläasennossa männän kosketus iskusylinterin yläpäätyyn ja ala-asennossa kosketus pidätinmännän yläpintaan. Iskumännän tyhjäkäynti-iskun pituus kasvaa normaaliin työiskuun verrattuna.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sovitelit) ma paineväliainekäyttöiseen iskulaitteeseen, joka sovitel-ma välttää edellä mainitut epäkohdat ja joka mahdollistaa iskumännän iskunpituuden säilyttämisen normaalin työiskun pituisena myös iskumännän suorittaessa tyhjäkäynti-iskuja, kun työkalu on poissa iskuasennosta ja iskumäntä pysähtyy 15 tyynysylinteriin. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella sovitelmalla, joka on tunnettu siitä, että sovi-telmaan kuuluu välineet säätösylinterinä toimivan sylinterin liittämiseksi paineväliainelähteeseen siten, että tyynyin äntä liikkuu iskumäntää kohti tyynymännän aksiaalisen 20 aseman säätämistä varten iskumännän iskunpituuden lyhentämiseksi, kun työkalu sijaitsee pesässä poissa iskuasennosta.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tyynysylinteriä, johon iskumäntä pysähtyy, kun iskumäntä suorittaa 25 tyhjäkäynti-iskun, siirretään aksiaalisesti iskusuuntaa vastaan eli iskumäntää kohti, kun työkalu on poissa iskuasen-nostaan. Näin tyhjäkäynti-iskun pituus saadaan lyhennetyksi samanpituiseksi kuin iskumännän työisku silloin, kun työkalu sijaitsee iskuasennossaan. Tyynysylinterin tällainen 30 siirtyminen aikaansaadaan siirtämällä tyynymäntää itsetoimi-vasti työkalun aseman perusteella tai iskulaitteen syöttö-koneiston kuormituksesta saadun ohjauksen perusteella.

4 74637 4

Keksinnön mukaisella sovitelmalla saavutetaan useita etuja tunnettuihin ratkaisuihin nähden: - lyhyempi iskunpituus tyhjäkäynnillä, jolloin voidaan käyttää pienempää matalapaineakkua ja kavitaatiovaara piene- 5 nee, - mahdollisuus käyttää palamattomia nesteitä, - pienempi tankkipaine ja sen seurauksena suurempi paine-ero, jolloin hyötysuhde paranee, - lyhyemmän iskunpituuden ansiosta pienempi iskumän-2_0 nän nopeus, jolloin saadaan lyhyempi tyynysylinteri ja siten lyhyempi iskulaite, - iskumännän iskiessä tyynysylinteriin on isku runkoon pehmeä, koska tyynymäntä painautuu säätösylinterissä olevaa paineväliainetta vasten, 15 - työkalua ei tarvitse siirtää pois iskuasennosta, kun iskulaitteeseen ei kohdisteta syöttövoimaa, jolloin työkalua ja konetta voidaan lyhentää, - tarvittavan paineväliaineen määrä pienenee iskun lyhenemisen ansiosta, jos iskuluku pysyy vakiona.

20 Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot IA ja IB esittävät hydraulista iskulaitetta, joka on varustettu keksinnön ensimmäisen toteutusmuodon mukaisella sovitelmalla, aksiaalileikkauksena työiskun ja vas-25 taavasti tyhjäkäynti-iskun aikana, kuvio 2 esittää hydraulista iskulaitetta, joka on varustettu toisen toteutusmuodon mukaisella sovitelmalla aksiaalileikkauksena tyhjäkäynti-iskun aikana, kuviot 3A ja 3B esittävät hydraulista iskulaitetta, 30 joka on varustettu kolmannen toteutusmuodon mukaisella sovitelmalla aksiaalileikkauksena tyhjäkäynti-iskun ja vastaavasti työiskun aikana, ja kuvio 4 esittää hydraulista iskulaitetta, joka on varustettu neljännen toteutusmuodon mukaisella sovitelmalla 35 aksiaalileikkauksena tyhjäkäynti-iskun aikana.

Il 5 74637

Kuvioissa IA ja IB esitetyssä toteutusmuodossa tyyny-männän siirto perustuu erillisen paineväliainelähteen käyttöön ja siirron ohjauksen ottamiseen porakoneen syöttösylin-terin tai syöttökoneiston hydraulimoottorin syöttöpaineesta.

5 Porakoneen rungossa 1 on pesä 2, johon on aksiaalises ta liukuvasti työnnetty työkalu 3. Rungossa on pesän kanssa sama-akselinen iskusylinteri 4 aksiaalisesta liikkuvaa is-kumäntää 5 varten. Iskusylinterin työkalupesän puoleinen pää rajoittuu tyynymäntään 6, joka liikkuu aksiaalisesti iskusy-10 linterin kanssa sama-akselisessa säätösylinterissä 7. Tyyny-mäntä on holkkimainen ja ympäröi iskumännän vartta 5a, joka ulottuu työkalupesään asti. Tyynymännän iskumännän puoleisessa pinnassa on vaimentimena toimiva tyynysylinteri 8 isku-mäntää varten. Iskusylinteriä ympäröi aksiaalisesti liikkuva 15 venttiilielin 9 paineväliaineen ohjaamiseksi vuorotellen iskumännän eri puolille. Rungossa on nestepumppuun 10 liitetty tulokanava 11 painenesteen johtamiseksi iskusylinteriin ja tankkiin 12 liitetty poistokanava 13 painenesteen poistamiseksi iskusylinteristä. Venttiilimekanismi on sinänsä tun-20 nettua tyyppiä, eikä sen rakennetta ja toimintaa sentakia selitetä tarkemmin.

Porakoneen liikuttelemista varten on järjestetty esim. syöttöpalkkiin kiinnitetty syöttösylinteri 14. Syöttösylin-terin tilalla voi myös olla ketjusyöttökoneiston hydraulinen 25 syöttömoottori tai muu vastaava painenestekäyttöinen syöttö-mekanismi. Syöttösylinteri on liitetty venttiilin 15 kautta nestepumppuun 16 ja tankkiin. Venttiiliä käyttämällä saadaan syöttösylinterin mäntä työntämään porakonetta eteenpäin tai vetämään sitä taaksepäin.

30 Säätösylinteri 7 on liitetty rungossa olevan kanavan 17 kautta paineohjattuun ohjausventtiiliin 18, joka puolestaan on kytketty nestepumppuun 19 ja tankkiin. Nestepumppu on lisäksi kytketty paineensäätöventtiilin 20 kautta suoraan tankkiin. Syöttösylinterin 14 syöttöjohto 21 on liitet-35 ty ohjausventtiiliin 18 sen toiminnan ohjaamiseksi.

6 74637

Syötettäessä porakonetta eteenpäin on syöttösylinte-rin 14 syöttöjohdossa 21 nestepumpun 16 aikaansaama syöttö-paine. Syöttöpaine ohjaa venttiilin 18 asentoon, jossa tyy-nymännän etupuolella oleva säätösylinteri 7 on yhteydessä 5 tankkiin, kuten kuviossa IA on esitetty. Tällöin tyynymännän takapuolella olevassa iskusylinterissä vaikuttava nestepaine työntää tyynymännän etuasentoonsa, ja iskumännällä on täysi iskupituus. Iskumäntä iskee tällöin pesässä 2 iskuasennossa 10 olevan työkalun päähän, mikä pysäyttää iskumännän ilman että iskumäntä iskee tyynysylinteriin 8.

Mikäli työkalu jostain syystä siirtyy pesässä pois is-kuasennostaan, eikä siten vastusta porakoneen syöttöä eteenpäin, laskee syöttösylinterin 14 ja syöttöjohdon 21 paine.

15 Tällöin venttiili 18 siirtyy kuvion IB mukaiseen asentoon, jossa nestepumpun 19 paineneste pääsee virtaamaan säätösylin-teriin 7. Tämä aiheuttaa tyynymännän siirtymisen kohti isku-mäntää, jolloin iskunpituus lyhenee. Kun porakone on siirtynyt niin paljon eteenpäin, että työkalu on taas iskuasennos-20 saan, nousee syöttösylinterin ja syöttöjohdon paine ja ohjaa venttiilin 18 takaisin alkuperäiseen asentoonsa, jolloin paineneste pystyy taas virtaamaan säätösylinteristä tankkiin. Paineensäätöventtiili 20 sallii nestepumpun 19 nestevirtauk-sen tankkiin, kun paine nousee tietylle ennalta säädetylle 25 tasolle estäen siten laitteiston rikkoutumisen.

Erillisen nestepumpun 19 ja siihen liittyvän laitteiston sijasta voidaan tarvittava paineneste ottaa esim. syöt-tökoneistoon menevästä painenesteestä tai porakoneen isku-tai pyörityskoneistoon menevästä painenesteestä.

30 Laitteen toiminta on täysin samanlaista kuin työkalun ollessa pois iskuasennosta, mikäli porakoneen syötön suunta muutetaan. Tämä perustuu siihen, että syötön suuntaa muutettaessa syöttöjohto 21 muuttuu poistojohdoksi ja siitä häviää nestepaine, jolloin venttiili 18 asettuu kuvion IB mukaiseen 35 asentoon.

Il 7 74637

Kuviossa 2 esitetyssä toteutusmuodossa otetaan ohjaus tyynymännän siirtämiseksi tyynysylinterissä syntyvästä is-kupaineesta.

Tyynymännässä 6 on sen ulkokehälle johtava kanava 22 5 ja rungossa on ulkopuolelle johtava kanava 23, joka on liitetty vastaventtiilin 24 ja kuristimen 25 kautta ohjausvent-tiiliin 18 sen toiminnan ohjaamista varten. Venttiili 18 toimii tässä tapauksessa niin, että se päästää nestepumpun 19 nestepaineen säätösylinteriin 7 silloin, kun venttiilin oh-10 jauskanavaan tulee riittävästi painetta.

Normaalissa työtilanteessa tyynymäntä on työntyneenä etumaisimpaan asentoonsa ja venttiili 18 on asennossa, jossa painenesteen virtaus säätösylinteriin on estynyt. Työkalun siirtyessä pois iskuasennostaan iskee iskumäntä tyynysylin-15 teriin 8, jolloin isku vaimentuu siihen. Samalla isku saa tyynysylinterissä aikaan paineen nousun, jonka vuoksi paine-nestettä virtaa tyynymännässä olevan kanavan 22 ja rungossa olevan kanavan 23 kautta venttiilin 24 läpi ohjausventtiilil-le 18 aiheuttaen sen asennon vaihtumisen. Tämän seurauksena 20 paineneste pääsee virtaamaan säätösylinteriin ja siirtämään tyynymännän kuviossa 2 esitettyyn yläasentoon eli takimmaiseen asentoon. Mikäli työkalu pysyy edelleen poissa iskuasennostaan, iskee iskumäntä joka lyönnillään tyynysylinteriin, jolloin venttiiliin 18 vaikuttaa koko ajan riittävä paine 25 ja tyynymäntä pysyy yläasennossa.

Työkalun palattua iskuasentoonsa ei iskumäntä enää is-kekään tyynysylinteriin riittävästi, jolloin venttiiliin 18 vaikuttava paine pääsee purkautumaan kuristimen 25 kautta normaalin työpaineen tasolle. Tämän seurauksena venttiili 30 18 vaihtaa asentoaan sallien painenesteen virtaamisen säätö- sylinteristä tankkiin, jolloin porakoneen iskusylinterissä vaikuttava työpaine työntää tyynymännän etummaiseen asentoonsa normaaliin toimintaan.

Myös tämä ratkaisu toimii myös porakonetta taaksepäin 35 vedettäessä, koska työkalu irtoaa iskuasennostaan ja isku-mäntä iskee tällöin tyynysylinteriin.

s 74637

Kuvioissa 3A ja 3B esitetyssä toteutusmuodossa ohjataan tyynymännän liikettä erillisen ohjausmännän avulla.

Rungon työkalupesän 2 päässä on ohjaussylinteri 26, jossa on aksiaalisesti liikkuva ohjausmäntä 27. Rungossa 5 on kanava 28, joka on yhteydessä ohjaussylinteriin ja johon on kytketty johto 29, joka on liitetty vastaventtiilin 30 ja johdon 31 kautta iskusylinterin nestepumppuun 10 sekä kuristimen 32 kautta paineohjattuun venttiiliin 33 sen toiminnan ohjaamiseksi ja paineensäätöventtiilin 34 kautta tank-10 kiin.

Tyynymännän kehäpinnalla on kanavan 22 kohdalla säätö-sylinteriin 7 yhteydessä oleva rako 35 ja rungossa on tämän raon kohdalta säätösylinterin kanavaan 17 johtava kanava 36.

Kuvio 3B esittää tyynymäntää normaalissa työasennossa, 15 jolloin työkalu sijaitsee pesässä iskuasennossa ohjausmäntää 27 vasten painautuneena.

Ohjausmäntä 27 on kosketuksessa työkalun päähän ja liikkuu ohjaussylinterissä 26 vaikuttavan nestepaineen vaikutuksesta työkalua päin työkalun siirtyessä pesässä pois is-20 kuasennosta. Ohjausmännän liikkuessa eteenpäin laskee johdossa 29 vallitseva paine. Kun se on laskenut samalle tasolle kuin nestepumpulta 10 tulevassa johdossa 31 vallitseva paine, avautuu vastaventtiili 30 sallien painenesteen virtauksen johdosta 31 johtoon 29. Tämä paine on alhaisempi kuin 25 johdossa 29 normaalisti vallitseva paine. Paineohjattu venttiili 33 on säädetty siten, että sen kytkeytymispaine on johdon 31 painetta suurempi. Tällöin paineen laskiessa venttiili vaihtaa asentoaan kuviossa 3A esitettyyn tyhjäkäyntiasen-toon, jolloin tyynymännän säätösylinteristä 7 tankkiin joh-30 tanut kanava 17 sulkeutuu, eikä paineneste enää pääse virtaamaan pois.

Iskumännän iskiessä nyt iskutyynyyn se aiheuttaa painenesteen virtaamisen kanavan 22 ja raon 35 sekä kanavien 36 ja 17 kautta säätösylinteriin. Koska iskutyynyn paineen-35 alainen pinta-ala on paljon pienempi kuin tyynymännän säätö-

II

9 74637 sylinteriin päin oleva pinta-ala, siirtyy tyynymäntä joka iskulla kohti iskumäntää, kunnes se on siirtynyt takimmaiseen asentoonsa. Tyynymännän liikenopeus iskumäntää kohti lisääntyy sitä mukaa kuin se on siirtynyt, koska raon 35 5 nestevirtaukseen aiheuttava kuristava vaikutus pienenee virtausmatkan lyhentyessä.

Työkalun siirtyessä takaisin iskuasentoon se työntää ohjausmännän 27 yläasentoonsa, jolloin ohjausmäntä työntää painenestettä tieltään. Koska vastaventtiili 30 estää paine-10 nesteen tunkeutumisen johtoon 31, nousee paine johdossa 29 ja ohjaa paineventtiilin 33 asentoon, jossa säätösylinte-ristä tuleva kanava 17 on yhteydessä tankkiin. Tällöin pai-neneste pääsee virtaamaan säätösylinteristä tankkiin, ja tyynymäntä pääsee siirtymään ala-asentoonsa. Paineensäätö-15 venttiilin 34 tarkoituksena on estää painetta johdossa 29 nousemasta liian suureksi. Kun paine on noussut venttiilin säätöarvon tasolle, se päästää tarpeettoman painenesteen virtaamaan tankkiin.

Kanavaan 22 voidaan asentaa vastaventtiili, jonka au-20 keamispaine on suurempi kuin iskusylinterin 4 työpaine, jottei normaaleilla työiskuilla tapahtuisi vuotoa kanavasta 22.

Ohjausmännän 27 ohitse mahdollisesti tapahtuvat pienet vuodot eivät vaikuta laitteen toimintaan, koska mäntä jokai-25 sella iskulla siirtyy eteenpäin, jolloin paineen laskiessa liian alas johdosta 31 virtaa lisää painenestettä. Jotta venttiili 33 ei tällaisissa tapauksissa reagoisi liian nopeasti, voidaan venttiilin ohjauskanavaan asentaa kuristin 32. Samassa kohdassa voidaan käyttää kuristinta myös hidas-30 tamaan venttiilin 33 toimintaa muutenkin, jolloin muutoksen nopeus voidaan asettaa halutulla tavalla.

Kuviossa 4 esitetty toteutusmuoto vastaa kuvioiden IA ja IB mukaista toteutusmuotoa, mutta siinä on tyynymännän siirtoon tarvittava nestepaine otettu iskusylinterin paine-35 nesteen nestepumpulta 10 johdolla 37. Tällöin voidaan tar- 10 74637 vittaessa painejohtoon 37 kytkeä paineennostolaitteisto 38, jossa aikaansaatu korkeampi paine varmistaa tyynymännän siirtymisen halutulla tavalla taka-asentoonsa.

Toiminnan ohjaus tapahtuu samalla tavalla kuin ku-5 vioissa IA ja IB.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen sovitelma vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

10 Erilaisia ohjaustapoja ja kytkentöjä painenesteen oh jaamiseksi säätösylinteriin on tietenkin mahdollista yhdistää. Eräs käytännöllinen vaihtoehto olisi yhdistää kuvioissa 3A ja 3B esitetty ohjausmäntärakenne ohjaamaan kuvioiden IA ja 4 esittämiä ohjausventtiilejä 18 syöttölaitteesta 10 saa-15 dun nestepaineen asemesta.

Keksinnön mukainen ratkaisu on sovellettavissa erilaisiin porakone- ja iskukonetyyppeihin. Holkkiruainen tyyny-mäntä voi sijaita sekä porakoneen etu- että takaosassa, jolloin vastaavasti säädetään joko iskusylinterin etuosan tai 20 takaosan pituutta.

Il-

Claims (5)

11 74637

1. Sovitelma paineväliainekäyttöiseen iskulaittee-seen iskumännän iskunpituuden säätämistä varten, johon 5 iskulaitteeseen kuuluu - runko (1), jossa on pesä (2) työkalua (3) varten ja iskusylinteri (4), - iskusylinterissä aksiaalisesti edestakaisin liikkuva iskumäntä (5) iskujen kohdistamiseksi työkaluun sen 10 sijaitessa pesässä iskuasennossa, - iskusylinteriä päin sijaitseva paineväliaine-täytteinen tyynysylinteri (8) iskumännän pysäyttämistä varten, ja - iskusylinteriin liitetty paineväliainelähde (10) 15 iskumännän iskuliikkeen aikaansaamiseksi, ja - iskusylinteriin (4) aksiaalisesti rajoittuva tyynymäntä (6), joka liikkuu aksiaalisesti iskumäntää (5) kohti ja poispäin siitä rungon (1) ja tyynymännän välisessä sylinterissä (7), 20 tunnettu siitä, että sovitelmaan kuuluu välineet (18; 18, 22; 22, 27, 33) säätösylinterinä toimivan sylinterin (7) liittämiseksi paineväliainelähteeseen (19; 10) siten, että tyynymäntä (6) liikkuu iskumäntää (5) kohti tyynymännän aksiaalisen aseman säätämistä varten iskumän-25 nän iskunpituuden lyhentämiseksi, kun työkalu (3) sijaitsee pesässä (2) poissa iskuasennosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, jossa iskulaite on varustettu paineväliainekäyttöisellä syöttölaitteella (14) rungon (1) syöttämiseksi iskumännän (5) 30 aksiaalisuunnassa, tunnettu siitä, että välineinä säätösylinterin (7) liittämiseksi paineväliainelähteeseen (19) on syöttölaitteen (14) paineväliaineen käyttämä ohjausventtiili (18), joka syöttölaitteen paineväliaineen syöttöpaineen ylittäessä määrätyn paineen avaa säätösy-35 linterin tyhjennysyhteyden tyynymännän (6) siirtämiseksi 12 74637 poispäin iskumännästä (5) ja syöttöpaineen alittaessa mainitun paineen avaa säätösylinterin yhteyden painevä-liainelähteeseen tyynymännän siirtämiseksi iskumäntää kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että välineinä säätösylinterin (7) liittämiseksi paineväliainelähteeseen (19) on tyyny-männän (6) tyynysylinterissä (8) vallitsevan paineen käyttämä ohjausventtiili (18), joka tyynysylinterin painevä-10 liaineen paineen ollessa sama iskusylinterin (4) paine- väliaineen paineen kanssa avaa säätösylinterin tyhjennys-yhteyden tyynymännän (6) siirtämiseksi poispäin iskumännästä (5) ja tyynysylinterin paineen ylittäessä mainitun paineen avaa säätösylinterin yhteyden paineväliaineläh-15 teeseen säätömännän siirtämiseksi iskumäntää kohti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että välineinä säätösylinterin (7) liittämiseksi paineväliainelähteeseen on rungon (1) työkalupesään (2) asennettu ohjausmäntä (27), joka on ak- 20 siaalisesti siirrettävissä työkalun (3) vaikutuksesta rungossa olevassa ohjaussylinterissä (26) , joka on liitetty paineväliainelähteeseen (10) vastaventtiilin (30) kautta, ja ohjaussylinterissä vallitsevan ohjauspaineen käyttämä ohjausventtiili (33), joka ohjaussylinterin pai-25 neen ollessa yhtä suuri tai pienempi kuin paineväliaine-lähteen paine sulkee säätösylinterin (7) tyhjennysyhtey-den ja ohjaussylinterin paineen ylittäessä paineväliaine-lähteen paineen avaa säätösylinterin tyhjennysyhteyden.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen sovitelma, 30 tunnettu siitä, että tyynymännässä (6) on sinänsä tunnettu kanava (22), joka yhdistää tyynymännän tyynysylinterin (8) ohjausventtiiliin (18) vast, säätösylinte-riin (7). Il 13 74637