FI74560C - Ekoborttagningsanordning. - Google Patents

Description

. . 74560

Kaiun poistaja

Esillä oleva keksintö kohdistuu digitaaliseen siir-toasemaan käytettäväksi järjestelmässä, jossa digitaalis-5 ta informaatiota kuljetetaan joko yhteen tai kahteen suuntaan yhtä siirtotietä pitkin, jolloin asemassa on MENO-ja PALUU-tiet kytkettynä siirtotielle hybridin tai sen ekvivalentin kautta, jolloin MENO-tie sisältää koodaimen, joka koodaa siirrettävän informaation formaattiin, joka on 10 sopiva mainittua yhtä siirtotietä pitkin siirtämistä varten, ennen informaation syöttämistä hybridille tai sen ekvivalentille, jolloin PALUU-tiellä vastaanotettu informaatio syötetään analogidigitaalimuuntimelle, joka tuottaa hybridin tai sen ekvivalentin kautta vastaanotetusta infor-15 maatiosta yhden ulostulon kutakin vastaanotettua informaa-tiomerkkiä kohden, jolla ulostulolla on digitaalinen formaatti, joka edustaa signaaliarvoa tietyllä näytteenotto-hetkellä, jolloin ulostulo muuntimelta on syötetty vähen-nyspiirin yhteen sisääntuloon, näin syötetyn informaation 20 sisältäessä hybridin tai sen ekvivalentin epätäydellisyydestä johtuvan ei-toivotun signaalin, jolloin koodaimen ulostulo MENO-tiellä on syötetty kaikusimulaattorin kautta vähennyspiirin toiseen sisääntuloon PALUU-tiellä siten, että mainittu toinen sisääntulo vastaanottaa MENO-tiellä ole-25 van signaalin version, joka versio vähennetään PALUU-tiellä olevasta informaatiosta niin, että vähennyspiirin ulostulo on vastaanotetun signaalin versio, josta ei-toivottu signaali on oleellisesti poistettu, jolloin vähennyspiirin ulostulo on syötetty adaptiivisen valintatakaisinkytkentä-30 korjaimen kautta dekooderille, joka suorittaa koodaimen MENO-tiellä suorittamien operaatioiden käänteisoperaatiot, ja jolloin vähennyspiirin ulostulo on syötetty takaisin kaikusimulaattorille, niin että siten säädetään kaikusimu-laattorilta vähennyspiirille tulevan sisääntulon amplitu-35 dia, jotta ei-toivottu signaali on oleellisesti poistettu 2 74560 vähennyspiirin ulostulosta.

Kyseisen tyyppisessä järjestelmässä kullakin siirtotien päässä olevalla asemalla on MENO- ja PALUU-tie, näiden teiden ollessa kytketty siirtotiehen hybridin tai 5 sen sähköisen ekvivalentin kautta. Siirtotie voi olla kaksi johtiminen kerrattu johdinpari, joka tavallisesti voi olla yksi monista samanlaisista kaapelissa olevista joh-dinpareista. Valitettavasti hybridin tai sen sähköisen ekvivalentin epätäydellisyys aiheuttaa ei-toivotun signaalin, 10 joka löytää tiensä MENO-tieltä PALUU-tielle, ja tämän keksinnön tavoitteena on pienentää oleellisesti tai eliminoida tämä ei-toivottu signaali.

Järjestelmä, joka on tarkoitettu voittamaan ylläesitetyt vaikeudet, on kuvattu julkaisussa, jonka nimi on 15 "A digital hybrid for two-wire digital subscriber loops", tekijät P. Tostrap Nielsen ja M. Wuiff Fram, National Telecommunications Conference, 1978, Conference Record, Vol.

2, 3, sivut 21-2-1...21-2-7.

Kuten tässä julkaisussa selostetaan, MENO-tiellä lä-20 hetettävät signaalit kulkevat Iinjakoodaimeen, joka laittaa signaalit esimerkiksi kolmiarvoiseen koodiin, minkä jälkeen linjaohjain muuntaa datan pulssimuotoon, pulssitetun datan ollessa syötetty linjalle hybridin kautta. PALUU-tiellä hybridiltä sisääntuleva signaali suodatetaan kaistan ulko-25 puolisen kohinan poistamiseksi, ja tämän jälkeen siitä otetaan näytteitä bauditaajuudella analogia-digitaalimuunti-messa. Tämän muuntimen ulostulo sisältää vastaanotetun signaalin sekä lisäksi häiriön MENO-tieltä. Jotta tästä päästäisiin eroon, PALUU-reitin signaalista vähennetään MENO-30 tien signaalin kontrolloitu versio. Tämä versio saadaan adaptiivisen suotimen kautta, jonka sisääntulo on linjakoo-daimen ulostulosta ja jonka ulostulo menee vähentäjään, jonka toinen sisääntulo on analogia-digitaalimuuntimelta.

Vähentäjän ulostulo vääristyy suodatusten ja heijas-35 tusten vuoksi, jotka aiheuttavat merkkien välistä häiriötä.

Il 74560 Tämän vastustamiseksi on vähentäjän jälkeen adaptiivinen valintatakaisinkytkentäkorjäin (ADFE), joka on samanlainen kuin yllämainittu adaptiivinen suodin. ADFE:n ulostulo syötetään linjadekooderille, joka tekee kääntäen saman 5 minkä linjakoodain teki. Dekooderin ulostulo on haluttu signaali, joka on nyt esitetty binäärimuodossa.

ADFE aikaansaa myös lähteen kellon erotukselle, joka muun muassa ohjaa analogia-digitaalimuuntimen näytteenottoa. Kellon erotuksen kokonaisimpulssivaste on sellai-10 nen, että selvästi määritelty nollan ylitys tapahtuu yhden baudiaikavälin verran ideaalisen näytteenottohetken jälkeen. Siten jos impulssivasteen toinen näyte voidaan arvioida, tätä arviota käytetään suoraan ohjaamaan vaihesäätö-jä silmukkarakenteessa.

15 Adaptiivinen suodin, jota syötetään linjakoodaimel- ta kuten ADFE, käyttää siirtorekisteriä, jonka kautta MENO-tien signaali kulkee ja jonka asteista on säädettävät vä-liulosotot summaimelle, jonka ulostulo on vähennettävä versio. Väliulosottojen painot säädetään automaattisesti vä-20 hentäjän ulostulosta. Väliulosottojen painojen säätöä varten virhesignaali, joka tulee vähentäjältä, kerrotaan asiaankuuluvan rekisteriasteen sisällöllä ja tulos lisätään akkuun. Kun akun sisältö ylittää tietyn kynnysarvon, väli-ulosoton painoa kasvatetaan tai pienennetään ja akku nolla-25 taan. Tämä silmukan dynamiikka on sellainen, että se kynnysarvon sopivalla valinnalla antaa järkevän kompromissin adaptaation tarkkuuden ja nopeuden välillä. ADFE:ssä ensimmäinen väliulostulo on adaptiivinen kynnysarvon ilmaisin, jolloin ilmaisu tehdään valitsemalla ensimmäiselle väliulos-30 otolle kolmitasoinen merkki, niin että tuloksena saatava virhesignaali minimoidaan.

Hyvin samanlainen järjestelmä on kuvattu julkaisussa "Design and simulation of a digital DPSK Modem for 80 Kbit/s. Full-Duplex data transmission on the subscriber 35 loop", P di Tria, R. Montagra ja L. Zoso, International 74560

Conference on Communications, 1981, Conference Record,

Vol. 2, s. 25.6.1.6.-25.6.5.

Esillä olevan keksinnön kohteena on aikaansaada samaa yleistä tyyppiä oleva järjestelmä kuin yllämainituis-5 sa julkaisuissa esitetyt järjestelmät, mutta joka on toiminnassa parempi kuin julkaisujen järjestelmät.

Tämä on saavutettu keksinnönmukaisella digitaalisella siirtoasemalla, jolle on tunnusomaista, että PALUU-tiellä olevasta informaatiosta otetaan toistuvasti näyttei-10 tä informaatiobittitaajuudella näytteenotto- ja pitopiiril-lä; että mainittu näytteenotto on suoritettu hajoituksen maskausohjaimen ohjauksen alaisena, joka ohjain valvoo mainitussa korjaimessa olevaa informaatiota; että näytteenot-toajan ohjauspiiri ohjaimen ohjauksen alaisena synnyttää 15 signaalin jokaista näytteenotto-operaatiota varten käyttäen vaihelukittua silmukkaa, johon vaikuttaa ohjaimen ulostulo; että mainitun silmukan ohjaus sisältää myös kertoajän, joka operoi kursorin kerroinarvon arvoilla ja valinta-arvolla, jotka on johdettu senhetkisestä merkistä; ja että sil-20 mukan ohjaus sisältää myös skaalaimen, joka operoi virhe- signaalilla, jonka tuottaa vähentäjä, johon senhetkisen merkin ja kertojan arvot on syötetty.

Keksinnön tunnusmerkit liittyvät yleisesti hakijan järjestelmässä käytettyyn näytteenottotekniikkaan. Käytetyl-25 lä suhteellisen monimutkaisella tekniikalla päästään korkeaan tarkkuusasteeseen näytteenotto-operaatiossa, mistä aiheutuu merkittävä parannus koko järjestelmän toimintaan.

Siten esillä oleva järjestely käyttää hyväkseen digitaalista signaalin käsittelytekniikkaa saavuttaakseen di-30 gitaalisen informaation, esillä olevassa tapauksessa PCM:n, täyden kaksisuuntaisen (duplex) siirron kaapelin monien kerrattujen johdinparien yhdellä parilla, erityisesti nopeudella 144 kbt/s keskuksesta tilaajasilmukoille. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi käsittelytoiminnot suoritetaan 35 linja merkkinopeudella, ja sekä lähi- että kaukopään yli-

II

74560 kuulumisen minimoimiseksi, ja myös kohinaherkkyyden vuoksi, käytetään valinnan takaisinkytkentäkorjauksen (DFE, decision feedback equalisation) epälineaarista prosessia.

Keksinnön suoritusmuotoja selostetaan seuraavassa 5 mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten, joissa

Kuvio 1 esittää keksinnön suoritusmuodon mukaista digitaalista siirtoasemaa.

Kuvio 2 esittää kaiun poistojärjestelyn lohkokaaviota, jota käytetään kytkemään kuvion 1 serambleri (pu-10 heenvääristäjä) ja vähennyspiiri.

Kuvio 3 esittää adaptiivisen valinnan takaisinkytkentäkor jaimen (ADFE) lohkokaaviota, joka sopii käytettäväksi kuviossa 1.

Kuvio 4 esittää ADFE:n lohkokaaviota, samanlaista 15 kuin on esitetty kuviossa 3, mutta lisänä on transientti-ja lukitussuojaus.

Kuvio 5 esittää kanavaimpulssivastetta, jota tarvitaan keksintöä selostettaessa.

Kuvio 6 on lohkokaavio ADFE:stä, joka sisältää lait-20 teen ajastuksen erotuksen ohjaussignaalin kehittämiseksi.

Kuvio 7 on kaavio, joka selittää näytteenotto- ja pi-tosäätöä slavepäässä.

Kuvio 8 esittää näytteenottovaiheen kellokaavioita.

Kuvio 9 on toimintakaavio kaiun poistajasta, jolla 25 on muutettavissa olevat kertoimet.

Esillä olevassa keksinnössä käytetyssä piirissä on kaksi päätä, masterpään ollessa se pää, jossa on master-oskillaattori, joka ohjaa PCM:n siirtonopeutta, toisen eli slave-pään ollessa tahdistettu masteriin kellotahdistuspii-30 rillä. Kyseiset kaksi päätä eroavat toisistaan kelloerotuk-sen ja näytteenottoajän asetuksen tarpeen suhteen, mutta järjestelmä toimii kummassakin päässä oleellisesti siten, kuten selostetaan kuvioon 1 viitaten, joka kuvio esittää kaaviollisesti kaiun poiston omaavan siirtojärjestelmän 35 toisen pään komponenttiosia.

74560 MENO-tiellä siirrettävä binaaridata vääristetään alun perin scramblerilla (puheenvääristimellä) 1 siirretyssä datassa tapahtuvan autokorrelaation kyseisen kahden siirtosuunnan välisen korrelaation eliminoimiseksi.

5 MENO-tiellä siirrettävä binaaridata vääristetään alun perin scramblerilla (puheenvääristimellä) 1 siirretyn datan autokorrelaation ja kahden siirtosuunnan välisen korrelaation eliminoimiseksi. Binaarijärjestelmässä kooderi 2, johon descramblerin (puheenvääristimen) 1 anto 10 syötetään, on differentiaalinen kooderi. Tämä antaa binaarisen annon samalla taajuudella kuin ottoa syötetään, niin että anto muuttuu oton ollessa 1 ja anto ei muutu oton ollessa 0. Koodattu informaatio syötetään lähetyssuodatti-meen 3 kaapeliin lähetetyn suuritaajuisen energian pienen-15 tämiseksi taajuuksilla, jotka ovat suurempia kuin puolet merkkitaajuudesta. Tämä suodatin voi olla ensimmäisen asteen alipäästösuodatin, joka omaa 3 dB:n vaimennuksen järjestelmän bittitaajuudella. Johtohybridi 4 kytkee suodattimesta 3 tulevan annon, joka on lähetyssignaali, johtoon, 20 ja edustaa johdolle 140 ohmin suuruista resistiivistä impedanssia.

PALUU-puolella on suodatin 7, joka edeltää analogi-digitaalimuunninta 8, kyseisen suodattimen rajoittaessa vastaanotetun datan spektrin puoleen bittitaajuudesta. Se 25 voi olla kolmannen asteen Butterworth-suodatin, joka omaa -6 dB:n suuruisen vaimennuksen puolella bittitaajuudella. Muunnin muuntaa johdolta tulevan signaalin sopivampaan muotoon PALUU-tien loppuosan käsittelyä ajatellen.

Vastaanotettu signaali käsittää halutun kaukopääsig-30 naalin sekä hybridin 4 epätäydellisestä häviöstä johtuvan ei-toivotun paikallisen signaalin. MENO-tieltä kaiun poistajan vähennyspiiriin 9 tulevaa impulssivastetta kutsutaan transhybridi-impulssivasteeksi. Muuntimen 8 anto syötetään digitaaliseen suodattimeen 10, jonka parametrit riippuvat 35 tavasta, jolla ajastuksen erotus on toteutettu, mutta yksin-

II

7 74560 kertaisessa tapauksessa suodattimena 10 on vaste 1-z""^.

MENO- ja PALUU-tiet on kytketty näytteenotto- ja pitopiirillä 11 ja digitaalisella adaptiivisella kaikusi-mulaattorilla 12. Tämä simulaattori on adaptiivinen trans-5 versaalisuodatin, joka säätää automaattisesti transhybri-di-impulssivasteen sovituksen kunnes vähennyspiiriltä 9 tulevalla erosignäalilla ei ole oleellista paikallissig-naalisisältöä. Se kehittää yhden annon kutakin näytteenotto- ja pitopiiristä 13 tulevaa näytteenoton arvoa kohden.

10 Simulaattori 12 käsittelee lähetettävää dataa, joka on ve-räjöity siihen ajastuksen erotuksen menetelmän mukaisesti. Vähennyspiiristä 9 kulkee anto simulaattoriin 12.

Vähennyspiiristä 9 tuleva anto syötetään myös adaptiiviseen valinnan takaisinkytkentäkorjaimeen (ADFE) 14, 15 jonka tarkoituksena on ilmaista vastaanotettuja merkkiarvoja ja poistaa sisäinen merkki-interferenssi (ISI, inter-symbol interference) vastaanotettujen merkkien välillä, joka johtuu kaapelin kautta tapahtuvasta siirrosta. Korjain ohjaa myös ajastusta johtuen sen kanavan impulssivasteen 20 vakion arvioinnista (estimation), mistä jäljempänä. Tämä ADFE voi olla periaatteessa samanlainen kuin yhdysvaltalaisessa hakemuksessamme no. 8032449 on esitetty (D.A. Fisher 2). Tämän ADFE:n anto syötetään ajastuksen erottimen ohjauspiiriin 15, jonka kautta näytteenottoajän ohjauspiiri 25 16 ohjaa näytteenotto- ja pitopiiriä 13.

ADFE:n 14 anto on syötetty myös dekooderiin 17, joka on toiminnaltaan käänteinen kooderille 2, jonka dekoo-derin anto kulkee descrambleriin 18, jonka anto on PALUU-signaalin anto. Dekooderiin 17 on liitetty myös virheen ar-30 viointipiiri 19.

Tarkasteltaessa käytettyjä johtokoodeja tehdään ero vastaanottavassa ilmaisinpisteessä nähtävien tasojen lukumäärän välille, ja selostetaan kaksitasoista järjestelmää, jota seuraa huomautus modifikaatiosta, joka on tarpeen kol-35 raitasoista järjestelmää varten.

74560

Kuvio 2 esittää kaiun poistajaa, joka sisältää kai-kusimulaattorin (12, kuvio 1), jota syöttää näytteenottoja pitopiiri 11, kaikusimulaattorin syöttäessä vähennys-piiriä 9, jossa kaiun poisto tapahtuu.

5 Olkoon transhybridin impulssivaste (TIR) g(t) ja näytteenotetun transhybridin vaste G^. Lähetetyn impulssi-sarjan impulssijonon ollessa T^ hybridin anto käsittää lähetettyjen merkkien konvoluution TIR:n kanssa sekä kauko-pään siirto- ja ulkoisen kohinakomponentin 10 y~ R. = r— G. T. . + F. + N. (1) l 3=0 j 1-3 li

Kaikusimulaattori (12, kuvio 1) on adaptiivinen transversaalisuodatin, jolla on (m + 1) kerrointa ja joka 15 koostuu m:stä merkkiviive-elementistä, kuten 21, 22, sekä elementtien 23, 24, 25 muodostamista akuista, jotka tallettavat kerroinarvot, sekä kahdesta kertoajasta kuten ma(l):stä ja mu(l):stä kerrointa kohden. Paraikaa lähetetty merkkiarvo ja edellinen m lähetetty merkkiarvo ker-20 rotaan akkuarvoilla K^. Käyttäen kertojia mu(l):stä mu(m): ään signaalin Z^ transhybridisignaalikomponentin arvion muodostamiseksi. _ro

Zi -Σϋ Kj Ti - ^ (2' j=o 25 Näytteenotetun ottosignaalin R^ ja kaikusimulaatto rin arvion Z^ välinen erosignaali on: S. = R. - Z.

111 m

— OO

T. . (G. - K.) +/► G. T. .

_ 1-3 3 3 - 3 i-3 30 j=o m+1 + F. + N.

1 1 Vähennyspiirin 9 annosta johdettu erosignaali skaalataan tekijällä 1/C virheskaalaimessa 27 ja käytetään kasvattamaan kutakin akkua vastaavan merkkiarvon korrelaati-35 oiden jälkeen käyttäen kertojia ma(l):stä ma(m):ään. Uusi

II

9 74560

kerroinarvo K on silloin n S

K =K +—i.T.-n (4) n n c 1

Siten anto (a), joka on kaikusimulaattorin annon 5 ja PALUU-tiellä vastaanotettujen näytteenotettujen ot- toarvojen välinen erosignaali S^, kulkee korjaimeen (14, kuvio 1).

Järjestelmä perustuu ADFE:en, kuvio 3, joka toimii kaiunpoistoasennossa näytteenottovälin ollessa yksi merk-10 kijakso. Selostettaessa tätä korjainta oletetaan, että toivottuun kaukopään signaaliin lisäytynyt paikallinen signaali on poistettu kokonaan kaiun poistajalla.

ADFE:n tehtävänä on poistaa ISI valintapisteessä vähennyksen avulla juuri ennen valintapistettä. Kuvio 3 15 esittää ADFE:n toimintaa. Impulssivasteilla täytyy olla nousuaika, joka on maksimissa tai lähellä maksimiarvoa, joka on korkeintaan yhtä suuri kuin toisiaan seuraavien lähetettyjen merkkien välinen aika. Impulssivasteen ensimmäistä selvästi määriteltyä maksimia tietylle sarjalle 20 näytteisiin sijoittuneita merkkejä kutsutaan vasteen kur-soriarvoksi (cursor value). Kanavan oletetaan olevan lineaarinen, jotta superpositioperiaatetta voidaan käyttää lähettimestä vastaanottimeen. Voidaan huomata, että järjestyksestä riippuvaa korjausta voidaan käyttää tietyn 25 tyyppisten epälineaarisuuksien voittamiseksi. On myös oletettu, että äärellisen ajan kuluttua impulssivasteen kaikkien ilman merkkiä olevien arvojen summa on äärellinen ja pienempi kuin kursoriarvo, niin että voidaan käyttää äärellisen pituista korjainta.

30 Selostamme nyt korjaimen toimintaa, kuvio 3. Näyt teenotettu ottosignaali on vähennetty siitä erottimelle 30 ISI:in arvion muodostamiseksi sinä näytteenottoaikana summaamalla ISI aikaisempien merkkien avulla. Summan n:nnäs osa, jonka on tuottanut summain 31, on muodostettu n:nnen 35 edellisen valinta-arvon ja n:nnen kursorin jälkeisen yksik- 74560 10 kömerkin ajan vasteen arvion tulon avulla. Nykyhetkisestä näytteestä saatava valinta-arvo on D^, n:nnen edellisen näytteen valinta-arvo on D^_n, ja yksikkfimerkin aikavas- teen arvioitu arvo aikana t aiheutuen aikana t. vastaan- l-n 5 otetusta merkistä on . Tämä arvio on kerroinarvo niin, että kustakin aikaisemmasta edellisestä ajanhetkenä t^_n vastaanotetusta merkistä aiheutuva ISI:n arvio on D. C .

ι-n n

Arvioidusta kursosin jälkeisestä ISI:stä vapaa näytteenotettu arvo päästetään kynnysilmaisimeen 32, joka mää-10 rää merkkiarvon. Arvo, jonka perusteella näytteestä aiheutuva arvo on tehty on siten m d. = S. - 5 D. C (5) l l ' i-n n n=l 15 Valinta-arvo (D^) kerrotaan sen jälkeen elementtiä 35 käyttäen kursorin kerroinarvion Cg kanssa, joka on akku-elementin 34 arvo. Tämä tulo vähennetään sen jälkeen vähen-nyspiirillä 37 ilmaisimen 32 otossa olevasta arvosta, ja nimetään virhearvoksi. Siten virhearvo muodostetaan seuraa-20 van laskutoimituksen avulla: m e. = S. - > D. C (6) l l / ι-n n n=o

Virhearviota käytetään päivittämään kerroinarvot 25 Cg...Cn. Kutakin kerrointa kasvatetaan sen jälkeen elementillä 36 skaalatun virhearvon ja sen merkkiarvon tulolla, jota merkkiarvoa käytettiin muodostamaan tulo sen kertoimen kanssa, jota käytettiin johdettaessa virhearvoa. Siten n:nnen kertoimen uudeksi arvoksi tulee n 30 C1 = C + ^ . D. (7) n > i-n

Sen jälkeen suoritetaan seuraava näytteenotto ja kaikki aikaisemmat ilmaistut merkit siirtyvät yhden lokeron verran läpi koko muistin. Kyseisen tyyppinen korjain on 35 selostettu yksityiskohtaisemmin edellä mainitussa yhdysval- 11 74560 talaisessa patenttihakemuksessamme no. 8032249 (D.A. Fisher 2) .

ADFE:lla on lisäksi vielä kaksi muuta ominaisuutta, toisen aikaansaadessa transientti- ja lukitussuojauksen 5 toisen kehittäessä signaalin näytteenottoajän ohjausta varten, ja kuviossa 4 esitetään ADFE:een tehdyt lisäykset ker-roinarvojen saattamiseksi estyneiksi silloin, kun otossa ilmaistaan suuri transientti, ja sellaisen tilan ilmaisemiseksi, joka voi esiintyä silloin, kun korjain on stabii-10 lissa mutta kykenemättömässä toimintatilassa.

Erotin 30, skaalauspiiri 40 ja akku 41 tuottavat painotetun käyttökeskiarvon (weighted running mean). Kertoimen päivitys F3 merkeille estyy kynnysilmaisimen 42 kautta, jos ottonäytteen arvon suuruuden suhde keskiarvoon 15 S^/Wm ylittää Fl:en. Painotettua käyttökeskiarvoa käytetään myös ilmaisemaan lukitus vertaamalla kynnyslaittees-sa 43 ADFE:n kursoriarvoon Cn, joka on aina positiivinen.

Jos suhde C„/W _>F2 asetetaan kertoimet nollaan, kuten voi-0 m daan havaita kuviosta 4.

20 Binaari- ja ternaarijärjestelmissä edulliset arvot ovat Fl = 2, F2 = 2 ja F3 = 4.

Tarkastelemme nyt ajastuksen erotusta. Slavepään erotusta ohjataan määrittelemällä tietyt suhteet kokonais-siirtoimpulssivasteen merkin etäisyyden arvoille lähettimen 25 ja vastaanottimen välille. Näytteenottoaikaa säädetään kunnes nämä ehdot on täytetty. Vaadittavat korrelaatiosuhteet voivat vaihdella muiden kriteerien mukaisesti optimin näyt-teenottohetken ylläpitämiseksi eri tilanteissa. Painotetun käyttökeskiarvon absoluuttiarvoa käytetään tähän tarkoi-30 tukseen.

Tarkastellaan kuviossa 5 käyränä 'a' määritettyä im-pulssiavastetta sellaisena kuin se nähdään korjaimen 14 otossa, kuvio 1. Tämä johtuu lähettimen pulssin muotoilusta, lähetyssuodattimesta 3, kuvio 1, siirtymisestä johto-35 hybridin 4 läpi, siirtymisestä muuntajien, kaapelin ja ali- 12 74560 päästöisen kaistanrajoittavan suodattimen 7 läpi. Analogi-digitaalimuunnoksen oletetaan tässä tapauksessa antavan signaalin hetkellisen arvon todellisen näytteen numerona. Kuvion 1 digitaalista suodatinta 10 ei ole sisällytetty 5 mukaan. Kyseisellä impulssivasteella voidaan ADFE:n puitteissa saada saatavissa olevan kanavan impulssivasteen jatkuvista arvioista diskriminaattorin ominaiskäyrä. Diskri-minaattorin ominaiskäyrä voidaan saada yhdistämällä kerroinarvioihin ja signaaliin itseensä kohdistuvia toiminto-10 ja.

Kuvion 5 käyrän a kanavavasteelle kuvion 6 kaavio määrittää tarvittavat toiminnot signaalin kehittämiseksi ohjaamaan vaihelukittua silmukkaa suoraan kertoimista. Kuvio 6 liittää ADFErhen laitteen arvion tuottamiseksi oh-15 jaussignaalista, joka on kehitetty ajastuksen erotuksen ohjausta varten. Tässä aikavakiot näytteenoton ohjaussilmu-kan ohjaamiseksi voidaan valita erillään korjaimen integroin ti vakiosta .

Kuvion 6 järjestelmän tehtävänä on tuottaa arvo 20 o6h(0) + y(3h(l) ja kyseistä signaalia käytetään sen jälkeen ohjaamaan vaihelukittua silmukkaa tai kytkettyä vaiheensää-töä, kuten edempänä selostetaan.

ADFE:n perusrakenne ja -toiminta on kuten edellä on selostettu, kuvio 3. Tässä tapauksessa tarvittavaa kahta 25 arvoa kutsutaan kursoriarvon ja ensimmäisen kursorin jälkeisen arvon epäitsenäisiksi arvioiksi. Kumpikin on muodostettu seuraavasti. Vähennyspiiristä 37 tuleva virhesignaa-li e^ on näytteenotetun ottosignaalin jäännös sen jälkeen kun siirtokanavaan liittyvät kaikki lähetettyjen merkkien 30 järjestyksen kursori- ja kursorin jälkeiset arviot on poistettu.

Kursorikertoimen Cq arvon arvio muodostetaan silmukalla, joka käsittää merkkiarvon ja kerroinakun kertojan 35, signaalin kursorisisällön vähentämisen vähennyspiiril-35 lä 37, skaalaustoiminnon 36, ja kertojan ja akun 33, 34

II

74560 muodostaman korrelaation. Silmukan integrointiaikaa ohjataan kuitenkin arvolla , joka on silmukan vahvistus.

Tästä pakosta vapaan arvion estimaatin kehittämiseksi arvo kertaa Cq lisätään takaisin virhesignaaliin 5 e^ ja tämän modifioidun jäännöksen tuloa sopivan valinta-arvon kanssa käytetään ajastuksen ohjaukseen. Tätä kutsutaan modifioiduksi kanavan arvioksi M(n) vastaten kanavan impulssivastetta h(t=n) n merkkijakson jälkeen valintapisteen. Minkä tahansa kursorin jälkeisen arvon itsenäisiä 10 arvioita voidaan aikaansaada samalla tavoin. Nämä voidaan sen jälkeen skaalata ja lisätä tai vähentää ohjaussignaalin aikaansaamiseksi. Kertoimia sinänsä voidaan suoraan käyttää jos \:n määrittämät luontaiset integrointiaikava-kiot ovat sopivia.

15 Kuvion 5 kanavavasteen käyrä a on tyypillinen kier retyille johdinpareille siirtojohdoissa, joita käytetään paikallisessa puhelintilaajaverkossa. Jos näytteenottoai-kaa säädetään, kunnes kanavan impulssivasteen arvioiden välinen ero kohdissa h(t=0) ja h(t=l) (t suhteessa valinta-20 pisteeseen) on nolla, niin silloin C^in arvo (kanavan impulssivasteen korjaimen arvo valintahetkellä) on lähellä impulssin ensimmäistä huippua. Edellä mainitut ehdot ADFErn oikeaa toimintaa varten ovat siten tyydytetyt. Yksikkömerk-kijaksoina otettujen näytteiden välinen ero näytteenotto-25 ajan vaihdellessa on esitetty kuvion 5 käyrällä b. Voidaan huomata, että tälle kanavavasteelle h(t)-h(t+l) on vapaa merkkijakson kolmannen merkkijakson aiheuttamasta taipumisesta nollan ylityksen kummallakin puolella ja siten aikaansaadaan siisti signaali ajastuksen ohjausta varten.

30 Vaihtoehtoinen tapa antaa sama näytteenottoaika kuin pakottaa h(t=0)-h(t=l):n arvio nollaan on sijoittaa vasteen (1—Z "*) omaava digitaalinen suodatin signaalitielle, esimerkiksi paikkaan 10 kuviossa 1, rakennettuna merkkijakson viive-elementistä ja vähennyspiiristä. Tällöin seuraus ku-35 vion 5 kokonaisimpulssivasteeseen, käyrä 'a' on kuten on 74560 esitetty kuviossa 5 käyrällä 'b'. Tässä tapauksessa h(t=l) :n pakottamista nollaksi voidaan yksinään käyttää ohjaamaan ajastuspiirejä.

Tämän ajastuksen erotusmenetelmän edullisessa to-5 teutuksessa käytetään sekä kanavan digitaalista suodatusta että kytkettyä toimintaa arvioille h(t=0) ja h(t=l) ajastuksen silmukkaohjaussignaalin kehittämiseksi. Suodatin 7 kuviossa 1 tässä toteutuksessa on erityisesti muotoa 1-Z * ja painotettua käyttökeskiarvoa käytetään kytkimenä 10 ohjaamaan sitä käytetäänkö arviota h(t=l) yksinään vaiko arviota 2h(t=0) + 3h(t=l) (lyhyille kaapeleille) ohjaamaan näytteenottoaikoja. Vtf^rään vaikuttavaan kytkimeen lisätään hystereesiä käyttämällä korkeampaa kynnystä kytkettäessä 2h(t=0) + 3h(t=l)-ohjatusta tilasta h(t=l)-ohjattuun ti-15 laan kuin päinvastaiseen suuntaan kytkettäessä. Tämän toiminnan erityinen piirre on, että se ei aiheuta mitään epäjatkuvuutta järjestelmän oikeaan toimintaan.

Seuraavassa selostetaan neljää menetelmää käytettäessä ajastuksen ohjaussignaalia, joka on kehitetty yhdellä 20 edellä selostetuista menetelmistä vastaanottimen näytteenottoa jän ohjaamiseksi. Näiden menetelmien tehtävänä on muuttaa vastaanoton näytteenottoaikaa niin, että kanavan vasteen arvioiden ennalta määrätty painotettu summa pienenee nollaan. Slave-päässä lähetysaika seuraa näytteenottoaikaa 25 niin, että kaikusimulaattorin kertoimet pysyvät vakiona näytteenottoajan muuttuessa.

Yleisin järjestelmä on esitetty kuviossa 7. Siinä on muodostettu kanava-arvioiden M(0)...M(n) painotettu summa, joka tulee pakottaa nollaksi (Zero-forced). Signaalin 30 (x) käyttö ohjaamaan painotetun summan kertoimia joko jat kuvasti tai portaittain sallii järjestelmän olevan sovitettavissa erilaisiin kanavan ominaiskäyriin. Siten molemmat aikaisemmin määritellyt arvot Wm ja Cq ovat signaalin suuruuden indikaattoreita, jota kaapelille voidaan käyttää 35 säätämään ennustettavissa oleva näytteenottoaika optimiin.

Il 74560

Todellisen näytteenoton ajanhetken säätämisen lisäksi vaihelukitun silmukan silmukkavahvistusta voidaan myös säätää kompensoimaan pienentynyt ottosignaalin amplitudi. Tässä käytetään elementtiä 70, joka kehittää käänteisesti verran-5 nollisen funktion, ja lisää painotetun summauksen antoa signaalin suuruuden indikaattoriin X kääntäen verrannollisesti. Häviöintegraattori 72, 73, 74, integrointikaalaus-vakion ollessa aikaansaa vakaan ohjausjännitteen VC0:ta 75 varten digitaali-analogiamuunnoksen jälkeen.

10 Seuraavassa toteutuksessa käytetään akun annoista saatavia kerrointen arvioita suoraan. Funktio f(A*C +B*C, o +C*C2+···) suoritetaan digitaalisesti ja tuloksen merkkiä käytetään suoraan ohjaamaan VC0:ta siten, että jos merkki on +ve, niin VCO asetetaan maksimitaajuudelleen, kun taas 15 jos merkki on -ve niin VCO asetetaan minimitaajuudelleen. Tässä toteutuksessa, joka antaa ensimmäisen asteen ohjaus-silmukan, VCO-aluetta täytyy rajoittaa. Järjestelmä toimii tyydyttävästi oskillaattorialueella aina ±1000 miljoonasosaan asti.

20 Kolmannessa suoritusmuodossa modifioidut kanava-ar viot määritetään kuten edellä. Ennalta määrätty funktio F(A*M(0)+B*M(1)+C*M(2)+...) suoritetaan digitaalisesti ja tuloksen merkkiä käytetään analogiseen piiriin siirryttäessä. Analoginen integraattori edeltää silloin VC0:ta, in-25 tegraattorin ja VC0:n aikavakioiden ollessa valittu sovittamaan järjestelmän vaatimukset.

Slave-pään ajastuksen ohjauksen neljännessä toteutuksessa käytetään digitaalista vaihelukittua silmukkaa, ja piiri on samanlainen siihen verrattuna, mitä tullaan 30 selostamaan master-pään ajastuksen erotusta varten. Ero on siinä, että poistajan näytteenotto- ja pito, vastaanoton näytteenotto- ja pito ja lähettimen merkkiäjastus toimivat kaikki tahdistuksessa ja kaikkien kolmen vaihe on samanaikaisesti edellä tai jäljessä pienin portain suhteessa kiin-35 teään kideoskillaattorireferenssikelloon, jonka nimellis- 16 74560 taajuus on yhtä suuri kuin master-kellon master-päässä. Seuraavaa selostusta voidaan siten soveltaa slave-päähän ottamalla huomioon, että näitä kolmea tahdistuksissa olevaa kelloa ohjataan vastaanoton näytteenottokellosta.

5 Edelleen, sen johdosta että kaiun poistaja on tahdistuksessa vastaanoton näytteenottokellon kanssa, ei tarvita muutettavia kaiun poistajan kertoimia, ja odotusjaksoa vaiheportaiden välillä voidaan lyhentää.

Järjestelmän master-pää on se pää, jossa on refe-10 renssikello, joka keskuksen tilaajasilmukalla on keskus- pää. Käytetyt ohjaussignaalit voidaan johtaa kuten edellä . on selostettu. Vain tuloksena saatavan signaalin merkki on tärkeä, koska säätönä on yksittäinen porras ajassa eteen-tai taaksepäin nimellismerkkijaksoon nähden. Viitaten ku-15 vioon 8 master-päässä lähettimen kello on lukittu paikalliseen kelloreferenssiin ja näytteenottokäskyä säädetään pienin askelin, merkkijaksossa ollessa S askelta.

Näytteenottoajän jatkuvan vähittäisen edistymisen tai jälkeenjääneisyyden sallimiseksi yhden merkkijakson 20 suhteen käytetään ohjauspiiristössä "fold-around"-tekniik-kaa. Master-päässä tästä aiheutuu muutos kaiun poistajaan niin, että "fold-around"-rajalla ei ole toiminnan epäjatkuvuutta. Ajastuksen toimintaa voidaan selittää kuvioihin 8 ja 9 viitaten.

25 Näytteenottoaikaa säädetään referenssipisteen suh teen, joka on paikallinen referenssikello kuviossa 8(a). Näytteenottoaika voi muuttua vain yhden askeleen kerrallaan, ja seuraavassa tullaan selostamaan kahta menetelmää, jotka rajoittavat taajuutta, jolla askeleet voivat esiin-30 tyä, ja joka sallii poistajan kertoimien mukauttamisen uuteen näytteenottoaikaan ja vastaavaan muutokseen näytteenotetussa transhybridin merkki-impulssivasteessa. Askeleen koko on murto-osa merkkijaksosta niin, että transhybridi-impulssivasteen muutos on rajoitettu eikä aiheuta virhettä. 35 Merkkilähetyskello on jaettu S askeleeseen niin, li 74560 että vastaanoton näytteenotto- ja pitokello on säädettävissä mihin tahansa paikkaan välillä 0 ja S-l ohjauspii-ristön avulla. Vastaanoton näytteenottoaikaa ohjataan rekisteristä, joka määrittää nykyhetkisen näytteenottoajän 5 paikan lähetysmerkkikellosta saatavien askelten lukumäärän avulla. Tämä vaiherekisteriarvo vastaa vastaanoton näyt-teenottovaihetta. Näytteenottovaihe 0 vastaa sitä, että paikallisen kelloreferenssin ja vastaanoton näytteenotto-kellon välillä ei ole mitään aikaeroa. Kuviossa 8 paikal-10 linen kelloreferenssi on esitetty kuviossa 8(a), ja kaikkia muita kelloja verrataan tähän referenssiin. Kun S = 8 määritetään vaiherekisteriarvot kuviossa 8(d). Kuvio 8(e) määrittää paikalliskelloreferenssin ja vastaanoton näyt-teenottokellojen välisen suhteen vastaanoton näytteenotto-15 vaiheen ollessa 2 ja askeleiden lukumäärän ollessa (S) = 8. Kellon siirtymisen 0:sta l:een katsotaan olevan se reuna, jolloin data siirretään kellotetusta laitteesta sisään ja ulos.

Kun vastaanoton ajastuksen ohjaus vaatiin, että näyt-20 teenottoajan tulee olla edistynyt, näytteenottovaihetta ohjaavan rekisterin sisältöä pienennetään yhdellä. Jos näytteenottovaihe on asemassa 0, rekisteriarvoja vastaava näytteenottovaihe muuttuvat arvoon S-l. Muutoksen ajastuskaa-vio on annettu kuviossa 8(f) ja on tärkeää huomata, että 25 kaksi vastaanoton näytettä esiintyvät siirtojakson 2 aikana .

Kun vastaanoton ajastuksen ohjaus vaatii sen, että näytteenottoajän tulee olla jäänyt jälkeen, näytteenotto-vaiheen ohjausrekisterin sisältöä, ja siten vastaavaa näyt-30 teenottovaihetta lisätään yhdellä. Jos tämä vaihe on S-l: ssä, niin vaiherekisterin arvo muuttuu S-l:stä 0:aan. Muutoksen ajastuskaavio on esitetty kuviossa 8(g); on huomattava, että tässä siirtymisessä muutos näytteenottoajassa jättää huomiotta näytteenottovaiheessa 0 olevan näytteen, 35 joka on siirtojaksossa välittömästi S-l näytettä seuraavana.

18 74560 Tämä aiheuttaa tämän vastaanoton näytteen lähetyskellojakson (jakso 3 kuviossa 8(g)) täydellisen väliin jättämisen.

Näytteenottoajän askelmuutoksen taajuuden rajoittamiseksi selostetaan kaksi menetelmää. Kuten edellä on mai-5 nittu, vain ajastuksen ohjaussignaalin merkkiä käytetään säätämään digitaalista vaihelukittua silmukkaa, tämän signaalin ollessa alttiina muutokselle kunkin merkkijakson jälkeen.

Ensimmäinen menetelmä askeleen taajuuden rajoitta-10 miseksi on salvata vaiherekisteri jokaisella p:nnellä merkillä, ohjaussignaalin merkistä riippuen. Toisessa menetelmässä ohjaussignaali syötetään ylös/alas-laskimeen, jota kasvatetaan tai pienennetään kunkin merkkijakson aikana.

Kun ylös/alas-laskuri saavuttaa rajansa L ja sitä edelleen 15 lisätään, se palautuu nollaksi ja lisää vaiherekisteriä. Kääntäen, jos ylös/alas-laskurilla on arvo nolla ja sitä edelleen pienennetään, vaiherekisteri pienentyy ja ylös/ alas-laskuri asettuu arvoon L.

Kaiun poistajan näytteenotto- ja pitokelloa ohjataan 20 myös näytteenottovaihepiirillä. Kun kaikua simuloiva suodatin on adaptiivinen transversaalinen suodatin, joka toimii lähetetylle datalle, sen anto on tahdistuksissa vastaanoton näytteenotto- ja pitokellon kanssa. Kuvioista 8(f) ja 8(g) voidaan havaita, että on olemassa väli lähetetyn datan vas-25 taanoton näytteenottoajän välillä siten, että jos vastaanoton näytteenotto- ja pitokelloa käytetään ajastamaan data kaiun poistajassa, esiintyisi toiminnassa epäjatkuvuus silloin kun näytteenottovaihe muuttuu 0:sta S-l:een ja päinvastoin. Tämä voitetaan muuttamalla kaikusimulaattoria si-30 ten kuin on esitetty kuviossa 9.

Simulaatiosuodatinta on muutettu kahdella tavalla. Ensimmäiseksi akut on yhdistetty niin, että kerroinarvoja voidaan siirtää eteenpäin tai taaksepäin. Toiseksi, lähetetyn datan ajastamista merkkisiirtorekisteriin ennen akku-35 arvoilla tapahtuvaa kertomista voidaan muuttaa vastaanoton 74560 19 ajastusvaiheen muutosten sallimiseksi rajan 0:sta S-l:een yli ja päin vastoin.

Toimintajärjestys näytteenottoajän edistämiseksi, joka vastaa näytteenottovaiheen rekisteriarvon muutosta 5 0:sta S-l:een, on seuraava. Merkinsiirtorekisteriä ei ajasteta. Kerroinarvoja ohjaavat multiplekserit 90, 91, 92 asetetaan edistyneeseen tilaan "A" niin, että ottodatan operoima kerroinarvo siirtyy takaisin päin yhden paikan adaptiivisen suodattimen läpi. Tulojen summa muodostetaan talo vallisella tavalla kuten edellä on selostettu käyttäen sum-mainta 93 ja esitettyä algoritmia. Päivityksen jälkeen multiplekserit palautetaan normaaliin tilaan ("N") ja toiminta jatkuu kuten edellä. Tämän jakson nettotuloksena on kerrointen siirtyminen takaisinpäin yhden paikan adaptiivisen 15 suodattimen läpi.

Toimintajärjestys näytteenottoajän jälkeenjääneelle siirtymiselle näytteenottovaiheesta S-l näytteenottovaihee-seen 0 on seuraava. Merkkisiirtorekisteri 94-95-96 ajastetaan kahdesti. Ensimmäinen merkkirekisterin kellopulssi on 20 ajastettu olemaan yhtäaikainen näytteenottopulssin 0 kanssa, joka seuraa välittömästi lähetyskelloa, jota ei erityisesti käytetä ajastamaan vastaanoton näytteenotto- ja pi-topiiriä kuten aikaisemmin on mainittu. Tämä on näytetty pilkkuviivoin kuvassa 8(g). Toinen siirtorekisteripulssi 25 kehitetään samaan aikaan kuin vastaanoton näytteenottoaika.

Digitaalisen vaihelukitun silmukan edullinen toteutus, erityisesti silloin kun askelten lukumäärä (S) ja esi-skaalaavan ylös/alas-laskurin kapasiteetti (L) ovat kahden kokonaislukupotensseja, on käyttää log2(L+S)=s+l)-pituista 30 ylös/alas-laskuria yhdistettynä vaiherekisterinä ja esi-skaalaimena. Ylös/alas-laskurin S eniten merkitsevää bittiä edustavat siten vaiherekisterin arvoa ja jäljelle jäävät vähiten merkitsevät bitit muodostavat esiskaalausakun. Jokaisen merkkijakson aikana ylös/alas-laskuri kasvaa tai 35 pienenee riippuen ajastuksen ohjaussignaalin merkistä, jo- 20 74560 ka on johdettu suoraan kerroinarvoista, joissa käytetään edellä selostettuja edullisia suhteita. Sopiva arvo askelten S lukumäärälle sekä slave- että master-päissä on 128 (s=6); master-pään arvo L on 256 tuottaa tyydyttävän toi-5 minnan kun taas slave-päässä arvo L on 128 (1=6) antaa tyydyttävän tuloksen samalla sallien maksimipoikkeaman paikallisten kelloreferenssien välillä slave- ja masterpäissä suuruudeltaan ±10 /(L*S) = (±61) miljoonasosaa.

Paikallisen referenssikellon (LRC) reunalla alas-10 laskuri, joka aikaisemmin on ladattu vaiherekisterin arvoon, alkaa laskemaan alaspäin nollaan saakka nopeudella S kertaa LRC; LRC:n ollessa johdettu S-kellon tarkasta ali-monikerrasta.

Saavuttaessaan nollan alas-laskuri tuottaa antoonsa 15 pulssin, jota käytetään vastaanoton näytteenottokellona.

Tätä pulssia käytetään myös alas-laskurin automaattiseksi asettamiseksi arvoon, joka on talletettu vaiherekisteriin. Järjestelmä on suunniteltu niin, että se ei välitä mistään laskun aloituskäskystä, joka tulee LRC:stä, joka tapahtuu 20 vähemmässä kuin kahdessa S-kellojaksossa sen jälkeen kun alas-laskuri on saavuttanut nollan.

Nyt tarkastelemme seuraavassa järjestelmän laajennusta ternaarisen datan siirron ja ilmaisun sallimiseksi. Koodin edullinen suoritusmuoto koodaa 3 binaarinumeroa kah-25 tena ternaalisena numerona (3B2T). Koodisanataulu on määritetty seuraavasti:

BINAARISANA TERNAARISANA BINAARISANA TERNAARISANA

0 000 00 4 100 12 1 001 01 5 101 20 30 2 010 02 6 110 21 3 011 10 7 111 22

Ternaarikoodisanaa 11 ei käytetä, mikä mahdollistaa koodisanan tahdistuksen sanapoikkeaman 11 tunnistuksella.

18 bittikehyksen dataformaatille ternaarinen kehyskoko on 35 12 merkkiä. Käytetään kehystahdistusmenetelmää, jolle jo-

II

74560 kaisella kahdeksannella ternaarikehyksellä lisätään ter-naarisena 1111, joka sallii kehystahdistuksen. Toinen suoritusmuoto on lisätä ternaarinen koodisana 111 jokaiseen kuudenteen ternaarikehykseen. Ternaarisen merkkitaajuuden 5 lisäys molemmissa tapauksissa on 100/96.

Siirron edullinen menetelmä on käyttää siirtopoten-tiaaleja -V, 0 ja +V volttia, vastaten vastaavasti ternaa-risia merkkiarvoja 0, 1 ja 2. Kaiun poistajan toiminta on tarkalleen sama kuin edellä on selostettu merkkirekiste-10 rien sisältäessä kolmitasoisia merkkiarvoja -1, 0 ja +1.

Valintatakaisinkytkentäkorjaimen toiminta on muuttunut samalla tavalla. Lisäksi käytetään kolmitasoista ilmaisupro-sessia, jossa kuviossa 3 määritellyn vertailijan funktiota laajennetaan ternaarista siirtokoodia varten seuraavasti: 15 Ottoarvo Annon ternaarimerkkiarvo X>C(0)/2 + 1 -C(0)/2<X<C(0)/2 0 X<C(0)/2 - 1

Seuraavassa tarkastellaan kahta menetelmää käytössä 20 tapahtuvan järjestelmävirhetaajuuden monitoroimiseksi ilman että tuodaan lisää koodiredundanssia, joita menetelmiä voidaan käyttää erillisesti tai yhdessä. Ensimmäinen menetelmä on käytettävissä vain ternaarisissa tai vastaavasti koodatuissa järjestelmissä, menetelmän tärkeä ominaisuus 25 on koodisanojen rajoitetun sarjan käyttö, joissa tiettyjen koodisanojen esiintymisen voidaan katsoa olevan koodipoik-keuksen. Selostetussa 3B2T koodin tapauksessa koodisana 11 on käytetty sanatahdistukseen. Siten sen jälkeen kun sana-tahdistus on saavutettu koodisanan 11 ilmaantuminen, pait-30 si osana kehystahdistussanaa 1111, voidaan tulkita virhe-osoitukseksi, ja tämän poikkeaman taajuutta voidaan käyttää virhetaajuuden mittana. Luotettavuusraja, johon virhetaajuutta voidaan mitata käyttäen tätä lähestymistapaa riippuu sanapoikkeamien suhteesta sallittuun merkkijärjestyk-35 seen 11, joka saattaa jakaa kaksi koodisanaa ja jota käyte- 74560 tään sanatahdistukseen. Kun tämä raja on saavutettu, sana-tahdistusta voidaan tietyllä kynnystasolla pitää menetettynä, mikä aiheuttaa hälytyksen, ellei tule takaisin palautusta. Tässä järjestyksessä kyvyttömyyttä määrittää sa-5 natahdistus, kuten edellä on selostettu, voidaan myös käyttää asettamaan kaiun poistajan kertoimen ja korjaimen adaptiiviset suodattimet nollaksi, tulkiten järjestelmän lukituksen tuloksena sanatahdistuksen menetyksen.

Toisessa virheilmaisun menetelmässä käytetään eye 10 height-arviota joka saadaan kertoimesta Cg sekä virhearviota e, joka on määritelty edellä korjaimen selostuksen yhteydessä, jotka kumpikin ovat saatavilla ja päivitetyt kutakin vastaanotettua merkkiä kohden. Cg·.n suuruuden ja virhesignaalin skaalatun arvon suuruuden erosignaalia voi-15 daan käyttää järjestelmän virhetaajuuden osoittimena. Siten jos seuraava lauseke on negatiivinen, anto on 1, jos positiivinen, anto on 0.

co - k*ei

Samanlainen kaava on esitetty yhdysvaltalaisessa 20 patenttihakemuksessa no. 8032249 (D.A. Fisher -2) vastaanoton näytteenottovaiheen ohjausta varten. Edellä selostetun järjestelmän tapauksessa skaalatusvakion arvo k = 1 johtaa lähelle yhden suhde yhteen-suhdetta havaittavissa olevan virheen suhteessa tosimerkkivirheeseen. Tapauksessa 25 k = 1 virhetaajuuden arvio saavutetaan siten laskemalla erolaskentapiirin annosta saatavien listen lukumäärä. Hä-lytyssignaali aikaansaadaan kun kokonaissumma ylittää hyväksyttävän tason. Jatkuva menetelmä tämän suorittamiseksi on käyttää ylös/alas-laskuria, jota kasvatetaan jokaista 30 havaittua virhettä kohti, ja pienennetään jokaista G:tä merkkiä kohti. Havaitun virhetaajuuden Gin käänteisarvon ylittämisen ilmaisemiseksi asetetaan kynnys ylös/alas-las-kurille, joka kynnystason ylityksen tapahtuessa aiheuttaa hälytyssignaalin aktivoitumisen. Mitä korkeampi kynnys ase-35 tetaan, sitä pitemmän jakson Gin määrittelemää virhetaa-

II

74 5 60 juutta täytyy ylläpitää ennen kuin hälytys annetaan, siten luoden väliaikaisen keskiarvoistusmekanismin. Saman periaatteen välittömämpi ja monimutkaisempi laajennus on asettaa laskussa (CQ-K*e^) esiintyvä virheskaalausvakio 5 suuremmaksi kuin yksi. Tästä aiheutuu antoon useammin negatiivinen tulos, jokaisen laskun edustaessa tiettyä virheen murto-osaa, joka on riippuvainen k:n arvosta ja vir-hestatistiikasta. Keskiarvoistus- ja hälytysjärjestelmälle, jossa käytetään ylös/alas-laskuria, kuten edellä on se-10 lostettu, pienennysjakso G ja hälytyskynnys valitaan vastaamaan vaaditun järjestelmän suorituskykyä. On huomattava, että tässä tekstissä symboli * edustaa kertomista.

Järjestelmän suorituskyvyn vaihtoehtoinen mitta voidaan saada laskemalla käyttökeskiarvo, joka vallitsee kur-15 sorikerroinarvon ja virhesignaalin e^ välillä, joka antaa keskiarvomarginaalin absoluuttiarvon kohinaan nähden.

Claims (4)

74560 24

1. Digitaalinen siirtoasema käytettäväksi järjestelmässä, jossa digitaalista informaatiota kuljetetaan joko 5 yhteen tai kahteen suuntaan yhtä siirtotietä pitkin, jolloin asemassa on MENO- ja PALUU-tiet kytkettynä siirtotielle hybridin (4) tai sen ekvivalentin kautta, jolloin MENO-tie sisältää koodaimen (2), joka koodaa siirrettävän informaation formaattiin, joka on sopiva mainittua yhtä 10 siirtotietä pitkin siirtämistä varten, ennen informaation syöttämistä hybridille (4) tai sen ekvivalentille, jolloin PALUU-tiellä vastaanotettu informaatio syötetään analogi-digitaalimuuntimelle (8), joka tuottaa hybridin (4) tai sen ekvivalentin kautta vastaanotetusta informaatiosta yh-15 den ulostulon kutakin vastaanotettua informaatiomerkkiä kohden, jolla ulostulolla on digitaalinen formaatti, joka edustaa signaaliarvoa tietyllä näytteenottohetkellä, jolloin ulostulo muuntimelta (8) on syötetty vähennyspiirin (9) yhteen sisääntuloon, näin syötetyn informaation sisäl-20 täessä hybridin (4) tai sen ekvivalentin epätäydellisyydestä johtuvan ei-toivotun signaalin, jolloin koodaimen (2) ulostulo MENO-tiellä on syötetty kaikusimulaattorin kautta vähennyspiirin (9) toiseen sisääntuloon PALUU-tiellä siten, että mainittu toinen sisääntulo vastaanottaa MENO-tiellä 25 olevan signaalin version, joka versio vähennetään PALUU-tiellä olevasta informaatiosta niin, että vähennyspiirin (9) ulostulo on vastaanotetun signaalin versio, josta ei-toivottu signaali on oleellisesti poistettu, jolloin vähennyspiirin (9) ulostulo on syötetty adaptiivisen valin-30 tatakaisinkytkentäkorjaimen (14) kautta dekooderille (17), joka suorittaa koodaimen (2) MENO-tiellä suorittamien operaatioiden käänteisoperaatiot, ja jolloin vähennyspiirin (9) ulostulo on syötetty takaisin kaikusimulaattorille (12), niin että siten säädetään kaikusimulaattorilta (12) vähen-35 nyspiirille (9) tulevan sisääntulon amplitudia, jotta ei- 25 74560 toivottu signaali on oleellisesti poistettu vähennyspiirin ulostulosta, tunnettu siitä, että PALUU-tiellä olevasta informaatiosta otetaan toistuvasti näytteitä in-formaatiobittitaajuudella näytteenotto- ja pitopiirillä 5 (13); että mainittu näytteenotto on suoritettu ajoituk sen maskausohjaimen (15) ohjauksen alaisena, joka ohjain valvoo mainitussa korjaimessa (14) olevaa informaatiota; että näytteenottoajän ohjauspiiri (16) ohjaimen (15) ohjauksen alaisena synnyttää signaalin jokaista näytteenot-10 to-operaatiota varten käyttäen vaihelukittua silmukkaa, johon vaikuttaa ohjaimen (15) ulostulo; että mainitun silmukan ohjaus sisältää myös kertojan (35), joka operoi kursorin kerroinarvon (CQ) arvoilla ja valinta-arvolla (D^), jotka on johdettu senhetkisestä merkistä; ja että silmukan 15 ohjaus sisältää myös skaalaimen (36), joka operoi virhesig-naalilla (e^), jonka tuottaa vähentäjä (37), johon senhetkisen merkin ja kertojan (35) arvot on syötetty.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen asema, jossa kaiun-poistaja toimii lisäämällä signaaliin, joka kulkee sen lä- 20 pi, joukon painotettuja kertoimia, joiden ohjauksen alaisena synnytetään MENO-tien signaalin versio vähentäjälle (9) syöttämistä varten, tunnettu siitä, että mainitut kertoimet on synnytetty multipleksereillä (90, 91, 92), joiden kautta akut, joita on käytetty synnyttämään nämä 25 kertoimet, voivat olla ristikytketyt niin, että kaikkia kertoimia voidaan edistää tai jättää jälkeen yhden askeleen verran; ja että mainittu edistäminen tai jälkeenjättäminen yhdessä kellogenerointivälineen kanssa sallii kaiunpoisto-toimintojen ilman epäjatkuvuuksia jäljittää paikallisen 30 näytteenottokellon ja lähetyskellon välistä jatkuvaa taajuuseroa, joka esiintyy silloin, kun kaikusimulaattorin kello ei ole lukittu paikallisen lähettimen kelloon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen asema, tunnettu siitä, että "in-service"-suorituskyvyn monito- 35 roimiseksi on määrätty takaisinkytkentäkorjaimen kursori- 74560 26 kertoimen ja virhesignaalin välinen suhde; että taajuutta, jolla virhesignaaliin skaalattu versio ylittää kursorin kertoimen, käytetään virhetaajuuden mittana; ja että kursorin kertoimen ja virheen suuruuden välisen eron keski-5 arvoa käytetään kohinamarginaalin absoluuttimittana.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen asema, tunnettu siitä, että kaikusimulaattori (12) sisältää kerroingeneraattorit (ma(l), 23, mu(l), ...ma(n), 25, mu(n)), joihin koodaimen (2) ulostulo on syötetty näytteen-10 otto- ja pitopiirin (11) kautta; että syöttäminen ensimmäiselle mainituista generaattoreista on nollaviiveellä, syöttäminen toiselle generaattorille on yhden bitin suuruisella aikaviiveellä, syöttäminen kolmannelle generaattorille on kahden bitin aikaviiveen kautta, jne.; ja että generaat-15 torien ulostulot on summattu summaimessa (26), jonka ulostulo on kaikusimulaattorin ulostulo, joka on syötetty vä-hennyspiirille (9). 27 74560