FI74548C - Foerfarande foer bestaemning av allergisk kaenslighet. - Google Patents

Description

1 74548

Menetelmä allergisen herkkyyden määrittämiseksi

Elinten, solujen ja molekyylien perustoiminnon, joka muodostuu immuunijärjestelmästä, tehtävänä on tunnistaa vie-5 raat aineet ja poistaa ne ruumiista. Vieraan aineen ja vasta-aineiden, joita muodostuu vasteena aineelle, välinen reaktio poistaa nämä vieraat aineet. Yleensä tämä toiminta tapahtuu tehokkaasti ja haitatta isännälle. Yliherkillä henkilöillä voi kuitenkin ilmetä häiriöitä, jotka johtavat 10 patogeenisiin häiriötiloihin, kuten esimerkiksi kontrolloimattomaan vasteeseen (allergisiin häiriötiloihin).

Yliherkät henkilöt joutuvat "muuttuneeseen tilaan" tuloksena kosketuksesta allergeenin antigeeneihin, mikä johtaa näiden vasta-aineiden muodostumiseen. Myöhempi kos-15 ketus jonkin näistä antigeeneistä tai rakenteellisesti samanlaisen aineen kanssa voi saada aikaan yliherkässä henkilössä patologisen reaktion, joka on tällaisten vasta-aineiden läsnäolon aiheuttama. Kun nämä henkilöt hengittävät tai nielevät haitallista antigeeniä, on vallitsevana ja yleise-20 nä oireena heinänuha, astma, nokkosrokko tai ihottuma. Taipumus tämän allergiamuodon kehittymiseen on periytyvä.

Allergisiin vasteisiin liittyy kudoksia herkistävien IgE-vasta-aineiden tuottaminen henkilössä. Näillä IgE-vas-ta-aineilla on voimakas taipumus liittyä erilaisissa ruumiin 25 kudoksissa olevien solujen pinnalla oleviin reseptoreihin.

Reseptoreita on syöttösoluilla, joita esiintyy läheisesti liittyneinä sidekudoksissa oleviin kapillaareihin kaikkialla ruumiissa sekä basofiilisillä leukosyyteillä (verisoluilla). Syöttösolut ja basofiilit sisältävät farma-30 kologisesti aktiivisia välittäjäaineita tai spasmogeeneja, kuten histamiinia, serotoniinia (5-hydroksitryptamiinia) ja kiniinejä (emäksisiä peptidejä), sytoplasman jyväsiin kon-sentroituneina. Syöttösoluihin ja basofiileihin kiinnittyneiden IgE-vasta-aineiden joutuminen kosketukseen antigee-35 nien kanssa voi laukaista IgE-vasta-aineiden ristisitoutu-misen. Tämä ristisitoutuminen puolestaan aiheuttaa syöttö-solujen ja basofiilien degranulaation, jolloin kemiallisia 2 74548 välittäjäaineita vapautuu ja syntyy edellä mainittuja allergisia oireita.

Allergiadiagnoosi voidaan tehdä lukuisilla tavoilla. Usein käytetyssä menetelmässä tutkitaan potilaan historia, 5 so. aikaisempi altistus erilaisille allergeeneille ja epäillyn allergeenin identiteettiä koskevaan päätökseen perustuen ruiskutetaan pieniä määriä epäiltyä allergeenia ihoon ja tutkitaan ruiskutetun kohdan reaktio, jolle on ominaista punoitus ja näppyjen muodostus sekä niihin liittyvä kutina. 10 Tämä menetelmä on nopea ja helppo kliinikolle ja sitä pidetään luotettavana osoituksena herkkyydestä allergeenille, koska tutkimus tehdään in vivo. Tämä menetelmä voi aiheuttaa kuitenkin huomattavaa epämukavuutta potilaalle, sitä on vaikea käyttää lapsille, se voi olla vaarallinen äärimmäisen 15 yliherkälle potilaalle ja sitä voi olla vaikea käyttää pahaa ihottumaa sairastaville potilaille.

Kun epäillään ruoka-aineallergiaa, voidaan käyttää ruokavaliokokeita (suljetaan pois tiettyjä aineita). Nämä kokeet eivät ole mukavia potilaalle ja ne voivat kestää pitkään.

20 In vitro -kokeita, joissa käytetään ominaissitoutu- misen määritysmenetelmiä, voidaan käyttää. Tyypillinen omi-naissitoutumisen määritysmenettely on IgE-vasta-aineiden määritys yliherkän henkilön verestä. US-patenttijulkaisu 3 720 760 koskee menetelmää, jolla mitataan allergeenispe-25 sifisten IgEriden pitoisuudet seerumissa "radioallergosor-bent-kokeella (RAST) . Tämän tyyppinen in vitro -koe on kallis ja vaatii monimutkaisen laitteiston, määritys kestää lisäksi noin 36 tuntia.

Julkaisussa J. Immunol. 115 (1975) 525-532 kuvataan 30 tutkimusta, jossa rottia käyttäen seurattiin vaihteluita IgE:n indusoimassa veren hyytymisessä antigeeneille altistamisen jälkeen ja sen vaikutusta veren hyytymisen alkamiseen. Kyseinen tutkimus osoitti alenemista veren hyytymistekijöiden XII, XI ja IX funktionaalisissa tasoissa ja hyy-35 tyvän fibrinogeenin (tekijä I) pitoisuudessa sekä pidentymistä p-tromboplastiiniajassa, so. veren hyytymiseen tarvittavan ajan pidentymistä. Tutkijat ilmoittavat, että

II

3 74548 tutkimus on ensimmäinen raportoitu tieto spesifisen IgE-vas-ta-aineen osuudesta veren hyytymisen alkamiseen.

Julkaisussa Clin. Res. 25 (1977) 361A kuvataan tutkimusta, joka koski ihmisen hyönteisyliherkkyyden immuno-5 terapiaa. Tutkimuksessa käytettiin 20 potilasta, jotka olivat yliherkkiä hyönteisten myrkylle. Potilaille annettiin kasvavia annoksia myrkkyä. Kolmessa tapauksessa esiintyi anafylaktinen shokki ja 12:ssa nokkosrokkoa. Kahdessa potilaassa, joilla oli vakavin anafylaktinen shokki, havait-10 tiin merkkejä verisuonien sisäisestä koagulaatiosta, johon liittyi veren hyytymistekijöiden V, VIII ja fibrinogeenin väheneminen. Potilaassa, jolla oli lievin anafylaktinen shokki, samoin kuin potilaissa, joilla oli nokkosrokkoa, ei havaittu merkittäviä muutoksia hyytymisjärjestelmässä, 15 vaikka nokkosrokkovaste osoitti herkkyyden allergeenille. Tutkimuksen tekijät päättelivät, että jopa vaikeissa ana-fylaktisissa shokeissa ei hyytymisjärjestelmä aina aktivoitunut.

Julkaisussa J. Immunol. 123 (1979) 2835-2841 kuva-20 taan rotilla tehtyjä tutkimuksia, jotka koskivat basofii-liperäistä verihiutaleita aktivoivaa tekijää (PAF, platelet activating factor), joka indusoi verihiutaletekijän 4 (PF4) erittymistä, joka tekijä on tulehdusreaktioihin osallistuva oleellinen verihiutaleen osa. Tutkimuksen mukaan 25 igE-anafylaksian aikana antigeeni stimuloi verenkierrossa olevia IgE-herkistyneitä basofiilejä erittämään PAF:ia, mikä aiheuttaa suonten sisäisen verihiutaleiden aggregoi-tumisen.

Missään yllä kuvatuista julkaisuista ei kuvata tai 30 ehdoteta diagnostista koetta allergisen yliherkkyyden toteamiseksi, jossa saatetaan potilaan veri kosketukseen allergeenin kanssa ja määritetään vaikutus verenvuodon tyrehtymisen (hemostaasin) vaatimaan aikaan. J. Immunol. 115:ssa oleva artikkeli kuvaa pitenemistä veren hyytymisajassa ro-35 tiliä antigeenin vaikutuksen jälkeen; Clin. Res.rssa olevan artikkelin mukaan yliherkiksi tiedetyillä henkilöillä altistus allergeenille ei korreloi veren hyytymistekijöiden vähenemisen kanssa edes potilailla, joilla on anafylaktinen 4 74548 shokki. Vaikutusta verenvuodon tyrehtymisen vaatimaan aikaan ei kuvata.

Tämä keksintö koskee menetelmää nisäkkään allergisen herkkyyden määrittämiseksi patenttivaatimuksessa 1 kuvatul-5 la tavalla. Menetelmässä saatetaan nisäkkään verinäyte kosketukseen allergeenin kanssa veren hyytymistä estävän tekijän läsnäollessa ja mitataan verenvuodon tyrehtymisen vaatima aika. Vertailukokeessa eläimen verinäyte saatetaan kosketukseen veren hyytymistä estävän tekijän kanssa allergeenin 10 poissaollessa ja mitataan verenvuoron tyrehtymisen vaatima aika. Herkkyys allergeenille määritetään hemostaasin vaatiman ajan erilaisuuden perusteella.

Tämä keksintö koskee allergisten henkilöiden herkistymisen tietyille allergeeneille määrittämistä. Allergeenit 15 voivat olla mitä erilaisimpia, kuten siitepölyjä, kemikaaleja, hyönteisten myrkkyjä ja ruoka-aineita, esimerkiksi maito, viljatuotteet ja kala, kuten turska, rapu ja kolja. Allergeeneihin kuuluvat antibiootit, penisilliini, Candida albicans, insuliini, ovalbumiini, laktalbumiini, torajyvät, 20 bermudaheinän siitepöly, timotein siitepöly, puutarhaheinien (koiranheinän) siitepöly, heinien siitepölyjen yhdistelmät, tuoksukin siitepöly, tuoksukin antigeeni E, koivun siitepöly, mehiläisen myrkky, käärmeen myrkky, hevosen hilse, kissan epiteeli, koiran epiteeli, kolja, huonepölypunkki, 25 Chrystanthemum leucanthemum, Alternaria tenuis, trypsiini, kymotrypsiini, eräät homeet, leivinhiiva, tetanustoksoidi, kurkkumätätoksiini, fisiini ja sen johdannaiset. Teorian mukaan allergeenivasteen takana oleva mekanismi on sama allergeenin lajista riippumatta.

30 Kun nisäkkäiden verisuoni rikkoutuu, verihiutaleet kiinnittyvät paljastuneeseen kollageeniin ja toisiinsa muodostaen aggregaatteja, jotka johtavat hemostaasiin, so. verenvuodon tyrehtymiseen. Hemostaasi on siten mittana nisäkkään "verenvuotoajalle". Hemostaasi on dynaaminen pro-35 sessi, johon sisältyy useiden tekijöiden, mm. verihiutaleiden, plasman hyytymistekijöiden ja verisuonten seinämien,

II

5 74548 yhteisvaikutus. Hemostaasia voidaan simuloida myöhemmin kuvattavalla tavalla.

Hemostaattisen aggregaatin muodostuminen on veren hyytymiseen sisältyvän monimutkaisen prosessin varhaisvai-5 he. Veren hyytymiseen sisältyy protrombiinin muuttuminen trombiiniksi ja trombiinin aiheuttama fibrinogeenin muuttuminen fibriiniksi ja verihyytymien muodostuminen. Verihyy-tymän lopullista muodostumista nimitetään hyytymiseksi (coagulation). Allergeenien indusoima veren hyytyminen on 10 määritetty suhteellisen epäluotettavaksi osoitukseksi herkkyydestä allergeenille. Veren hyytyminen on tässä menetelmässä itse asiassa epätoivottavaa.

Keksinnön mukaisesti verinäyte sekoitetaan hyytymisen estäjään veren hyytymisen estämiseksi. Tarvittava hyyty-15 misen estäjän määrä on helppo määrittää tavanomaisin kokein. On määritetty, että viisi kansainvälistä yksikköä (ky) he-pariinia/1 ml verinäytettä on riittävä määrä. Hemostaasin vaatima aika mitataan sitten simuloimalla veren virtausta, verenvuotoa ja verenvuodon tyrehtymistä nisäkkäässä. Vali-20 tun allergeenin läsnäolon vaikutuksen määrittämiseksi hemostaasin vaatima aika mitataan allergeenin läsnäollessa ja vertailukokeeksi allergeenin poissaollessa. Allergeeni voi olla nesteuutteena, kiinteänä allergeenimateriaalina tai se voidaan kiinnittää kantaja-aineeseen, joka on veteen liuke-25 nematon synteettinen materiaali, kuten edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 3 720 760 kuvataan. Inerttinä kantaja-aineena voidaan käyttää hiilihydraattimatriiseja, kuten agaroosia ja selluloosaa, paperikiekkoja ja polystyreeni-koeputkien seiniä. Hemostaasin vaatiman ajan lyhenemisen 30 havaittiin korreloivan allergisen herkkyyden kanssa.

Se, mitä hyytymisen estäjää käytetään, ei ole ratkaisevaa. Soveltuvia hyytymisen estäjiä ovat hepariini, kal-siumsitraatti, natriumsitraatti, kalsiumoksalaatti, natrium-oksalaatti ja etyleenidiamiinitetraetikkahappo.

35 Kuten edellä on kuvattu, hemostaasin vaatima aika voidaan määrittää käyttäen laitetta, johon kuuluu muovi-letkusta rakennettu kiertojärjestelmä, jossa osa letkusta 6 74548 on kavennettu ja joka johtaa pois säiliöstä ja takaisin sinne. Kavennetun kohdan läpimitta on ennalta määritetty, esimerkiksi 0,33 mm. Hyytymisen estäjään sekoitettu verinäyte laitetaan säiliöön. Kun kiinnitetyt muoviletkut yhdistetään 5 peristalttiseen pumppuun, tämä kierrättää verta sykkivällä tavalla. Kun-veri tulee kavennettuun kohtaan, sen nopeus kasvaa, mikä pakottaa veren aukon läpi selvästi erottuvina pisaroina. Verenvuodon tyrehtymisen vaatima aika, hemostaat-tisen aggregaatin muodostumisaika, määritetään mittaamalla 10 pisaroiden muodostumisnopeuden pieneneminen tai mittaamalla aukon tukkeutumiseen, jonka aiheuttaa hemostaattisen aggregaatin muodostuminen, kuluva aika.

Tähän menetelmään soveltuvaa laitetta kuvataan julkaisussa J. Lab. Clin. Med 89, nro 6 (1977) 1306-1313 tai 15 sellainen on kaupallisesti saatavissa yhtiöstä Payton

Associates, Buffalo, New York 14202. Myös muita hemostaattisen aggregaatin muodostumisen määritysmenetelmiä voidaan käyttää.

Jotta määritettäisiin tarkasti korrelaatio hemostaa-20 sin vaatiman ajan ja allergeeniherkkyyden välillä, tehtiin koesarja, jossa verrattiin tämän keksinnön mukaista menetelmää muihin yleisessä käytössä oleviin menetelmiin, esimerkiksi ihokokeeseen, RAST-menetelmään ja allergeenin indusoimaan basofiilien histamiinieritykseen.

25 Vertailumenetelmät 1. Ihokoe

Kunkin potilaan ihoon pistettiin reikä steriilillä lansetilla allergeenin glyseriiniliuospisaran läpi; allerginen reaktio johtaa oireisiin, kuten ihon punoitukseen ja 30 näppyjen ja paukamien muodostumiseen. Ihokokeet tehtiin antamalla kullekin potilaalle vaihtelevia määriä allergeeni-uutteita, proteiinityppiyksikköinä (pnu) ilmaistuna.

2. RAST-koe

Kunkin potilaan veriseeruminäytteistä tutkittiin al-35 lergeenin antibodien esiintyminen menetelmällä, jota on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 720 760. Lyhyesti ilmaistuna menetelmässä kiinnitetään allergeeni, esimerkiksi siitepöly-

II

7 74548 uute, veteen liukenemattomaan polymeeriin ja saatetaan kiinnitetty allergeeni kosketukseen verinäytteen kanssa. Allergeeni voidaan kiinnittää veteen liukenemattomaan synteettiseen matriisiin pesemällä matriisi tislatulla vedellä ja 5 lisäämällä syanogeenibromidia matriisiin pitäen pH 11:na NaOH:n avulla matriisin "aktivoimiseksi". Aktivoitu matriisi pestään kiinnittävällä puskurilla, esimerkiksi 0,1-c NaHCO^ - 1-c NaCl -liuoksella (pH 8,5). Sitten lisätään allergeeni kiinnittävän puskurin muodostamaan suspensioon.

10 Jos siitepölyuutteen antibodeja on läsnä, ne sitoutuvat allergeeniin. Sidottu allergeeni-antibodi saatetaan sitten kosketukseen radioaktiivisesti merkittyjen allergeenin anti-antibodien kanssa. Jos antibodeja on läsnä verinäytteessä, merkityt anti-antibodit sitoutuvat sidottuun allergeeni-15 antibodi-faasiin. (Sidottu allergeeni-antibodi)-(merkitty anti-antibodi) -faasin emittoima säteily kasvaa veriseeru-minäytteen antibodipitoisuuden kasvaessa. On olemassa korrelaatio allergeenille spesifisten IgE-vasta-aineiden esiintymisen ja potilaan allergeeniherkkyyden välillä 20 3. Allergeenin indusoima basofiilien histamiinin va pautus

Menetelmä on julkaisussa J. Lab. Clin. Med 81 (1973) 291 kuvatun kaltainen ja siinä otetaan potilaasta verinäyte ja sekoitetaan verinäyte hepariiniin ja dekstraaniliuok-25 seen pyöreäpohjaisessa koeputkessa. Erytrosyyttien annetaan laskeutua, jolloin jäljelle jää plasma-leukosyytti-kerros. Plasma-leukosyytti-kerros sentrifugoidaan "ruskeankeltaisen" kerroksen erottamiseksi ja plasmasupernatantti heitetään pois. Solusaostuma pestään puskuriliuoksella, solut altis-30 tetaan allergeenille ja histamiinin vapautuminen määritetään. Mitä herkempi potilas on allergeenille, sitä suurempi määrä histamiinia vapautuu.

Esimerkki I

Kultakin potilaalta otettiin verinäytteet ja niistä 35 tutkittiin allerginen herkkyys koiranheinän siitepölylle keksinnön mukaisella menetelmällä ja verrattiin tätä tunnetuilla menetelmillä määritettyyn allergiseen herkkyyteen.

8 74548

Koiranheinän siitepölyä on saatavana kylmäkuivattuna osittain puhdistettuna uutteena yhtiöstä Miles Laboratories, Ltd., Buckinghamshire, Englanti, nimellä Cocksfoot alpha fraction.

5 Noin 2 ml kokoverta sekoitettiin hepariiniin siten, että loppupitoisuus oli 5 ky hepariinia/1 ml verta, näyte ruiskutettiin edellä kuvattuun muoviletkusta rakennettuun kiertojärjestelmään ja hemostaasin, joka indikoitiin hemo-staattisen aggregaatin muodostumisella ja aukon tukkeutumi-10 sella, vaatima aika mitattiin. Toinen kokoverinäyte (2 ml) sekoitettiin koiranheinäallergeeniin (5 ^,ul, 20 pnu/ml) ja hepariiniin (5 ky/ml) ja ruiskutettiin samankokoiseen muo-viletku-kiertojärjestelmään. Verenvuodon tyrehtymisen vaatima aika allergeenin läsnäollessa mitattiin.

15 Tulokset ovat alla olevassa taulukossa I.

li 9 74548 o#> (Ο

Ui O ro

UI ·' <— -H

CU ro .—. I g H -H 10 i- 3

1 rl G PJ — P

•h o -h tn φ rj tn -H -H G Φ ••j >· G g G Φ tn ΪΪ t t ί g * * * ' «535 O + 3 W g H g

tn M 3 "H 3 3 N

(0 Φ U3 +3 pJ ro W

W Λ -H tn g

O :3 -H -H H ifto o -Ρ P +3 PJ - "T CN

E-J -H :oJ tn di :rö cn -31 cp

ZJt m «»vi fs.j [ q i r , &ι JfÖ ·Η O 4-J

o ^ g -H g ro tn G G G G

K CCrO-HrOrOrOtO

Φ G O U) vh rOtOrOtO Φ Φ Ai tn -H -p pJ pJ pJ

t3 G O Φ tn G G G G O

+ I I | + | | | Ρ ·Η Ai Ή φ ·Η ·Η ·Η ·Η (N

° φ3.Ηί0ιφφΦφν- 10 H-PdPO 3 Ai Ai Ai At Ή Ρ Ρ Ρ Ρ Ρ ·Η (0 (Din C tT> O O O oh

ω O 2 + + + + + + I I Ο G Ai At At Ai CH

Ή d ° Ρ* C I Ό H J) g m 3 Ή Ο 3 'd 2 ^ ~ c Αί 3 3 c^3° 3 tn ^ tn Φ O G o + + -1- + + +1. +Φ-Η At φΛΟίΟ 3 Λ G O 00»-fMrorr 0> H — m <0φ-Ρ3 w ^ ^ £Χι II G -P h) H Φ G φ -H ft

H £ > + H -H

2 ’-j 5 + 3 G 3 r0

Ai 3 ·Η , 3 (0 Φ

*^4 jfQ 5 ^ *rH *% S O W W

j vÖi-IiOvOvOiHiH. φ 2 ΊΓ "'"l f7* ¢3 13 7J-H £ ^ - » » ► ^ . J ^ -H G pJ p H H 3 G φ φ·— ΟιΛιΗΓ^Γ-.00{Νΐ! -H pJ Qj φ

* .G -G ^-vooo-HtNvo <· Ρ g tn OH :3:3W

^ G >1 ^ 3 -H ,H pJ pJ tn

3 m -P G 3 3 tn tn H

p i tn -h tn -h -h •H -H -H -H U) -P Ή 3 Ή 3 :3 O Φ · +3 g Φ 3 -H ·· -H ·· -p a: -CP OH c tnwtnwtn GO :3 -P H 3 φ t3 41 ΟΉ

tn 3 3rH-HmvOr^OvprHCT\n P Ui O P αΗ Ο,Η P

>1 Ai PtHCO<MO<—ΙΟ<ίιΛΓΊ :(tJ-H 3 (Λ tn -H

>1 '* Λ 2 £ Λ fii (il li Λ Λ J, l :3 +3 G 3 -H :3 -H :r0 tn

Ai 3 S:2 2 2 g tn Φ CP CP CP 4) ^•H«Gt3 ^ -HfOro o tn o ia Q< p“--' · -H 3 3 > φ·Ηφ·Ηΐη

33U13 P G 3 tJiP t3PH

E 2 ^ ^ 3033 p-Hp-HG

+!η·Η 3 Ai Ή -H φ U) φ 3 φ 5 'd f! voooovfMnr^roi-i « O O G ιΗφπΗφφ OB-P mioCNvj-OrHinO X -V -rt .H a r-l O, tn 6 ^ P I I I 1 I I l l II -H ·Η · 3 W 3 « p oj P -HvOrHoor^vno^· . # ag- -Η-ΗΦ

W S* ^ .-H 33 :id C :θ C H

T in GPP :3 Φ P Φ Ή (Νφΐηιη ΡΦ:3Φ3 ·· φ -H ·Η :φ t3:3 ¢3 2 tn ·Η ¢3+3 G :3 Ρ g Ρ :3 3 3>i<Hp-Hga)Qjp ^ Ρ >ι >ι 4) :ιβ H H CH:3 Τ; _ ρ> At—’ ι—I Ρ g ιβ Η 41 H :ifl 4J iHisnsa-mvor>.oo-H+<; >-η :3 g 3 3 G 3 g

O x p G 3 :3 -P ' > -H

Λ pj Φ Φ g tn (0 :3 3 :3 -H

O G CP -H pj P pj P p PJ -H -H 3 -H +3 pJ :<0 P :3 3 H rP G G tn -H :ιΰ φ :3 3 •H -H 3 3 Φ -H (0 g Ai S 3

φ -H 3 PJ -H ro > G

Ή g 3 CP G 3 -H -H -H G

II O -H 3 O g CCjiP-H

tn pj o* n Ai tn o tn 3 > E-< 3 Oi 3 0<;·Η·ΗΦ3>1

Z CQ O > + At K 0) 41G

10 74548

Kuten aiemmin mainittiin, allergiadiagnoosia pidetään kvalitatiivisena tai puolikvantitatiivisena, so. erilaisia allergiatestejä voidaan käyttää osoittamaan, onko potilaalla jonkinlaista herkistymistä epäillylle allergeenille.

5 Potilailla 1-7 esiintyi allergista herkkyyttä yhdes sä tai useammassa ihokokeessa, RAST- tai basofiilikokeessa. Yllä olevista koetuloksista ilmenee myös, että kullakin näistä potilaista esiintyi merkittävää lyhenemistä hemostaa-sin vaatimassa ajassa, mikä korreloi näiden allergeeniherk-10 kyyskokeiden kanssa. Vaikka potilas 7 ei osoittautunut herkistyneeksi allergeenille ihokokeessa, RAST-koe ja basofii-liherkkyyskoe osoittivat pientä herkistymistä. Verenvuodon tyrehtymisajän lyheneminen osoitti myös herkkyyden allergeenille .

15 Tehdyn tutkimuksen, jota verrattiin muihin kuvattui hin allergeeniherkkyyskokeisiin, perusteella pääteltiin, että noin 25 % lyheneminen verenvuodon tyrehtymisen vaatimassa ajassa osoitti herkkyyden allergeenille.

Potilas 8 osoittautui herkistymättömäksi koiranhei-20 nän siitepölylle ihokokeiden ja basofiiliherkkyyskokeiden perusteella; verenvuodon tyrehtymisaika oli hieman pidentynyt. Pääteltiin, että potilas 8 ei ollut herkistynyt allergeenille.

Yllä olevat koetulokset osoittavat tyydyttävää kor-25 relaatiota koiranheinäallergeeniherkkyyden, mitattuna he-mostaasin vaatiman ajan lyhenemisellä ja allergeeniherkkyy-den, mitattuna yhdellä tai useammalla kliinisessä käytössä olevalla testillä (ihokoe, RAST- ja basofiiliherkkyyskoe), välillä.

30 Esimerkki II

Noudatettiin samanlaista menettelyä kuin esimerkissä I, mutta käytettiin allergeenia, joka liittyy herkkyyteen huo-nepölypunkille, joka on pieni suvun Acarina niveljalkainen. Huonepölypunkkiallergeeni, jota käytettiin, oli kylmäkui-35 vattu osittain puhdistettu D. Pteronyssinus -vesiuute, Alpha fraktion, joka saatiin Miles Laboratories:sta. Huonepöly-punkki-koetulokset on koottu alla olevaan taulukkoon II.

Il 11 74548

:G

(Λ ui 1 0) CU ·Η T3 -H rH UI >1 H ·Η >, « 5 OM T ^ T = S 2ZZ3 t,

0) UI M

σ> (¾ <u h

n « A

0) c

rH O

ι-h h λ: 3 c/3 3

I rt* ntNtNOOOOO HH H

2 2 2 0 ^ Π3

U] -P

3 G +> S S I+ + +11II1I |

>1 — ^ O

G -H

O CU 6 W

PO"-- -H :rd

0) Λ! G O . >i W

-P OGo + + + + + + + ι ι i -Pui h (¾ λ ft m ·η dl H H ^ 1— U) Ό • ^ >1

O Q >t <U

A ~ G ^ ti M 0) G Λ 3 ·Η β Cl) >i H ϋ ·Η (1) 2 * e * h

(0G <U , -H O

E-l 3 £ <#> σ>Ή(ΝιΛ~3·νΟιην0^1 C λ; G

Λ CU — H <T M ^ o“ cT <Γ «3 ^ w 0

>1 A >1 A

<—I >, -H >1 3 :0 P1 P-i AC Ή Λ *3 <U P 3

Cl <D -P

O rH -rl A

3 (0 G -r< -P

Ά nt Tl « (Nr-ir^r-inu^oNcjsmr- Ί| r2 rn 2 * g, 70rn^<N<N5oSPi 1 ? UI Λ! λ; tr> I I I I I | I I I I , -5 S*1 Ή CP «NiOrHcNvOcsji^u^tsjo

>1 nJ 3 <U O M

M -H ~ (¾ H en UI

X UI UI 3 -H

P (0 — 3 CQ >1 CU (Ö G rH -p

K +J -P -H · -H

UlPrrt HW|sN(0-}youin>o 3U1 ο^ί 7777777777 am E P 'S’rHtMOOr^r^rHvOtNIO ti^1 Q) CU Ή rH <Ö

K > -PC

•H (1) E cu

UI -HO

HJ 0) M

*—I I

‘3 ^ΟιΗίΝΓΗ^τιη^Γ^οΟ P rHrHF-ifH*-H^H«-Hf—irH r zi o H < ·

CV 2 K

12 74548

Potilailla 9-15 esiintyi allergista herkkyyttä yhdessä tai useammassa ihokokeessa, RAST- tai basofiiliherk-kyyskokeessa. Kullakin näistä potilaista oli hemostaasin vaatima aika merkittävästi lyhentynyt, mikä sopi yhteen 5 tehtyjen allergeeniherkkyyskokeiden kanssa. Vaikka potilas 16 osoittautui herkistymättömäksi huonepölypunkille ihoko-keen ja RAST-kokeen perusteella, hemostaasiaika oli kyllin paljon lyhentynyt osoittaakseen mahdollisen herkkyyden. Kuten aiemmin mainittiin, noin 25 % aleneminen hemostaasin 10 vaatimassa ajassa osoittaa herkkyyden allergeenille. Potilaat 17 ja 18 olivat herkistymättömiä allergeenille sekä hemostaasikokeen että ihokokeen mukaan.

Yllä olevat koetulokset osoittavat tyydyttävää korrelaatiota huonepölypunkkiherkkyyden, osoitettuna hemostaa-15 sin vaatiman ajan lyhenemisellä ja allergeeniherkkyyden mitattuna yhdellä tai useammalla kliinisessä käytössä olevalla kokeella (ihokoe, RAST- ja basofiiliherkkyyskoe), välillä .

Yllä olevat tulokset osoittavat, että keksinnön mu-20 kaista menetelmää voidaan käyttää luotettavana indikaattorina allergisesta herkkyydestä erilaisille allergeeneille.

Il

Claims (4)

74548

1. Menetelmä nisäkkään allergisen herkkyyden määrittämiseksi, tunnettu siitä, että saatetaan mainitun 5 nisäkkään verinäyte kosketukseen allergeenin kanssa veren hyytymisen estäjän läsnäollessa, mitataan aika, joka vaaditaan mainitun näytteen hemostaasiin, jota osoittaa hemo-staattisen aggregaatin muodostuminen, saatetaan mainitun nisäkkään verinäyte kosketukseen hyytymisen estäjän kanssa 10 mainitun allergeenin poissaollessa ja mitataan aika, joka vaaditaan mainitun näytteen hemostaasiin, jota osoittaa he-mostaattisen aggregaatin muodostuminen, ja määritetään ero hemostaasin vaatimissa ajoissa, jonka aikaeron avulla herkkyys mainitulle allergeenille määritetään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että allergeeni on kiinnitetty inert-tiin kantaja-aineeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että allergeeni on heinän siitepöly tai 20 huonepölypunkki.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hyytymisen estäjä on hepariini.