FI74493B - Foerfarande foer framstaellning av mekanisk massa, isynnerhet kemimekanisk massa utav raomaterial av ved. - Google Patents

Description

74493

Menetelmä mekaanisen massan, etenkin kemimekaanisen massan valmistamiseksi puuraaka-aineesta

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä mekaanisen massan valmistamiseksi.

Tekniikan tason osalta viitataan seuraaviin julkaisuihin: 1. Leask, R.A., Proceedings of International Mechanical Pulping Conference, Helsinki 1977, voi. 1.

2. Atack, D., Heitner, C. ja Karnis, A., Ultra-high yield pulping of eastern black spruce. Part 2. Svensk Papperstidning 83 (1980):5, 133-141.

3. Kurra, S., Virkola, N.-E. ja Lindholm, C.-A., Effects of uneven impregnation in chemi-mechanical pulping, Proceedings of International Mechanical Pulping Conference, May 6-10, 1985,

Stockholm, p. 162.

Korkeasaantomassojen, etenkin mekaanisten (sis. kemimekaanisten) massojen valmistusprosessit ovat olleet kasvavan kiinnostuksen kohteena viimeisten vuosien aikana. Mekaanisella massalla tarkoitetaan tavallisesti massaa, joka on kuidutettu oleellisesti mekaanisesti, esim. jauhimessa (hierre, RMP) tai hioraakiven avulla (hioke, GWD). Kuidutus voidaan myös suorittaa 105°...130°C:een esilämmitetystä hakkeesta, tällöin puhutaan kuumahier-teestä (TMP). Termi kemimekaaninen massa (CMP ja CTMP) tarkoittaa puolestaan tämän keksinnön puitteissa käytettynä mekaanista massaa, joka on kuidutettu paineettomassa tai paineenalaisessa tilassa käyttämällä lievästi delignifioivia kemikaaleja. Kemikaalit on tavallisesti imeytetty (impregnoitu) hakkeeseen. Valmistettavat massat soveltuvat mainiosti tissue-papereiden valmistukseen, mutta eivät kuitenkaan paperiteknisiltä ominaisuuksiltaan ole kemiallisten massojen, etenkään sulfaattimassan veroisia. Tämä johtuu lähinnä niiden alhaisemmista lujuus- ja joustavuusominaisuuk-sista sekä huonommasta kyvystä muodostaa vetysiltoja. Eräs tärkeä syy mekaanisten massojen riittämättömiin paperiteknisiin ominaisuuksiiin on se, että massojen pitkäkuitujakeen osuus on pienempi kuin kemiallisten massojen vastaava osuus.

2 74493

Tunnettua on, että mekaanisen massan ominaisuudet paranevat kun hakkeen vesipitoisuus kasvaa [1], Kemimekaanisten massojen valmistuksessa keitto-nesteen impregnointi suoritetaan tavallisesti nestefaasissa. Tiedetään, että kemimekaanisen massan lujuudet paranevat kemikaalikäsittelyn voimakkuuden kasvun mukana, mutta optiset ominaisuudet huononevat [2]. Kemikaalikäsittelyn, lähinnä sulfonoinnin avulla voidaan mm. kemimekaanisen massan kuitujen joustavuutta parantaa. Tiedetään myös, että impregnoinnin tasaisuus parantaa massan ominaisuuksia [3]. Keittonesteiden tasaisen impregnoitumisen aikaansaamiseksi on kehitetty keinoja, kuten hakkeen puristaminen vakiokosteuteen ja ilman samanaikainen poistaminen hakkeen sisältä.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuihin mekaanisiin, etenkin kemimekaanisiin massoihin liittyvät epäkohdat, ja saada aikaa uusi menetelmä hyvien lujuusominaisuuksien omaavan massan valmistamiseksi.

Tässä keksinnössä käytetään hyväksi havaintoa, että yksittäisten hake-osasten ominaisuudet eivät ole keskenään samat, vaan hake jakautuu vedessä kahdeksi fraktioksi: pinta- ja pohjafraktioksi. Syyt hakkeen fraktioitumiseen ovat moninaiset, esim. tiheyden ja hydrofobisuuden erot vaikuttavat siihen. Hakkeen kokojakauman ei sensijaan seulontatutkimusten mukaan ole havaittu muuttuvan fraktioinnin vaikutuksesta. Syiden moninaisuuden ja selvittämättömyyden takia ilmiötä ei ole toistaiseksi käytetty hyväksi massan valmistuksessa, vaan sitä on päinvastoin pyritty välttämään. Hakkeen fraktioiminen on kuitenkin yksinkertaista ja se voidaan suorittaa tarkasti ja toistettavasti. Olemme keksintömme yhteydessä havainneet, että ilmiötä kannattaa käyttää hyväksi ja keksintömme perustuukin siihen, että hakkeelle suoritetaan vesifraktiointi sopivassa vaiheessa ennen hiertoa. Kemimekaanisen massan valmistuksen yhteydessä frakti-ointi suoritetaan joko ennen kemiallista käsittelyä tai sen jälkeen.

Tämän keksinnön kohteena on siten menetelmä, jolla valmistetaan mekaanista massaa, etenkin kemimekaanista massaa erottamalla hakkeesta veden avulla kaksi fraktiota, pinnalle jäänyt ja uponnut fraktio. Massan valmistuksen kannalta sopivammasta fraktiosta valmistetaan tämän jälkeen normaalisti massaa, kun taas toiselle fraktiolle suoritetaan jälkihierto, tai se käytetään esim. kemiallisen massan valmistuksessa.

3 74493 Täsmällisemrain sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan hakkeen fraktioiminen suoritetaan hakkeen pesun yhteydessä. Tällöin voidaan menetellä siten, että hakusta saatava hake ensin pestään, minkä jälkeen pesty hake syötetään fraktioin-tialtaaseen. On kuitenkin myös mahdollista suorittaa hakkeen pesu ja fraktiointi peräkkäin tai jopa samanaikaisesti itse fraktiointialtaassa. Ensimmäisessä tapauksessa pesty hake syötetään vesialtaaseen, jonka vesimäärä on 3...10 kertaa, sopivimmin noin 4 kertaa hakkeen määrä paino-yksikköinä laskettuna. Altaaseen tuodun hakkeen annetaan jakautua pinta-ja pohjafraktioon seisottamalla vettä + haketta noin 1...30 minuuttia, sopivimmin noin 5...10 minuutin ajan. Seisotusaika riippuu lähinnä hake-osasten koosta ja veden lämpötilasta. Käytettäessä tavallista raakavettä (eli järvivettä), veden lämpötila puolestaan vaihtelee vuodenajan mukaan, tavallisesti se on 5e...20*C. Hakkeen pesu voidaan suorittaa samassa altaassa kuin varsinainen fraktiointi esim. sekoittamalla vettä ja haketta jonkin aikaa, minkä jälkeen hakkeen annetaan fraktioitua seisotuksen avulla.

Valitun seisotusajan jälkeen pinta- ja pohjafraktiot erotetaan. Pinta-hakefraktion erottaminen voidaan suorittaa esim. ylijuoksuttamalla pintavettä ja siinä olevaa haketta ja mahdollisesti tehostamalla ylijuoksutusta siipipyörän avulla. Vesi erotetaan tämän jälkeen hakkeesta jollain sinänsä tunnetulla tavalla, esim. vinoruuvilla tai vedenerotusseulalla. Pohjaan painunut hakefraktio voidaan puolestaan erottaa pinnalle jääneestä, esim. imemällä ja pumppaamalla pohjavesikerros altaan pohjasta. Tätä operaatiota voidaan tehostaa käyttämällä ruuvikuljetinta tai hitaasti pyörivää kaavaria.

Edellä selostetun ohella hakkeen vesifraktiointi voidaan tietenkin suorittaa jatkuvatoimisestikin. Altaasta johdetaan tällöin pinta- ja vastaavasti pohjavettä pois sitä mukaa kun siihen syötetään lisää vettä ja haketta. Fraktiointiallas on tässä tapauksessa muodoltaan sopivimmin pitkänomainen, jolloin veden ja hakkeen syöttö tapahtuu sen toiseen päähän. Pinta- ja pohjahake siirtyvät veden virtauksen mukana altaan toiseen päähän, josta ne sen jälkeen poistetaan esim. yllä esitetyllä tavalla.

4 74493

Fraktioinnin jälkeen hakejakeita käytetään erikseen massan valmistuksen lähtöaineina. Pintafraktiosta saadaan tällöin lujuusominaisuuksiltaan parempaa mekaanista massaa. Pohjafraktiohake voidaan jälkihiertää tai käyttää kemiallisen massan valmistukseen.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa fraktiointi suoritetaan kemi-mekaanisen massanvalmistuksen yhteydessä. On näet havaittu, että hake-fraktioiden laadulliset erot vaikuttavat erityisen suotuisasti fraktioista valmistettujen kemimekaanisten massojen ominaisuuksiin.

Kokeissamme olemme valmistaneet kemimekaanista massaa fraktioidun hakkeen kummastakin fraktiosta hiertämällä. Kun hakkeiden hierrossa pidetään omi-naisenergian kulutusta samalla tasolla, pinnalle jääneestä hakkeesta valmistetun massan ominaisuudet ovat joko paremmat tai huonommat kuin frak-tioimattomasta tai uponneesta fraktiosta valmistetun massan sen mukaan, onko fraktiointi suoritettu ennen sulfonointia tai sen jälkeen. On osoittautunut, että kun hakkeen fraktiointi suoritetaan ennen sulfonointia, pintahakkeesta tehty massa on pidemmälle jauhautunutta ja ominaisuuksiltaan parempaa kuin pohjahakkeesta valmistettu massa. Sen sijaan kun sul-fonoitu hake fraktioidaan pintahakkeesta valmistettu massa oli karkeampaa ja ominaisuuksiltaan huonompaa kuin pohjahakkeesta valmistettu massa.

Hake fraktioidaan siten joko ennen kemikaalikäsittelyä (sulfonointia) tai sen jälkeen. Ensin mainitussa tapauksessa menetellään täysin kuten yllä on esitetty, eli hake syötetään fraktiointialtaaseen, minkä jälkeen pintafraktiosta valmistetaan hyvänlaatuista massaa kemikaalikäsittelyn jälkeen kun taas pöhjafraktiota käsitellään jollain valinnanvaraisella menetelmällä. Toiseksi mainitussa tapauksessa koko pesty hake johdetaan kemikaalikäsittelyyn, minkä jälkeen impregnoidut hakeosaset saatetaan edellä esitettyyn fraktiointikäsittelyyn. Kuten edellä mainittiin, impregnoidusta hakkeesta saadaan parhaat ominaisuudet omaava massa mikäli käytetään pohjafraktiota massan lähtöaineena.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä esitetyn menetelmän avulla on mahdollista valmistaa hakkeen osasta parempaa massaa kuin koko hakkeesta tai jäljelle jäävästä hakkeesta, kuten alla esitettävistä esimerkit selvästi käy ilmi. Huonompi massa voidaan jälkihiertää tai käyttää karkeampana massana muihin tarkoituksiin kuin parempaa massaa.

5 74493

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan muutamien sovellusesimerkkien avulla, jotka selostavat keksinnön suoritusta kemimekaani-sen massan ja kuumahierteen valmistuksen yhteydessä.

ESIMERKKI 1

Tuoretta kuusesta valmistettua pöllihaketta (400 kg) kaadettiin veteen (puu:vesi = 1:4), jolloin välittömästi osa hakkeesta (54 %) jäi pinnalle ja osa (46 %) painui pohjaan. Toimenpiteen jälkeen fraktioiden kuiva-ainepitoisuudet olivat seuraavat: pintahake: 50 %, pohjahake 37 % ja fraktioimaton vertailuhake: 48 %. Pinnalle jäänyt hake erotettiin erilleen pohjaan painuneesta hakkeesta. Erotetut fraktiot upotettiin vielä uudestaan veteen ja todettiin, että fraktioiden osuudet olivat 95 %:n tarkkuudella edellä esitettyjen suuruiset.

Erotettujen fraktioiden hakkeet ja fraktioimaton vertailuhake käsiteltiin natriumsulfiitti-liuoksella seuraavissa olosuhteissa: - Na2S03~pitoisuus 30 g/1, - DTPA-pitoisuus 1 Z, - neste/puu-suhde 6:1, - esihöyrystys 95 - 100°C/20 min, - imeytys 25 - 30°C/15 min, - höyryfaasikäsittely 130°C/10 min.

Sulfonointiolosuhteet pidettiin kaikissa käsittelyissä mahdollisimman samanlaisina.

Eri hakefraktioiden sulfonaattipitoisuudeksi saatiin: pintahake 0,55 %, pohjahake 0,67 %, fraktioimaton hake 0,65 %. Hakkeiden paineenalaiseen hiertämiseen käytetyn energian ominaiskulutus vaihteli välillä 1,1 - 2,3 MWh/t.

Taulukkoon 1 on merkitty 1900 kWh/t:n energian ominaiskulutusta vastaavat pinta- ja pöhjahakkeesta valmistettujen massa-arkkien kuiva- ja märkälu-juudet sekä optiset ominaisuudet ja freeness. Lisäksi taulukkoon on merkitty koko hakkeesta valmistetun massan ominaisuudet, kun energia ominaiskulutus oli 1900 kWh/t.

6 74493

Taulukko 1

Pintahake Pohjahake Koko hake

Vetoindeksi [Nm/g] 26 20 22

Repäisyindeksi [mNm2/g] 5,5 4,9 5,5

Alkuperäismarkälujuus: - vetoindeksi [Nm/g] 1,35 1,3 1,2 - murtotyö [mJ/g] 64 54 52 - venymä [%] 4,9 4,3 A,3

Valonsirontakerroin [n»2/]cg] 48 42 45

Valonabsorbointikerroin [m^/kg] 1,9 1,6 1,6

Freeness [ml] 280 380 330 ESIMERKKI 2

Kuusihake sulfonoitiin esimerkissä 1 esitetyissä sulfonointiolosuhteissa. Kemiallisen käsittelyn jälkeen hakkeesta erotettiin vedessä pinnalle jäävä hakefraktio (osuus 29 %) ja pohjaan painuva fraktio (osuus 71 %). Pintahakkeen kuiva-ainepitoisuus oli sulfonoinnin ja vesierotuksen jälkeen 36 % ja pohjahakkeen vastaavasti 33 %. Pelkän sulfonoinnin jälkeen koko hakkeen kuiva-ainepitoisuus oli 42 %.

Taulukkoon 2 on merkitty edellisessä esimerkissä 1900 kWh/t:n energian ominaisukulutusta vastaavat eri hakefraktioista ja koko hakkeesta valmistettujen massa-arkkien märkä-ja kuivalujuudet sekä optiset ominaisuudet että freeness.

7 74493

Taulukko 2

Pintahake Pohjahake Koko hake

Vetoindeksi [Nm/g] 19 31 27

Repäisyindeksi [mNm^/g] 4,2 6,3 6,0

Alkuperäismärkälujuus: - vetoindeksi [Nm/g] 1,1 1,45 1,35 - murtotyö [mJ/g] 43 83 63 - venymä [%] 4,1 5,3 5,1

Valonsirontakerroin [m2/kgl 46 43 48

Valonabsorbointikerroin [m*/kg] 2,1 2,1 2,3

Freeness [ml] 430 220 270

Taulukossa 3 on verrattu edellä esitetyissä esimerkeissä pintahakkeesta ja pohjahakkeesta valmistettujen massojen ominaisuuksia toisiinsa. Esimerkin 1 tapauksessa on laskettu, montako prosenttia pintahakkeesta valmistettujen massojen ominaisuudet poikkeavat arvoiltaan pohjahakkeesta ja vastaavasti koko hakkeesta valmistettujen massojen ominaisuuksista.

Vastaavasti on laskettu esimerkin 2 tapauksessa pohjahakkeesta valmistettujen massojen ominaisuuksien prosenttipoikkeamat pintahakkeesta ja vastaavasti koko hakkeesta valmistettujen massojen ominaisuuksista.

8 74493

Taulukko 3

Esim. 1 pintahakemassan Esim. 2 pöhjahakemassan paremmuus [%] suhteessa paremmuus [%] suhteessa pohjahake- kok.hake- pintahake- kok.hakemassaan massaan massaan massaan

Vetoindeksi +30 +18 +63 +15

Repäisyindeksi +12 0 +50 +5

Alkup. märkälujuus: ! - vetoindeksi +4 +12 +32 +7 - murtotyö +19 +23 +93 +32 - venymä +14 +14 +22 +4

Valonsirontakerroin +14 +7 +4 0

Valonabs. kerroin +19 +19 0 -9

Freeness -26 -15 -49 -19

Taulukon 3 mukaan, kun fraktiointi suoritetaan ennen sulfonointia pinta-hakkeesta tehty massa on hienompaa (freeness alempi) ja massan ominaisuudet paremmat kuin pöhjahakkeesta tehdyn massan. Kun hake fraktioidaan sulfonoinnin jälkeen, pintahakkeesta valmistettu massa on karkeampaa ja ominaisuudet huonommat kuin pöhjahakkeesta valmistetun massan. Käsittelyjen suoritusjärjestyksellä on siis oleellinen merkitys massan ominaisuuksille. Koko hakkeesta valmistettujen massojen ominaisuudet ovat hakefrak-tiosta valmistettujen massojen ominaisuuksien välillä.

Kun verrataan pinta- ja pohjahakkeesta valmistettujen massojen ominaisuuksia siten, että samaa freeness-tasoa (300 ml) vastaavat ominaisuuksien arvot suhteutetaan kyseiseen massan valmistukseen käytettyyn energian ominaisukulutukseen saadaan tunnusluvut, jotka kuvaavat massoja samalla freeness-tasolla ja energian ominaiskulutustasolla. Taulukkoon 4 kerättyjen massojen freeness oli siten 300 ml ja tapauksessa, jossa fraktiointi suoritettiin ennen sulfonointia energian ominaiskulutukset olivat EOK pinta = 1,85 MWh/t, EOK pohja = 2,05 MWh/t, EOK koko * 2,0 MWh/t ja vastaavasti kun sulfonointi suoritettiin ennen fraktiointia EOK pinta = 2,1 MWh/t, EOK pohja =1,7 MWh/t ja EOK koko =1,8 MWh/t.

Esimerkissä 1 valmistettu massa: Hakkeen fraktiointi ennen sulfonointia ja hiertoa.

, 74493

Taulukko 4

Pintahake Pohjahake Koko hake

Vetoindeksi/EOK 15 14 14

Repäisyindeksi/EOK 2,9 2,8 2,8

Alkuperäismärkälujuus: - vetoindeksi/EOK 0,73 0,66 0,68 - murtotyö/EOK 34 30 28 - venymä/EOK 2,5 2,2 2,3

Valonsirontakerroin/EOK 25 22 23

Valonabsorbointikerroin/EOK 1,0 0,9 0,9

Esimerkissä 2 valmistettu massa: Hakkeen fraktiointi sulfonoinnin ja hierron jälkeen.

Taulukko 5

Pintahake Pohjahake Koko hake

Vetoindeksi/EOK 11 16 15

Repäisyindeksi/EOK 2,3 2,6 3,2

Alkuperäismärkälujuus: - vetoindeksi/EOK 0,62 0,80 0,71 - murtotyö/EOK 28 39 32 - venymä/EOK 2,2 2,8 2,6

Valonsirontakerroin/EOK 24 26 26

Valonabsorbointikerroin/EOK 1,1 1,1 1,3

Taulukkoon 6 on merkitty, montako prosenttia pintahakkeesta valmistetun massan tunnusluvut eroavat pohjahakkeesta ja vastaavasti koko hakkeesta valmistettujen massojen tunnusluvuista (esimerkki 1), sekä esimerkin 2 tapauksessa, montako prosenttia pohjahakkeesta valmistettujen massojen tunnusluvut eroavat pintahakkeesta valmistettujen massojen tunnusluvuista.

Taulukko 6 10 74493

Esim. 1 pintahakemassan Esim. 2 pohjahakemassan paremmuus [%] suhteessa paremmuus [%] suhteessa pohjahake- kok.hake- pintahake- kok.hakemassaan massaan massaan massaan

Vetoindeksi/EOK +7 +7 +45 +7

Repäisyindeksi/EOK +4 +4 +56 -19

Alkup. märkälujuus: - vetoindeksi/EOK +11 +7 +29 +13 - murtotyö/EOK +13 +21 +39 +22 - venymä/EOK +14 +9 +27 +8 j Valonsir.kerr./EOK +14 +9 +8 0 | Valonabs.kerr./EOK +25 +11 0 -15 ESIMERKKI 3

Tuoretta, kuusesta valmistettua pöllihaketta (400 kg) kaadettiin veteen (puu:vesi = 1:4), jolloin osa hakkeesta (55 %) jäi pinnalle ja osa (45 %) painui pohjaan. Toimenpiteen jälkeen fraktioiden kuiva-ainepitoisuudet olivat seuraavat: pintahake: 45 % ja pohjahake 36 %. Fraktioimattoman vertailuhakkeen kuiva-ainepitoisuus oli 44 %.

Erotetuista fraktioista valmistettiin kuumahierrettä (TMP) eri freeness tasoille muuttamalla energian ominaiskulutusta. Taulukkoon 7 on merkitty yleisesti käytetyn tavan mukaan ominaisuudet 150 ml:n freeness-tasolla.

Taulukko 7 n 74493

Pintahake Pohjahake Koko hake Vetoindeksi [Nm/g] 2^

Repäisyindeksi [mNm^/g] 5,3 , »

Alkuperäismärkälujuus: - vetoindeksi [Nm/g] ’ ’ - murtotyö [mj/g] - venymä [%] 5» > *

Valonsirontakerroin [m^/fcg] ^1 ’

Valonabsorbointikerroin [m^/kg] 2,3 2* ’

Energian omin.kulutus [MWh/1 ] 1>^5 ,35 ,

Taloudelliselta kannalta massoja verrattaessa on mielenkiintoista suhteuttaa massojen ominaisuudet vastaamaan samaa energian kulutusta. Taulukossa 8 ovat tunnusluvut, jotka kuvaavat massoja samalla freeness-tasolla ja samalla energian ominaiskulutuksen arvolla.

Taulukko 8

Pintahake Pohjahake Koko hake

Vetoindeksi/EOK 20 20 18

Repäisyindeksi/EOK 3,7 3,9 3,5

Alkuperäismärkälujuus: - vetoindeksi/EOK 0,90 0,96 0,84 - murtotyö/EOK 47 50 44 - venymä/EOK 3,9 4,2 3,7

Valonsirontakerroin/EOK 42 43 38

Valonabsorbointikerroin/EOK 1,6 1,7 1,5

~ ' ------- 1 ' ' - I ' I

Taulukossa 9 on verrattu parhaaksi osoittaunutta, pohjahakkeesta valmistettua massaa sekä pintahakkeesta että koko hakkeesta valmistettuun massaan taulukon 8 arvojen perusteella. Erot on merkitty prosentteina.

12 744 9 3

Taulukko 9 Pöhjahakemassan paremmuus [%] suhteessa pintahake- kok.hakemassaan massaan

Vetoindeksi 0 +11

Repäisyindeksi +7 +15

Alkup. märkälujuus: - vetoindeksi +7 +14 - murtotyö +6 +14 - venymä +8 +14

Valonsir.kerr. +2 +13

Valonabs.kerr. +6 +13

Keksinnön puitteissa voidaan ajatella edellä esitetyistä esimerkeistä poikkeaviakin ratkaisuja. Niinpä fraktiointi voidaan myös suorittaa käyttämällä tavallisen raakaveden tai puhdistetun veden ohella esim. vettä, joka sisältää jotain kemikaalia. Tämä on joko lisätty veteen frak-tioinnin edistämiseksi, tai se on kulkeutunut siihen hakkeen mukana. Veden tilalla voidaan myös käyttää jotain muuta tarkoitukseen soveltuvaa, tiheydeltään sopivaa nestettä, kuten jotain alkoholia.

Claims (9)

1. Menetelmä mekaanisen massan valmistamiseksi puuraaka-aineesta, jonka menetelmän mukaan raaka-aine hajotetaan hakkeeksi, joka kuidutetaan oleellisesti mekaanisesti, tunnettu siitä, että - hake fraktioidaan lisäämällä se veteen, antamalla sen jakautua pinta-jakeeseen ja pohjajakeeseen, ja poistamalla jakeet erikseen vedestä, ja - hakejakeita jatkokäsitellään toisistaan erillään massan valmistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään hake/vesi-suhdetta joka on 1:3...1:10, sopivimmin noin 1:4.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fraktiointi suoritetaan seisotusaltaassa, jolloin käytettävä seisotusaika on 1...30 min.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fraktiointi suoritetaan jatkuvatoimisesti läpivirtausaltaassa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä hyvien lujuusominaisuuksien omaavan mekaanisen massan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että vain mekaanisen massan valmistukseen paremmin soveltuva hakejae kuidutetaan mekaanisesti halutun massan valmistamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen jae jälkihierrätetään ja/tai käytetään kemiallisen massan valmistukseen.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä kuumahierteen valmis tamiseksi, tunnettu siitä, että kuidutukseen käytetään pohja-jaetta. ,

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä kemimekaanisen massan valmistamiseksi, jossa menetelmässä hakkeelle suoritetaan vesifraktiointi ennen kemikaalikäsittelyä, tunnettu siitä, että kemimekaanisen massan valmistukseen käytetään pintajaetta. h 74493

9. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä kemimekaanisen massan valmistamiseksi, jossa menetelmässä hakkeelle suoritetaan vesifraktiointi kemikaalikäsittelyn jälkeen, tunnettu siitä, että kemimekaanisen massan valmistukseen käytetään pohjajaetta. 15 744 93