FI74175C - Matningsanordning foer en abonnentapparat. - Google Patents

Description

TyiSST] rD1 M1I KUULUTUSJULKAISU

[B] (ll) UTLÄGGNINGSSKRIFT 74175 ----—^ (51) Kv.lk 4/lnt.CI4 H O1) M 19/00

SUOMI-FINLAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 802205 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag gg gg

Patentti- ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 0g ^ g0

Patent-och registerstyrelsen (41) Tuiiutjulkiseksi-Bi,vitoffentiig l8‘01 '8l (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - ^ ηρ ρ7

Ansökan ut'agd och utl.sknften pub'icerad 31 . Uo.o/ (86) Kv. hakemus - !nt arsökan (32)(33)(31) Pvvdettv etuokeus - Pngarc Dnonmt 1 7.07 7^ Ranska-Frankrike(FR) 7918^50 (71) Compagnie Industrielle des Telecommunications Cit-Alcntel, 12, rue de la Baume, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Gerard Bars, Pleumeur Bodou, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Tilaajalaitteen syöttölaite -

Matningsanordning för en abonnentapparat

Esillä oleva keksintö liittyy virran syöttöön liittymäyksi-kölle eli tilaajalaitteelle erotusmuuntajän avulla. Tilaajalaitteiden syöttöpiireissä, joissa on muuntaja galvaanista erotusta varten, on yleensä kolme huomattavaa epäkohtaa: koska tasavirta kulkee sillan muodostavien tilaajalaitteeseen tilaajajohdolla kytkettyjen toisiokäämien puolikkaiden läpi, on joko välttämätöntä mitoittaa muuntaja ottamalla tasavirta huomioon, mikä johtaa erittäin suurikokoiseen muuntajaan, tai tasavirta on kompensoitava lisäkäämin avulla, mikä johtaa monimutkaisiin piireihin ja lisää tehonkulutusta, toisiokäämien puolikkaiden väliin on sijoitettava kondensaattori tasavirtasyöttösillan erottamiseksi ja kondensaattorin läsnäolon yhdessä muuntajan induktanssiin (tavallisesti alle 1 H) kanssa aikaansaama puhekaistan alhaisten taajuuksien vaimentuminen ei ole merkityksettömän pieni (välillä 0,5-1 dB taajuudella 300 Hz ).

Keksinnön tarkoituksena on välttää nämä epäkohdat.

Keksinnön kohteena on tilaajalaitteen syöttölaite, jossa on toisaalta galvaanisesti eristävä muuntaja, jonka kierrosiraärien 2 74175 suhde on 1/n, toisaalta piiri tilaajajohdossa olevan virran mittaamiseksi, toisaalta piiri tilaajalaitteeseen kohdistuvien puhe-signaalien vastaanottamiseksi, joka piiri tulopuoleltaan on kytketty vastaanottoliitäntään ja lähtöpuolelta muuntajan ensiökää-min toiseen päähän, jonka toinen pää on kytketty vakiopotentiaa-liin, ja toisaalta piiri tilaajalaitteesta peräisin olevien puhe-signaalien lähettämiseksi, joka piiri lähtöpuoleitaan on kytketty lähetysliitäntään; minkä lisäksi muuntajassa on toisiokäämi, joka muodostuu kahdesta toisiokäämin puolikkaasta, jotka kumpikin on kytketty sarjaan oman vastuksensa kanssa muodostamaan ensimmäinen ja vast, toinen piiri, ensimmäisen piirin ollessa kytketty tasa-virtalähteen ensimmäiseen napaan ja tilaajajohdon ensimmäiseen johtimeen ja toisen piirin ollessa kytketty tasavirtalähteen toiseen napaan ja tilaajajohdon toiseen johtimeen; minkä lisäksi mittauspiiri on tulopuoleltaan kytketty mainittujen ensimmäisen ja toisen piirin vastusten napoihin ja mainittuun vakiopotentiaa-liin nähden antaa jännitteen, joka on verrannollinen ensimmäisen ja toisen piirin vastusten napojen jännitteiden summaan. Keksinnölle on tunnusomaista, että vastaanottopiirissä on operaatiovahvistin, jonka positiivinen tulo on kytketty mainittuun vakiopo-tentiaaliin ja negatiivinen tulo on kytketty toisaalta vastaanottoliitäntään ensimmäisen vastuksen kautta, toisaalta vahvistimen lähtöön toisen vastuksen kautta ja toisaalta mittauspiirin lähtöön impedanssin asettelupiirin ja kondensaattorin sarjakytken-nällä, jonka impedanssin asettelupiirin muodostaa vastus ja joka mahdollistaa syöttölaitteen impedanssin asettamisen johdon ja tilaajalaitteen impedanssiin; että lähetyspiirissä on toinen operaatiovahvistin, jonka positiivinen tulo on kytketty vakiopoten-tiaaliin ja negatiivinen tulo on kytketty toisaalta toisen vahvistimen lähtöön kolmannen vastuksen kautta, toisaalta kondensaattorin ja impedanssin asettelupiirin yhteiseen pisteeseen neljännen vastuksen kautta, toisaalta vastaanottoliitäntään vastuksesta muodostuvan balansointipiirin kautta, joka mahdollistaa lä-hetyspiirin lähtösignaalin sammuttamisen kun tilaajalaite ei lähetä; sekä että impedanssin asettelupiirin vastuksen R3-arvo saadaan yhtälöstä I: 3 74175 R3 = κ · κ · R4 · roR- r ’ ja balansointipiirin vastuksen R6-arvo saadaan yhtälöstä ~ m Ro 1 R5 R6 2n . R7 - R * K * R4 ' joissa yhtälöissä K on mittauspiirin verrannollisuuskerroin, 1/n on muuntimen suhde, R4 on toisen vastuksen arvo, R5 on ensimmäisen vastuksen arvo, R7 on neljännen vastuksen arvo, Ro on johdon ja tilaajalaitteen resistanssi ja R on ensimmäisen ja toisen piirin molempien vastusten summa.

Keksintö selitetään esimerkin avulla oheistettuun piirustukseen liittyen, jossa kuvio 1 on keksinnön mukaisen syöttölaitteen lohkokaavio ja kuvio 2 on kuvion 1 mukaisen syöttölaitteen erään toteutusmuodon kytkentäkaavio.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisen syöttölaitteen lohkokaavio. Tässä kuviossa T on muuntajan, 1 vastaanotto- ja impe-danssinsovitusyksikkö, 12 lähetysyksikkö, 35 tilaajasilmukan tark-kailupiiri, 5 vastus, jonka arvo on R ja joka on kytketty liitäntään 3, ja 2 tilaajalaite, joka on kytketty tilaajajohdolla L liitäntään 3. Tilaajajohdon L ja tilaajalaitteen 2 impedanssi liitän-nästä 3 nähtynä on esitetty vastuksena 13, jonka arvo on Ro.

Vastaanotto- ja impedanssinsovituspiiri 1 käsittää mittaus-piirin 4, impedanssiasettelupiirin 6 ja vastaanottopiirin 7. Lähetysyksikkö 12 käsittää lähetyspiirin 9 ja balansointipiirin 8.

Muuntajassa T on ensiökäämi P, jonka toinen pää on kytketty maahan ja toinen pää vastaanottopiirin 7 lähtöön. Muuntajan toi-siokäämin E toinen pää on kytketty vastukseen 5 ja toinen pää maahan tasajännitelähteen S kautta. Muuntajan T muuntosuhteeksi oletetaan yksi. Mittauspiirin 4 tulo on kytketty vastuksen 5 napojen yli ja sen lähtö on kytketty vastaanottopiirin 7 tuloon impedans-sinasettelupiirin 6 kautta. Vastaanottopiirin toinen tulo on kytketty vastaanottoliitäntään 10. Mittauspiirin 4 lähtö on kytketty lisäksi lähetyspiirin 9 tuloon, jonka piirin lähtö on kytketty lähetysliitäntään 11. Balansointipiirin 8 tulo on kytketty vastaanottoliitäntään 10 ja lähtö lähetyspiirin 9 toiseen tuloon.

ί 74175

Eri jännitteet ja virrat on merkitty seuraavasti: VL on jännite liitännässä 3, I on vastuksen 5 kautta kulkeva virta, VS on jännite vastaanottopiirin 7 lähdössä, V on jännite mittauspiirin 4 lähdössä, VR vastaanottoliitännän 10 jännite, Va on tilaajalaitteen jännite lähetettäessä ja VE jännite lähetysli.itännässä 11. Tilaajasilmukan tarkkailupiiri 35 on kytketty mittauspiirin 4 lähtöön. Mittauspiirin 4 lähdössä oleva jännite V saadaan yhtälöstä V = Rl. Impedanssinasettelupiiri 6 antaa lähtöjännitteen K1*RI ja balansointipiiri 8 antaa lähtöjännitteen K2-VR. Lähetys- ja vastaanottopiirit ovat summaimia, jotka summaavat niille syötetyt jännitteet. Vastaanottopiirin 7 lähdössä on jännite VS = VR + K1-RI. Lähetyspiirin 9 lähdössä on jännite VE = K2-VR+V.

Jotta syöttölaite olisi sovitettu linjaan L ja tilaajalaitteeseen 2, sen tuloimpedanssin ~ on oltava yhtä suuri kuin Ro, kun VR = O. Virta I = = ^ —— ja jotta tuloimpedanssi olisi yhtä suuri kuin Ro, on oltava: K1 = Ror~ r (1) Lähetettäessä, kun VR = O, lähetyspiirin 9 antama jännite VE saadaan yhtälöstä VE = Rl. Kun tuloimpedanssi on yhtä suuri kuin Ro, VL = Va - Rol = Rol, josta seuraa Va = 2RoI.

Saadaan R. Va VE = 2 Ro mistä seuraa 2VE _ R_

Va " Ro ' ’

Vastaanotettaessa, Va = O, saadaan VL ' iHrss ‘ vs = irrito L™ + (Ro - R> ja I = - ^

Ro josta voidaan johtaa $*-’ <3, 5 74175 Tämä osoittaa, että vastaanottossa syöttölaite käyttäytyy kuten generaattori, jonka smv on VR ja lähtöimpedanssi Ro.

Syöttölaitteen balansointi merkitsee, että VE = O, kun Va = O eli lähetyksen puuttuessa. Tätä varten on oltava voimassa

VR

K2*VR+RI=0. Yhtälöstä (3) voidaan päätellä, että VL = koska vastaanotossa virta I = - Saadaan siten K2*VR - ~-=r— - O,

Ro 2 Ro mistä seuraa K2 = 2ih (4)

Edellä esitetyt tulokset osoittavat, että mikäli yhtälöiden (1) ja (4) ehdot ovat voimassa ja VS = VR + K1-RI, kaikilla taajuuksilla : - tuloimpedanssi on yhtä suuri kuin Ro, - vahvistus lähetettäessä on —,

Ro - vahvistus vastaanotettaessa on 0,5 ja - balansointi on täydellinen linjalle, jonka impedanssi on Ro.

Mikäli vielä oletetaan, että mittauspiiri 4 voi siirtää ta-savirtaa, lähtöjännitettä V = Rl voidaan käyttää tilaajasilmukan tarkkailuun (tilaajalaitteen merkinanto kuulopuhelin paikallaan/ kuulopuhelin nostettu).

Kuviossa 2 on esitetty kuviossa 1 hahmotellun syöttölaitteen eräs toteutusmuoto. Navat A ja B on kytketty tilaajalaitteeseen tilaajajohdon välityksellä. Napa Λ on kytketty tasajän-nitelähteen S positiiviseen napaan vastuksen 14 ja toisiokäämin puolikkaan E1 kautta ja napa B on kytketty tasajännitelähteen negatiiviseen napaan vastuksen 15 ja toisiokäämin puolikkaan E2 kautta. Vastuksilla 14 ja 15 on sama arvo R/2, missä R merkitsee kuvion 1 vastuksen 5 arvoa. Napa A on kytketty vastuksen 15 ja kääminpuolikkaan E2 yhteiseen pisteeseen kahdella sarjaan kytketyllä vastuksella 16 ja 17, joiden yhteinen piste on kytketty operaatiovahvistimen 18 negatiiviseen tuloon. Napa B on kytketty vastuksen 14 ja kääminpuolikkaan E1 yhteiseen pisteeseen kahdella sarjaan kytketyllä vastuksella 19 ja 20, joiden yhteinen piste on kytketty operaatiovahvistimen 18 positiiviseen tuloon. Kaikki neljä vastusta 16, 17, 19 ja 20 ovat samanlaisia ja niillä on sama arvo R1. Operaatiovahvistimen 18 lähtö on kytketty vastuksen 21 välityksellä vahvistimen negatiiviseen tuloon. Operaatiovah- 6 74175 vistimen 18 positiivinen tulo on kytketty maahan vastuksella 22, joka on samanlainen kuin lähdön negatiiviseen tuloon kytkevä vastus. Vastuksien 21 ja 22 arvo on R2. Operaatiovahvistimen 18 lähtö on kytketty kondensaattorilla C1 operaatiovahvistimen 24 negatiiviseen tuloon vastuksen 23 kautta, jonka arvo on R3, sekä operaatiovahvistimen 26 negatiiviseen tuloon vastuksen 25 kautta, jonka arvo on R7. Vastaanottonapa 10 on kytketty operaatiovahvistimen 24 negatiiviseen tuloon vastuksella 27, jonka arvo on R5, ja operaatiovahvistimen 26 negatiiviseen tuloon vastuksella 28, jonka arvo on R6. Molempien operaatiovahvistimien 24 ja 26 positiiviset tulot on kytketty maahan. Operaatiovahvistimen 24 lähtö on kytketty sen negatiiviseen tuloon vastuksella 29, jonka arvo on R4, ja maahan ensiökäämin P kautta. Ensiökäämi P ja toisio-käämin puolikkaat E1 ja E2 kuuluvat muuntajaan T, jonka toisio- käämin puolikkaista E1 ja E2 muodostuvan toisiokäämin kierroslu- vun suhde ensiökäämin P kierroslukuun on —. Toisiokäämin navois- n sa vaikuttavaa jännitettä on merkitty V2:lla, jolloin kummankin toisiokäämin puolikkaan navoissa on jännite V2/2 = VS/2n. Operaatiovahvistimen 26 lähtö on kytketty lähetysliitäntään 11 ja omaan negatiiviseen tuloonsa vastuksella 30, jonka arvo on R8.

Tilaajasilmukan tarkkailupiiri 35 käsittää operaatiovahvistimen 31, jonka positiivinen tulo on kytketty maahan kondensaattorin C2 välityksellä ja operaatiovahvistimen 18 lähtöön vastuksella 32, jonka arvo on R9. Operaatiovahvistimen 31 negatiivinen tulo on kytketty maahan vastuksella 33, jonka arvo on R11, ja jännitteeseen +U vastuksella 34, jonka arvo on R10.

Neljän operaatiovahvistimen 18, 24, 26 ja 31 tehonsyöttö tapahtuu jännitteistä +U ja -U.

Kuvion 1 mittauspiiri 4 muodostuu neljästä vastuksesta 16, 17, 19 ja 20, kahdesta muusta vastuksesta 21 ja 22 sekä operaatio-vahvistimesta 18.

Kuvion 1 vastaanottopiiri 7 muodostuu vastuksista 27 ja 29 ja operaatiovahvistimesta 24.

Kuvion 1 lähetyspiiri 9 muodostuu vastuksista 25 ja 30 ja operaatiovahvistimesta 26.

Kuvion 1 impedanssinasettelupiiri 6 muodostuu vastuksesta 23.

Kuvion 1 balansointipiiri 8 muodostuu vastuksesta 28.

Jännite V1 operaatiovahvistimen 18 lähdössä on I.

7 74175 IVI I = IRI I K-RI (5) missä K on nittauspiirin verrannollisuuskerroin ja I on vastusten 14 ja 15, joiden kummankin resistanssiarvo on R/2, kautta kulkeva virta.

Tilaajasilmukan tarkkailupiirin 35 silmukan tarkkailukyn-nyksen tarkkuus riippuu vastusten 16, 17, 19, 20, 21 ja 22 tarkkuudesta. RC-piiri 32, C2 suodattaa vaihtokomponentin jännittes-tä V1. Jos havaittavaa kynnysvirtaa merkitään Is :11a, saadaan RIs R2 = Π R11 R1 R10 + R11 mistä U _JH . R11 1S R * R2 R10 + R11 'b'

Vastaanottopiirin 7 lähtöjännite on VS. Kummankin toisio-

VS

käämin puolikkaan E1, E2 navoissa vaikuttaa siten jännite ja toisiokäämin yli vaikuttava jännite V2 on toisiokäämin puolikkaiden yli vaikuttavien jännitteiden summa, joten V2 = i (VR + V! §j) (7)

Virta I saadaan yhtälöstä

VL - V2 R

arvolla VR = 0.

Tuloimpedanssin tulee olla yhtä suuri kuin Ro, joten j _ VL _ VL _ V1 R4 Ro " R nR ' R3 ia V1 - RT · E- - RVL · R2 ]a V1 - Rl Rj--r5“ rT“

Voidaan osoittaa, että 1_ = 1 _ 1_ . 2 . R2_ . R4 Ro R Ro n R1 R3 mistä saadaan 1 R2 . R 1 n R3 · K * ST · M · RÖ^R- - r. · K'R4 · RO-R <®>

Vastus 23, jonka arvo on R3, mahdollistaa tuloimpedanssin asettamisen kunkin tilaajalaitteen impedanssiarvoon. Vastaan- 8 74175

otossa, kun Va = O

VL = r-t2^ · V2 ja 1 = - i jolloin V2 saadaan yhtälöstä (7).

Edellä olevan perusteella voidaan johtaa 2VL = 1 . R4 .

VR n R5

Yhtälöä (9) on verrattava yhtälöön (3). Vastus 27, jonka arvo on R5, mahdollistaa vahvistuksen asettamisen vastaanottosuun-nassa ja siten ykköstä suuremman vahvistuksen.

Lähetettäessä, eli kun VR = O, operaatiovahvistimen 26 an-tama jännite on VE = V1* gy, mistä saadaan VE = Rl - · ^y.

Koska tuloimpedanssi on yhtä suuri kuin Ro ja Va on tilaaja-laitteen lähtöjännite Va = 2RoI. Tästä voidaan johtaa 2VE R ,R8 R2 . .

Va " Ro * lR7 * Rl 1 '

Yhtälöä on verrattava yhtälöön (2). Vastus 25, jonka arvo on R7, mahdollistaa vahvistuksen asettelun lähetyssuunnassa ja suuremman vahvistuksen kuin =—.

Ro

Balansointiehto, eli VE = 0, kun Va = 0, voidaan ilmaista seuraavasti t.-n R8 R8 _ PT R2 R8 VR · R6 V1 ’ R7 - " RI RT R7

Kun Va = 0, I = - yy, koska syöttölaite syöttää napoihin A ja B kytkettyä johtoa lähetettäessä ja navoista A ja B näkyvä impedanssi on yhtä suuri kuin Ro. Siten ottamalla huomioon yhtälö (9) 1_ R_ 1_ e R4 R2 1_ R6 Ro ' 2n ‘ R5 ’ R1 R7 mikä voidaan kirjoittaa mur1oon n, _ » Ro 1 · R5 /-ii\ R6 - 2 n · R7 · R · K . r4 (11)

Vastus 28, jonka arvo on R6, mahdollistaa siten lähetyspii-rin asettamisen niin, että VE = 0, kun Va = 0.

74175

Seuraavassa käsitellään muuntajan T mitoitusta. Olkoon V2max muuntajan maksimilähtöjännite ja imax maksimivirta, jonka operaatiovahvistin 24 voi antaa. Olkoon L2 muuntajan T toisiokäämin (joka käsittää molemmat toisiokäämin puolikkaat E1 ja E2) induktanssi, kun tasavirta kulkee muuntajan kautta, ja Fmin alin siirrettävä taajuus. Koska operaatiovahvistimen 24 lähtöjännite on VS ja ole- tettessa, että ensiökäämin P vastus on pieni, i:n arvo on käytän-

VS

nöllisesti katsoen i = , missä i on operaatiovahvistimen läh tövirta ja L1 on ensiökäämin induktanssi. Maksimivirralla imax ja vastaavalla maksimilähtöjännitteella VSmax minimi-induktanssiksi L1min, joka vastaa alinta taajuutta Fmin saadaan _„ . VSmax L1min = --—:-:- 2π · Fmin · imax

Koska ensiön ja toision kierroslukujen suhde on n, vastaava toisioinduktanssi on T- . VSmax L2min = —1-s-——:-:- nz · 2tt · Fmin - imax tai _ _ . V2max L2min = -~--—:-:- n * 2tr · Fmin imax missä L2min on toisioinduktanssi, joka vastaa lähetettävää alinta taajuutta Fmin. Tämä induktanssi on kääntäen verrannollinen kier-rosmäärien suhteeseen n. n on siten valittava mahdollisimman suureksi, jotta saataisiin mahdollisimman pieni L2min. Muuntaja on siten alaspäin muuntava muuntaja.

Asettamalla V2max = 2V

imax = 10 mA Fmin = 300 Hz ja n =4, saadaan

L2min = 26,5 mH

Arvoa on verrattava nykyisin käytettyjen induktanssien arvoihin, jotka ovat luokkaa 600 mH, mikä antaa tasavirta-ampeeri-kierrosten suhteeksi noin 5.

Kuviossa 2 kondensaattori C1 poistaa operaatiovahvistimen 18 lähtösignaalin tasakomponentin ja aikavakiot R3-C1 ja R7-C1 valitaan riittävän suuriksi päästökaistan pienenemisen välttämiseksi.

10 741 75

Keksinnön mukainen syöttölaite mahdollistaa siten tilaaja-laitteen syöttämisen ilman linjanerotuskondensaattoria ja käyttämällä muuntajaa, jossa käämin, jonka on läpäistävä tasavirtaa, kierrosluku on oleellisesti pienentynyt, noin tekijällä 5, tällä hetkellä käytössä oleviin syöttölaitteisiin verrattuna. Tämä johtaa huomattavasti pienempikokoiseen muuntajaan.

Keksinnön mukaisella syöttölaitteella on käytössä oleviin laitteisiin verrattuna lisäksi seuraavat edut: päästökaista, jossa ei ole aaltoilua erikoisesti pienillä taajuuksilla, sekä lähetys-että vastaanottosuunnissa vakiosuuruinen ja imaginaarisista termeistä vapaa impedanssi koko kaistalla.

Lisäksi keksinnön mukainen syöttöpiiri suorittaa kaksijohdin-nelijohdinmuunnoksen ja mahdollistaa tilaajasilmukan tarkkailun.

Claims (1)

11 74175 Patenttivaatimus: Tilaajalaitteen syöttölaite, jossa on toisaalta galvaani-sesti eristävä muuntaja (T), jonka kierrosmäärien suhde on 1/n, toisaalta piiri (4) tilaajajohdossa olevan virran (I) mittaamiseksi, toisaalta piiri (7) tilaajalaitteeseen kohdistuvien puhesignaalien vastaanottamiseksi, joka piiri tulopuoleltaan on kytketty vastaanottoliitäntään (10) ja lähtöpuo-lelta muuntajan ensiökäämin toiseen päähän, jonka toinen pää on kytketty vakiopotentiaaliin, ja toisaalta piiri (9) tilaajalaitteesta peräisin olevien puhesignaalien lähettämiseksi, joka piiri lähtöpuoleltaan on kytketty lähetysliitäntään (11); minkä lisäksi muuntajassa on toisiokäämi, joka muodostuu kahdesta toisiokäämin puolikkaasta (El, E2), jotka kumpikin on kytketty sarjaan oman vastuksensa (14, 15) kanssa muodostamaan ensimmäinen ja vast, toinen piiri, ensimmäisen piirin ollessa kytketty tasavirtalähteen ensimmäiseen napaan ja tilaajajohdon ensimmäiseen johtimeen ja toisen piirin ollessa kytketty tasavirtalähteen toiseen napaan ja tilaajajohdon toiseen johtimeen; minkä lisäksi mittauspiiri (4) on tulopuoleltaan kytketty mainittujen ensimmäisen ja toisen piirin vastusten napoihin ja mainittuun vakiopotentiaaliin nähden antaa jännitteen (VI), joka on verrannollinen ensimmäisen ja toisen piirin vastusten napojen jännitteiden summaan, tunnettu siitä, että vastaanottopiirissä on operaatiovahvistin (24), jonka positiivinen tulo on kytketty mainittuun vakiopotentiaaliin ja negatiivinen tulo on kytketty toisaalta vastaanottoliitäntään (10) ensimmäisen vastuksen (27) kautta, toisaalta vahvistimen lähtöön toisen vastuksen (29) kautta ja toisaalta mittauspiirin (4) lähtöön impedanssin asettelupiirin (6) ja kondensaattorin (Cl) sarjakytkennäll ä, jonka impedanssin asettelupiirin muodostaa vastus (21) ia joka mahdollistaa syöttölaitteen impedanssin asettamisen johdon ja tilaajalaitteen impedanssiin; että lähetyspiirissä (9) on toinen operaatiovahvistin (26), jonka positiivinen tulo on kytketty vakiopotentiaaliin ja negatiivinen tulo on kytketty toisaalta toisen vahvistimen lähtöön kolmannen vas- 12 741 75 tuksen (30) kautta, toisaalta kondensaattorin (Cl) ja impedanssin asettelupiirin (6) yhteiseen pisteeseen neljännen vastuksen (25) kautta, toisaalta vastaanottoliitäntään (10) vastuksesta (28) muodostuvan balansointipiirin (8) kautta, joka mahdollistaa lähetyspiirin lähtösignaalin sammuttamisen kun tilaajalaite ei lähetä; sekä että impedanssin asettelu-piirin vastuksen (23) R3-arvo saadaan yhtälöstä R3 = i K · R4 · RO - R-; ja balansointipiirin vastuksen (28) R6-arvo saadaan yhtälöstä _ __ Ro 1 R5 R6 - 2n . R7 · p · k ' r4 ' joissa yhtälöissä K on mittauspiirin (4) verrannollisuuskerroin, 1/n on muuntimen suhde, R4 on toisen vastuksen (29) arvo, R5 on ensimmäisen vastuksen (27) arvo, R7 on neljännen vastuksen (25) arvo, Ro on johdon ja tilaajalaitteen resistanssi ja R on ensimmäisen ja toisen piirin molempien vastusten (14, 15. summa. Matningsanordning för en abonnentapparat innefattande dels en galvaniskt isolerande transformator (T) med omsätt-ningen 1/n, dels en krets (4) för mätning av strömmen (I) i abonnentledningen, dels en krets (7) för mottagning av tal-signaler riktade mot abonnentapparaten, vilken krets ingangs-mässigt är förbunden med en mottagningsklämma (10) och ut-gangsmässigt med ena änden av transformatorns primärlindning. vars andra ände är ansluten tili en fix potential, och dels en krets (9) för sändning av f ran abonnentapparaten härrö-rande talsignaler, vilken krets utgangsmässigt är förbunden med en sändningsklämma (11); varjämte transformatorn har en 1 3 74175 sekundärlindning bestlende av tvl sekundärlindningshälfter (El, E2), som är seriekopplade med varsitt motstlnd (14, 15) och som bildar en första resp. en andra krets, där den förs-ta kretsen är förbunden med en likströmkällas ena pol och med abonnentledningens ena trld, under det att den andra kretsen är förbunden med likströmskällans andra pol och med abonnentledningens andra trad; varjämte mätkretsen (4) in-glngsmässigt är förbunden med klämmorna hos motstandet i var-dera av nämnda första och andra kretsar och relativt nämnda fixa potential avger en spanning (VI) som är proportionell mot summan av spänningarna vid klämmorna hos de första och andra kretsarnas motstlnd, kännetecknad därav, att mottagningskretsen utgöres av en första operationsför-stärkare (24), som har en positiv inglng förbunden med nämnda fixa potential och en negativ inglng förbunden dels med mottagningsklämman (10) via ett första motstlnd (27), dels med den första förstärkarens utglng via ett andra motstlnd (29) och dels med mätkretsens (4) utglng via en seriekopp-ling av en impedansreglerkrets (6) och en kondensator (Cl), vilken impedansreglerkrets bestir av ett motstlnd (23) och möjliggör anpassning av matningsanordningens impedans tili den impedans som ledningen och abonnentapparaten uppvisar; att sändningskretsen (9) utgöres av en andra operationsför-stärkare (26), som har en positiv inglng förbunden med den fixa potentialen och en negativ inglng förbunden dels med den andra förstärkarens utglng via ett tredje motstlnd (30), dels med konsensatorns (Cl) och impedansreglerkretsens (6) gemensamma punkt via ett fjärde motstlnd (25), dels med mottagningsklämman (10) via en av ett motstlnd (28) bestaende balanseringskrets (8), som medger utsläckning av sändnings-kretsens uteignal när sändning ej sker frln abonnentapparaten ? samt att impedansreglerkretsens motstlnd (23) har ett värde R3 som ges av ekvationen