FI74113B

FI74113B - Anordning foer instaellning av lutningen och/eller riktningen foer en bergborrmaskin uppbaerande matarbalk.

Info

Publication number: FI74113B
Application number: FI793339A
Authority: FI
Inventors: Claes-Gustav John Bergstroem
Original assignee: Atlas Copco Ab
Priority date: 1978-10-27
Filing date: 1979-10-25
Publication date: 1987-08-31
Also published as: NO154355B; DE2965525D1; NO154355C; FI793339A; EP0011056B1; US4288056A; FI74113C; ATE3575T1; NO793327L; EP0011056A1; SE7811159L; CA1109857A

Description

Γ^5£Ξ7Ι KUULUTUSJULKAISU η λ λ λ -7 [Β] (11) (JTLÄGGNINGSSKRIFT 74113

V

(51) Kv.lk.4/lnt.CI.4 Ε 21 C 11/00

SUOMI-FINLAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 793339 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 25.10.79

Patentti- ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä - Giltighetsdag 25.10.79

Patent- och registersty releen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offentiig 28.0A.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 31. 08.87

Ansökan utlagd och utl skriften pubiicerad (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus-Begärd prioritet 27-10.78 Ruotsi-Sverige(SE) 7811159~8 (71) Atlas Copco Aktiebolag, Nacka, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Claes-Gustav John Bergström, Sa1tsjöbaden , Ruotsi-Sverige(SE) (7A) Berggren Oy Ab (5A) Laite kai 1ioporakonetta kannattavan syöttöpalkin kallistuksen ja/tai suuntauksen asettelemiseksi - Anordning för inställning av lutningen och/eller riktningen för en bergborrmaskin uppbärande matarbalk Tämän keksinnön kohteena on kallioporalaite, johon kuuluu syöttöpalkki kannatuslaitteen kannattamaa kallioporakonetta varten, niin että se on koneellisesti käännettävissä ensimmäisessä tasossa ensimmäisen akselin ympäri ja toisessa tasossa tätä ensimmäistä akselia vastaan kohtisuoran toisen akselin ympäri, sekä suuntauskoje, johon kuuluu ensimmäinen osa, joka on kiinnitetty syöttöpalkkiin, ja toinen osa, joka on yleisniveltyvästi mutta vääntölujasti yhdistetty ensimmäiseen osaan ja kannattaa laitetta, joka osoittaa milloin toisen osan yksi akseli on pystysuora, jolloin on sovitettu asettelu-elin, joka mahdollistaa mainitun akselin ja toisen osan sekä syöttöpalkin suuntaisen akselin (geometrisen akselin 25) välisen kulman esiasettelun, ja on olemassa laite mainitun toisen osan kääntämiseksi mainitun syöttöpalkin suuntaisen akselin ympäri, niin että toisen osan mainittu akseli seuraa kartio-maista rataa mainitun syöttöpalkin suuntaisen akselin ympäri.

Ennestään tunnetaan tällainen kallioporalaite, jossa on suuntausko je, johon kuuluu pyöreä vesivaaka. Tällaisella lukema-laitteella asettelu on hidasta, ja hyvän tarkkuuden saavutta- 7411 3 2 minen on vaikeaa.

Keksinnön tarkoituksena on mahdollistaa syöttöpalkin nopeampi asettelu haluttuun suuntaan ja kallistumaan, jolloin asettelu on erittäin tarkka. Tämä saavutetaan patenttivaatimuksissa esitettyjen tunnusmerkkien avulla.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa esitetään esimerkkinä eräs suoritusmuoto. Tämän suoritusmuodon tarkoituksena on vain havainnollistaa keksintöä, jota voidaan muunnella monin tavoin patenttivaatimusten puitteissa.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana keksinnön mukaisella laitteella varustettua porauskoneistoa. Kuvio 2 esittää kaaviollisesti kuvion 1 mukaista porauskoneistoa takaa katsottuna. Kuvio 3 esittää osittain leikkauksena keksinnön mukaisen laitteen erästä suoritusmuotoa. Kuvio 4 havainnollistaa tuntoelimien kannatuselimen esiasettelun ja syöttöpalkin sitä seuraavan kallistusasettelun välistä yhteyttä. Kuvio 5 esittää vaakaleikkausta kuvion 3 viivaa V-V pitkin. Kuvio 6 esittää kaaviollisesti leikkausta tuntoelimen läpi. Kuviot 7 ja 8 esittävät kahta tuntoelimeen kuuluvaa rasterilevyä. Kuviot 9 ja 10 esittävät kahta erilaista moareekuviota.

Kuviossa 1 esitetään porauskoneisto 10, joka kannattaa kääntyvästä porapuomia 13. Porapuomi 13 kannattaa syöttöpalkkia 14. Syöttöpalkin 14 varassa ohjataan liukuvasti kallioporakonetta 15, joka pyörii ja kohdistaa iskuja poratankoon 16. Hydrauli-sylinterin 17 avulla syöttöakselia voidaan kääntää akselin 19 ympäri syöttöpalkin kippauskulman asettelua varten pystyviivan suhteen. Hydraulisylinterin 18 avulla syöttöpalkkia voidaan kääntää akselia 19 vastaan kohtisuoraan akselin 20 ympäri syöttöpalkin kääntökulman 8 asettelua varten pystyviivan suhteen.

Syöttöpalkin kallistumaa ja/tai suuntausta asettelevaan laitteeseen kuuluu kaksi suorakulmaisesti toisiaan vastaan sovitettua tuntoelintä eli kulmaosoitinta 21, 22, katso kuviot 3 ja 5.

3 74113

Kulmaosoittimia 21, 22 kannattaa kannatuselin 12. Kannatus-elin 12 on kiinnitetty itseään vastaan kohtisuoraan akseliin 23. Akseli 23 on yhdistetty yleisnivelellä 24 akseliin 25. Akseli 25 on kiinnitetty syöttöpalkin 14 suhteen, edullisesti tämän suuntaisesti. Vaippa 26 voi kiertyä akselien 23, 25 ympäri laakerien 27, 28 välityksellä. Akselien 23, 25 välistä kulmaa yleisnivelen 24 ympäri voidaan säätää säätöruuvilla 29, jossa on osat 30, 31, joissa on vastakkaissuuntaiset kierteet. Vaippa 26 on varustettu osoittimella 32. Osoitin 32 toimii yhdessä akseliin 23 kiinnitetyn asteikon kanssa ja osoittaa tällöin kääntökulman nivelen 24 ympäri.

Laatta 34 voi kiertyä akselin 23 ympäri ja on lukittavissa tähän ruuvilla 35. Laatta 34 kannattaa kollimaattoritähtäin-tä 36. Laatta 34 voidaan kiinnittää vaippaan 26 nähden joustavalla kielekkeellä 38 olevan tapin 37 avulla, joka voi lukkiutua vaipan 26 pohjassa olevaan reikään 39.

Kuvion 3 mukaisella laitteella asetellaan syöttöpalkin 14 kallistuman asetteluarvo syöttöpalkin läpi menevässä pystytasossa sekä pystytason suunnassa. Kallistuma asetellaan asteitet-tuun asteikkoon 33 säätöruuvilla 29. Sen jälkeen ruuvi 35 irrotetaan, minkä jälkeen pystytason haluttu suunta asetellaan tähtäämällä tässä suunnassa maastossa kaukana olevaa pistettä kohti kollimaattoritähtäimellä 36. Laatta 34 lukitaan, minkä jälkeen vaippaa 26 kierretään, kunnes tappi 37 lukkiutuu reikään 39.

Laatta 34 ja niin ollen sen suhteen kiinnitetty kannatuselin 12 ovat nyt ennalta aseteltuja vaaka-asennosta poikkeavaan lähtöasentoon. Syöttöpalkin halutun kallistuman ja suuntauksen saavuttamisen ehtona on että kannatuselin 12 ja niin ollen myös laatta 34 palautetaan vaaka-asentoon. Kuvio 3 esittää kannatuselintä 12 loppuasennossaan syöttöpalkin asettelun päätyttyä.

Kun tarkoituksena on esim. porata useita yhdensuuntaisia reikiä esim. pengerporauksessa, oikea suunta kutakin reikää varten asetellaan yksinkertaisesti tähtäämällä samaan kaukaiseen vertailukohteeseen ja asettamalla kannatuselin 12 vaaka-asentoon.

74113

Edullisesti voidaan myös käyttää toista kollimaattoritähtäin-tä suorakulmaisesti kollimaattoritähtäintä 36 vastaan, niin että pengertä pitkin voidaan tähdätä suorassa kulmassa haluttua poraussuuntaa vastaan. Olisi myös mahdollista käyttää kollimaattoritähtäintä, joka voidaan asetella laatan 34 suhteen, mikä olisi edullista, kun tähtäimessä ei ole etäistä kohdetta mainitussa kahdessa suunnassa. Tällöin koneenhoitaja voisi valita etäisen kohteen missä tahansa suunnassa kulmittain haluttua poraussuuntaa vastaan.

Kuviossa 4 esitetään koordinaattimuutosta, joka tapahtuu syöttö-palkkia aseteltaessa. Vaaka-asennossaan kannatuselin 12 sijaitsee vaakatasossa xy, jolloin akseli 23 osuu yhteen koordinaatti järjestelmän z-akselin kanssa. Jos akseli 25 nyt sijaitsee samalla linjalla akselin 23 kanssa, on syöttöpalkki 14 suunnattuna z-akselin suuntaan. Oletetaan nyt, että kanna-tuselintä 12 kallistetaan ja käännetään ja että xyz-järjestelmä seuraa sen liikettä, niin että se muuttuu x^y^z·*"-j är jes-telmäksi. Jotta kannatuselin 12 palautuisi vaaka-asentoonsa, on syöttöpalkkia 14 käännettävä niin,että syöttöpalkin mukana seuraava koordinaatti järjestelmä muuttuu x^y^z11-järjestelmäksi. Voidaan osoittaa, että syöttöpalkin oikean asettelun ehto kallistuman ja suuntauksen suhteen on, että -x^? -y1; z^ osuvat yhteen arvojen x^? y^; z'*''*' kanssa.

Kuviossa 6 esitetään leikkaus kulmaosoittimen 21 läpi. Kulma-osoittimessa 21 on sisäontelo 40. Ontelossa 40 on liikkuva osa 41, joka on laakeroitu akselin 42 ympärille. Liikkuvan osan 41 painopiste on siirretty kiertoakselin 42 ulkopuolelle siten, että osa 43, jonka tiheys on suurempi kuin muulla osalla, on sijoitettu kiertoakselin 42 ja liikkuvan osan 41 kehän väliin. On siis ilmeistä, että liikkuvaa osaa aina kierretään, niin että sen kiertoakselin ja painopisteen läpi menevä viiva osuu yhteen luotiviivan kanssa.

Liikkuva osa 41 on rasterilevy, katso kuvio 8, jossa on rasteri, joka muodostuu himmeistä viivoista 45, jotka on selvyyden vuoksi esitetty ohuina viivoina ja läpikuultavina väleinä 50. Kulmaosoittimen 21 katselijaa päin käännetyssä seinässä 46 on samoin rasterilevy 47, katso kuvio 7, jonka rasteri muodostuu i 741 1 3 5 himmeistä viivoista 48 ja läpikuultavista väleistä 51. Kulma-osoittimen 21 katselijasta pois käännetty seinä 49 on sopivasti läpinäkyvä. Rasterit rakennetaan sopivalla tavalla, esim. kuten ruotsalaisissa kuulutusjulkaisuissa 7307577-2 ja 7611511-2 esitetään.

Kuvioissa 7 ja 8 esitetyllä rasterirakenteella saadaan moaree-kuvio, joka muodostuu tummista, keskenään yhdensuuntaisista kaistoista 52, katso kuvio 3, kun kahden rasterilevyn 41, 47 himmeät viivat ovat keskenään yhdensuuntaiset. Kun liikkuvaa osaa 41 kierretään myötäpäivään pienen kulman verran kulmaosoittimen 21 suhteen, syntyy sen takia, että kahden rasterilevyn 41, 46 himmeät viivat muodostavat keskenään mainitun kulman, kuvion 9 moareekuvio, jossa leveät tummat kaistat 53 sijaitsevat kulmittain kiinteän osan rasteria 47 vasten ja ovat heijastuneet tähän rasteriin halkaisijassa, joka erottaa kaksi aluetta, joilla on eri lailla tiheä viivajako, niin että kaistat muistuttavat nuolia. Kun liikkuvaa osaa 41 kierretään vastapäivään pienen kulman verran kannatuselimen 12 suhteen, muodostuu vastaavalla tavalla kuviossa 10 esitetty moareekuvio, jossa on leveät tummat kaistat 54, jotka muistuttavat nuolia, mutta ovat suunnatut päinvastaiseen suuntaan kuin kuviossa 9 esitetyt kaistat.

Nämä moareekuviot ovat hyvin herkkiä pienille kulmamuutoksille ja erittäin helposti luettavissa, jolloin tällaisella kulma-osoittimella aikaansaatu asettelu on erittäin tarkka. Esillä olevan keksinnön mukaisesti käytetään kahta yllä mainitunlaista kulmaosoitinta 21, 22.

Kumpaankin kulmaosoittimeen 21, 22 kuuluu rasteripari 41, 47. Molemmat rasteriparit 41, 47 on esillä olevan keksinnön mukaisesti sijoitettu keskenään suorakulmaisiin tasoihin, katso kuvio 5, jolloin kukin pari on sovitettu osoittamaan syöttöpal-kin 14 kallistumaa kummassakin kahdessa keskinäisessä suorakulmaisessa tasossaan. Syöttöpalkin 14 suuntauksen helpottamiseksi kulmaosoittimet 21, 22 suunnataan siten, että syöttöpalkin 14 suhteen toinen kulmaosoitin osoittaa syöttöpalkin asennon kip-pausasennossa, ts. kulman et, kun taas toinen kulmaosoitin osoittaa syöttöpalkin asennon kiertotasossa, ts. kulman β.

Tämä käy ilmi kuviosta 4, joka esittää, että akseli 20, kuvion 74113 1 kiertoakseli - on yhdensuuntainen x-akselin kanssa ja että akseli 19 - kuvion 1 kippausakseli - on yhdensuuntainen y-akselin kanssa. Kulmaosoitin 21 tunnustelee kääntöliikettä y-akselin ympäri, toisin sanoen akselin 19 ympäri tapahtuvaa kääntymistä, joka suoritetaan hydraulisylinterin 17 avulla, ja kulmaosoitin 22 tunnustelee kääntöliikettä vain x-akselin ympäri, ts. kääntymistä akselin 20 ympäri, joka suoritetaan hydrau-lisylinterin 18 avulla.

Kuvatut kulmaosoittimet 21 ,22 ovat hyvin tukevia, kun niihin kohdistuu liikettä niiden tunnustelutasoa vastaan kohtisuorassa tasossa, mikä on tärkeää, koska koneenhoitaja voi tällöin ensin säätää toista hydraulisylinteriä 18, 19 saadakseen vastaavan osoittimen 21, 22 osoittamaan oikeaa lukemaa ja sen jälkeen säätää toista hydraulista sylinteriä saadakseen toisen osoittimen osoittamaan oikeaa lukemaa. Jos viimeksi mainittu säätö ei ole liian suuri (ts. jos se on pienempi kuin 15-20° varsinaisessa myytävässä laitteessa), lisäsäätöä ei enää tarvita. Normaalisti koneenhoitaja siirtää syöttösädettä samanaikaisesti kahdessa tasossa katsomatta osoittimiin, kunnes syöttö-säde sijaitsee kohtuullisen lähellä oikeaa suuntaa. Vasta sen jälkeen hän tekee kaksi loppuasettelua, yhden kerrallaan. Niinpä reiän muodostamisaika on hyvin lyhyt, ja asettelu on hyvin helposti suoritettavissa.

Kuten yllä mainittiin, käy kuvioiden 9 tai 10 mukaisesta kuviosta ilmi,mihin suuntaan kannatuselintä 12 on kierrettävä luotivii-van suhteen, jotta saavutettaisiin asento, jossa kulmaosoitin-laite on pystysuorassa, jolloin siis muodostuu kuvion 3 mukainen kuvio. Tämä yksinkertaistaa huomattavasti syöttöpalkin asettelua.

li

Claims

7 741 1 3 Patentti vaatimukset