FI74082B - Foerfarande foer framstaellning av massa av ved innehaollande s-triazin samt massa av ved och papper innehaollande s-triazin. - Google Patents

Description

74082

Menetelmä puumassan valmistamiseksi s-triatsiinilisäainetta käyttäen sekä s-triatsiinia sisältävä puumassa ja paperi Tämä keksintö kohdistuu paperiin ja paperituotteisiin ja erityisesti parannettuihin menetelmiin puumassan valmistamiseksi käytettäväksi paperin valmistuksessa, parannettuun puumassaan ja saatuun lopulliseen paperituotteeseen. Tarkemmin sanoen tämä keksintö kohdistuu valikoidun s-triatsiinilisä-aineen, kuten melamiinin käyttöön puumassan valmistuksessa, jota on tarkoitus käyttää paperituotteiden valmistuksessa; lisäainetta sisältävään puumassaan ja parannettuun paperiin, joka on valmistettu s-triatsiinia sisältävästä puumassasta.

Paperinvalmistustaito mukaanluettuna paperimassan valmistusmenetelmät, on hyvin vakiintunut taito. Niinpä on olemassa tunnettuja menetelmiä puumassan valmistamiseksi puista joko termomekaanisella, kemiallisella tai puolikemiallisella käsittelyllä. Näitä käsittelyjä on kuvattu perin pohjin kirjallisuudessa, kuten teoksessa Pulp and Paper, Chemistry and Chemical Technology, toimittaja James P. Casey, kolmas painos 1980-1983, julkaissut neljänä osana John Wiley & Sons, Inc., New York. Perinteisesti kasvavista puista saadut puupöllit leikataan ensin pieniksi kappaleiksi ja sitten lastuihin keittoproses-sin ensimmäisessä vaiheessa. Lastut keitetään sitten puolike-miallisessa tai kemiallisessa operaatiossa ligniinin erottamiseksi, joka pitää puukuidut yhdessä, selluloosasta tai hemi-selluloosasta. Ligniini heitetään pois ja selluloosamateriaalia käsitellään edelleen käytettäväksi paperin valmistuksessa.

Termomekaanisessa menetelmässä (TMP) keitto suoritetaan esilämmittämänä puulastuja edullisesti paineen alaisena puuhun sisältyvän ligniinin pehmittämiseksi, jotta olisi mahdollista erottaa kuituaineosat. Tämän jälkeen ligniini erotetaan osittain selluloosatuotteista valkaisuoperaatioissa. Kemiallisessa menetelmässä puulastuja keitetään, normaalisti suljetussa keittosäiliössä sopivan kemiallisen reagenssin läsnäollessa.

2 74082

Sulfiittiprosessissa kemiallinen reagenssi on bisulfiitti-suola, josta sulfiittiprosessi saa nimensä. Sulfaatti- tai voimapaperiprosessissa kemiallinen reagenssi on natriumhydrok-sidi tai natriumsulfidi, josta nimi sulfaattiprosessi. Sooda-prosessissa natriumhydroksidia käytetään kemiallisena rea-genssina. Kaikki kemialliset prosessit ovat saman tyyppisiä siinä mielessä, että kemiallista reagenssia käytetään uuttamaan ligniini, joka pitää selluloosa- tai hemiselluloosakui-tuja yhdessä. Kemiallisesta prosessista saadut massat tunnetaan kemiallisina massoina.

Tyypillisesti alkukeittovaiheen jälkeen, olipa kyseessä termomekaaninen, puolikemiallinen tai kemiallinen prosessi, massat saatetaan lukuisiin myöhempiin operaatioihin. Eräässä tällaisessa operaatiossa puumassa valkaistaan valkaisuaineella, kuten kloorilla tai happea sisältävällä materiaalilla, kuten vetyperoksidilla, kaasumaisella hapella tai otsonilla puumassan valkaisemiseksi, mitä seuraa erilaisia pesuvaiheita. Toisessa keiton jälkeisessä operaatiossa massaa käsitellään mekaanisesti tai jauhetaan puukuitujen fibrilloimiseksi tai kui-duttamiseksi niin, että kuitujen sitominen myöhemmässä paperinvalmistusprosessissa voi tapahtua. Tällaisten keiton jälkeisten operaatioiden tarkoituksena on saada aikaan puumassoja, jotka soveltuvat myöhempään paperinvalmistukseen siten, että lopullisesti valmistetulla paperilla on halutut ominaisuudet annettuun sovellutukseen, kuten asianmukainen väri, valkoisuus, musteen imukyky, pigmentin sitomiskyky ja erilaiset muut ominaisuudet, kuten märkä- ja kuivalujuus, rasvankestoisuus ja/tai sähköiset ominaisuudet riippuen loppusovellutuksesta.

Eri keiton jälkeisissä operaatioissa on todettu, että lisäaineita voidaan lisätä operaation parantamiseksi. Esimerkiksi jauhatusvaiheessa värilisäaineiden, kuten kongopunaisen lisäämisen tiedetään kiihdyttävän jauhatusprosessia ja pienentävän energiavaatimuksia. Vaikka kongopunaväriaine on edullinen, värin käyttö aiheuttaa puumassan värjäytymisen punaiseksi ja ellei värillisyyttä poisteta, se kulkeutuu massasta valmistettuun paperituotteeseen.

I: 3 74082 Näin ollen, vaikka tunnetaan puumassoja, joilla on erinomaiset ominaisuudet, on olemassa todettu parannusten tarve puumassojen valmistuksessa, joita on tarkoitus käyttää paperinvalmistuksessa sekä taloudelliselta kannalta, että siltä kannalta, että saadaan lopulliset paperituotteet, joilla on halutut ominaisuudet määrättyyn sovellutukseen.

Näin ollen tämän keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan parannettu lisäaine käytettäväksi paperinvalmistuksessa ja erityisesti käytettäväksi puumassan valmistuksessa mukaanluettuna kierrätetty massa, jota käytetään sen jälkeen paperinvalmistuksessa .

Toisena tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan lisäaine käytettäväksi paperinvalmistuksessa ja erityisesti puumassan valmistuksessa, joka on suhteellisen halpaa ja joka aikaansaa parantuneen taloudellisuuden puun kuidutusprosessiin.

Tämän keksinnön muuna tarkoituksena on saada aikaan lisäaine käytettäväksi paperinvalmistuksessa ja erityisesti puumassan valmistuksessa, joka on sen jälkeen tarkoitettu käytettäväksi paperissa, joka lisäaine jäädessään massaan saa aikaan parantuneen puumassan.

Vielä muuna tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan parannettu lisäaine käytettäväksi puumassan valmistuksessa, jota on tarkoitus käyttää paperinvalmistuksessa, joka lisäaine jäädessään puumassaan saa aikaan parantuneet ominaisuudet, kuten kasvaneen lujuuden, nesteen imukyvyn, valkoisuuden, vähentyneen staattisen varauksen kerääntymisen ja pigmentin yhteensopivuuden ja pysyvyyden puumassasta valmistetussa paperissa.

Yllä mainitut ja muut tarkoitukset käyvät ilmi seuraavasta yleisestä kuvauksesta ja edullisista toteutusmuodoista.

Edellä mainitut tarkoitukset toteutetaan tämän keksinnön mukaisesti lisäämällä sopivassa vaiheessa puun kuidutusprosessiin s-triatsiinilisäainetta, kuten melamiinia. Alunperin 4 74082 havaittiin, että kun melamiinia lisättiin puumassaan ennen puumassan saattamista tavanomaisiin valkaisumenettelyihin, kuten kloori- tai happivalkaisuun, se ei toiminut vain viskositeettia säilyttävänä ja stabiloivana aineena valkaisuprosessin aikana, vaan sai valkaistulle massalle myös aikaan parantuneen värin, valkoisuuden ja lujuuden. Myöhemmin havaittiin, että melamiinin läsnäolo kuidutusprosessin jauha-tusvaiheessa vähensi jauhamisprosessin aika- ja energiavaa-timuksia ja sai aikaan puumassan, jolla oli parantuneet kuitu-ominaisuudet mukaanluettuna taipuisuus, mikä sai aikaan kuitujen parantuneen sidonnan, kun massaa käytettiin paperissa.

Nyt on havaittu, että puumassa pidättää s-triatsiinilisäai-neen puun kuidutusprosessin jälkeen ja että pidätetyn s-triat-siinin, selluloosan ja ligniinin seos saa aikaan paperin, jolla on erinomaiset ominaisuudet riippumatta siitä, onko massa tehty käyttäen termomekaanista, kemiallista tai puolike-miallista operaatiota. Paperilla, joka on tehty puumassasta, joka sisältää s-triatsiiniseosta, on erinomainen yhteensopivuus pigmentin kanssa ja pigmentin pidätyskyky; parantunut nesteen imukyky; suuresti parantunut mekaaninen lujuus mukaanluettuna puhkaisu-, veto- ja repimislujuus ja parantunut sähkönjohtavuus. s-triatsiiniseos sallii myös paperin nopean ja täydellisen siistauksen paperin kiertoprosessin aikana. Niinpä on havaittu, että s-triatsiini toimii parantaen puun prosessointia paperinvalmistukseen soveltuvaksi puumassaksi ja että kun s-triatsiiniseos jää puumassaan paperinvalmistus-hetkellä, se saa aikaan valmiin paperin, jolla on parantuneet ominaisuudet. Tämän keksinnön oivallus ei tämän vuoksi vain eliminoi tarvetta poistaa puun kuidutuslisäainetta ennen massan muuttamista paperiksi, vaan saa myös aikaan parannetun paperituotteen. "Paperi" tarkoittaa tässä käytettynä puusta saadun selluloosan yksittäisten kuitujen arkkia, kerrosta tai mattoa. Kuidut voivat olla kudottuja tai ei-kudottuja ja normaalisti ne eivät ole kudottuja. "Massa" tarkoittaa tässä käytettynä selluloosakuitujen massaa irtopainomuodossa, josta paperi ja muut massatuotteet valmistetaan. "Puun kuidutus" tarkoittaa tässä käytettynä prosessia, jossa muutetaan puu- k 5 74082 lastut selluloosakuitujen lietteeksi vesiväliaineeseen.

Lisäaineet, joita voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisesti, ovat valikoituja s-triatsiiniyhdisteitä, jotka sisältävät vähintään kaksi N^-ryhmää ja joilla on kaava NH2-C c-NH2

N .N

X

jossa X on NH^- tai OH-ryhmä tai sen suola. Edullinen yhdiste on melamiini, jossa X on NH2~ryhmä, tai sen suola, kuten melamiinisulfamaatti, melamiinisulfiitti, melamiinikloridi, melamiinisulfaatti, melamiinifosfaatti, melamiinihypokloriit-ti, melamiinikloraatti, melamiinikloriitti, melamiiniperklo-raatti, melamiininitraatti, melamiiniperasetaatti ja melamiini-bisulfiitti. On myös havaittu, että melamiinia voidaan tehokkaasti käyttää hyväksi. Tämä tuote sisältää korkeintaan n. 4 % muita aineosia kuin melamiinia, kuten melamia CcHnN..; melemiä CgHgN^Q,· ammeliiniä C^N^OH^; ammelidia 0^Ν402Η4 ja ureaa.

Edellä mainittua tuotetta kutsutaan yleisesti nimellä Melamine II, joka on yhtiön Melamine Chemicals Inc., Donaldsonville, Louisiana, kauppamerkki. Melamine II:n suolojen, jotka esitettiin yllä määriteltäessä melamiinin suoloja, on myös havaittu olevan tehokkaita lisäaineita. Toinen valikoitu s-triatsiini-lisäaine, jota voidaan käyttää tämän keksinnön mukaisesti, on ammeliini, jolla on kaava H N-C C-NH- 2 | 2

N. J

NX

OH

joka on luonteeltaan emäksinen.

Valikoituja s-triatsiinijohdannaisia voidaan käyttää paranta- 74082 6 maan puun kuidutusta, joka saatettaessa se keitto-operaatioon ligniinin tai muiden hartsimaisten materiaalien poistamiseksi, aikaansaa kuidutetussa muodossa olevan selluloosa- tai hemiselluloosatuotteen. Yleisimpiä ja edullisimpia materiaaleja ovat lehtipuut ja havupuut, kuten erityyppiset männyt, jalokuuset, kuuset, poppeli, tammi, vaahtera, mahonki, saarni yms. Lisäaineita voidaan myös tehokkaasti käyttää, kun paperia ja massaa kierrätetään uuden paperin tai massamateriaalin muodostamiseksi. "Puu" tarkoittaa tässä käytettynä ligniinin ja selluloosakuitujen seosta, joka on saatu puu- tai muista kasveista, joita esiintyy yleisesti metsissä. Sanonta "s-triat-siinilisäaine" tarkoittaa tässä käytettynä s-triatsiinia sellaisena kuin se lisätään puun prosessointiin. Sanonta "s-triat-siiniseos" tarkoittaa tässä käytettynä s-triatsiinijohdannaisen koostumusta sen reagoitua selluloosan ja ligniinin kanssa.

Lisäaineen määrä, jota on käytettävä puun tai puumassan yhteydessä, vaihtelee riippuen lisäaineen lisäysvaiheesta ja toiminnasta. Niinpä jos valittu s-triatsiinijohdannainen on määrä lisätä puun kuidutusprosessissa, käytetyn määrän tulee edullisesti olla n. 0,05-20 osaa 100 osaa kohti puuta. Valitun s-triatsiinilisäaineen lisäysmäärä sulfidi- tai sulfiit-tiprosessiin on edullisesti välillä n. 0,5-10 osaa 100 osaa kohti puuta. Valitun s-triatsiinijohdannaisen lisäysmäärän termomekaaniseen tai kemimekaaniseen puun kuidutusprosessiin tulee edullisesti olla välillä n. 0,05-5 osaa 100 osaa kohti puuta. Normaalisti osa s-triatsiinilisäaineesta häviää puun prosessointiolosuhteissa ja saattaa olla toivottavaa lisätä enemmän lisäainetta muuttumattoman tilan kierrätysoperaa-tiossa. s-triatsiinilisäaineen, selluloosan ja ligniinin muodostamalla kokoonpanolla on edullisia vaikutuksia massan jat-koprosessointiin yhdenmukaisesti kuidutusolosuhteiden kanssa ja tuloksena olevan massaan jääneen seoksen kanssa. Jos s-triatsiinilisäaine on määrä lisätä valkaisuprosessin aikana, käytetyn määrän tulee olla n. 0,05-3 osaa 100 osaa kohti puumassaa. Normaalisti osa lisäaineesta häviää valkaisun ja seu-raavien pesuvaiheiden aikana; ja näin ollen saattaa olla toivottavaa lisätä uutta lisäainetta valkaisuprosessin päätyttyä, I; 7 74082 jotta seuraavassa prosessivaiheessa olisi tehokas määrä lisäainetta, esimerkiksi jauhatusvaiheessa termomekaanisessa prosessissa tai kemiallisen tai termomekaanisen prosessin holanteriprosessissa. Edelleen on havaittu, että lopullisella paperilla tai massalla, jos valikoidun s-triatsiiniseoksen määrä pidetään yli n. 0,05 osan 100 osaa kohti puumassaa, massasta tehdyllä paperilla on parantuneet lujuusominaisuudet; nesteen imukyky ja pigmentin pidätyskyky, tahran- ja rasvan-kestoisuus ja sähköiset ominaisuudet. Jos paperin on oltava tehokas reprografiässä (joka vaatii, että paperi ottaa vastaan musteen sähkösaostumia), on erityisen toivottavaa, että lisäainetta on läsnä määrä, joka on yllä mainitun alueen yläpäässä. Perustuen yllä esitettyihin ohjeisiin sekä jäljempänä esitettyihin edullisiin toteutusmuotoihin alaan perehtynyt kykenee valitsemaan tehokkaan määrän s-triatsiinilisäainetta haluttujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Tällä hetkellä ei ole varmaa, kuinka ja miksi s-triatsiini-lisäaine saa aikaan edullisen vaikutuksen kuidutusprosessin eri vaiheissa. Arvellaan kuitenkin, että keittoprosessin ja jauhatusprosessin aikana s-triatsiinilisäaine reagoi puun solurakenteen kanssa saaden kuitukimput erottumaan selluloosa-kuiduiksi ja ligniinipitoisiksi komponenteiksi aikaansaaden massaa, joka sisältää s-triatsiiniseosta. Arvellaan, että valkaisu- tai kierrätysprosessissa, jossa kuidut on jo eristetty, s-triatsiinilisäaine reagoi ligniinin tai ligniini-päällysteisen selluloosan kanssa vetysidoksen tai kovalentti-sen sidoksen välityksellä erotettuihin kuituihin. Joka tapauksessa melamiinia tai melamiinijohdannaista ei tarvitse poistaa käsitellyistä selluloosakuiduista, mikä aikaansaa parantuneen fysikaalisen ominaisvaikutuksen, joka ei ole saavutettavissa lisäaineella, joka on pelkästään fysikaalisesti sekoitettu seiluloosakuituihin.

Keksinnön tultua kuvatuksi yleisesti seuraavissa esimerkeissä esitetään tämän keksinnön tällä hetkellä edulliset toteutus-muodot. Esimerkit 1-3 kuvaavat valikoidun s-triatsiinilisä-aineen lisäämistä massanvalmistuksen valkaisuvaiheen aikana.

8 74082

Esimerkit 4 ja 5 kuvaavat s-triatsiinilisäaineen lisäystä termomekaanisen kuidutusprosessin jauhatusvaiheessa. Esimerkki 6 esittää s-triatsiinilisäaineen lisäystä keiton jälkeisessä holanterivaiheessa. Esimerkki 7 esittää s-triatsiinin lisäystä kierrätysprosessissa. Esimerkki 8 kuvaa koetta, joka tehtiin kaupallisessa paperitehtaassa. Seuraavissa esimerkeissä eri testiarvot on mitattu standardi TAPPI-menetelmien (Technical Association of the Pulp and Paper Industry, Atlanta, Georgia) mukaisesti ja käytetyt testit määritellään seuraavasti :

Testit ja TAPPI-standardit ______TAPPI-standardi_ (1) Massan laboratorioprosessointi (Holanteri) T 200 - os-70 (PFI-mylly) T 248 - pm-74 (2) Canadian Standard-jauhatusaste T 227 - os-58 (3) Käsiarkkien muodostus fysikaalis- T 205 - om-80 ta testausta varten T 205 - om-81 (4) Valkoisuus T 452 - os-72 T 452 - os-77 (5) Hajontakerroin T 425 - om-81 (6) Kuituluokitus (Bauer-McNett) T 233 - os-75 (7) Käsiarkkien fysikaalinen testaus

Paksuus T 220 - os-71

Puhkaisukerroin T 220 - os-71

Vetolujuuskerroin T 220 - os-71

Repäisylujuuskerroin T 220 - os-71

Taittokestävyys T 220 - os-71 (8) Kappa-luku T 236 - os-76 (9) Viskositeetti (cP) T 230 - os-76 (10) Jauhatusaste T 227 - os-58 (11) Sommerville-kuitukimppu TAPPI 57(6),87 (1974)

Esimerkki 1

Melamiini viskositeettistabilisaattorina massanvalmistuksen valkaisuvaiheessa______

Valkaisematonta sulfaattiprosessin massaa, jonka Kappa-luku oli 38,7, käsiteltiin sulfamiinihapolla, urealla tai melamii-nilla eri prosenttimäärillä massasta seuraavan valkaisumenet-telyn mukaisesti. Yksittäisiä suuria kirjaimia C, E ja D käytetään kuvaamaan määrättyjä valkaisuvaiheita, kuten on i: 9 74082 kuvattu teoksessa Pulp and Paper, Chemistry and Chemical Technology, toimittaja James P. Casey, kolmas painos, osa 1, 1980, sivu 669, John Wiley & Sons, Inc., New York. Ligniinin-poisto valkaisuvaiheen aikana ilmaistaan Kappa-luvun pienenemisenä .

Ligniininpoisto/valkaisuvaiheet toteutettiin seuraavasti: Suojaavia aineita lisättiin ilmoitetut prosenttimäärät massasta ja kloorausta kloorivedellä (vaihe C) suoritettiin 9,66 %:n kloorimäärällä massasta laskettuna huoneen lämpötilassa tunnin ajan 3 %:n massakonsistenssilla.

Emäsuuttoa natriumhydroksidilla (vaihe E) suoritettiin 4 %:n NaOH-määrällä massasta 70°C:ssa tunnin ajan 12 %:n massakonsistenssilla. Klooridioksidivalkaisua ClC^lla (vaihe D) suoritettiin 1,5 %:n ClC>2“niäärällä massasta 70°C:ssa 2,5 tuntia 12 %:n massakonsistenssilla.

Taulukossa I esitetään massan ominaisuudet C- ja E-vaiheiden ja C-, E- ja D-vaiheiden jälkeen, kun eri suoja-aineita lisättiin sulfaattiprosessimassaan. Noin 0,25 % melamiinia massasta on yhtä tehokas C- ja E-vaiheiden jälkeen kuin 0,50 % sulfa-miinihappoa. Jatkettaessa valkaisua klooridioksidivaiheen (vaihe D) läpi taulukon tulokset osoittavat, että kahdessa kokeessa, joissa viskositeetti mitattiin (28,6 ja 29,2), viskositeetti on merkittävästi korkeampi kuin perustapauksessa (17,1) kun mitään melamiinia ei käytetty.

10 74082

*rH

Ρ -Ρ 3 3 +J rH o vo cn •3 a ^ *· " " cn o r-- m cm I I I I I oo I I cn

O r—I CN (N CN CN

X U1 Ή > (0 (Λ Ω

(Λ I

Ο w

-p I

cn u en ro tn m •H 3

0 3 I—I (N r-H

Q cn r" r- r- e -P -3 •H 3 O ovo - C Ό A! rooinoommoor^oo •H 3 i—( ** *· *

•3 3 3 (N i—t rH ,-ICNCOOr-l.3r3rHCN

C cn > r-~ r~ Γ' Γ'Γ^Γ'Γ'-Γ^Γ^Γ^Γ'ΐ^

Cn -h •H 3 Ή β

M Ή Ή CN

Li C _ 0 0 0-3 i—i λ; O -P n

X iH 3 -Ρ r~- CN

G M CO 3

»H CO <D m Γ' CN

3 CO U)-p^-*CN cN N

3d 3 -3 ft( E-ι -P S cn υ 3 W O ^ tn oo oo cuarOOotoio V* I ^ ν' V *· ^ -3 Ucn N LT) ΓΟ Γ'(Τι(ΝΓΌ0Ο3Η3

3 -3 CNrorocNCNrororoNNNN

> 3 > .3 C -3 3 3 o .3 n Ό ^ « «· ·* 3 I en en en 3 3 g a 3 3 ΆΧ vo m cn οονονοοοοΝΓ-'Γ'-'Γ' 3 33 * * * 1 X iH oo <n oo oocnoocnoocncTvcn

3 i—I t—I

-ro

O

G 3

3 -P OinOVOOOOOOO

tn m o 33cn cn co in oo m vj 3 3 · v *·

3 dPCn · O I-H OOOOOOOrHrH

ω cn O 3

O SO

h a g a Ή -P 3

Ή 3 e X

3 3 3-3 en G 3 G -3

*3 X -3 C

3 G -3 -3 I -3 £ -3

3 3 3 S

ro iH tp 3 3 O -3 3 ’—l G -3 3 p 3

en ω en cd S

li 11 74082

Esimerkki 2

Melamiini viskositeettistabilisaattorina käytettäessä sitä eri lämpötiloissa kloorausvaiheessa_

Valkaisematonta sulfaattiprosessilla valmistettua kuusimassaa, jonka Kappa-luku oli 38,7, valkaistiin C-E-D-järjestyksessä käyttäen ja käyttämättä melamiinia ja sulfamiinihappoa kloorausvaiheessa eri lämpötiloissa. Taulukko II sisältää yhteenvedon massan vertailuominaisuuksista C-E-vaiheiden jälkeen ja taulukkoon III on koottu vertailuominaisuudet C-E-D-vaihei-den jälkeen. Näistä luvuista voidaan nähdä, että melamiini alennetulla tasolla (0,25 %) on yhtä tehokas kuin sulfamiini-happo (0,5 %) korkeammissakin kloorauslämpötiloissa.

Taulukko II

Melamiinin vaikutus eri kloorauslämpötiloissa (massan omi-naisuudet C-E-vaiheiden jälkeen)_ _Suojaava aine_

Ei lainkaan Sulfamiinihappo Melamiini

Ominaisuudet (tarkistus) (0,5 % massasta) (0,25% massasta)

Lämpötila 30°C

Kappa-luku 8,5 7,7 7,5

Viskositeetti (cP) 23,8 36,7 34,7

Lämpötila 40°C

Kappa-luku 8,2 8,7 6,2

Viskositeetti (cP) 23,2 34,2 34,0

Lämpötila 50°C

Kappa-luku 8,6 7,7 6,5

Viskositeetti (cP) 22,2 32,5 32,8

Johtopäätökset: Kaikissa lämpötiloissa saavutettu Kappa-luku on pienin melamiinilla. Melamiinilla saadut viskositeettiarvot ovat vertailukelpoisia niihin, jotka saavutettiin käyttäen suurempaa prosenttimäärää sulfamiinihappoa.

12 74082

Taulukko III

Melamiinin vaikutus eri kloorauslämpötiloissa (massan omi- naisuudet C-E-D-vaiheiden jälkeen)_ _Suojaava aine_

Ei lainkaan Sulfamiinihappo Melamiini

Ominaisuudet (tarkistus) (0,5 % massasta) (0,25% massasta)

Lämpötila 30°C

Kappa-luku 3,2 2,5 1,8

Viskositeetti (cP) 17,5 24,5 24,0

Valkoisuus % 71,0 70,5 71,0

Lämpötila 40°C

Kappa-luku 3,1 2,8 2,2

Viskositeetti (cP) 16,8 23,7 23,5

Valkoisuus % 70,5 71,0 70,5

Lämpötila 50°C

Kappa-luku 2,3 3,2 2,5

Viskositeetti (cP) 16,3 21,3 21,5

Valkoisuus % 70,0 70,0 70,5

Johtopäätökset: Jokaisella lämpötilatasolla melamiinin vaikutus viskositeettiin on verrattavissa sulfamii-nihapon vaikutukseen, mutta matalammalla an-nostasolla (0,25 % melamiinia/0,5 % sulfamiini-happoa).

Esimerkki 3

Melamiini viskositeettistabilisaattorina massanvalmistuksen hypokloriittivalkaisuvaiheessa_

Valkaisematonta sulfaattiprosessin kuusimassaa, jonka Kappa-luku oli 38,7, valkaistiin C-E-H-vaiheissa käyttäen sulfamiini-happoa (0,5 %) tai melamiinia (0,25 %) hypokloriittivaiheessa (vaihe H) kahdessa erillisessä kokeessa. Kolmas koe suoritettiin ilman lisäainetta tarkistuksena. Taulukossa IV ilmoitetut vertailutulokset osoittavat melamiinin vaikutusta viskositeettistabilisaattorina valkaisun hypokloriittivaiheessa.

74082

Taulukko IV

Melamiinin vaikutus hypokloriittivaiheessa

Ominaisuudet Ominaisuudet C-E-vaiheiden C-E-H-vaiheiden jälkeen_ _jälkeen_

Klooraus/hypo- kloriittivai- Viskosi- Viskosi- Valkoi- heessa käytetyt Kappa- teetti Kappa- teetti suus suoja-aineet luku (cP) luku (cP) %

Ei lainkaan/ei lainkaan 6,0 18,3 1,7 7,5 75,3 (tarkistus)

Ei lainkaan/ sulfamiinihap- 6,0 18,3 1,3 9,4 76,5 po (0,5 %)

Ei lainkaan/ 6,0 18,3 1,5 9,2 75,1 melamiini (0,25 %)_

Johtopäätökset: Tulokset osoittavat vertailukelpoisia viskositeetteja melamiinilla verrattuna sulfamiiniha-pon suuremmilla annostasoilla saatuihin visko-siteetteihin.

Esimerkki 4 esittää melamiinin käyttöä termomekaanisen kuidu-tusoperaation ensimmäisessä paineistetussa jauhatusvaiheessa ja toisessa normaalipaineisessa jauhatusvaiheessa.

Esimerkki 4

Suoritettiin koetehdaskoe käyttäen loblolly-mäntyä, joka oli ensin kuorittu, leikattu lastuiksi ja seulottu. Materiaalin ominaispaino oli 0,461 g/cm ja kosteuspitoisuus 41,4 %. Lastujen seula-analyysi ilmenee taulukosta V.

Taulukko V

Lastujen seula-analyysi

Todellinen Kumulatiivinen 1 % 25,4 mm:n seulalla 0 2 % 19,0 mm:n seulalla 7,1 7,1 3 % 15,9 mm.n seulalla 14,7 21,8 4 % 12,7 mm:n seulalla 20,3 42,1 5 % 6,4 mm:n seulalla 48,3 90,4 6 % 3,2 mm:n seulalla 8,4 98,8 7 % 3,2 mm:n seulan läpi 1,2 100,0 14 74082

Lastuja esihöyrytettiin keittokattilassa kolme minuuttia 2.1 baarin höyrypaineessa ja jauhettiin primäärijauhimessa 2.1 baarin paineessa. Käytetty primäärijauhin oli C-E Bauerin mallia 418 Pressurized Double Disk Refiner, joka oli varustettu 31104/7 R0869 MC-levyillä (C-E Bauer, Springfied, Ohio). Tarkistusajossa ei lisätty mitään kemikaalia, kun taas kokeessa lisättiin melamiinia liuoksen muodossa 1,4 paino-osan määrä melamiinia 100 paino-osaan kuivaa puuta primääri-jauhimen tulppakaavariin.

Primäärivaiheen massa jaettiin eri eriin ja jauhettiin sekun-däärivaiheen normaalipaineisessa jauhimessa vaihdellen ominaisia energiasyöttöjä. Sekundäärivaiheen jauhin oli C-E Bauerin mallia 401 oleva Atmospheric Double Disk Refiner, joka oli varustettu 3610X-levyillä.

Saaduista massoista otettiin näytteet standardi TAPPI-menet-telyjen mukaisesti ja testattiin Canadian Standard-jauhatus-asteen, Somerville-kuidutuskimpun, Bauer-McNett-luokitusten, fysikaalisten ja optisten ominaisuuksien suhteen yllä lueteltujen TAPPI-menettelyjen mukaisesti. Tulokset ilmenevät taulukosta VI.

15 74082 I 3

3 Q. ID VO 00 O VO (TV VO VO ΓΟ (N h I—I VO CM m P

P Q. P p· p· oo ο Γ" co ρ n n n r· vo co cm •HE.........- - - - - - -

3 -P CO P Ο Ο CO O O O CO P O O CM O O O

« X

3 G

.¾ o 0 >

to P

3

» I

3 Ch

P CQ -P

CO U CO

H 3 X

co -p 3 (D Eh Eh E-ι E-t

.id Oo -P CO Q Q Q Q

O p tn -P < <C < < iH 3 P E \ \ ^ \ 3 G CD 3 D = = = Q= = = Q= = = Q = = =

P 3 C P CQ CQ CQ CQ

3 3 P K EC ΓΠ CG

O >1 3 CQ CQ CQ DQ

C*C -P 3 > -P -P 3 r-' co σι o 3 3 p 3 p : = : o = = = o= = r o = = =

P 3 P 3 CO P P r-l P

CO C >1 PC

•Η φ :3 co o 3 CD M 3 0

3 C (3 <N

3 -H 3

3 3 G

co :3 3

CO X

3 Ή *H -—.

p P 3 CM

ρ ^ vo in vd o p· co ο σ\ on m no oo omoco 33C IP σ\ (N Ρ ρ· ρ ρ· <rv nor^mm co m p o m co -p 3 to m n oo vo p· no «> τ n r-1 vo no .—i

> (fl C CJ U

3 -Η Λ O E *H *H ·ρ X I E 3 c (il m > ~ c 3 a ι-l co rH o

H fn 0) 3 ο -P

3 E -P — — 3 >i 3 3 r-l

Eh rH :3 A G -PE

rH -P 3 01 -P T

O -P 3 G 3 rH :3 ·η -H Eh > Cl)

jQE'H>QcrvcNom m oi m h vo co o oo in o co r" -p P

O :3 P -P < «. ·. * - ‘ ‘ h * ' ^ - v 3 CO

jD^HXMoain ov co ov co n- co oo ρ σν^οσν λ; 3 -P:3-PQoo<TvOrH vo αο crv no οο O P vo oo o p 3 co Q 1>1 3 111 Dl rHrH rH P P i—I rH £ 3 -P :3 G H S rH 4-1 -P λ: 3 3 CQ -H 3

CD Λ! E . ^ JQ

T3 3 CD 3 :3 3 G-π CO -H 3 O > -n

•n G -HI

CD :3 TJ

G :3 G I Οι P

Ο -P CD 3 3 P CD 3 .—. T3

3 > E ·π S G

X :3 I -H -H X 3

X - * G >1 .G P ~ P

O dPl op 3 -P3c3 co •n 3 -H X -P 3 :3 0 -P rr p m <D :3 -r-i 13 ,g 3 * -P ' Q< C · (0 C co -PC CD 3

-PCD 3 rHCD rH CD -P P 3 -P-P

<D.G -H CCD G CD rH :3 Λ1 >ηΌ to 3 G »HE --HE :3 CD P 3

PC 3 - -P 33 -H 3 3 -H 3 E (0 :0 G

Ο Τ' CO ·Η -H > J3 -P > JG -P -P >1 3

rH 3 E G3 C 3 G P <*° 13 U

3 G -P 3 -P >h 3 -P >4 3 -H CP

Eh O CO i—t p p n ρ Ρ το -P r~ G I I

•P 3 E P *p E p ή E ovv ' cd X E 3 :3 P 3 :3 P 3 o 3 r- ,-.

P ρ to :3 p to :3 p -cr E P no 3 -P 3 -P :3 3 -H :3 3 - 3 -P * ·—

Eh 3 S-PE a P 33 a P to .G — 16 74082

Taulukon VI tulosten mukaisesti jauhatus näytti edistyvän paremmin ja nopeammin melamiinin läsnäollessa. Vähemmän energiaa tarvittiin yhtä hyvän jauhatusasteen saavuttamiseen.

Tässä kokeessa ominaisenergia (BHDP/ADT) oli 87 kW jauhatus-asteen 200 saavuttamiseen ilman melamiinia, kun taas se oli vain 77 kW käytettäessä melamiinia jauhatuslisäaineena primääri jauhimeen. Vähemmän kuitukimppuja tuotettiin. Repäisy-, puhkaisu- ja vetolujuus ylläpidettiin pienemmällä ominais-energian syötöllä, mikä tulos on merkittävä. Mitään vaikutusta massojen optisiin ominaisuuksiin ei esiintynyt. Mitään havaittavia peittokyvyn tai valkoisuuden muutoksia ei todettu.

Esimerkki 5

Esimerkin 4 mukaisesti tuotettuja termomekaanisia massoja käytettiin tässä kokeessa melamiinin vaikutuksen määräämiseksi jälkikäsittelyssä, kuten valkaisussa.

Massanäytteitä - tarkistusta (ilman melamiinia) ja kokeellista (1,4 % melamiinia primäärijauhimen tulppakaavuriin) -valkaistiin kahdessa erillisessä kokeessa (1 paino-% massas ta) natriumsilikaatin (5 % massasta 40 %:sta silikaattiliuos-ta), magnesiumsulfaatin (0,05 % massasta) ja natriumhydroksidin (1,25 % massasta) läsnäollessa. Reaktion annettiin edistyä kaksi tuntia 60 + 2°C:ssa 10 %:n massakonsistenssilla. Massan pH alussa oli 10,0 ja kahden tunnin kuluttua se oli 9,6.

Tarkistusmassan tapauksessa saavutettu valkoisuus oli 51,5 2 hajontakertoimella 38,9 m /kg, kun taas melamiinilla käsitellyn massan tapauksessa vastaavat luvut olivat 55,8 ja 47,9 m /kg.

Nämä luvut osoittavat, että melamiinin läsnäolo massassa parantaa myöhemmän käsittelyn valkaisuvaikutusta.

Esimerkissä 6 verrataan eri holanterilisäaineita käyttäen PFI-myllyä. PFI-mylly on yksi monista laboratorioinstrumen-teista, joita käytetään puumassojen jauhatusominaisuuksien määrittämisessä. Tässä kokeessa holanterin kierrosluku rekisteröidään ja tällä kokonaiskierrosluvulla saatu massan jauha-tusaste mitataan.

Il 17 74082

Esimerkki 6

Valkaisematonta kuusisulfaattimassaa ja valkaistua kuusisul-faattimassaa jauhettiin laboratoriomassaholanterilia (PFI-mylly, Paperindustriens Forskningsinstitutt, Oslo, Norja, TAPPI-standardi 248 pm-74). Massoja jauhettiin ilman mitään lisäainetta (tarkistus) käyttäen 1,7 paino-osaa kongo-pu-naista 100 paino-osaa kohti massaa; 1,5 paino-osaa melamiinia 100 paino-osaa kohti massaa tai 6,7 paino-osaa Procion Yellow Μ-RS kuitureaktiivista väriä (ICI Americas, Inc., Wilmington, Delaware) ICO paino-osaa kohti massaa. Värjäyskäsittely kui-tureaktiivisen värin tapauksessa tapahtui pH-arvolla 10,5 ja korkealla NaCl-tasolla, käytetyn NaCl:n painomäärän ollessa yhtä suuri kuin massa. PFI-myllyssä käytettiin 25 g massaa, josta oli tehty 250 g:n kokonaispainomäärä suspensiota (ts.

10 %:n konsistenssi).

Näiden monien lisäaineiden vaikutus valkaisemattoman kuusi-sulfaattimassan PFI-myllyjauhatuksessa Canadian Standard-jauhatusasteeseen, vetolujuusindeksiin, puhkaisulujuusindek-siin, repäisylujuusindeksiin ja MIT-taittolukuun ilmoitetaan taulukossa VII.

18 74082

Taulukko VII

Jauhatuslisäaineiden vaikutus valkaisemattoman kuusisulfaat-timassan PFI-myllyjauhatukseen

Vetolu- Puhkai- Repäisy-

Kierrok- Jauha- juusin- sulujuus- lujuus- M1T

siä PFI- tusas- deksi indeksi indeksi kaksois- myllyssä te ml Nm/g kPam2/g mNm2/g taittoa Φλυ*Ιγ ί c4*iie 7700 600 52,0 4,74 17,38 412 10000 515 56,9 5,25 17,05 522 12500 450 62,6 5,38 16,90 608 15000 390 62,1 5,54 16,80 425 19000 320 60,9 5,60 16,32 405

Melamiinia 1,5 % 7500 570 58,8 5,12 19,04 314 10000 495 60,8 5,42 18,48 430 12500 435 63,4 5,54 18,10 535 15000 380 63,2 5,74 17,70 638 18000 310 62,2 5,94 17,36 522

Kongopunasuoraväriä 1,7 % 8000 545 54,4 4,91 19,0 397 10000 500 58,4 5,24 18,64 410 12700 440 61,7 5,36 18,40 486 15000 385 62,8 5,52 17,95 542 18000 320 62,1 5,74 17,92 590

Kuitureaktiivista väriä Procion

Yellow M-RS 6,7 % 7500 625 44,8 4,02 13,30 65 10000 540 47,5 4,22 13,15 100 12500 475 52,0 4,29 12,96 122 15000 405 53,1 4,27 12,72 114 18000 330 54,0 4,26 12,64 110 li 19 74082 CSF-jauhatusasteen tarkastelu jokaisella kierrosten kokonaismäärällä taulukossa VIII osoittaa, että kun melamiinia on läsnä, tarvitaan pienempi kierroslukumäärä minkä tahansa halutun jauhatusastetason saavuttamiseen olipa tämä taso esimerkiksi 500, 400 tai 300 ml.

Taulukossa VIII ilmoitettujen lujuusominaisuuksien (vetolujuus-indeksi, puhkaisulujuusindeksi, repäisylujuusindeksi ja MIT-kaksoistaitot tai taittokestävyys) tarkastelu osoittaa, että millä tahansa annetulla jauhatustasolla melamiinilisäys johtaa suurempaan lujuusominaisuuteen.

Näiden useiden lisäaineiden vaikutusta valkaistun kuusisul-faattimassan PFI-myllyjauhatuksessa Canadian Standard-jauha-tusasteeseen, vetolujuusindeksiin, puhkaisulujuusindeksiin, repäisylujUusindeksiin ja MIT-kaksoistaittoihin selostetaan taulukossa VIII.

74082 20

Taulukko VIII

Eri lisäaineiden vaikutus valkaistun kuusisulfaat-timassan PFI-myllyjauhatukseen

Vetolu- Puhkai- Repäisy-

Kierrok- Jauha- juusin- sulujuus- lujuus- MIT- sia PFI- tusas- deksi indeksi indeksi kaksois- myllyssä te ml Nm/g kPam2/g mNnr/g taittoa

Tarkistus 3000 630 59,7 5,36 20,9 470 5000 550 61,5 5,94 19,66 525 7500 430 63,6 6,20 19,3 665 10000 355 66,1 6,42 18,7 740 12000 330 57,3 6,72 18,4 610

Jauhatuslisäaineena melamiinia 1,5 % 3500 615 63,5 5,40 21,64 485 6500 455 65,0 6,10 19,93 690 9500 - 1035 10000 325 68,7 6,56 19,38 980 12000 290 70,8 6,82 19,12 810

Kongopunasuoraväriä 1,7 % 3400 610 62,4 5,50 21,0 445 5000 515 62,8 6,04 20,16 560 8000 405 67,8 6,38 - 725 10000 345 68,7 6,52 19,46 770 12000 290 69,6 6,77 19,48 780

Kuitureaktiivista väriä Procion

Yellow M-RS 6,7 % 3000 635 31,7 3,15 17,70 22 5200 535 38,6 3,86 15,16 45 8000 395 46,4 4,30 13,54 80 10000 320 46,3 4,42 13,50 85 12000 255 44,5 4,50 13,35 100 I: 21 74082 CSF-jauhatusasteen tarkastelu jokaisella kierrosten kokonaismäärällä taulukossa VIII osoittaa, että kun melamiinia on läsnä, tarvitaan pienempi lukumäärä kierroksia saavuttamaan mikä tahansa haluttu jauhatusastetaso olipa tämä taso esimerkiksi 500, 400 tai 300 ml. Taulukossa VIII selostettujen lujuusominaisuuksien tarkastelu osoittaa, että millä tahansa annetulla jauhatustasolla melamiinilisäys johtaa suurempiin lujuusominaisuuksiin .

Esimerkki 7

Aikaisemmin käytettyä paperia kierrätetään uudelleen käyttöön. Paperimassa vesiliete muodostetaan käyttäen emästä ja lisäten Melamine II:a sen vesilietteenä massaan. Paperimassa jauhetaan sitten holanterissa panoskuidutusoperaatiossa käyttäen emästä ja melamiinilisäaineella olosuhteissa, joissa muste ja täyteaineet erottuvat selektiivisesti seiluloosamassakuiduis-ta. Melamiinilisäaineen lisäys emäksiseen massaan johtaa parempilaatuiseen massaan, jonka kuitulujuus on vähemmän huonontunut.

Esimerkki 8 s-triatsiinilisäaineen käytön toteutettavuuden osoittamiseksi kaupallisessa laitoksessa Melamine II:a käytettiin kaupallisen laitoksen koeajossa. Koeajossa Melamine II:a lisättiin 0,25 osan määrä 100 osaan massamateriaalia kloorivalkaisu-vaiheen aikana. Koeajosta saadut tulokset esitetään taulukossa IX: 22 74082

Taulukko IX

Kaupallisen laitoksen koeajo _Melamine II:n lisäys kloorausvaiheessa_

Ominaisuudet Tarkistusajo Koeajo CS-jauhatusaste, ml 500 300 500 300

Ruskea massa Ruskea massa

Taittokestävyys 179 204 166 174

Vetolujuusindeksi,

Nm/g 94,0 95,2 95,3 96,3

Repäisylujuusindeksi, mNm1/g 10,12 9,86 9,93 9,47

Puhkaisulujuusindeksi, kPam1/g 7,07 7,31 6,96 7,27 C-E-massa C-E-massa ilman Melamine Ilta Melamine II:n kanssa

Taittokestävyys 131 161 200 164 (73,2) (78,9) (120,5)* (94,3)*

Vetolujuusindeksi,

Nm/g 91,8 92,1 97,7 93,6 (97,7) (96,7) (102,5)* (97,2)

Repäisylujuusindeksi, mNm1/g 8,41 8,04 10,11 9,69 (83,1) (81,5) (101,8)* (102,3)*

Puhkaisulujuusin- 6,60 7,16 7,20 7,40 deksi, kPam1/g (93,4) (97,9) (103,4)* (101,8)* C-E-H-D-massa C-E-H-D-massa

Taittokestävyys 110 112 127 129 (6,5) (54,9) (76,5)* (74,1)*

Vetolujuusindeksi, 89,8 88,6 93,0 96,7

Nm/g (95,5) (93,1) (97,6)* (100,4)*

Repäisylujuusindeksi, 7,21 7,34 8,12 7,52 mNm /g (71,2) (74,4) (81,8)* (79,4)*

Puhkaisulujuusin- 6,09 6,15 6,42 6,64 deksi, kPam1/g (86,1) (84,1) (91,2)* (91,3)* 1) Suluissa olevat luvut osoittavat %:a vastaavista ruskean massan ominaisuuksista.

i.

* Osoittaa vähintään neljän tulospisteen keskiarvoa tilas tollisesti merkitsevän tuloksen vahvistamiseksi.

23 74082

Taulukon IX tulokset vahvistavat, että kun käytettiin melamii-nilisäainetta, massalla oli kasvanut veto-, repäisy- ja puh-kaisulujuus. Mikä yllättävintä repäisy- ja puhkaisulujuudet olivat molemmat parantuneet merkittävästi. Tämä on selvä etu, sillä normaalisti odotetaan, että parantunut repäisylujuus saavutetaan vain puhkaisulujuuden laskun seurauksena tai päinvastoin.

Edellä esitetyissä edullisissa toteutusmuodoissa esimerkeissä käytetty melamiini voidaan korvata melamiini- ja Melamine II-suoloilla oleellisesti samoin tuloksin. Edelleen melamiini voidaan korvata ammeliinilla. Kuitenkin puumassan käsittelyssä ammeliinilla saadut parantuneet tulokset voivat olla jonkin verran vähemmän tehokkaita kuin melamiinilla tai Melamine II:lla. Edelleen lisäainetta voidaan käyttää muissa puun kui-dutusprosesseissa mukaanluettuna kaikki kemiallisen prosessoinnin ja termomekaanis-kemiallisen prosessoinnin tyypit.

On määritelty, että paperituotteilla, jotka on tehty yllä määriteltyjä s-triatsiini-lisäaineita sisältävästä puumassasta, on parantunut väri ja valkoisuus ja niillä on parantuneet ominaisuudet mitä tulee kierrätettävän paperin siistaukseen, painatukseen, musteen imukykyyn ja pigmentin pidätyskykyyn, märkä- ja kuivalujuuteen, lian- ja rasvankestoisuuteen, vär-jättävyyteen ja sähköisiin ominaisuuksiin, mikä tekee mahdolliseksi käyttää paperia reprografiaan.

Kuten alaan perehtyneille on ilmeistä, erilaisia muunnoksia voidaan tehdä edellä olevan selostuksen suojapiirin puitteissa. Tällaiset muunnokset, jotka ovat alaan perehtyneen kykyjen puitteissa, muodostavat osan tästä keksinnöstä ja liitteenä olevat patenttivaatimukset sulkevat ne piiriinsä.

Claims (23)

24 74082

1. Menetelmä puun käsittelemiseksi puumassan muodostamiseksi, tunnettu siitä, että lisätään s-triatsiini-yhdistettä, jolla on kaava NH -C C-NH

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdistettä on läsnä määrä, joka on tehokas parantamaan puun muuttamista massaksi ja antamaan puumassaa, joka sisältää sanottua s-triatsiinia määrän, joka on tehokas parantamaan mainitusta massasta valmistetun paperituotteen ominaisuuksia.

2. II 2 N N % c/ k jossa X on -NH tai -OH; 2 puuhun mainitun puun käsittelyvaiheessa sen muuttamiseksi puumassaksi ja että sen jälkeen jatketaan käsittelyä lisäten s-triatsiinia määrä, joka on tehokas parantamaan puun muuttamista massaksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdiste lisätään puun vesilietteeseen .

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdiste on melamiini.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että s-triatsiini lisätään puuhun liuoksena. 1: 25 7 4 0 8 2

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdiste lisätään puun massan käsittelyn valkaisuvaiheessa·

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puu muutetaan puumassaksi termomekaanisella massankäsittelyllä, johon kuuluu ainakin yksi jauha-tusvaihe ja s-triatsiiniyhdiste lisätään jauhatusvaiheen aikana.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massanvalmistusprosessi on kemiallinen prosessi.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massanvalmistusprosessi on semikemial-linen prosessi.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisella proses-sillä valmistettu puumassa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen puumassa, tunnettu siitä, että se on sisällytetty paperinvalmistus-prosessin paperituotteeseen.

12. Puumassa, tunnettu siitä, että se on muodostunut ollessaan kosketuksessa s-triatsiiniyhdisteen kanssa, jolla on kaava NH -C C-NH 21. ii 2 X 26 74082 jossa X on -NH tai -OH; 2 jolloin puumassassa on läsnä s-triatsiiniyhdistettä määrä, joka on tehokas parantamaan puumassan ominaisuuksia.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen puumassa, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdiste on melamiini.

14. Seos, tunnettu siitä, että se on muodostunut massanvalmistuksessa, jossa puu tai puumassa ja s-triatsiiniyhdiste, jolla on kaava N V ^ x NH -C C-NH Ί « 2 N N X jossa X on -NH tai -OH, vaikuttavat toisiinsa. 2

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen seos, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdistettä on läsnä noin 0,05-5 osaa 100 osaa puuta tai puumassaa kohden.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen seos, tunnettu siitä, että s-triatsiiniyhdiste on melamiini.

17. Koostumus, tunnettu siitä, että se käsittää selluloosa-ligniini-s-triatsiinia, jolloin s-triatsiiniyhdis-teellä on kaava I: 27 74082 N. S' ^ NH -C C-NH 21. ii 2 N N % c/ X jossa X on -NH tai -OH; 2 selluloosaa on läsnä noin 70-99,9 %, ligniiniä on läsnä noin 0,1-30 % ja s-triatsiiniyhdistettä on läsnä noin 0,025-5 %.

18. Menetelmä energiatarpeen vähentämiseksi massan valmistukseen kuuluvan sulpun valmistuksen jauhatuksessa, tunnettu siitä, että lisätään massaan tehokas määrä mela-miinia ja hienonnetaan massa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu tehokas melamiinimäärä on 0,5-1,5 osaa melamiinia 100 paino-osaa kuivaa paperimassaa kohti.

20. Menetelmä energiatarpeen vähentämiseksi massan valmistukseen kuuluvan sulpun valmistuksen jauhauksessa, tunnettu siitä, että lisätään tehokas melamiinimäärä massaan ja jauhetaan massa.

21. Menetelmä energiatarpeen vähentämiseksi termomekaanisessa massan valmistuksessa, jossa on höyrytysvaihe, ensimmäinen paineessa tapahtuva jauhatusvaihe ja toinen jauhatus-vaihe, tunnettu siitä, että ensimmäiseen jauhatusvai-heeseen lisätään tehokas määrä melamiinia. 28 7 4 0 8 2

22. Menetelmä energiatarpeen vähentämiseksi termomekaanisessa massan valmistuksessa, jossa on höyrytysvaihe, ensimmäinen paineessa tapahtuva jauhatusvaihe ja toinen jauhatus-vaihe, tunnettu siitä, että lisätään tehokas melamii-nimäärä toiseen, normaalipaineessa tapahtuvaan jauhatusvai-heeseen.

23. Menetelmä energiatarpeen vähentämiseksi termomekaanisessa massan valmistuksessa, tunnettu siitä, että lisätään käsiteltävään massaan määrä melamiinia, joka on tehokas vähentämään massan valmistuksen erityistä energiantarvetta . i. 74082