FI73920C - Anordning och foerfarande foer haerdning av ett kontinuerligt haerdbart material. - Google Patents

Description

1 73920

Laite ja menetelmä jatkuvan kovettuvan materiaalin kovetta-miseksi - Anordning och förfarande för härdning av ett kontinuerligt härdbart material

Keksinnön kohteena on laite jatkuvan kovettuvan materiaalin kovettamiseksi, johon laitteeseen kuuluu ensimmäinen putki-runko, joka rajoittaa lämmönvaihtonesteen kammion, ensimmäinen ja toinen tiivisteosa, jotka on vastaavassa järjestyksessä sijoitettu virtaussuunnassa tulo- ja poisto-osien etu- ja takapuolelle ja jotka ovat yhteistoiminnassa materiaalin kanssa tiivistäen sen, ainakin yksi putki-injektori, lämmönvaihtonesteen syöttöosat lämmönvaihtonesteen syöttämiseksi putki-injektoriin tai kuhunkin putki-injektoriin, elimet, joilla kuumennetaan ainakin osa ensimmäistä putkirunkoa, laite paineistetun väliaineen syöttämiseksi ensimmäiseen putkirunkoon ja elimet jatkuvan kovettuvan materiaalin jäähdyttämiseksi.

Erityisesti tämän keksinnön kohteena on järjestelmä, jossa kovetuskammion sisällä käytetään sulia suoloja olevaa lämmön-vaihtonestettä vedettyjen, valettujen, puristettujen, vaahto-maisten tai valssattujen tuotteiden kovettamiseksi paineen-alaisissa olosuhteissa elastomeerisiin materiaaleihin, ja erityisesti putkista muodostuviin materiaaleihin, jolloin eristettyjen kaapeleiden pinnoite suulakepuristetaan suoraan eristettäviin johtoihin.

Yksinkertaisuuden vuoksi seuraava keksinnön selitys käsittelee ainoastaan päällystettyjen sähkökaapeleiden muodostumista.

GB-patenttijulkaisussa 1.486.957 on esitetty metallilangan elastomeerisen päällysteen jatkuva kovettaminen paineenalai-sissa olosuhteissa. Päällystettyä lankaa syötetään jatkuvasti pitkin putkimaista kanavaa, jota lämmitetään ulkopuolelta 2 73920 ja jossa on keskiosa, joka muodostaa kovetuskammion. Lämmönvaih-tonestettä, joka on tavallisesti sulaa suolaa, syötetään tähän kammioon putkiejektorin rengassuuttimen avulla, jonka ejektorin läpi päällystetty lanka kulkee.

Kovetuskammio on molemmista päistään liitetty kahdella putkella lämmitettyyn astiaan, joka on lämmönvaihtonesteen säiliö, jolloin nestettä vedetään astiasta pumpulla ja syötetään sitten putkiejektoriin kuumennetun putken läpi.

Vaikka yllä kuvattu laite ja järjestelmä on täysin toimiva, on siinä kuitenkin joitakin haittapuolia johtuen pääasiallisesti siitä, että toimiakseen se vaatii huomattavasti lämpöä. Itse asiassa yllä kuvatussa järjestelmässä on välttämätöntä lämmittää yksittäisesti lämmönvaihtonesteen sisältävä astia ja kovetuskammio ja lisäksi kaikki yhdysputket, joissa neste kulkee, koska kovetuskammio ja astia ovat toisistaan erillään. Tästä rakenneseikasta johtuen esiintyy myös huomattavia lämpötilaeroja nesteen virtausosien ja nestettä sisältämättömien osien välillä. Nämä lämpötilaerot aiheuttavat huomattavia lämpöjännityksiä, jotka jonkin ajan jälkeen saattavat aiheuttaa deformaatioita putkessa, jota pitkin kovetettavaa päällystettyä lankaa syötetään.

Tämän keksinnön tehtävänä on kehittää kovetusjärjestelmä, jossa nämä haittapuolet joko vähenevät tai saadaan kokonaan poistetuksi.

Tämä tehtävä on ratkaistu siten, että toinen putkirunko on sijoitettu ensimmäisen putkirungon sisään ja tulo-osa ja poisto-osa on järjestetty päästämään kovetettava materiaali sekä ensimmäisen että toisen putkirungon lävitse.

Keksinnön kohteena on lisäksi menetelmä jatkuvan kovettuvan

II

3 73920 materiaalin kovettamiseksi, johon menetelmään kuuluu, että siinä syötetään lämmönvaihtonestettä ensimmäiseen putkirun-koon, ensimmäinen putkirunko paineistetaan, ensimmäisessä putkirungossa olevan lämmönvaihtoneste kuumennetaan, lämmön-vaihtoneste syötetään ensimmäisestä putkirungosta injektoriin, tällä tavoin syötetty neste suihkutetaan toiseen putkirunkoon samalla kun jatkuva materiaali kulkee toisen putkirungon läpi siten, että lämmönvaihtoneste kulkee sen yli, jolloin lämmön-vaihtoneste päästetään virtaamaan takaisin toisesta putki-rungosta ensimmäiseen putkirunkoon ja tämän jälkeen neste jäähdyttää jatkuvan materiaalin. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että toinen putkirunko sijoitetaan ensimmäisen putkirungon sisään ja jatkuva materiaali kulkee molempien putkirunkojen lävitse.

Keksintöä selvitetään seuraavassa esimerkin muodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on aksiaalinen leikkauskuva jatkuvasta kovetuslaitteesta.

Kuvio 2 on muunnosmuoto kuvion 1 mukaisesta laitteesta, jolla vähennetään kovetetun materiaalin mukanaan kuljettaman lämmönvaihtonesteen määrää.

Kuvio 3 on toinen muunnosmuoto kuvion 1 mukaisesta kovetuslaitteesta, jolla vähennetään kovetetun materiaalin mukanaan kuljettaman lämmönvaihtonesteen määrää.

Kuviot 4a - 4e esittävät kuvion 1 mukaisen kovetuslaitteen kovetuskammion muunnosmuotoja.

Kuvio 5 esittää muunnosmuotoa, joka on tarkoitettu kompensoimaan kuvion 1 mukaisen laitteen tiettyjen osien väliset lämpöjännitykset.

4 73920

Kuviossa 1 on esitetty kovetuslaite tai laitos, jota kokonaisuudessaan esittää viitenumero 1 ja johon kuuluu olennaisesti vaakasuora putkirunko 2, joka muodostuu kolmesta sama-akselisesta ja integraalisesta putkesta 3, 4 ja 5. Tarkemmin sanoen putken 3 päätylaippa 6 on liitetty tiivistyslevyyn 7 ja päätylaippa 8 on liitetty putken 4 ensimmäiseen päätylaippaan 9. Välilevy 10 on sijoitettu laippojen 8 ja 9 väliin. Putken 5 ensimmäinen päätylaippa 11 on liitetty tiivistyslevyyn 12 ja toinen päätylaippa 13 on liitetty putken 4 päässä olevaan toiseen laippaan 14 välilevyllä 15, joka on sijoitettu laippojen 13 ja 14 väliin. Levyt 7, 10, 12 ja 15 muodostavat putkien 3, 4 ja 5 sisään kolme kammiota, joita on vastaavassa järjestyksessä esitetty viitenumeroilla 16, 17 ja 18 ja jotka ovat yhteydessä toisiinsa levyjen 10 ja 15 yläosissa olevien kahden reiän 19 ja 20 kautta ja jotka on järjestetty sama-akselisesti siten, että niiden akselit ovat yhdensuuntaiset putkirungon 2 akselin kanssa.

Levyn 7 läpi on tehty reikä 21, joka on sama-akselinen reikien 19 ja 20 kanssa ja jonka kautta kammio 16 on yhdistetty putkeen 22, joka on varustettu levyn 7 ulkopintaan liitetyllä pääty-laipalla 23. Putken 22 toinen pää on yhdistetty teleskooppimai-sesti putkeen 25, jonka kierteillä varustettu pää 26 on kytketty suulakepuristimen 29 suuttimen 28 kierrepäähän 27. Putkien 22 ja 25 väliin on sijoitettu tiivistekomponentti 24. Suulakepuristin 29 ja sen suutinosa 28 kykenevät päällystämään metal-lilangan elastomeerisella pinnoitteella päällystetyn kaapelin 30 muodostamiseksi, joka kaapeli ulottuu pitkin putkia 22 ja 25 ja putkirunkoa 2 reikien 21, 19 ja 20 läpi ja jota kaapelia syötetään putkirungosta 2 levyssä 12 olevan reiän 31 läpi, joka on sijoitettu sama-akselisesti reikien 19, 20 ja 21 kanssa.

Levyn 12 ulkopuolelle on yhdistetty reiän 31 kanssa sama-akselinen putkirunko 32, joka sisältää rengaselementin 33, joka on yhteistoiminnassa tiivisteenä kaapelin 30 11 5 73920 ulkopinnan kanssa ja jota pitää paikallaan katkaistun kartion muotoinen tulppa 34.

Molemmat putket 3 ja 5 on varustettu suljetuilla miesluu-kuilla 35, joiden läpi kammioiden 16 ja 18 tarkastus voidaan suorittaa. Putki 4 on yläosastaan varustettu liittimellä 36, joka sopii liitettäväksi paine väliaine-lähteeseen, jolloin tämä aine on tavallisesti ilmaa ja putken 4 alaosa on varustettu loukulla 37, jonka pohja on suljettu irroitettavalla levyllä 38 ja jonka yläosa on yhteydessä kammion 17 pohjaan.

Putki 3 on varustettu ulkopuolelta kuumennetulla vaipalla 39, joka peittää myös kaksi putkea 40 ja 41. Putki 40 johtaa alaspäin putken 3 alaosasta ja on liitetty putkeen pumpun 42 tulokohdassa. Pumppua 42 käytetään voimansiirto-rattaiston 44 kautta sähkömoottorilla 43. Putki 41 johtaa pumpun poistopäästä ylöspäin ja työnnyttyään kammioon 16 haarautuu kahdeksi putkeksi, jotka kulkevat vastakkaisiin suuntiin yhdensuuntaisesti putken 3 akselin kanssa putki-rungon 47 alapuolella. Putkirunko 47 muodostaa päällystetyn kaapelin 30 kovetuskammion, joka kaapeli on järjestetty sama-akselisesti reikien 21 ja 19 kanssa. Putkirungon 47 keski- ja yläosissa on säteettäisaukko 48 ja molemmissa päissä se päättyy katkaistun kartion muotoiseen sisäpintaan, joka leviää ulkopuolta kohti ja liittyy katkaistun kartion muotoiseen lisäputkirunkoon. Tämä runko ja runko 47 muodostavat putki-injektorin 49, jonka läpi kaapeli 30 kulkee ja joka muodostaa tämän kaapelin 30 ympärille rengassuut-timen. Tällä tavoin muodostetut kaksi injektoria 49 ovat vastakkain ja johtavat vastaaviin säteettäiskammioihin 50, joista toinen on liitetty putkeen 45 ja toinen putkeen 46. Yksinkertaiset teleskooppiliitännät 80 ja 81 putki-rungossa 47 ja putkissa 45 ja 46 kompensoivat erilaiset aksiaaliset paisumat. Putkirungon 47 poikkileikkaus voi vaihdella rungon pituudelta. Putki-injektorien ja putkirungon 47 poikkileikkaus saattaa olla pyöreästä poikkeava, kuten 6 73920 esimerkiksi neliö tai suorakulmio, joissa on katkaistujen pyramidien muotoiset suippenevat osat.

Vaipan 39 ja putken 3 läpi putkirungon 47 päissä ovat tarkastusreiät 51, jotka mahdollistavat kovetusprosessin jatkuvan tarkkailun ulkopuolelta.

Samalla tavoin kuin putki 3 on myös putki 5 varustettu kahdella putkella 52 ja 53. Putki 52 työntyy alaspäin putken 5 alapäästä ja liittää tämän putken 5 pumpun 54 tulopäähän, jota pumppua käyttää sähkömoottori 55 vaihteiston 56 välityksellä. Putki 53 työntyy pumpun 54 poistopäästä ylöspäin ja kuljettuaan kammion 18 läpi johtaa säteettäis-kammioon 57, joka on sijoitettu putkirungon 58 toiseen päähän. Putkirunko 58 on sama-akselinen putkirungon 47 kanssa muodostaen kaapelin 30 jäähdytyskammion. Putkirungon 58 toinen pää on liitetty levyn 12 sisäpintaan reiästä 31 ja sen yläosassa on säteettäisaukko 59, joka sijaitsee lähellä levyä 17. Putkirungon 58 levyä 15 kohti olevassa päässä on sisäpuolisesti katkaistu kartiopinta, joka leviää ulkopuolta kohti ja on kytketty ulkopuolisesta katkaistuun kartiomaiseen putkirunkoon. Tämä putkirunko ja runko 58 muodostavat putki-injektorin, joka on kohti levyä 12. Tämä injektori 60 on yhteydessä kammioon 57 ja muodostaa rengassuuttimen kaapelin 30 ympärille. Vir-taussuunnassa välittömästi injektorin 60 etupuolella on putkessa 5 tirkistysaukko 61, josta voidaan ulkopuolelta tarkkailla kaapelin 30 työntymistä putkirunkoon 58.

Ennen kovetusprosessin alkua syötetään putkeen 3 lämpöä vaipan 39 kautta riittävässä määrin sulattamaan suolamäärä, joka puolestaan riittää täyttämään huomattavan osan kammiota 16 putkirungon 47 alapuolella. Kaapelin 30 ytimen muodostava metallilanka ohjataan putkien 25 ja 22, putkirunkojen 47 ja 58 ja rengastiivisteen 33 läpi ja kiinnitetään sen jälkeen vetoyksikköön (ei esitetty), joka vetää lankaa jatkuvasti pitkin putkirunkoa 2.

Il 7 73920 Tämän jälkeen liittimen 36 kautta syötetään paineistettua kaasua, tavallisesti ilmaa tai jotakin inerttiä kaasua kammioon 17 ja kaasu kulkee reikien 19 ja 20 läpi täyttäen kammioiden 16 ja 18 ne osat, joissa ei ole sulaa suolaa ja jäähdytysnestettä.

Pumppu 42 kytketään käyntiin. Tämä vetää sulaa suolaa kammion 16 pohjalta putken 40 kautta syöttäen sen kahteen injektoriin 49 putkien 41, 45 ja 46 avulla. Kahden vastakkain olevan injektorin 49 syöttämä sula suola täyttää koko putkirungon 47, jolloin ylivirtaukset putoavat aukon 48 kautta kammion 16 pohjalle.

Samanaikaisesti pumppu 54 on käynnissä ja vetää jonkin verran tavallisesti vettä olevaa jäähdytysnestettä kammion 18 pohjalta putken 52 kautta syöttäen sen injektoriin 60 putken 53 kautta. Injektorista 60 syötetty jäähdytysneste täyttää koko putkirungon 58 ylivirraten aukon 59 kautta ja pudoten sitten kammion 18 pohjalle. Jotta vältettäisiin jäähdytysnesteen aikaansaama suolan likaantuminen tai päinvastoin, pidetään suolan ja jäähdytysnesteen pinnat vastaavissa kammioissa 16 ja 18 levyissä 10 ja 15 olevien aukkojen 19 ja 20 alapuolella. Toiminnan helpottamiseksi nesteiden pitäisi myös olla alempana kuin putkirungot 47 ja 58.

Sen jälkeen, kun metallilanka on syötetty suulakkeen 28 läpi, tähän samaan lankaan suulakepuristetaan suoraan kovettamatonta elastomeerista materiaalia oleva pinnoite päällystetyn kaapelin 30 muodostamiseksi. Pitkin putkirunkoa 2 eteenpäin liikkuva kaapeli 30 työntyy putkirunkoon 47, jonka sisässä mainittu kovettamaton pinnoite läpikäy kovetusprosessin paineenalaisissa olosuhteissa johtuen siitä, että se tulee kosketukseen sulan suolan kanssa, joka työntyy ulos injektoreista 49 ja lisäksi se tulee säädettyyn paineeseen, joka on aikaansaatu putkirungon 8 73920 2 sisään liittimen 36 kautta syötetyllä kaasulla.

Reiästä 19 ulostyöntyvä sula suolasuihku putoaa loukkuun 37, josta se voidaan poistaa irrottamalla levy 38.

Kun päällystetyn kaapelin 30 nopeutta lisätään kammiosta 16 tuleva suolasuihku ja kaapeliin kiinnittyvä suola siirtyvät entistä suurempina määrinä kammioon 17 ja jopa kammioon 18. Injektorista tuleva suolasuihku suuntautuu vastakkaiseen suuntaan verrattuna kaapelin liikesuuntaan, jolloin kammioihin 17 ja 18 kulkevan suolan määrä vähenee. Tätä vaikutusta voidaan tehostaa lisäämällä injektorista 49 tulevan suolan nopeutta.

Jotta vältettäisiin entistä paremmin suolan aikaansaama jäähdytysnesteen likaantuminen, voidaan kammioon 17 sovittaa laitteita tämän suolan poistamiseksi edelleen. Eräässä tunnetussa menetelmässä käytetään suutinta kaasuvirran (tai virtojen) suuntaamiseksi suolan puhaltamiseksi pois kaapelilta kaapelin kulkusuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan.

Erittäin suurilla kaapelinopeuksilla nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä. Kuviossa 2 on esitetty laite, jota voidaan edullisesti käyttää lisäparannuksen aikaansaamiseksi. Putki 61' on liitetty putkeen 45 kulkien läpi kanavan 3 ja kuumcmiecun vaipan 39 moottorin 63 käyttämän pumpun 62 tulopäähän. Pumpun 62 poistopuoli on putkella 64 yhdistetty suuttimeen 65. Suutin 65 on järjestetty sama-akselisesti kovetuskammion 47 ja kaapelin 30 kanssa. Suutinaukko 66 on kartiorenkaan tai erillisten aukkojen sarjan muodossa, jotka aukot on jaettu tasaisin välein keskikanavan 67 ympärille ja suunnattu suppenemaan kanavan 67 akseliin ja kohti injektoria 49. Itse käytössä suolavirta työntyy suutinaukosta 66 kaapeliin tarttuvan suolan tasoittamiseksi kaapelin 30 mukana kammiosta 16 kulkeneen suola-

II

9 73920 määrän vähentämiseksi.

Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa järjestelyn, jossa runko 72 on yhdistetty levyillä 71 ja 70 putken 3 laippaan Θ ja putken 4 laippaan 9. Rungon sisässä on väkipyörä 73, joka kääntää kaapelia 30 180°C, jolloin kaapeli tulee sisään reikien 19 ja 74 kautta ja poistuu reikien 75 ja 76 kautta. Virtaussuunnassa laipan 8 etupuolella ja laipan 9 takapuolella on laite esitetty kuviossa 1. Kuitenkin virtaussuunnassa laipan 9 takapuolella oleva laitteen osa ulottuu nyt vastakkaiseen suuntaan kuin aikaisemmin. Kulkiessaan tämän väkipyörän ympäri nopeasti liikkuva kaapeli heittää pois suurimman osan kiinnittyvää suolaa, joka palaa kammioon 3 reikien 74 ja 19 kautta.

Saavutettuaan kammion 18 kaapeli 30 työntyy putkirunkoon 58, jossa se jäähtyy paineenalaisena tullessaan kosketukseen injektorista 6 syötetyn jäähdytysnesteen kanssa. Sen jälkeen se työntyy ulos rengastiivisteestä 33.

Mitä tulee kanavaan 3 ja putkirunkoon 47, on todettava, että vaipan 39 kautta syötetty lämpö pitää koko kammion 16 periaatteessa samassa lämpötilassa. Tämä vähentää tai poistaa kokonaan vaaralliset lämpöjännitykset putkessa 3 ja putkirungossa 47 ja maksimoi putken 3 ja rungon 47 muodostaman yksikön lämpöhyötysuhteen. l/aippa 39 kykenee sisältämään korkeassa lämpötilassa olevaa väliainetta ja on yksi monista tavoista, joilla putki 2 voidaan lämmittää ja lisäksi se voidaan vaihtaa esimerkiksi sähkövastuksiin (ei esitetty), jotka järjestetään putken 3 ulkopuolelle. Käytettäessä sähkövastuslämmittimiä putken 3 kuumentamiseksi on edullista järjestää erilliset lämmitysvyöhykkeet suolaa (pohja) koskettaviin ja suolaa (yläosa) koskettamattomiin alueisiin ja käyttää sarja- tai kaskadilämpötilaohjausta varmistamaan se, että molemmat vyöhykkeet ovat samoissa lämpötiloissa. Tällaiset järjestelyt ovat erityisen edullisia 73920 10 lämmitys- ja jäähdytysvaiheiden aikana. Nämä järjestelyt minimoivat jälleen lämpötilaerojen aiheuttamia jännityksiä.

Jotta putkirunkoon 47 suihkutettuun suolaan jäänyt mahdollinen ilma saataisiin entistä tehokkaammin puhalletuksi pois ja sen seikan varmistamiseksi, että suola täyttää putkirungon täydellisemmin, voidaan putkirungossa 47 oleva säteettäisaukko 48 muuntaa sarjaksi aukkoja 48a ja 48b, jotka sijoitetaan välien päähän injektorien 49 väliin, kuten kuviossa 4a on esitetty. Vaihtoehtoisesti aukko voi olla pitkänomainen rako 48c putki-rungon 47 päällä, kuten kuvioissa 4b ja 4c on esitetty. Kuvio 4b on sivuleikkauskuva putken 47 osasta ja kuvio 4c on poikkileikkaus putkesta 47 pitkin kuvion 4b viivaa X-X. Eräs lisä-suoritusmuoto on asentaa pystyosa 49a aukon 48d ympärille, kuten kuvioissa 4d ja 4e on esitetty. Kuvio 4e on sivukuva rungon 47 osasta ja kuvio 4d esittää poikkileikkauksen rungosta 47 pitkin kuvion 4e viivaa E-E.

Putkirungon 47 tyhjentämiseksi suolasta nopeasti voidaan putkirungon 47 pohjaan järjestää pienet tyhjennysaukot 79a ja 79b, kuten kuviossa 4a on esitetty.

Laitteen läpi tapahtuvan kaapelin 30 pujottamisen helpottamiseksi voidaan pujotuslanka pitää laitteen sisällä samalla kun kaapelin 30 päällys kovetetaan. Pujotuslanka voidaan kiinnittää putken 25 sisäpuolelle, ohjata putken 22, kammioiden 3, 4 ja 5 läpi, jolloin se työntyy esiin päätiivisteen vieressä olevan aputiivisteen läpi. Mikäli kaapeli 30 katkeaa laitetta käytettäessä, laitteen sisääntulopäätä lähempänä oleva katkennut pää voidaan kiinnittää pujotuslankaan yhdessä lisälangan kanssa. Sekä kaapeli että langat vedetään laitteen läpi välittömästi tiivisteen 33 edessä olevaan pisteeseen, kaapeli irroitetaan ja vedetään tiivisteen läpi ja pujotuslanka vedetään takaisin alkuasentoonsa.

ti 11 73920

Laitteessa vallitsevista muuttuvista lämpötiloista johtuvat jännitykset ovat pienemmät kuin tunnetuissa järjestelmissä, mutta jonkin verran niitä silti on. Nämä jännitykset voidaan helposti kompensoida yksinkertaisilla elimillä, esimerkiksi joustava liitos laipan 23 ja levyn 7 ulkopinnan välissä kompensoi virheellisen kulmasuuntauksen. Paljetyyp-pinen joustava liitos 82 on esitetty kaaviomaisesti kuviossa 5.

Keksinnön puitteissa on mahdollista muuntaa laitetta tai laitosta edelleen. Esimerkiksi toinen injektori 49 voitaisiin poistaa. Kuviossa 1 esitetty jäähdytysjärjestelmä voidaan korvata järjestelmällä, joka on esitetty englantilaisen patentin 1,486,957 kuviossa 2.

Claims (24)

12 73920

1. Laite jatkuvan kovettuvan materiaalin (30) kovettamiseksi, johon laitteeseen kuuluu ensimmäinen putkirunko (2), joka rajoittaa lämmönvaihtonesteen kammion (16), ensimmäinen ja toinen tiivisteosa (24 ja 33), jotka on vastaavassa järjestyksessä sijoitettu virtaussuunnassa tulo- ja poisto-osien (21 ja 31) etu- ja takapuolelle ja jotka ovat yhteistoiminnassa materiaalin (30) kanssa tiivistäen sen, ainakin yksi putkiin jektori (49), lämmönvaihtonesteen syöttöosat (40-44) lämmönvaihtonesteen syöttämiseksi putki-injektoriin (49) tai kuhunkin putki-injektoriin, elimet, joilla kuumennetaan ainakin osa ensimmäistä putkirunkoa (2), laite (36) paineistetun väliaineen syöttämiseksi ensimmäiseen putkirunkoon (2) ja elimet (52-60) jatkuvan kovettuvan materiaalin (30) jäähdyttämiseksi, tunnettu siitä, että toinen putkirunko (47) on sijoitettu ensimmäisen putkirungon (2) sisään ja tulo-osa (21) ja poisto-osa (31) on järjestetty päästämään kovetettavan materiaali (30) sekä ensimmäisen että toisen putkirungon lävitse.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki-injektori (49) on sijoitettu toisen putki-rungon (47) poisto-osan viereen ja on sen kanssa sama-akselinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mukana on kaksi putki-injektoria (49), jotka on sijoitettu vastakkain toisen putkirungon (47) tulo- ja poisto-osan viereen ja niiden kanssa sama-akselisesti.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki-injektori (49) tai kukin putkiin jektori (49) käsittää rengassuuttimen.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksetn mukainen laite, li 13 73920 tunnettu siitä, että toinen putkirunko (47) on sijoitettu ensimmäisen putkirungon (2) yläosaan siten, että käytössä se sijaitsee ensimmäisessä putkirungossa (2) olevan lämmönvaihtonesteen pinnan yläpuolella.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen putkirunko (47) rajoittaa yläosaansa säteet-täisaukon (48) kahden injektorin (49) välisessä pisteessä.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen putkirunko (47) rajoittaa yläosaansa säteettäisaukon (48) kahden injektorin (49) puolivälissä olevassa pisteessä.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jäähdytyselimiin (52-60) kuuluu kolmas putkirunko (58), joka on sijoitettu ensimmäiseen putki-runkoon (2) virtaussuunnassa toisen putkirungon (47) takapuolelle, väliseinät (12, 15), jotka rajoittavat jäähdytys-ainekammion ensimmäisen putkirungon (2) sisään, joka kammio on erotettu ainakin osittain lämmönvaihtonesteen kammiosta (16), putki-injektori (6) jäähdytysaineen suihkuttamiseksi kolmanteen putkirunkoon (58) sekä jäähdytysaineen syöttöelimet (52-56) jäähdytysaineen syöttämiseksi putki-injektoriin (60). "· 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että putki-injektori (60) on sama-akselisesti järjestetty kolmanteen putkirunkoon (58).

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että suutin (65) on sijoitettu virtaus-suunnassa injektorin tai kunkin injektorin (49) takapuolelle ja kovetuskammion poistoaukon viereen ja samaakselisesti kammion kanssa ja mukana on elimet (61-64) lämmönvaihtonesteen syöttämi- 14 73920 seksi suuttimeen (65), joka toimii ja ohjaa tällä tavoin syötetyn läiranönvaihtonesteen kovettuvaa materiaalia vasten sen poistuessa kovetuskammiosta kovetuskammion läpikulusta materiaaliin juuttuneen läiranönvaihtonesteen pyyhkimiseksi materiaalista.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutin (65) muodostaa kartiomaisen ja rengasmaisen poistoväylän (66).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutin (65) on sarja suppenevia erillisiä aukkoja.

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöelimet käsittävät pumpun (62), joka on sijoitettu piiriin (61, 64), joka johtaa injektorin (49) tai kunkin injektorin (49) syötöstä suuttimeen (65).

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että virtaussuunnassa kovetuskammion takapuolelle ja jäähdytyselinten (52-60) etupuolelle on sijoitettu väkipyörä (23), jonka ympäröi kovetettu materiaali (30) vedetään laitteen toimiessa materiaalin suunnan vaihtamiseksi kovettami-sen jälkeen mutta ennen jäähdytystä materiaaliin kiinnittyneen läiranönvaihtonesteen saattamiseksi keskipakoisvoiman alaiseksi, joka voima pyrkii heittämään sen irti materiaalista.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kovetuskammion muodostava putki-runko (47) rajaa myös sarjan säteettäisiä purkuaukkoja (48a, 48b) lämmönvaihtonesteeseen mahdollisesti kiinnittyneen ilman purkamiseksi siitä.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että kovetuskammion muodostava putkirunko (47) li 15 73920 rajaa myös raon (48c), joka ulottuu sen päällä lämmönvaihtones-teeseen mahdollisesti jääneen ilman purkamiseksi siitä.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että kovetuskammion muodostava putkirunko (47) käsittää pystyosan (49), joka on järjestetty sen päiden puolivälissä olevan säteettäisen purkuaukon ympärille.

18. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kovetuskammion muodostava putki-runko (47) käsittää myös sarjan tyhjennysreikiä (79a, 79b) pohjassaan.

19. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen läpi on järjestetty pujotuslanka, joka on kiinnitetty putken (25) sisäpuolelle ja ohjattu putkien (22) ja kammioiden (3, 4, 5) läpi, materiaalin (30) pujottamiseksi langan avulla joko alunperin tai materiaalin katkeamisen jälkeen, jolloin materiaali (30) voidaan vetää ennen poistumisaukkoa olevan tiivisteen (33) läpi.

20. Menetelmä jatkuvan kovettuvan materiaalin kovettamiseksi, johon menetelmään kuuluu, että siinä syötetään lämmönvaihto-nestettä ensimmäiseen putkirunkoon (2), ensimmäinen putki-runko paineistetaan, ensimmäisessä putkirungossa (2) olevan lämmönvaihtoneste kuumennetaan, lämmönvaihtoneste syötetään ensimmäisestä putkirungosta injektoriin (49), tällä tavoin syötetty neste suihkutetaan toiseen putkirunkoon (47) samalla kun jatkuva materiaali (30) kulkee toisen putkirungon (47) läpi siten, että lämmönvaihtoneste kulkee sen yli, jolloin lämmönvaihtoneste päästetään virtaamaan takaisin toisesta putkirungosta (47) ensimmäiseen putkirunkoon (2) ja tämän jälkeen neste jäähdyttää jatkuvan materiaalin, tunnettu siitä, että 16 73920 toinen putkirunko (47) sijoitetaan ensimmäisen putkirungon (2) sisään ja jatkuva materiaali (30) kulkee molempien putkirunkojen (2, 47) lävitse.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmönvaihtonestettä syötetään kahteen injektoriin (49), jotka on sijoitettu vastakkain toisen putkirungon (47) vastakkaisten päiden viereen ja suihkutetaan niistä toiseen putkirunkoon (47) kahtena vastakkaissuuntaisena virtana, jolloin neste kulkee jatkuvan materiaalin (30) yli, joka samanaikaisesti etenee toisen putkirungon (47) läpi ja neste pääsee virtaamaan takaisin ensimmäiseen putkirunkoon (2) mainittujen kahden injektorin (49) välissä olevasta asemasta.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että enemmän lämmönvaihtonestettä syötetään toisen putkirungon (47) poistumispään läheisyydessä olevaan injektoriin (49) kuin toiseen injektoriin (49), jolloin materiaalin (30) poiskuljettamaa lämmönvaihtonestemäärää saadaan vähennetyksi tai kokonaan eliminoiduksi.

23. Patenttivaatimuksen 20, 21 tai 22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmönvaihtonestettä syötetään kovetus- kammion poistumispäähän ja virtaussuunnassa sen takapuolelle sijoitettuun suuttimeen (65) ja suunnataan siitä kammiosta poistuvaan materiaaliin (30) kovetuskammion läpikulusta materiaaliin juuttuneen lämmönvaihtonesteen pyyhkimiseksi pois materiaalista.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 21 - 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että materiaali ohjataan kovetuskammi-osta poistumisen jälkeen väkipyörän (73) ympäri sen suunnan muuttamiseksi ja siihen takertuneen lämmönvaihtonesteen saattamiseksi keskipakoisvoiman alaiseksi, joka voima pyrkii heittämään nesteen irti materiaalista. Il 17 73920