FI73660C - Foerfarande foer framstaellning av fina och kornformiga krut. - Google Patents

Description

1 73660

Menetelmä hienojen ja rakeisten ruutien valmistamiseksi Förfarande för framställning av fina och kornformiga krut

Edellä olevan keksinnön kohteena ovat yleisesti ottaen raemaiset ruutijauheet. Tarkemmin sanoen keksinnön kohteena on yhtäältä uusi menetelmä hienojen raemaisten ruuti-jauheiden valmistamiseksi rakeistamalla perusenergian tuottavat materiaalit rakeistusastiassa ja toisaalta keksinnön kohteena ovat uusina teollisuustuotteina hienot ruutijauheet, jotka on saatu aikaan tällä uudella menetelmällä.

Yleisenä sääntönä voidaan todeta, että pienikaliberisten aseiden hienot ruutijauheet ovat nitroselluloosapohjäisiä ruuteja, jotka valmistetan nk. "liuotin mukana"-menetelmällä. Tässä menetelmässä valinnaisesti muihin energiaa tuottaviin emäksiin sekoitettu nitroselluloosa jauhetaan tai hierretään liuottimien kanssa, kunnes muodostuu homogeeninen tahna, joka sen jälkeen suulakepuristetaan ja silputaan rakeiksi, jotka sitten valutetaan, liotetaan, kuivataan, lasitetaan ja tarvittaessa grafitoidaan. Tämä menetelmä on perusteellisesti kuvattu teoksessa "Les Puodres et Explosifs" ("Ruudit ja räjähdysaineet"), Louis Vennin, E. Burlot ja H. Lecorche, julkaistu vuonna 1932 Librairie Polytechnique Ch. Beranger, sivu 578 ja siitä eteenpäin. Tämä menetelmä johtaa erittäin hyviin ruutei-hin, mutta on monimutkainen ja kallis, koska siinä käytetään suulakepuristinta ja silppukoneita ja turvallisuussyistä tarvitaan suuria investointeja. Edelleen tahnan syöttö suulakepuristimen läpi muodostaa menetelmään "pullonkaulan", joka rajoittaa tuotantomahdollisuuksia. Haluttaessa valmistaa tällä menetelmällä huokoista ruutia on tahnaan jauhamisen aikana lisättävä suuria määriä liu-

2 7 3 6 6 O

kenevaa suolaa, kuten esim. kaliumnitraattia, joka suola poistetaan liuotusvaiheessa, jolloin sivutuotteena epäedullista kyllä muodostuu suuria määriä suolavettä aiheuttaen saastumista. Nyt on kuitenkin niin, että huokoiset ruudit ovat tehokkaampia kuin ei-huokoiset ruudit ja moniin käyttötarkoituksiin pyritään valmistamaan huokoisia ruuuteja huolimatta niiden valmistukseen liittyvistä lisä-vaikeuksista. Ruudin teho tai aktiivisuus käsitttää sekä sen palonopeuden, että tiettynä paloaikana kehittyneen kaasumäärän.

Tästä syystä ammattimiehet tutkivat mahdollisuuksia kehittää menetelmä ruuti jauheiden valmistamiseksi, joka menetelmä olisi suhteellisen yksinkertainen, eikä mikäli mahdollista, rajoittaisi liiallisesti tuotantoa ja joka edelleen mahdollistaisi teholtaan ja aktiviteetiltaan hyvien ruutien aikaansaamisen ilman huokoisten ruuti jauheiden tavanomaisiin valmistusmenetelmiin liittyviä haittapuolia.

Monia tutkimuksia on jo suoritettu pyrittäessä pääsemään eroon suulakepuristimesta ja silppukoneesta. Nämä tutkimukset johtivat olennaisesti menetelmään nk. "pallomaisten" ruutijauheiden valmistamiseksi. Tässä menetelmässä valmistetaan nitroselluloosan kollodium, joka dispergoi-daan veteen, vesidispersio lämmitetään liuottimen saattamiseksi haihtumaan pois ja sen jälkeen otetaan talteen hyytelöityneet tai gelatinoituneet nitroselluloosarakeet. Tämä menetelmä on kuvattu esim. ranskalaisissa patenteissa 1,268,986, 1,213,125, 1,195,187, 1,177,887 ja 1,168,167 tai US-patenteissa 3,200,092, 3,235,420, 3,251,823 ja 3,563,977.

Tällä menetelmällä on se etu, että se mahdolistaa hyvän

II

3 73660 tuotantotuloksen, mutta suurena haittapuolena on suuri energiankulutus, koska menetelmässä pitää lämmittää suuria määriä vettä; edelleen menetelmän haittapuoliin kuuluu saastuminen johtuen suurista hartseja sisältävistä vesimääristä, jotka jäävät sivutuotteeksi.

Patenttijulkaisussa US 1,752,881 on esitetty yleisesti rakeisten ruutien valmistamista siten, että nitrattuja puu-villakuituja sekoitetaan pyörivissä kaukaloissa, kunnes tästä kuitumassasta muodostuu rakeita, jotka sen jälkeen seulotaan ja kovetetaan. Kovettaminen tapahtuu kostuttamalla rakeet liuottimena, jota sumutetaan rakeille pieninä pisaroina. Tämän menetelmän mukaiset ruudit ovat vain osittain gelatinoidut ja siten epästabiileja.

Tästä syystä on edelleen olemassa ongelma ja tarve kehittää menetelmä hienojen ja tehokkaiden ruuti jauheiden valmistamiseksi, joka menetelmä on yksinkertainen ja halpa, jossa ei ole saastumishaittoja ja joka mahdollistaa hyvän tuotannon. Tähän mennessä tätä ongelmaa ei ole ratkaistu täysin tyydyttävästi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan yksinkertainen ja halpa menetelmä hienojen raemaisten ruuti-jauheiden valmistamiseksi, joilla jauheilla on hyvä aktiviteetti ja jotka on tarkoitettu pienikaliberisiin aseisiin.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä rakeistetaan liuottimel-la kastellut perusaineet pyörivässä laitteessa, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että perusaineet ovat valitut joukosta, johon kuuluu nitroselluloosa, talteenottoruudit eli rekuperaatioruudit, kaksiemäksisten ruutien valmistussä-teet, nitroselluloosan ja nitroglyserolin seokset, ja nii- 4 73660 den kosteuspitoisuus on noin 20%, ja siitä, että ne on kostutettu rakeistuksen aikana nitroselluloosan liuottimena, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat metyylie-tyyliketoni, metyyli-isobytyyliketoni, etyyliasetaatti, isopropyyliasetaatti, isobutyyliasetaatti, nitrometaani, ja siitä, että saadut rakeet kuivataan osittain, joille louksi suoritetaan käsittely pyöristimessä.

Keksinnön kohteena on myös uutena teollisuustuotteena raemaiset ruuti jauheet, joita saadaan käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää.

Seuraava keksinnön selitys kuvaa yksityiskohtaisesti keksinnön suoritusta ja siinä viitataan oheisiin kuvioihin 1 ja 2, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti laitteen, jota tarvitaan keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi.

Kuvio 2 on kaavio, joka esittää keksinnön mukaisen jatkuvan valmistuksen vaativat kaikki vaiheet.

Kuten yllä todettiin, keksinnön mukaisessa menetelmässä aluksi rakeistetaan hienoksi jauhetut ja liuottimena kastellut perusaineet pyörivässä laitteessa. Tällöin hienoksi jauhetut perusaineet agglomerimoituvat liuottimen avulla olennaisesti pallomaisen muotoisiksi rakeiksi. Pyörivä laite on edullisesti "rakeistus-kaukalo", jota toisinaan kutsutaan myös "rakeistus 5 73660 pannuksi", jota käytetään hyvinkin paljon lannoite- tai sementti teollisuudessa, rrutta on mahdollista käyttää myös mitä tahansa vastaavaa laitetta. Rakeistuskaukaloon syötetään yhtenäisesti perusainetta ja liuotinta suihkutetaan hyvin hienona suihkuna rakeille niiden muodostuessa.

Kaukalo tyhjenee siten, että siinä muodostuvat suurimmat rakeet virtaavat yli. Kaukalosta poistuvien rakeiden halkaisija riippuu lähtöaineista ja niiden jauhatuksesta ja voidaan säätää seuraavasti:

Rakeiden kaukalossa viipymällä ajalla, joka aika on sekä kaukalon pyörimisnopeuden että sen kaltevuuden funktio:

Mitä lähempänä kaukalon pyörimis taso on pystytasoa, sitä pienempiä ovat rakeet; yleensä on edullista järjestää sellainen kaltevuus, että kaukalon pyörimistaso muodostaa noin 60° kulman vaakatasoon nähden; ja liuotinpitoisuudella: Mitä suurempi iiuotinmäärä, sitä suuremmat rakeet.

Keksinnön mukaisella menetelmällä agglomeroidut perusaineet ovat erilaisia kiinteitä energian muodostavia emäksiä, joita voidaan käyttää raemaisten ruutijauheiden valmistuksessa. Tällöin on mahdollista käyttää se ura a via emäksiä joko sellaisenaan tai seoksena: ,>rtrosc_lu.Lcosa, joka on johdettu suoraan selluloosan n i tTauksesta tai saatu regeneroiduista ruudeista, talteenottoruudit, ovatpa nämä yksiemäksisiä jauheita tai moniemäksisiä jauheita, nk. "ilman 1 iuotinta"-menetelmäl1ä valmistettujen kaksoisemäs-jauheiden valmistusjäte, joita ruutijauheita kutsutaan myös "S-jauheiksi" ja tällöin tulevat erityisesti kysymykseen koneistuslnsti.it S-jauhelohkoista, ja 6 73660 "puristuskakku " , joka tarkoittaa nitroscl!alaosa /nitro glyseriini seosta, jota käytetään S-ruutijaukeiden valmistamiseksi.

Talteenotetut perusaineet jauhetaan hyvin hienoiksi ennen käyttöä, jolloin jauhettujen hiukkasten keskimääräinen halkaisija on alle 300 mikronia ka 1iberiltaan tavanomaisiin aseisiin. Turvallisuussyistä jauhatus ja myös jauhettujen materiaalien ja jauhamattomien materiaalien sekoitus tapahtuu veden alla. Perusaineseos kuivataan tai valutetaan sen jälkeen kosteuspitoisuuteen 10 - 30 % ja edullisesti noin 20 % ennen sen ohjaamista rakeistuskaukaloon.

Perusaineiden agglomerointi rakeistuskaukalossa suoritetaan liuottimen avulla. Mitä tahansa jonkun kiinteän emäksen liuotinta voidaan käyttää, mutta edullisia ovat veteen liukenemattomat tai huonosti liukenevat liuottimet, koska ne saadaan helposti taiteen. Tällöin siis liuottimina käytetään nitroselluloosan kyseessä ollen ketoneja, kuten metyyli-etyyliketoni, tai metyyli-isobutyyliketoni, estereitä, kuten etyyliasetaatti, isopropyyliasetaatti tai isobutyyli-asetaatti tai nitroparafiineja, kuten nitrometaani.

Liuotin pitää suihkuttaa hienona suihkuna rakeiden päälle. Liuoksena olevaa stabilointiainetta voidaan lisätä siihen, ellei sitä ole lisätty jo alun perin perusaineisiin ja lisäksi voidaan valinnaisesti lisätä liuoksena olevaa pehmen-nintuotetta. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti liuottimeen lisätään laimennusainetta , joka ei saa olla nitrosellulcosan liuotin, mutta jonka pitää liueta käytettyyn liuottimeen. Mainittavia esimerkkejä laimentimista ovat haihtuvat hiilivedyt, kuten lakka tai raskasbensiini tai bensiini A, joka bensiini sisältää alle 1 % aromaattisia yhdisteitä ja ainakin 80 % lineaarisia alifaattisia hiilivetyjä ja jonka tislauslämpötila on välillä 40 - 100°C. Laimentimen etuna ja tarkoituksena on mahdollistaa rakeiden ballististen ominaisuuksien helpompi säätö samalla välttäen liiallinen

II

n ι hyytyminen* 7 3660

Pcistuesssaan rake istuskaukalosta joutuvat rakeet ensimmäiseen c s a kuivaukseen, jonka tarkoituksena on poistaa osa vedestä ja osa liuottimista, jonka jälkeen rakeet kerätään pyöristimeen valinnaisesti liuottimen läsnäollessa. Ensimmäinen kuivaus voidaan suorittaa joko tavanomaisessa kuivurissa tai vastaavissa laitoksissa, kuten esimerkiksi fluidisoitu kerros.

Sen jälkeen rakeet kerätään pyöristimeen, joka vaihe on ehdottoman välttämätön ominaisuuksiltaan hyväksyttävän raemaisen ruutijauheen aikaansaamiseksi. Termi "pyöristin" tarkoittaa mitä tahansa pyörivää laitetta, joka mahdollisesti voi olla varustettu sekoitustyökaluin ja jossa rakeiden ulkopinta muotoillaan. Pyöristimenä voidaan edullisesti käyttää rakeistuskaukaloa, joka on samanlainen kuin varsinaisessa rakeistuksessa käytetty, mutta on myös mahdollista käyttää mitä tahansa kaupallista laitetta, joka täyttää halutun tarkoituksen. Erämenetelmän ollessa kyseessä voidaan pyöristimenä edullisesti käyttää rakeistuskaukaloa, jota käytettiin perusaineiden rakeistamiseksi.

Pyöristimessä tapahtuva käsittely suoritetaan edullisesti liuottimen läsnäollessa ja valinnaisesti laimeni;imen läsnäollessa. Kulkua pyöristimen läpi voidaan edullisesti käyttää rakeiden pintaan kiinnitettävien ainesosien lisäämiseksi, joita aineksia ovat esimerkiksi palamisen hidastimet tai antistaattiset aineet, kuten grafiitti.

Kokonaiskastelutaso liuottimen suhteen laimennin poisluettuna on rakeistuskaukalon ja pyöristimen välillä yleensä 60 -140 painoprosenttia käsiteltävän kuivan perusaineen painon suhteen ja edullisesti välillä 80 - 120 %. Siinä tapauksessa, että laimenninta käytetään, on painosuhde liuotin/laimennin edullisesti välillä 90/10 ja 70/30.

Pyöristimestä lähtevät rakeet valutetaan ja kuivataan.

Valutus muodostuu olennaisesti siitä, että liuotin poistetaan 8 73660 ja mahdollisesti myös laimensin poistetaan ja koko toiminta suoritetaan edullisesti ympäröivässä lämpötilassa, kun taas kuivauksessa poistetaan olennaisesti rakeissa oleva vesi ja toiminta suoritetaan edullisesti kuumassa ilmassa.

Sen jälkeen rakeet seulotaan, hiukkaskooltaan halutut rakeet varastoidaan ja muut kierrätetään sopivasti uudelleen sen jälkeen, kun ne ovat läpikäyneet vedenalaisen jauhatuksen. Ensimmäinen seulonta voidaan edullisesti suorittaa ensimmäisen kuivauksen jälkeen ja ennen käsittelyä pyöristimessä.

Kuvio 1 esittää kaaviomaise sti laitteen, jota tarvitaan keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi jatkuvasti.

Varastoastia 21 sisältää perusmateriaalit, jotka on tarkoitus jauhaa jauhimessa 23. Jauhannan jälkeen nämä materiaalit sekoitetaan suppilossa 24, jolloin varastoastiästä 22 tulevat ne materiaalit, jotka eivät vaadi esijauhatusta. Perusaineseos kuljetetaan kuljetinhihnalla 23 punnitushihnalle 26 ja siitä edelleen hajottimeen 27 ennenkuin ne putoavat rakeistuskaukaloon 11, jonka kastelee astiasta 33 tuleva liuotin.

Muodostuneet rakeet otetaan talteen kuljetinhihnalle 12 ja ohjataan seulan 13 läpi enr,_n fluidisoidussa kerroksessa 14 tapahtuvaa ensimmäistä kuivausta, jonka jälkeen ne siirretään kuljetinhihnalla 15 pyöristimeen 16 ja pyöristimestä 16 lähtiessään rakeet siirretään kuljetinhihnalla 17 varasto-suppiloon 18 ennen loppukäsittelyjen suorittamista.

Kuvio 2 on kaavio, joka esittää keksinnön mukaisen jatkuvan menetelmän mahdollisimman täydellisen käytön.

Perusaineet varastoidaan varastoastioihin 21 ja 22. Astiaan 21 varastoidut perusaineet jauhetaan veden alla jauhimessa 23 ennen niiden sekoittamista sekoittimessa 24 astiasta 22 tuleviin aineisiin. Sen jälkeen perusaineseos läpikäy osittaisen vedenpoiston kuivurissa 26 sopivan kosteuspi-

II

9 73660 to.isuuden aikaansaamiseksi ja siirtyy sen jälkeen hajoittimen 27 läpi ennen saapumistaan rakeistuskaukaloon 11.

Kaukalo 11 kastellaan nesteellä, joka tulee neljästä astiasta 31, 32, 33 ja 34 syötettävästä sekoitusastiasta 35, jolloin mainitut neljä astiaa sisältävät vastaavassa järjestyksessä pehmennysliuoksen, liuottimen, laimentimen ja stabilointi-liuoksen. Poistuessaan rakeistuskaukalosta 11 rakeet seulotaan seulassa 13 ja ne läpikäyvät ensimmäisen kuivauksen fluidisoi-dussa kerroksessa 14 ennen seuraavaa käsittelyä pyöristimessä 16. Pyöristimeen 16 syötetään nestettä sekoitusastiasta 36, joka sisältää astioista 32 ja 33 tulevan liuottimen ja laimentimen ja samoin astiasta 37 tulevan palamishidastimen. Säiliöstä 38 tuleva grafiitti lisätään myös jatkuvasti pyöristimeen. Pyöristimestä poistuessaan rakeet valutetaan ja sen jälkeen kuivataan kammiossa 41 ennen niiden seulomista seulalla 42. Liuottimet otetaan talteen ja kierrätetään uudelleen sekoitusastiaan 35. Oikean hiukkaskoon omaavat rakeet varastoidaan suppiloon 43, kun taas hienoimmat rakeet kierrätetään uudelleen sekoittimeen 24 ja suurimmat rakeet ohjataan jauhimeen 23.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan aikaan seuraavat edut :

Menetelmä on yksinkertainen ja lyhyt ja vaatii paljon vähemmän työvoimaa kuin tavanomainen menetelmä, siinä käytetään testattua tekniikkaa ja laitteita, jotka vaativat vähän huoltoa, menetelmä on turvallinen, koska perusaineet ovat kosteita, kuivaa ruutijauhetta joudutaan käsittelemään vasta menetelmän lopussa loppukuivauksen jälkeen. Muulloin kaikissa vaiheissa ennen tätä kuivausta ruutijauhe sisältää vettä ja tämä rajoittaa huomattavasti syttymisvaaraa, τ o 7 3 6 6 0 menetelmä on taloudellinen, koska se vaatii vähän työvoimaa ja vähän monimutkaisia laitteita ja koska se sopii hyvin jatkuvaan toimintaan ja void a an tästä syystä erittäin hyvin automatisoida ja kauko-ohjata, ja lopuksi menetelmä on hyvin monikäyttöinen ja joustava ja mahdollistaa monien perusaineiden käytön, jolloin on mahdollista valmistaa hyvinkin monen tyyppisiä hienoja raemaisia ruutijauheita ja erityisesti keksintö sallii kerran kelpaamattomiksi todettujen tuotteiden tai ta 11eenote11ujen tuotteiden uudelleenkäytön.

Keksinnön kohteena on myös uutena teollisuustuotteena hienot ruutijo uheet , joita saadaan keksinnön mukaisella menetelmällä. Itse asiassa keksinnön eräs yllättävä näkökohta onkin siinä, että se mahdollistaa hyvin aktiivisten ja tehokkaiden ruuti-jauherakeiden valmistuksen käyttämättä liukenevaa suolaa.

Ruutijau hera keet saadaan pyöristimen ulostuloaukosta ja on myös yllättävää havaita, että ensimmäinen kulku rakeistus-kaukalon läpi ei mahdollista oikein säädetyn ruutijauheen aikaansaamista, vaan vasta ensimmäisen kuivauksen ja pyöristi-messä suoritetun ensimmäisen käsittelyn jälkeen saadaan tuote, jolla on sellaisen ruutijauheen ominaisuudet, jota voidaan käyttää kaupallisissa pienikaliberisissa ja keski-kaliberisissa aseissa ja pääasiallisesti urheiluaseissa.

Keksinnön mukaisten ruutien ballistiset ominaisuudet riippuvat perusaineiden luonteesta ja ne voidaan määrittää seuraavasti:

Perusaineiden seoksella: Mitä suurempi näiden aineiden jännite, sitä aktiivimpi tai tehokkaampi ruuti; käytetyllä liuotinmäärällä: Mitä pienempi määrä, sitä tehokkaampi ruuti; hiukkaskoolla: Mitä pienempi rakeiden halkaisija, sitä tehokkaampi ruuti: edullisesti pyritään hiukkaskokoon 300 - 11 11 73660 1603 mikronia; viipymisajalla rakeistuskaukalossa: Mitä pidempi tämä aika on, sitä tehottomampi on ruuti; ja laimentimen läsnäololla.

Keksinnön mukaiset ruudit voidaan määrittää heterogeenisiksi siinä mielessä, että ruutien tarkastelu leikattuna mikroskoopissa ei osoita homogeenista massaa, vaan sen, että massa on lievästi huokoinen ja heterogeeninen ja siinä kuhunkin perusaineeseen kuuluvat elementit voidaan havaita erikseen.

Esillä oleva keksintö selviää paremmin ja täydellisemmin seuraavista käytännön esimerkeistä, jotka eivät kuitenkaan millään taoin rajoita keksintöä:

Esimerkki 1

Perusaineena käytettiin 85 painoprosenttia puristuskakkua, jonka koostumus oli seuraava: nitroselluloosa: 62 paino-osaa nitroglyseriini: 38 paino-osaa sentraliitti : I paino-osa ja 15 % hienoksi jauhettuja S ruutijauhelastuja.

Perusaineen kosteuspitoisuus oli 20 % ja käytetty liuotin oli etyyliasetaatti ja kasteluaste 98 %.

Nämä perusaineet rakeistetaan rakeistuskaukalossa, jonka halkaisija on 600 mm ja upokaskorkeus 200 mm. Kaukalon pyörimistaso on viistossa 62 % verrattuna vaakatasoon ja kaukalon pyörimisnopeus on 24 rpm. Rakeistuskaukalon syöt-tönopeus on 6 kg tunnissa perusainetta laskettuna kuivapainona. Saatuja rakeita kuivataan 3 tuntia ympäröivässä lämpötilassa ja sen jälkeen ne käsitellään taas toisessa rakeistuskauka- 12 7 3 6 6 0 1 o s s a . jokn on samanlainen kuin ensimmäinen ja samoin syöttö-nopeus ja pyörimisnopeus ovat samat.

Tämä antaa ruutijauheen, jonka jännite on 1140 cal/g ja irtotiheys 650 k g / n ^ hiukkaskokoaiueen ollessa 1250 - 1600 mikronia. Tämä ruuti laukaistaan kaliberiltaan 18 mm aseessa seuraavissa olosuhteissa: lyijyhaulipanos : 32 g Ruutipanos: 18,5 g Huopaetupanos

Laukaisutulokset ovat seuraavat: lyijyhaulin lähtönopeus: 37C m/sekunti suurin paine aseessa: 530 bar.

Esimerkki 2

Menetelmä suoritetaan esimerkin 1 mukaisilla laitteilla ja samoissa käyttöolosuhteissa, mutta seuraavilla materiaa leiliä : 100-prosenttinen puristuskakku, jonka koostumus on souraava: nitroselluloosa : 50 osaa nitroglyseriini: 31 osaa dinitrotolueeni: 18 osa3 sentraliitti : 1 osa

Menetelmän toimintaolosuhteet ovat seuraavat: kosteuspitoisuus: 20% liuotin: etyyliasetaatti kasteluaste: 70 % syöttönopeus : 8 kg/tunti Tämä antaa ruudin, jonka jännite on 988 cal/g ja irtotiheys 11 13 7 3 6 6 0 550 kg/m'5 niukkaskokoalueen oliossa 800 - 1250 mikronia.

Tämä ruuti laukeaa kaliberiltaan 12 mm urheiluaseessa seuraavasti : lyijyhaulipanos: 52 g ruutipanos: 2 g huopaetupanos

Laukaisutulokset ovat seuraavat: lyijyhaulin lähtönopeus: 394 m/sekunti suurin paine aseessa: 557 bar.

Esimerkki 3

Menetelmä suoritetaan esimerkin 1 mukaisilla laitteilla ja samoissa toimintaolosuhteissa, mutta seuraavilla materiaaleilla : 60-prosenttinen puristuskakku, jonka koostumus on seurava: nitroselluioosa: 60 osaa nitroglyseriini: 40 osaa 10 % jauhettuja S ruutilastuja 30 % jauhettua y k s i e m ä k s i s t ä nitroselluloosajauhetta.

Toimintaolosuhteet ovat seuraavat: kosteuspitoisuus: 12 % liuotin: isobutyyliasetaatti laimennin: bensiini A suhde iiuotin/laimennin: 70/30 stabilointiaine: i % sentraliittia lisättynä liuottimeen kasteluaste: 60 % syöttönopeus : 6,4 kg/tunti Tämä antaa ruudin, joka potentiaali on 1040 cal/g ja irtotiheys 680 kg/m^ hiukkaskokoalueen ollessa 500 - 800 mikronia.

Tämä ruuti laukaistaan kaliberiltaan 12 mm urheilu- tai - 7 3 660 metsästysaseessa seuraevissä olosuhteissa: iyijybaulipanos : 32 g ruutipanos : 1,65 g huopaetuoanos

Laukaisu tulokset ovat seuraajat: lyijyhauiin lähtönopeus: 375 m/sekunti suurin paine aseessa: 58Q bar.

Esimerkki 4

Perusaineena käytetään puristuskakkua, jolla on seura ava koostumus : nitrose.llulcosa: 62 osaa nitroglyseriini: 38 osaa sentraliitti: 1 osa.

Kosteuspitoisuus on 20 % ja käytetty liuotin on butyyliasetaat-ti .

Puristuskakku rakeistetaan rakeistuskaukalossa, jonka halkaisija on 1200 mm ja upokaskorkeus 250 mm. Kaukalon pyörimistaso on viistossa 57° verrattuna vaakatasoon ja pyörimisnopeus on 20 rpm. Syöttönopeus on 12 kg per tunti perusainetta laskettuna kuivapainona kasteluasteen ollessa 72 %. Rakeita kuivataan 3 tuntia ympäröivässä lämpötilassa ja käsitellään sen jälkeen uudelleen toisessa rakeistuskauka.lossa samanlaisissa olosuhteissa.

Tämä antaa ruudin, jonka potentiaali on 1185 cal/g ja irtoti-heys 650 kg/m^ hiukkaskokoalueen ollessa 1240 - 1600 mikronia. Tämä ruuti laukaistaan kaliberiltaan 12 mm metsästysaseessa seuraavissa olosuhteissa: li 7 3 6 6 0 lyijvha uiipainos : 32 g ruutipanos: 2,0 g h u o p a o t u p s n o s

Laukaisutulokset ovat seuraavat: lyijyhauiin lähtönopeus: 393 m/sekunti suurin paine aseessa: 51G bar.

Esimerkki 5 Tämä esimerkki esittää perusmateriaalien liian suuren kosteuspitoisuuden vaikutusta ruudin suorituskykyyn.

Koostumukseltaan seuraava puristuskakku: nitroseliu Toosa: 67 osaa nitroglyseriini: 19,5 osaa dinitrotolueeni : 2,5 osaa sentraliitti : 1 osa rakeistetaan esimerkin 1 mukaisissa laitteissa ja esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa.

Puristuskakun kosteuspitoisuus on 40 ίο ja käytetty liuotin on metyylietyyliketoni kr steluasteen ollessa 140 %.

Tämä antaa ruudin, jonka potentiaali on 1045 cal/g, mutta rakeiden teho tai aktiviteetti hiukkaskokoalueen ollessa 900 - 1600 mikronia on liian suuri käytettäväksi normaalisti metsästysaseessa. Tämä ruuti saettaisi olla sopiva joihinkin tiettyihin käyttötarkoituksiin, esimerkiksi hyvin pieniin panoslatauksiin.

Claims (9)

16 7 3 6 6 0 Patenttivaatimukset.

1. Menetelmä hienojen ja rakeisten ruutien valmistamiseksi rakeistapa1la kosteat perusaineet pyörivässä laitteessa, tunnettu siitä, että nämä peruaineet ovat valitut joukosta, johon kuuluvat nitroseliuloosa, talteenottoruudit eli rekuoeraatioruudit, kaksiemäksisten ruutien valmistus-jätteet, nitroselluloosan ja nitroglyserolin seokset, ja niiden kosteuspitoisuus on noin 20 %, ja siitä, että ne on kostutettu >-akeistuksen aikana nitroselluloosan liuottimena, joka on valittu joukosta, johon kuuluvat metyyli-etyyliketoni, metyyl--_isobutyyliXetoni' etyyliasetaatti, isopropyyliasetaattia isobutyyliasetaatti, nitrornetaani, ia siitä, et^ä saadut rakeet kuivataan osittain, joille lopuksi suoritetaan käsittely pyöristimessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu pyörivä laite on levyrakeistin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että maininta pyöristin ‘-n levyrakeistin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuotinkostutusaineen kaikkiaan käytetty määrä on rajojen 60 % ja 140 % välissä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun liuottimeen lisätään laimennusainetta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu laimennusaine on kevyt hiilivety. 17 7 3 6 6 0

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, t u n n e i t n siinä, että se on jaksottainen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, t u n n että siinä, että se on jatkuva.

9. Raemainen ruuti, tunnettu siitä, että se on valmistettu jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisella menetelmällä.