FI72600B - Anordning och foerfarande foer taendning av explosioner. - Google Patents

Description

, 72600

Laite ja menetelmä räjähdysten sytyttämiseksi

Keksintö koskee sähkölaitetta räjähdysten käynnistämiseksi sytytysvirran avulla useissa räjäytinpiireissä.

5 Monet suuret räjäytystyöt, esim. kivenlouhinta ja kaivoskuilujen poraaminen, vaativat peräkkäisräjäyttämistä, jolloin räjähdyspanokset tai räjähdyspanosryhmät laukaistaan eri aikoina, usein hyvin lyhyin välein. Tähän liittyy monia etuja, esim. räjähdyksistä syntyvä ääni ja tärinä pystytään 10 minimoimaan ja räjäyttäminen voidaan suorittaa suhteellisen syvälle yhtenä peräkkäistoimintona louhintarintauksen pysyessä vapaana jokaista räjäytystä varten. Peräkkäisräjäyt-täminen suoritetaan yleensä monikanavaisilla sytyttimillä. Jokainen kanava on yhdistetty lukuisia räjäyttämiä (esim.

15 200) käsittävään räjäytinpiiriin, johon syötetty sähkösy- tytysvirta laukaisee räjäyttimet, jotka määräävät tällöin tarvittavan virran voimakkuuden ja lajin (esim. vaihtovirta tai tasavirta). Jotta räjähdykset saadaan sarjan käynnistyttyä tapahtumaan halutussa järjestyksessä, panokset räjäy-: 20 tetään eri aikoina käyttämällä räjäyttimissä pyroteknisiä tai sähköisiä aikasytytyslaitteita tai mieluimmin käyttämällä sähköisiä aikasytytyslaitteita monikanavasytyttimessä, niin että sytytysvirta saadaan eri aikoina eri kanaviin.

Myös näiden menetelmien yhdistelmää voidaan käyttää.

25 Tavanomaisissa järjestelmissä on todettu useita puutteellisuuksia, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Tämän vuoksi onkin kehitetty laite, jolla pystytään eliminoimaan monia epäkohtia nimenomaan nyt selostettavan keksinnön mukaista suositettavaa rakennetta käytettäessä. On esi-30 merkiksi todettu, että aivan liian usein vain osa panoksista räjähtää räjähtämättömien panosten jäädessä kivenlohkareiden ja sirpaleiden alle. Vielä vaarallisempaa on, jos räjäytettävä alue irtoaa vain osittain kalliosta, johon jää tällöin räjähtämättömiä panoksia, koska tällainen kesken-35 eräinen räjäytysalue voi sillä liikuttaessa odottamatta sortua .

2 72600 Tällaiset viat johtuvat useimmiten räjäytinpiirien yhdessä tai useammassa kanavassa esiintyvistä häiriöistä. Piirit voitaisiin niitä kytkettäessä tietysti testata erikseen. Koska monikanavasytyttimet joudutaan sijoittamaan lä-5 helle räjäytysrintausta, jotta piirit saataisiin pysymään mahdollisimman lyhyinä, piirien testaamiseen liittyy myös vaaramomentteja. Häiriöitä on todettu räjäytinpiireissä myös niiden testaamisen jälkeen, esim. laitteen käyttäjän vahingossa aiheuttamina hänen poistuessaan paikalta.

10 Keksinnön mukainen laite, jolla räjähdykset käynnis tetään sähkösytytysvirralla useissa räjäytinpiireissä, käsittää erillisen ohjausyksikön ja ainakin yhden tähän yhdistetyn monikanavasytyttimen. Sytyttimen jokaisessa kanavassa on ulostulo, joka yhdistetään aina yhteen räjäytinpiiriin.

15 Jokainen monikanavasytytin käsittää varaajan, joka ottaa vastaan ja varastoi ohjausyksikön syöttämän energian sekä laitteen, jolla testataan jokaiseen kanavaan kytketyn räjäy-tinpiirin impedanssi. Tällä laitteella voidaan todeta, onko piiri kunnossa. Monikanavasytytin käsittää lisäksi sytytys-20 laitteen, joka reagoi ohjausyksiköstä tulevaan sytytyssig-naaliin, niin että ainakin osa varaajan energiasta voidaan muuttaa sytytysvirraksi jokaisessa kanavassa etukäteen määrätyn ajan kuluttua sytytyssignaalin vastaanottamisesta. Ohjausyksikkö käsittää energialähteen, josta saadaan kaikkien 25 monikanavasytyttimien tarvitsema virta sekä kyselylaitteen, jolla saadaan jokaisesta monikanavasytyttimestä selville, ovatko sen kaikkien kanavien räjäytinpiirit kunnossa. Ohjausyksikköön kuuluu vielä sytytyssignaaligeneraattori, joka aktivoi monikanavasytyttimien sytytyslaitteet.

30 Joissakin tapauksissa tarvitaan useita monikanava- sytyttimiä. Tällöin on edullista, että ohjausyksikkö ja jokainen monikanavasytytin varustetaan lähetys- ja vastaanot-topiireillä, joissa on osoitteenmuodostuslaite, niin että ohjausyksikkö voi lähettää kyselyn jokaiselle monikanavasy-35 tyttimelle yhteistä viestintälinkkiä käyttäen esim. räjäy-tinpiirien tilan määrittämiseksi. Tällöin ei jokaista 3 72600 monikanavasytytintä varten tarvita kalliita erillisiä linkkejä (esim. sähköjohtimia tai kuituoptiikkaa).

Useita monikanavasytyttimiä käsittävissä sovellutuksissa on huolehdittava siitä, että kaikki monikanavasytyt-5 timet reagoivat ohjausyksiköstä tulevaan sytytyssignaaliin. Keksinnön mukaisessa suositettavassa laitteessa ohjausyksikkö käsittää sytytyssignaaligeneraattorin ainakin yhtä ominaistaajuutta varten. Kyselylaitteella otetaan selville, ilmaisevätkö kaikki monikanavasytyttimet tämän ominaistaajuu-10 den. Jokaisessa monikanavasytyttimessä on tällainen ominaistaajuuden ilmaisin sekä laite, joka ilmoittaa ohjausyksikölle ominaistaajuuden esiintymisen.

Keksinnön mukaiset suositettavat monikanavasytyttimet käsittävät prosessorin sekä useita siihen yhdistettyjä 15 ja sen ohjaamia kanavia. Prosessori käsittää myös kanavien ja ohjausyksikköön menevän vietintälinkin välisen liitännän. Jokaisessa kanavassa on oma energiavaraaja, impedanssin tes-tauslaite ja sytytyslaite. Lisäksi on edullista, että jokaisessa sytytyslaitteessa on sisäänrakennettu viivelaite, joi-20 loin monikanavasytyttimen kaikkia kanavia varten ei käytetä yhteistä laitetta, vaan sytytyssignaalidekooderin lähettäessä sytytyssignaalin ohjausyksiköstä tulevan signaalin perusteella jokainen kanava laskee oman viiveensä.

Kun räjäyttimessä käytetään tasavirtaa, räjäytinpii-25 rin impedanssi on hyvä testata sellaisella tasajännitteellä, joka on pienempi kuin se jännite, joka tarvitaan räjäytti-mien sytyttämiseen käytettävässä virrassa. Tällaisilla testeillä mitattu impedanssi on tasavirtavastus. Vastaavasti suoritettaessa testaus ennen vaihtovirran käyttämistä rä-30 jäyttimessä impedanssi mitataan vaihtojännitteellä. Kummas-: sakin tapauksessa tietty nimellisimpedanssi osoittaa piirin . olevan kunnossa ja erittäin suuri impedanssi osoittaa pii rin olevan poikki.

Räjäyttimillä on tietty optimaalinen virranvoimakkuus, 35 joka voidaan määrätä etukäteen (esim. tehtaalla). Heikompi virta ei pysty sytyttämään räjäyttimiä luotettavasti ja 4 72600 voimakkaamman virran käyttäminen on energian tuhlausta. Vastaavasti sytytyskanavan jokaiseen räjäytinpiiriin syöttämä optimijännite on sellainen, että sillä saadaan kaikkiin tähän piiriin kuuluviin räjäyttimiin optimaalinen sytytysvir-5 ta. Tämä voidaan määrätä mittaamalla piirin impedanssi, esim. testattaessa piirin kunto. Suositettava laite on siis sellainen, että jokaisella impedanssin testauslait-teella pystytään suorittamaan testattavan piirin impedanssin kvantitatiivinen mittaus. Jokaisessa kanavassa on lai-10 te, joka reagoi siitä mitattuun impedanssiin, käytettävissä olevan virran jännitteen tai sytytysvirraksi muutetun virran jännitteen säätämiseksi sellaiseksi, että sillä saadaan etukäteen määrätty optimivirta tässä räjäytinpiirissä.

Tasavirtaräjäyttimiin, jotka on järjestetty sarjaksi 15 räjäytinpiirin ympärille jo ennestään tunnetulla tavalla, liittyy erilaisia epäkohtia. Esimerkkeinä voidaan mainita piirin herkkyys ulkopuolisille häiriösignaaleille ja sen katkeaminen kokonaan yhden räjäyttimen mennessä epäkuntoon. Keksinnön mukaan suositetaan tämän vuoksi sellaisia muunta-20 jakytkettyjä räjäyttimiä, jotka voidaan sytyttää vaihtovirralla, koska tasavirtaräjäyttimiin liittyviä epäkohtia voidaan tällä tavoin vähentää tai ne voidaan mahdollisesti kokonaan eliminoida. Keksinnön mukaan suositetaan rengaskela-kytkettyjä räjäyttimiä, esim. Imperial Chemical Industries 25 PLCtn "Magnadet"-räjäyttimiä.

Näitä räjäyttimiä käytetään ferriittirenkaiden kanssa. Jokaisessa räjäyttimessä on oma rengas, ja jokaisesta räjäyttimestä tuleva johdin on kierretty useita kertoja (esim. neljä kertaa) renkaan ympäri, jolloin on saatu toi-30 siopiiri. Johtimet ovat niin pitkiä, että renkaat ovat rä-jäytysreikien suuaukoissa. Virta syötetään sytyttimestä en-siöpiirin kautta, joka menee vain kerran jokaisen renkaan läpi.

Tällaisen systeemin eräänä etuna on ferriittirenkai-35 den hyvä taajuusselektiivisyys. Renkaiden kaistanpäästöka-rakteristiikka on siis sellaine, että se vaimentaa li 5 72600 tehokkaasti pientaajuussignaalit, joiden taajuus ei ylitä n. 10 kHz ja suurtaajuussignaalit, joiden taajuus ylittää n. 100 kHz. Koska jokaisen räjäyttimen johdin muodostaa erillisen suljetun silmukan, räjäyttimet eivät ole herkkiä 5 hajavirroille eivätkä maavuodolle.

Näiden järjestelmien epäkohtana on kuitenkin, että 15-25 kHz:n taajuuksilla, joilla ferriittirenkaiden kautta saadaan paras energiansiirto, sytytysvirtaa menee järjestelmän induktanssin vuoksi tuntuvasti hukkaan. Tämä vaihtelee 10 lähinnä ferriittirenkaiden ja niihin kuuluvien räjäytinyk-siköiden määrästä ja myös räjäytinpiirin muodosta riippuen; kokonaisinpedanssi on minimi räjäytinpiirin resonanssitaa-juudella. Tästä johtuen on suotavaa, että räjäyttimiin kytketyn räjäytinpiirin resonanssitaajuus on 15-25 kHz, ja et-15 tä piirin resonanssitaajuus vastaa käytetyn vaihtovirran taajuutta, koska näistä arvoista poikkeaminen lisää syty-tysvirtahäviön määrää.

Jokainen piiri voidaan virittää tietylle taajuudelle käyttämällä sellaista sarjakondensaattoria, jolla saadaan 20 sarjaresonanssi tietyllä taajuudella. Tällöin on kuitenkin mitattava paikan päällä jokaisen piirin induktanssi, laskettava tarvittava kapasitanssi, valittava sopiva kondensaattori ja asennettava se paikalleen. Tämä toimenpide vie kuitenkin paljon aikaa, on vaarallinen sekä edellyttää tiet-25 tyä kondensaattorivarastoa ja ammattityövoimaa.

Keksinnön mukaan tämä probleema on kuitenkin onnistuttu ratkaisemaan toisella tavalla. 15-25 kHz:n taajuusalue on riittävän suuri, jolloin monikanavasytyttimien kanavien ulostuloja voidaan käyttää (esim. sarjakondensaatto-30 rin kanssa), niin että kaikkien räjäytinpiirien resonanssi-taajuus pysyy tällä alueella kytkettyjen räjäyttimien määrästä riippumatta. Tämä sovellutus on lisäksi turvallinen. Keksinnön mukaan sytytysvirtana käytetään vaihtovirtaa, jonka taajuus säädetään sellaiseksi, että se vastaa asian-35 omaisen räjäytinpiirin resonanssitaajuutta, sillä kaikki monikanavasytyttimeen kytketyt räjäytinpiirit voivat olla 6 72600 erilaisia. Ennen tätä varten kehitetyn laitteen selostamista lähemmin on huomattava, että optimaalisen sytytysvirran edellyttämä jännite, johon viitattiin edellä, riippuu siitä, kuinka lähellä sytytysvirran taajuus on räjäytinpiirin reso-5 nanssitaajuutta.

Tältä pohjalta kehitetty, keksinnön mukaiseen suositettavaan rakenteeseen kuuluva räjäytinpiirin impedanssin testauslaite käsittää säädettävän taajuusgeneraattorin muuttuvan koestussignaalin syöttämiseksi räjäytinpiiriin virran 10 voimakkuuden ollessa tällöin pienempi kuin tämän piirin rä-jäyttimien sytyttämiseen tarvittavan virran voimakkuus ja taajuuden vastatessa ainakin räjäytinpiirin resonanssitaa-juutta. Lisäksi tähän testauslaitteeseen kuuluu laite, joka ilmaisee impedanssin resonanssitaajuudella. Sytytyslaite kä-15 sittää säädettävän taajuuslaitteen, niin että sytytysvirran taajuus vastaa räjäytinpiirin resonanssitaajuutta. Testaus-laitteessa ja sytytyslaitteessa käytetään mieluimmin samaa taajuusgeneraattoria, vaikka virtapiireissä onkin eroja ainakin siinä suhteessa, että testausvirran voimakkuuden on 20 oltava sytytysvirtaa tuntuvasti pienempi.

Muina eroina voidaan mainita, että koestussignaalin taajuus voi vaihdella, mutta sytytysvirran taajuus vastaa aina resonanssitaajuutta. Suositettavan rakenteen mukaan koestuslaitteen säädettävä taajuusgeneraattori synnyttää 25 koestussignaalin, jonka etukäteen määrätty taajuusalue on mieluimmin 15-25 kHz. Koestuslaitteessa on myös laite, joka tarkkailee räjäytinpiirin impedanssin muutoksia koestussignaalin taajuuden muutosten avulla ja ilmaisee ne taajuudet, joilla impedanssi läpäisee minimiarvon. Edelleen koestus-30 laitteeseen kuuluu laite, joka mittaa tämän minimi-impedanssin ja siihen liittyvän taajuuden, joka on resonanssitaa-juus. Lisäksi koestuslaitteessa on laite, joka ilmaisee, milloin impedanssi ei läpäise minimiarvoa käytetyllä taajuusalueella. Sytytyslaitteeseen kuuluu ohjelmoitava laite, jo-35 ka lukitsee sytytysvirran taajuuden koestuslaitteen määräämälle räjäytinpiirin resonanssitaajuudelle.

7 72600

Toinen vaihtoehto on, että koestus- ja sytytysvirrat ilmaistaan ja lukitaan automaattisesti piirin resonanssi-taajuudelle. Tämä on mahdollista sellaisessa laiterakenteessa, jossa koestuslaite käsittää takaisinkytkennän rä-5 jäytinpiiristä ja jossa taajuusgeneraattori lukitsee koes-tussignaalin taajuuden piirin resonanssitaajuudelle palautteen perusteella. Sytytyslaite voidaan ohjelmoida joko niin, että lukitus tapahtuu samalle taajuudelle tai se voi toimia dynaamisesti ja reagoida palautteeseen koestussignaalia var-10 ten käytetyllä tavalla. Yksikanavaiset sytyttimet, joita voidaan käyttää myös hyvällä menestyksellä - yksi jokaisen monikanavasytyttimen jokaisessa kanavassa - ovat esim. GB-patenttihakemuksessa nro 81 19236 (Geller, Wilson ja Plichta) selostettua rakennetta.

15 Kaikista edellä esitetyistä varotoimenpiteistä huoli matta jokin kanava voi kuitenkin jäädä sytyttämättä, joskus jopa laitteen käyttäjän huomaamatta sitä. helposti toteutettavana lisävarmistuksena voidaan jokaiseen kanavaan järjestää laite, joka ilmaisee, kun kanava ei syötä sytytysvirtaa 20 sytytyssignaalin saatuaan. Lisäksi voidaan käyttää ohjausyksikköä, jossa oleva laite ilmaisee toimimattoman kanavan. Edelleen suositetaan jokaisen monikanavasytyttimen varustamista laitteella, joka tunnistaa toimimattoman kanavan, ja : ohjausyksikön varustamista tätä koskevalla näyttölaitteella, j 25 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viittaamalla ohei sissa piirustuksissa esitettyyn rakenteeseen.

Kuvio 1 on kaavio sytytysjärjestelmästä ja esittää ohjausyksikköä ja kahta siihen yhdistettyä monikanavasyty-tintä (MCE); järjestelmä käsittää kuitenkin useampia monika-30 navasytyttimiä, kuvio 2 esittää Magnadet-sytytyspiiriä kuviossa 3 on Magnadet-piiriä vastaava piiri, kuvio 4 on lohkokaavio ohjausyksiköstä, kuviot 5-8 esittävät yksityiskohtia ohjausyksikössä 35 käytetystä pientietokoneesta, s 72600 kuviot 9-11 esittävät tietojen muunninta sekä lähetys- ja vastaanottosuodattimia, joita käytetään ohjausyksikössä ja monikanavasytyttimissä, kuvio 12 esittää ohjausyksikön sytytyssignaalin lähe- 5 tintä, kuvio 13 esittää monikanavasytyttimen sytytyssignaalin vastaanotinta.

kuvio 14 esittää ohjausyksikön virtalähdettä ja akun-latauslaitetta, 10 kuvio 15 on lohkokaavio monikanavasytyttimestä, kuvio 16 esittää monikanavasytyttimen prosessorin osoitedekooderia, kuvio 17 esittää monikanavasytyttimen kanavamodulin yhteisiinjaohjausta, 15 kuvio 18 esittää monikanavasytyttimen numero- ja viiveasetuksia, kuviot 19-22 esittävät monikanavasytyttimen kanavamodulin osoitedekooderia, tietojen valitsinta, taajuusgene-raattoria ja syttymisviivelaskinta.

20 kuvio 23 esittää tasa-vaihtovirtamuuttajaa sytytys- lähtötehoa varten, kuvio 24 esittää monikanavasytyttimen kanavamodulin jännitteensäädintä, ja kuvio 25 on lohkokaavio kanavamodulista.

25 Kuvio 1 on kaavio sytytysjärjestelmästä. Se käsittää ohjausyksikön ja useita monikanavasytyttimiä, joista on esitetty vain kaksi (MCE 1 ja MCE 2). Jokaisessa monikanavasy-tyttimessä on kymmenen lähtökanavaa, jotka on yhdistetty Magnadet-sytytyspiiriin. Virta monikanavasytyttimiin saadaan 30 ohjausyksiköstä yhdyskaapelin kahdella johtimella. Ohjausyksikön ja monikanavasytyttimien väliset ohjaussignaalit siirtyvät kaapelin kolmatta johdinta pitkin.

Kuvio 2 esittää yksityiskohtaisesti Magnadet-sytytys-piiriä. Lähtökanava 2-1 on yhdistetty Magnadet-ensiöpiiriin 35 sytytyskaapelilla 2-2. Ensiöpiirissä 2-3 on kolme Magnadet-räjäytintä 2-4. Räjäytin käsittää ferriittirenkaan 2-5, 9 72600 jonka ympärillä on muutamia johdinkierroksia ja joka on yhdistetty sitten standardimalliseen sähköräjäyttimeen 2-6.

EnsiÖpiiri menee kerran ferriittirenkaan läpi ja muodostaa virtamuuntajän.

5 Kuvio 3 on vastaava kaavio Magnadet-sytytyspiiristä, joka on yhdistetty nytkin monikanavasytyttimen yhteen ulostuloon. Sytytyskaapeli ja ensiöpiiri on esitetty vastuksena 2-3 ja induktiokelana 3-3 ja Magnadetit on esitetty vastuksena 3-4 ja induktiokelana 3-5. Induktiokelan 3-3 arvo on 10 60-600 yUH ja vastuksen 3-2 arvo 5-10 ohmia. Vastuksen 3-4 arvo on N x 0,125 ohmia; N tarkoittaa räjäyttimien lukumäärää. Induktiokelan 3-5 arvo on N x 2,5 yUH. Ferriittirenkaat ovat taajuusselektiivisiä. Niiden optimaalinen energiansiir-tokarakteristiikka on 15-25 kHz:n taajuusalueella, joten 15 Magnadet-sytytyspiirin induktiivinen luonne on merkittävä.

Induktiivisen vaikutuksen eliminoimiseksi lähtökana-vassa on sarjakondensaattori 3-6, joka on arvoltaansellai-nen, että sarjaresonanssipiirin resonanssitaajuus on 15-25 kHz.

20 Kuviossa 4 lohkokaaviona esitetty ohjausyksikkö on muodostettu mikroprosessorin ympärille. Mikroprosessori ottaa vastaan komentoja ja näyttötietoja laitteen käyttäjää varten, muuttaa komennot sitten ohjaussanomiksi monikanava-: sytyttimiä varten ja lähettää ne monikänäväsytyttimiin FSK- 25 muuntimen kautta. Sanoman hyväksyminen ja tilatiedot tulevat takaisin monikanavasytyttimistä FSK-muuntimen kautta. Sytytyksen aloittamista koskeva komento lähetetään monikanava-sytyttimiin ohjausyksiköstä sytytyssignaalimodulaattorin kautta. Virta syötetään ohjausyksikköön ja monikänäväsytyt-30 timiin ladattavasta akkuyksiköstä.

Kuvioissa 5-8 esitetään yksityiskohtia ohjausyksikön mikroprosessorista. Kuviossa 5 on 6504-mikroprosessorin (5-1) 8 kilon osoitetila jaettu neljään osaan 2-4 linjan dekoode--j rilla 5-61. Kahta ulostuloa käytetään valittaessa 4 kilon 35 PROM 5-2. Kolmas ulostulo valitsee I/O-rekisterit ja neljäs taas molemmat RAM-laitteet 5-3 ja 5-4.

10 72600 I/O-rekisterien valitseminen tapahtuu kahdella 3-8 linjan dekooderilla 5-7 ja 5-8. 5-8 valitsee rekisterin kirjoitustoimitusta varten ja 5-7 valitsee rekisterin luku-toimitusta varten.

5 Kuviossa 6 esitetään kytkimien ohjaus ja näyttö. Nel jän kytkimen tila siirretään tietoväylään lukukytkimellä READ SWITCH K, joka aktivoituu, kun kytkintilarekisteri osoitetaan .

Lamput (6 kpl) ohjataan lamppurekisteristä 6-2. Yh-10 teislinjalla olevat tiedot ladataan rekisteriin latauslam-pulla LOAD LAMP H. Rekisterin ulostulot ohjaavat darling-tontransistorirynmää 6-3; kytkimen maadoitus lamppujen käyttämiseksi.

Kuviossa 7 kohdissa 7-3 ja 7-6 esitettyä numeronäyt-15 töä ohjataan näyttörekisteristä. BCD-näyttötiedot ladataan LOAD DISP H:llä dekoodereihin 7-1 ja 7-4. Transistoriryh-mät 7-2 ja 7-5 antavat suurien LED-näyttäjen edellyttämän lisäjännitteen.

Sarja-I/O tapahtuu kuviossa 8 esitetyllä standardi-20 yksiköllä CMOS UART 8-3. Lähetettävät sarjatiedot ladataan tietoväylästä UARTiin LOAD TRANS H:11a, joka aktivoituu, kun lähetinrekisteri osoitetaan. Kun lähetinrekisteri on tyhjä, TBRE saa aikaan keskeytyspyynnön IRQ:n kautta, jos lähettimen keskeytyssignaalit on aktivoitu.

25 Vastaanotetut tiedot synnyttävät valmiussignaalin (DR), joka saa aikaan keskeytyspyynnön IRQ:n kautta. Tiedot luetaan vastaanottimesta prosessoriin READ RECEIVER L:llä, joka aktivoituu, kun vastaanotinrekisteri osoitetaan.

Baudigeneraattori syöttää lähettimen ja vastaanotti-30 men kelloja ja myös mikroprosessorin kelloa.

Vastaanottimen virheliput ja muut tilatiedot luetaan prosessoriin READ UART CONT L:llä, joka aktivoituu, kun UART-ohjausrekisteri 8-1, 8-2, 8-4 osoitetaan lukutoimitus-ta varten. Lähettimen keskeytysohjaus tapahtuu asettamalla 35 8-1 ohjausrekisterissä.

11 72600

Muunninlähettimen ohjaus tapahtuu asettamalla tai nollaamalla RTS ff, 8-4.

Kuviossa 9 esitetään sekä ohjausyksikössä että moni-kanavasytyttiraissä käytetty tietojen muunnin, joka perustuu 5 piennopeuksiseen yleismuuntimeen MC14412. FSK-modulointi/ demodulointi tapahtuu digitaalitekniikalla. Lähetettävät tiedot tulevat sarjamuodossa modulaattoriin, joka syntesoi digitaalisesti siniaallon oskillaattorin perusarvosta (1 MHz).

10 Syntesoidulla siniaallolla on suuri harmoninen väräh tely, joka poistetaan 4-napaisella kaistanpäästösuodatinvah-vistimella 9-2.

RTS ohjaa lähetinlohkon toimintaa. Kun tämä signaali on ylhäällä, se aktivoi sekä 9-1:n lähetinlohkon että 9-2:n 15 ulostulovaiheen. Kun signaali on alhaalla, 9-1:n lähetinloh-ko ei toimi ja 9-2:n ulostulovaihe kelluu.

Vastaanotetut tiedot suodatetaan vastaanottosuodat-timella 9-3 ja muutetaan neliöaalloksi LM 311 -komparaattorilla 9-4. Tämä neliöaalto demoduloidaan muuntimen sirussa, 20 niin että saadaan sarjatietosignaali. Vastaanotetun kantoaallon amplitudi mitataan toisella LM 311 -komparaattorilla ; 9-5.

Kuvio 10 esittää yksityiskohdat lähetyssuodattimista, : joita käytetään sekä ohjausyksikössä että monikanavasytyt- ; 25 timissä.

; Kuvio 11 esittää yksityiskohdat vastaanottosuodatti- mista, joita käytetään sekä ohjausyksikössä että monikana-vasytyttimissä.

Kuviossa 12 on ohjausyksikön sytytyssignaalilähetin.

30 Sytytyssignaali muodostetaan XR 2206 -generaattorilla 12-1.

Tämän piirin värähtelytaajuus määrätään pistikkeessä 9 olevalla loogisella tasolla. Kun sytytyskytkin siirtää pistikkeen 9 alas, valmiustaajuus muuttuu sytytystaajuudeksi. 35 Pistikkeessä 2 muodostunut siniaalto vahvistetaan 12-2:11a. Vahvistimen ulostulovaihe kytketään kiinni ja irti 12 72600 signaalilla FIRE RTS, joka ylhäällä ollessaan aktivoi ulostulon .

Kuviossa 13 nähdään jokaisessa monikanavasytyttimes-sä käytetty sytytyssignaalidekodeeri.

5 Ohjausyksikön lähettämä sytytyssignaali erotetaan tiedoista kaistanpäästösuodattimella 13-3 ja dekoodataan XR2211 FSK-demodulaattorilla 13-2. Se käsittää vaihelukitun silmukan, joka ohjaa tulosignaalia päästökaistassa ja jän-nitekomparaattorin, joka suorittaa FSK-demoduloinnin Erilli-10 nen 90° vaihe-eroilmaisin suorittaa kantoaallon ilmaisun.

FIRE L -signaali muodostetaan komparaattorin ulostulon ja kantoaaltoilmaistun signaalin ja-toimituksena.

Kuviossa 14 nähdään ohjausyksikön virransyöttö, ak-kuyksikkö ja akunlatauslaite. Virta saadaan ohjausyksikköön 15 ja monikanavasytyttimiin 12 suljetusta lyijyakusta. Akut sisältyvät ohjausyksikön rakenteeseen ja ne voidaan ladata uudelleen pääjohdosta ohjauslaitteeseen kuuluvalla lataus-laitteella. Pienjännitteet ohjausyksikköä varten saadaan 24 V väliotosta kahteen kolminapaiseen säätimeen, jotka muo-20 dostavat +12 ja +5 V.

Monikanavasytyttimen muoto esitetään lohkokaaviona kuviossa 15. Sytytin on konstruoitu mikroprosessorin ympärille. Mikroprosessori järjestää kanavamodulit valmiiksi sytytystä varten ja huolehtii myös sytyttimen ja ohjausyksikön 25 välisestä tietoliikenteestä. Lähetettävien tai vastaanotettavien tietojen taajuus koodataan/dekoodataan tietojen muun-timella.

Prosessorin ja kanavamodulien välinen tietoliikenne tapahtuu 8 bitin kaksisuuntaisella tietoväylällä. Jokaisella 30 kanavamodulilla on osoite tietoväylässä ja alaosoitteenmuo-dostus määrää ohjausrekisterit jokaisessa kanavamodulissa.

Jokainen kuviossa 25 lohkokaaviona esitetty kanava-moduli on itsenäinen yksikanavainen sytytin, joka voidaan ohjelmoida keskusyksiköllä (sytytystaajuus, lähtöteho ja kana-35 vaviive). Jokaisessa kanavassa on impedanssin mittauspiiri, 13 72600 jota keskusyksikkö voi käyttää kanavamodulin virittämiseksi oikealle sytytystaajuudelle ja lähtöteholle.

Prosessori ei pysty sytyttämään kanavamoduleja, mutta se voi aktivoida ja inaktivoida sytytyksenohjausyksikön jo-5 kaisessa kanavamodulissa ja raportoida niiden tilan pääoh-jausyksikölle. Kanavamodulien sytytys tapahtuu rinnan syty-tyssignaalidemodulaattorilla. Kun moduli aktivoidaan, se toimii prosessorista ja muista moduleista riippumattomana. Modulien sytytys tapahtuu, kun niiden viivelaskin tulee nol-10 laan.

Sytytyssignaalin FSK tapahtuu yhdestä taajuudesta kahdeksi tietojen muuntimen käyttämäksi taajuudeksi. Sytytys-signaali muodostetaan valmiustaajuudella, minkä jälkeen sy-tyttimille lähetetään kiertokysely, jolla varmistetaan, et-15 tä nämä ottavat vastaan tämän taajuuden. Kun kysely on suoritettu ja tulos on myönteinen, sytytys tapahtuu muuttamalla tämä taajuus sytytystaajuudeksi.

Virta muunninta, demodulaattoria, keskusyksikköä ja jokaisen kanavan impedanssin mittauspiirejä varten saadaan 20 kytkymoodiyksiköstä, kun taas jokaisen kanavamodulin syty-tyspiirien virta saadaan siinä olevista erillisistä jännit-: teensäätimistä.

Kytkymoodiyksikkö (SMPS, kuvio 15) suorittaa muunta-: misen, niin että 150 V virta vähenee huomattavasti, f 25 Kuviossa 16 esitetty monikanavasytyttimen prosessori ; käsittää 6504-mikroprosessorin, muistin, sarjalinjaliitännän ja kanavamodulin yhteislinjaliitännän. 6504-mikroprosessorin (16-1) 8 kilon osoitetila on jaettu neljään osaan 2-4 linjan dekooderilla 16-6. Kahta tärkeintä ulostuloa käytetään va-30 littaessa 4 kilon PROM 16-2. Seuraava ulostulo valitsee I/O-rekisterit ja viimeinen taas molemmat RAM-laitteet 16-3, 16-4.

I/O-rekisterin valitseminen tapahtuu kahdella 3-8 lin-jän dekooderilla 16-7 ja 16-8. 16-8 valitsee rekisterin kir-35 joitustoimitusta varten ja 16-7 lukutoimitusta varten.

14 72600

Kuviossa 17 esitetään laitteisto, jonka avulla prosessori ohjaa eri moduleja. Laitteisto toimii seuraavasti. Prosessorin ja kanavamodulien välinen tietoliikenne tapahtuu 8 bitin osoite/tietoväylän kautta. Yhteisiinjaan kirjoi-5 tettava osoite tai tiedot ladataan 17-2:een LOAD I/O Hilla, joka aktivoituu, kun i/O-kanavarekisteri osoitetaan kirjoi-tustoimitusta varten. Tiedot luetaan yhteisiinjasta 17-1:n avulla, kun READ I/O L on aktivoitu osoitedekooderilla lu-kujakson aikana.

10 Kanavamodulin yhteislinjan ohjaus tapahtuu lataamalla kanavamodulin ohjausrekisteri 17-3. Tämän rekisterin bitti 0 ohjaa 17-2:n kolmitilaulostuloa. Bitti 1 käyttää RD-ohjaus-linjaa, bitti 2 käyttää WR-ohjauslinjaa ja bitti 3 käyttää LA-ohjauslinjaa.

15 Ohjausbittisarja osoitteen ja tietojen täydellistä tulostusjaksoa varten on LA WR RD Kolmitila vapaa 0 0 0 0 osoite ulos 000 0 20 osoitteen lataaminen 100 0 tiedot ulos 000 0 tietojen lataaminen 010 0

Ohjausbittisarja lukujaksoa varten on LA WR RD Kolmitila 25 vapaa 0 0 0 0 osoite ulos 000 0 osoitteen lataaminen 100 0 lähetin irti 000 1 tietojen lukeminen yhteisiinjaan 001 1 30 tietojen lukeminen yhteislinjasta 000 1 vapaa 0 0 0 0 Näissä kahdessa sarjassa yhteislinja on paikallaan prosessorin lähetystoiminnon aikana. Lukujakson aikana yhteislinja käännetään varovasti ympäri sulkemalla prosesso-35 rin pää, ennen kuin kanavamodulin pää avataan, jolloin voidaan välttää molempien lähettimien siirtymätila.

is 72600

Kuviossa 18 monikanavasytyttimen numero luetaan luku-toimituksena CONT/MCE-rekisteriin 18-3. Monikanavasytyttimen numero asetetaan kytkemällä bitit 0-5 monikanavasytyttimen binäärinumeroon. Tämän rekisterin bitit 6 ja 7 antavat 5 sytytyssignaalien FIRE 1 ja FIRE 2 tilan.

Alkuviive luetaan lukutoimituksena T0-rekisteriin 18-1. Alkyviive asetetaan kytkemällä yksi biteistä 0-7 ylös ja muut bitit alas. Tätä bittipaikkaa vastaava viivearvo valitaan ohjelmataulukosta.

10 Kanavien välinen viive luetaan lukutoimituksena TD- rekisteriin 18-2. Viive asetetaan kytkemällä yksi biteistä 0-7 ylös ja muut bitit alas. Tätä bittipaikkaa vastaava viivearvo valitaan ohjelmataulukosta.

Analogiatietoväylän jännite muutetaan binäärimuotoon 15 8 bitin A/D 18-4:llä. Toiminto aloitetaan LOAD A/D H:11a, joka aktivoidaan kirjoitustoiminnolla A/D-ohjausrekisteriin. A/D:stä tiedot saadaan tietoväylään READ A/D L:llä, joka aktivoituu A/D-ohjausrekisteriin tapahtuvan lukutoimituksen aikana .

20 Kanavamodulin osoite-/tietoväylän siirto tapahtuu ku viossa 19 esitetyillä piireillä. Kanavamodulin ja rekisterin valitseminen tapahtuu prosessorin siirtäessä osoitteen osoite-/tietoväylään. Bitit 5, 4, 3 ja 2 valitsevat kanavamodulin ja bitit 1 ja 0 modulin rekisterin. Kun kanavamodu- 25 Iin osoite vastaa Sei 0 - Sei 3:11a asetettua kanavanumeroa, ^ komparaattorin 19-1 ulostulo on suuri.

Kun osoite on paikallaan, prosessori antaa lataus-osoitesignaalin LA, joka kytkee bitit 0 ja 1 2-4 linjan de-kooderiin 19-5 ja asettaa SEL-flip-flopin 19-2.

.: 30 Tietojen siirtämiseksi ulos prosessorista prosessori siirtää tiedot osoite-/ti-toväylälle ja kytkee sen asetuttua WD:n, joka SEL H:n kanssa suoritetun ja-toimituksen jälkeen aktivoi 2-4 linjan dekooderin 19-5, joka synnyttää sitten asianomaisen lataussignaalin.

35 Tietojen siirtämiseksi prosessoriin prosessori kyt kee RD:n, joka SEL H:n kanssa suoritetun ja-toimituksen 16 72600 jälkeen ohjaa tiedot valitseimeen tietoväylälle kuvion 20 esittämällä tavalla. Rekisterin valitseminen tapahtuu osoi-tebiteillä ADL0 ja ADL 1.

Monikanavasytyttimen jokaisen kanavamodulin ohjaus-5 taulussa on oma taajuusgeneraattori (kuvio 21).

Ohjaustaulu käsittää 2,00 MHz:n kideoskillaattorin, joka syöttää sekä viivegeneraattoria että ohjelmoitavaa taa-juusgeneraattoria 21-1, joka muodostaa 15-25 kHz:n neliö-aallon n. 2 kHz:n asteina. Tämän generaattorin ulostulo käyt-10 tää tasavirtamuunninta ja koestussignaaligeneraattoria.

Koestussignaaligeneraattori käsittää vakiovirtagene-raattorin 21-2, 21-3, joka syöttää 50 mA:n neliöaallon läh-tömuuntajan koestusvirtakäämiin. Ensiökäämin jännite muutetaan tasavirraksi 21-4:11a ja kytketään analogiatietovalit-15 simeen 21-5 kautta analogiatietoväylään, jossa prosessorit A/D muuttavat sen binäärimuotoon.

Virtalähteen tarkka arvo saadaan selville suorittamalla kytkentä vertailuvastukseen. Sytytyksen aikana ulostulo kytketään myös vertailuvastukseen koestusvirtakäämin 20 jännitten ollessa tässä vaiheessa 120 V.

Koska tämä piiri kuluttaa paljon virtaa, ohjaus tapahtuu TEST ON L:llä.

Prosessori käyttää tätä piiriä määrittäessään impedanssin räjäyttimen sytytyspiirin taajuuden funktiona. Reso-25 nanssitaajuudella impedanssi laskee minimiin. Prosessori valitsee sitten sellaisen sytytystaajuuden, joka antaa minimi-impedanssin ja valitsee tarvittavan kondensaattorijännitteen tämän minimiarvon perusteella.

Kanavamodulin vaatima sytytysviive ohjelmoidaan 22-2:n, 30 22-3:n ja 22-5:n muodostaman alaspäinlaskimeen alustuksen aikana. Esilaskin 22-1 toimii 1 ms kellona alaspäinlaskinta varten. Kanavamodulien välinen vaihetahdistus tapahtuu pitämällä esilaskin nollattuna siihen saakka, kunnes sytytys-signaali asettaa FIRE ON ff:n. Kun alaspäinlaskin tulee nol-35 laan, se asettaa FIRE ff 22-6:n ja sitten monostabiilin

II

17 72600 22-7:n, joka ohjaa 15-25 kHz:n signaalin tasavirtamuuntimen sisääntuloon.

Sytytyspiiri saadaan valmiustilaan kahdella signaalilla FIRE ENABLE 1 ja FIRE ENABLE 2. Nämä signaalit saadaan 5 lataamalla ohjausrekisteribitit 2 ja 3 loogisella 1:llä.

Kun sytytyspiiri on valmiustilassa, se odottaa, kunnes joko signaali FIRE 1 tai FIRE 2 menee alas, mikä asettaa FIRE ON ff 22-4:n ja jakso alkaa.

Kanavasta tulevaa räjäyttimen sytytysvirtaa ohjataan 10 pienellä virtamuuntajalla 22-8, jonka ulostulo tasasuunna-taan ja suodatetaan. Jos sytytysvirran arvo on tyydyttävä, suodattimen ulostulon tasavirta riittää asettamaan OK ff 22-9:n 10 m sytytyksen jälkeen.

Tämän ff:n tila lähetetään sitten ohjausyksikköön, 15 kun kaikki monikanavasytyttimet on sytytetty. Toimimattomat kanavat näkyvät ohjausyksikön näyttölaitteissa.

Kuviossa 23 esitetään yksityiskohdat tasa-vaihto-virtamuuttajasta, joka muodostaa räjäyttimen sytytysvirran. Muuttajassa on kaksi paria tehotransistoreita vuorovaihera-20 kenteena.

Kun sytytyssignaali on alhaalla, kantaohjaus kumpaankin pariin on suljettu. Kun sytytyssignaali on ylhäällä, molemmat veräjät 4093 aktivoituvat ja 15-25 kHz syötetään . kantaohjauspiireihin toisen veräjän suorittaessa tarvitta- 25 van vaiheen käännön.

Kondensaattoriryhmän vapauspiiri esitetään kuviossa 24. Se käsittää jännitteensäätimen LM 723 24-1 ja analogisen tietojen valitsimen 24-2, joka kytkee vertailujännitteen säädintä varten. 0, 22, 33 ja 45 voltin jännitteet voidaan 30 valita lataamalla kanavamodulin ohjausrekisterin bitit 0 ja 1 käyttämällä vastaavasti 00, 01, 10 ja 11. Kondensaattori-ryhmää varattaessa varausvirta rajataan 50 mA:ksi kytkemällä irti jännitteensäädin LM 723 -transistorilla 24-3.

Pienjännitesyötöt kanavamodulia varten säädetään *- 35 transistorilla 24-5 ja kolminapasäätimellä 24-4.

Claims (12)

18 72600

1. Laite, jolla käynnistetään räjähdykset sähkösy-tvtysvirralla useissa siihen yhdistetyissä räjäytinpiireissä 5 (1-2), käsittää ohjausyksikön (1-1), jossa on sytytyssignaa- ligeneraattori ja joka on sijoitettu erilleen räjäytinpii-reistä, ja ainakin yhden monikanavasytyttimen (MCE) (1-2), joka on yhdistetty ohjausyksikköön ja käsittää useita kanavia (1-3), joissa jokaisessa on aina yhteen räjäytinpiiriin 10 yhdistettävä ulostulo, ja jokaisen monikanavasytyttimen käsittäessä sytytyslaitteen (15-14), joka reagoi ohjausyksiköstä (1-1) tulevaan sytytyssignaaliin sytytysvirran syöttämiseksi jokaiseen räjäytinpiiriin etukäteen määrätyin välein sytytyssignaalin vastaanottamisen jälkeen, tunnettu 15 siitä, että jokaisessa monikanavasysyttimessä on energiavaraa ja (25-7), joka ottaa vastaan ja varastoi ohjausyksikön (1-1) syöttämän sähköenergian ja alite (25-6), jolla testataan jokaiseen kanavaan (1-3) yhdistetyn räjäytinpiirin impedanssi, ja että ohjausyksikkö (1-1) käsittää energialäh-20 teen (4-5), josta saadaan kaikkien siihen yhdistettyjen moni-kanavasytyttimien tarvitsema sähköenergia, ja laitteen (4-1), joka lähettää kyselyn jokaiselle monikanavasytyttimille, niin että saadaan selville, ovatko monikanavasytyttimen kaikkien kanavien (1-3) räjäytinpiirit toimintakunnossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että ohjausyksikössä (1-1) on sytytyssig-naaligeneraattori (4-3), joka lähettää ainakin yhtä ominaistaajuutta, ja että kyselylaite määrittää, ilmaisevätkö kaikki monikanavasytyttimet (1-2) tämän ominaistaajuuden ja 30 edelleen siitä, että jokainen monikanavasytytin (1-2) käsittää laitteen (15-4), joka ilmaisee ominaistaajuuden esiintymisen, ja laitteen (15-3), joka ilmoittaa ominaistaajuuden esiintymisestä ohjausyksikölle (1-1).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, 35 tunnettu siitä, että jokaisessa monikanavasytytti-messä (1-2) on prosessori (15-1) ja useita kanavia (15-2), 19 72600 jotka on yhdistetty prosessoriin ja joita tämä ohjaa, ja että prosessori käsittää myös kanavien (1-3) ja ohjausyksikköön (1-1) menevän viestintälinkin (15-6) välisen liitännän jokaisen kanavan (1-3) käsittäessä tällöin oman energiava-5 raajan (25-7) ja sytytyslaitteen (25-2) .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa kanavassa on sisäänrakennettu impedanssin testauslaite (25-6).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että jokaisessa kanavassa on sisäänrakennettu viivelaite (25-2).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen impedanssin testaus-laite (25-6) suorittaa testatun piirin impedanssin kvanti- 15 tatiivisen mittaamisen, ja että jokainen kanava (1-3) käsittää laitteen (25-1), joka reagoi siitä mitattuun impedanssiin varatun energian jänni-teen tai sytytysvirraksi muutetun virran jännitteen säätämiseksi sellaiseksi, että sillä saadaan etukäteen määrätty optimivirta kanavan räjäy-20 tinpiirissä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että räjäytinpiirit on muuntajakyt-ketty vaihtovirralla sytytettäviin räjäyttimiin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että räjäytinpiirit on kytketty sähkörä- jäyttimiin ferriittirenkailla (2-5).

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että räjäytinpiirin impedanssin testauslaite käsittää säädettävän taajuusgeneraattorin (25-3), 30 jolla saadaan muuttuva koestussignaali räjäytinpiiriin virran voimakkuuden ollessa tällöin pienempi kuin piirin räjäyt-timien sytyttämiseen tarvittavan virran voimakkuus ja taajuuden vastatessa ainakin räjäytinpiirin resonanssitaajuut-ta ja impedanssin ilmaisulaitteen (25,6), joka tarkkailee 35 räjäytinpiirin impedanssin muutoksia koestussignaalin taajuuden muutosten avulla ja ilmaisee tällöin ne taajuudet, 20 7260 0 joilla impedanssi läpäisee minimiarvon, testauslaitteen käsittäessä myös laitteen, joka mittaa tämän minimi-impedanssin ja siihen liittyvän taajuuden, joka on resonanssitaa-juus sekä laitteen (25-5), jolla muodostetaan sytytysvirta, 5 jonka taajuus vastaa räjäytinpiirin resonanssitaajuutta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa monikanavasytytti-men kanavassa (1-3) on laite (25-7), joka ilmaisee, kun kanava ei syötä sytytysvirtaa sytytyssignaalin perusteella, 10 ja että ohjausyksikössä on laite (6-2), joka ilmoittaa, kun kanava on toimintakyvytön.

11. Menetelmä, joka koskee räjähdysten käynnistämistä sähkösytytysvirralla useissa räjäytinpiireissä ja käsittää jokaisen räjäytinpiirin yhdistämisen ainakin yhden monika- 15 navaräjäyttimen (MCE) (1-2) kanavaan (1-3) ja monikanavasy-tyttimen yhdistämisen ohjausyksikköön (1-1), joka on erillään räjäytinpiireistä ja käsittää sytytyslaitteen (15-4), joka reagoi ohjausyksiköstä (1-1) tulevaan sytytyssignaaliin sytytysvirran syöttämiseksi jokaiseen räjäytinpiiriin etu-20 käteen määrätyin välein sytytyssignaalin vastaanottamisen jälkeen, tunnettu siitä, että jokaisessa monikana-vasytyttimessä on energiavaraaja (25-7), joka ottaa vastaan ja varastoi ohjausyksikön (1-1) syöttämän sähköenergian, ja laite (25-6), jolla testataan jokaiseen kanavaan yhdistetyn 25 räjäytinpiirin impedanssi sekä laite (15-3), joka ilmoittaa räjäytinpiirin impedanssin ohjausyksikölle (1-1), edelleen tunnettu siitä, että ohjausyksikkö käsittää energialähteen (4-5), josta saadaan kaikkien ohjausyksikköön yhdistettyjen monikanavasytyttimien tarvitsema sähköenergia ja kyselylait-30 teen (4-1), jolla saadaan jokaisesta monikanavasytyttimestä (1-2) selville, ovatko monikanavasytyttimen kaikkien kanavien (1-3) räjäytinpiirit toimintakunnossa sekä laitteen (4-4), jolla laitteiston käyttäjä saa tiedon toimintakyvyttömän räjäytinpiirin käsittävistä kanavista ja että sähkö-35 energian syöttö tapahtuu energialähteestä energiavaraajaan (25-7), räjäytinpiirin (2-2) impedanssi testataan, jokaiselle 21 72600 monikanavasytyttimelle (MCE 81-2) lähetetään kysely ja muodostetaan sytytyssignaali, joka aktivoi sytytyslaitteen (15-14) sytytysvirran muodostamiseksi räjäytinpiiriin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että räjäytinpiirit (2-2) on muun-tajakytketty sähköräjäyttimiin ja että jokaisen räjäytin-piirin impedanssi testataan syöttämällä muuttuva koestus-signaali räjäytinpiiriin sellaisella taajuudella, joka vastaa ainakin räjäytinpiirin resonanssitaajuutta ja että im-10 pedanssi ilmaistaan resonanssitaajuudella ja sytytysvirta tulee sytytyslaitteesta (15-14) pääasiassa räjäytinpiirin resonanssitaajuudella. 22 72600