FI72203B - Patronutdragare foer eldvapen - Google Patents

Description

ΓΒ1 m KUULUTUSjULKA.SU 7 ο 9 Π 7 l J ^ UTLÄGGNINGSSKRIFT /ZZUD

• c (45) p 1 c ^ t i r.y j n ,: l f y (51) Kv.lk//lnt.CI.* F 41 C 15/12 SUOMI—FI NLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801101 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 08.0^+.80 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 08.0^.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 10.10.80

Patentti· ja rekisterihallitus ^ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 12 86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansokan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 09 · 0A . 79 30.08.79 USA(US) 28503, 071279 (71) Remington Arms Company, Inc., 939 Barnum Avenue, Bridgeport,

Connecticut, USA(US) (72) Kenneth Charles Rowlands, Utica, New York, USA(US) (7¾) Oy Koister Ab (5¾) UIosvetäjä1 aite tuliaseisiin - Patronutdragare för eldvapen

Keksintö koskee yleisesti tuli - eli ampuma-aseita ja erityisesti parannettua rengastyyppistä patruunan tai paremminkin hylsyn ulosvetäjää, joka on tarkoitettu käytettäväksi lukolla ladattavissa aseissa. Tarkemmin kuvattuna keksinnön kohteena on ulosvetä-jä tuliaseeseen, joka käsittää lukon, jonka etupintaan on muodostettu kehärengas, jonka sisäseinä rajaa lieriömäisen syvennyksen patruunan kannan vastaanottamiseksi, jolloin sisäseinään on muodostettu kaarimainen välysuurre, joka ulkonee säteittäisesti syvennyksestä kehärenkaaseen ja muodostaa huulloksen välysuurteen ja lukon etupinnan väliin, ja välysuurteeseen sijoitetun joustavan ulosveto-rengassegmentin, joka on varustettu keskiosastaan kynnellä patruunan kantaan tarttumiseksi ja joka voi taipua säteettäisesti ulospäin patruunan kannan päästämiseksi syvennykseen.

Nykyisin laajalti käytetty rengasulosvedin muodostuu kimmoisesta, kaarimaisen renkaansegmentin muotoisesta teräsjousesta, jonka kaaripituuden puoliväliin on muodostettu ulosvetokynsi, joka 2 72203 tarttuu patruunan hylsyn kannassa olevaan ulosvetouraan tai laippaan. Rengasulosvedin asennetaan taivuttamalla sitä ensin kokoon ja sovittamalla se sitten lukon etupäätypintaan muodostettuun lieriömäiseen syvennykseen. Syvennystä ympäröi rengasulkonema tai -kaulus, joka on muodostettu lukon etupinnan taakse ja jossa on epäkes-kinen liikuntavara- eli välysuurros (onsittu alue), joka on tehty säteittäisesti ulospäin ulottumaan syvennyksen sisäseinään eli mainittuun kaulukseen ottamaan vastaan ulosvetimen. Kun lukko viedään sulkuasentoon, ulosvetokynsi painuu joustaen välysuurrokseen patruunan mennessä syvennykseen ja lopulta joustaa takaisin patruunan hylsyn kannassa olevaan ulosvetouraan. Kun lukko avataan uudelleen, jousikuormitteinen ulosheitintappi kääntää patruunan tai hylsyn silloin ulosvetouraan kytkeytyneen kynnen ympäri ja heittää sen ulos aseesta.

Tavallisena käytäntönä on kiinnittää rengasulosvedin kehä-suunnassa oikeaan paikkaansa välysuurroksen ja ulosheittimen suhteen niittaamalla se toisesta päästään lukon rengaskauluksen läpi; kaikissa hakijan nykyisissä valmistamissa kiväärimalleissa, joissa patruunan sytytys tapahtuu keskeltä, onkin tällä tavalla niitattu ulos-vedin. Mutta tähän niittaukseen liittyy pari käytännön haittaa sekä varsinaisessa käytössä että valmistuksessa. Ulosvedin on vaikea asettaa paikalleen ja kiinnittää niitillä, jos vika sattuu kentällä. Messinkikaapeita ja likahiukkasia kasaantuu toisinaan syvennykseen ulosvetimen taakse estäen tämän toimintaa ja niiden poistaminen on vaikeata.

Mitä tulee valmistusongelmiin, lukon päässä on suoritettava joukko koneistus-, kokoamis- ja käsisasennustöitä ulosvetimen niitin paikalleen saamiseksi. Lisäksi ulosvetimen kynnen asemaa lukon syvennyksen suhteen, mikä on kriittinen, ei voida pitää koko sen valmistus- ja lämpökäsittelyvaiheiden ajan tarkalleen oikeana ja niinpä täytyykin suorittaa kompensointi muotoilemalla ulosvedin uudelleen sen tultua paikalleen niitatuksi.

Niititön ulosvedin on ehdotettu US-patentissa 2 473 373 -Howell, julkaistu 14. kesäkuuta 1949 ja siirretty esillä olevan hakemuksen omistajalle. Tämän patentin mukaan ulosvetorengas voi vapaasti kiertyä tietyissä rajoissa, jotka on asetettu muodostamalla pakotusulkonemat, jotka työntyvät syvennyksen seinään sen etupuolen rengasmaisesta reunaosasta. Syvennyksen seinällä on pyöreä poikki '/2203 leikkaus ilman tavallista sisäleikkausta eli -uurrosta, ja ulosve-torenkaassa on päittensä läheisyydessä ympyränkaariosia toiminnassa tähän seinään tukeutuvina laakeripintoina. Renkaan ympyränkaari-osien välissä sijaitseva kynsiosa on suhteellisen loiva kaari, joka on normaalisti välimatkan päässä syvennyksen seinästä, niin että sille jää tilaa taipua ulospäin patrunnan hylsyn kannan ohipääsemi-seksi. Hakija käytti tätä ulosvedintä jonkin aikaa lukkolatauskivää-rissään, mutta jätti sen sitten pois niitatun ulosvetimen osoittauduttua paremmaksi.

Tämän keksinnön päätavoitteena on saada aikaan parannettu niititön rengasulosvetolaite, joka on erittäin kestävä ja hyvin helppo puhdistaa tai vaihtaa. Parannetun ulosvetimen tunnusmerkkeinä ovat myös yksinkertaistettu valmistus ja asennus eikä sen toimintaa haittaa pienehköt mittavaihtelut, joita lämpökäsittely normaalisti aiheuttaa. Edellä mainitun toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle ulos-vetäjälle on tunnusomaista, että ulosvetorengassegmentin vapaat päät on taivutettu ulospäin pidätinvarsien muodostamiseksi, että sisäseinään, välysuurteen kehän vastakkaisten päitten kohdalle on muodostettu säteisuurteet, joihin pidätinvarret normaalisti sijoittuvat rengassegmentin keskiosan ja kynnen pitämiseksi kehäsuunnassa välysuurteen kohdalla ja välimatkan päässä sisäseinästä, ja että ren-gassegmentin taipuessa säteettäisesti ulospäin pidätinvarret liukuvat säteisuurteiden suhteen. Edullisesti säteisuurteet ja välysuur-re leikkaavat toisiaan kahden ulokkeen muodostamiseksi sisäseinään välimatkan päähän toisistaan, jolloin nämä ulokkeet ovat normaalisti kosketuksessa pidätinvarsiin näiden ja rengassegmentin keskiosan liittymäkohdassa. Kun patruuna saavuttaa lopullisen sijaintipaikkan-sa syvennyksessä, jolloin kynsi voi vapaasti mennä patruunan ulos-vetouraan taipuneen ulosvetimen jousivoimalla, tämä jousivoima vaikuttaa myös ulokkeisiin eli nokkiin pidätinvarsien viemiseksi takaisin normaaleihin lepoasentoihinsa säteisuurroksiin. Ulosvetorenkaan taipumat eivät keskity mihinkään erityiseen kohtaan, vaan jakautuvat sen koko pituudelle, millä vältetään niitillä, kun sitä käytetään, oleva pyrkimys keskittää taivutusjännitykset lähelle kiinnityskohtaansa.

Niissä itselataavissa eli automaattiaseissa, joissa on kiertyvä lukko pyrkivät tämän liikkeet olemaan rajut. Ulosvetimen kynnen ja patruunan hylsyn välisestä kitkavoimasta voi tulla niin suuri, 4 72 2 0 3 että se estää ulosvetimen kiertymisen lukon mukana, vie sen pois oikeasta kulma-asennostaan ja mahdollisesti vahingoittaa pidätinvar-sia. Tällaisissa tapauksissa tämä siirtyminen estetään lisäämällä sopiva kiertymisenestoelin. Tämä voi muodostua takaulokkeesta, joka menee ulosvetorenkaasta ympäröivän syvennyksen seinään porattuun reikään, tai tapista, joka on asennettu tällaiseen reikään ja ulottuu syvennykseen kohdassa, missä se ehkäisee renkaan kiertymisen. Vaihtoehtoisesti lukkoon voidaan leimausmeistämällä tms. muodostaa samaa tarkoitusta varten svyennykseen työntyvä uloke.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa oheisten piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on osittain leikkauksessa esitetty etupäätykuva tuliaseen lukosta, jossa on tyypillinen, ennestään tunnettu niitattu ulosvetolaite; kuvio 2 on perspektiivikuva kuvion 1 ulosvetorenkaasta aseesta poistettuna; kuvio 3 on perspektiivikuva esillä olevan keksinnön mukaisesta niitittömästä ulosvetorenkaasta; kuvio 4 on osapäätykuva, joka esittää kuvion 3 ulosvedintä asennettuna ampuma-aseen lukon etupäätypintaan muodostettuun syvennykseen ; kuvio 5 on osaleikkauskuva kuvion 4 linjalta 5-5 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 6 on osaleikkauskuva kuvion 4 linjalta 6-6 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 7 on kuvion 4 kaltainen osapäätykuva, mutta esittää ulosvedintä taipuneessa asennossa, johon se menee lukon sulkeutuessa patruunan hylsyn kannalle; kuvio 8 on osaleikkauskuvan kuvion 7 linjalta 8-8 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 9 on osapäätykuva, joka esittää ulosvetolaitteen, joka on vartavasten tarkoitettu käytettäväksi itselataavissa aseissa ja jota on modifioitu lisäämällä siihen kiertymisenestotappi; kuvio 10 on osaleikkauskuvion 9 linjalta 10-10 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 11 on osaleikkauskuva kuvion 10 linjalta 11-11 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 12 on osapäätykuva, joka esittää toisen ulosvetolait- 5 72203 teen, joka on sovitettu käytettäväksi itselataavissa aseissa ja jota on modifioitu lisäämällä kiertymisenestouloke ulosvetorenkaa-seen; kuvio 13 on osaleikkauskuva kuvion 12 linjalta 13-13 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 14 on osaleikkauskuvan kuvion 12 linjalta 14-14 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 15 on leikkauspäätykuva, joka esittää lukkoa modifioituna lisäämällä siihen meistämällä tehty uloke, joka on vaihtoehtoinen kiertymisenestoelin; kuvio 16 on osaleikkauskuva kuvion 15 linjalta 16-16 nuolien suunnasta katsottuna; kuvio 17 on leikkauspäätykuva, joka esittää lukon, johon on tehty leimausmeistämällä tai pakottamalla uloke, joka sijaitsee eri kohdassa kuin kuvioiden 15 ja 16 uloke; kuvio 18 on osaleikkauskuva kuvion 17 linjalta 18-18 nuolien suunnasta katsottuna; ja kuvio 19 on osaleikkauskuva kuvion 17 linjalta 19-19 nuolien suunnasta katsottuna.

Kuviot 1 ja 2 esittävät tyypillisen nykyisin käytössä olevan niitatun ulosvetolaitteen sovellettuna tässä havainnollistetussa tapauksessa pääasiassa lieriömäiseen ampuma-aseen lukkoon 1, jonka etupäätypinta 2 on sovitettu tavanomaisesti sulkeutumaan käsituli-aseen piippua (ei esitetty) vasten. Etupintaan 2 on porattu lieriö-syvennys 3, joka takana päättyy tasaiseen tukipintaan 4 ja jota ulkoneva reunaosa eli kaulus 5 ympäröi. Syvennys 3 on mitoitettu ottamaan sisäänsä patruunan kannan, joka saatetaan paikalleen syvennykseen sulkemalla lukko, samalla kun patruunan etuosa asettuu piipun takaosan sisään. Tavanomainen iskuri 6 ja ulosheitin 7 on asennettu liikkumaan aksiaalisesti lukossa rei'issä, jotka on porattu siihen keskelle ja sivulle. Syvennyksen seinään on muodostettu siinä kaarimaisesti kulkeva välysuurros 8, joka ei avaudu lukon etupintaan 2.

Tähän välusuurrokseen 8 on asetettu joustavasta teräksestä renkaan segmentistä muodostuvan ulosvetorengas 9, painamalla sitä riittävästi kokoon sen saamiseksi menemään syvennykseen 3 ja antamalla sen sitten ojentua välysuurrokseen 8, joka pitää sen lukon etupinnan takana. Ulosvetorenkaar. 9 toisessa päässä 10 on niitin- 6 72203 reikä 11 niitille 12 renkaan kiinnittämiseksi määrättyyn kulma-asentoon rengasulkoneman 5 ja ulosheittimen 7 suhteen. Renkaan toinen pää 13 jätetään vapaaksi, niin että rengas voi kimmoisasti taipua säteittäisesti sisään ja ulos välysuurroksessa.

Ulosvetorenkaan 9 kaaren keskikohtaan on muodostettu kynsi 14, joka esitetyllä tavalla työntyy syvennyksen 3 alueelle renkaan ollessa normaalissa, taivuttamattomassa asennossaan. Kun lukko 1 suljetaan patruunan hylsyn (ei esitetty kuviossa 1) kantaa vasten, jolla on vain vähän pienempi halkaisija kuin syvennyksellä, patruuna painaa kynnen 14 pois tieltä, mikä aiheuttaa renkaan 9 taipumisen liikuntavarauurrokseen 8. Kun patruuna tukeutuu syvennyksen 3 pohjaan, sen ulosvetoura pääsee ottamaan vastaan kynnen 14 ja rengas 9 vapautuu taivutusjännityksestä liikkuessaan säteit-täisesti sisäänpäin esitettyyn asentoon. Lukon 1 seuraava avaus-liike saattaa kynnen vetämään hylsyn pois aseen patruunapesästä (ei esitetty); kun hylsy pääsee pois pesästä, jousikuormitteinen ulosheitin 7 heittää sen sivuttaisesti ulos syvennyksestä kynnen 14 toimiessa ulosheittoliikkeen kääntökeskiönä.

Tämä toimintajakso aiheuttaa renkaan 9 toistuvan kimmoisan taipumisen niitatun päänsä 10 ympäri, jolloin rengas, ollessaan kiinnitetty ulokepalkin tavoin, joutuu alttiiksi taivutusjännitys-keskittymälle niitinreikänsä 11 läheisyydestä. Niinpä tällaisella niitatulla ulosvetimellä onkin melko rajallinen odotettavissa oleva kestoikä.

Kuvioiden 1 ja 2 ulosvetimen oikea toiminta vaatii liikunta-varatilan 8 pitämisen kohtalaisen vapaana liasta ja messinkikaa-peista, niin että rengas 9 voi vapaasti taipua sen sisään. Tämä tila 8 on vaikea puhdistaa niitatun rakenteen takia.

Viitaten kuvioihin 3-6, näissä esitetty esillä olevan keksinnön mukainen parannettu niititön ulosvetolaite käsittää joustavan ulosvetorenkaan 21, joka on kaarimaisen renkaansegmentin muodossa. Renkaan vapaat päät 23 ja 24 muodostavat pidätinvarret, jotka kaartuvat ulospäin pääasiassa ympyränkaarimaisesta keskiosasta, jossa on jousivarret 25 ja 26 sekä kynsi 30. Jousivarsiin on muodostettu apulovet 32 ja 33 normaalisti kasautuvien messinkikaapeiden eli -jätteiden ja likahiukkasten keräämiseksi ja käyttäjän sallimiseksi helposti ravistaa tai puhaltaa ne ulos.

Kuten kuvioissa 4-6 on esitetty, lukon 22 pää, jolla on tar- 7 72203 koituksenmukainen muoto mihin hyvänsä tietyntyyppiseen aseeseen, on varustettu lieriömäisellä syvennyksellä 15, joka lähtee taaksepäin piippua koskettavasta lukon etupäätypinnasta 16 tasaiseen pohjapintaan 17 asti. Syvennyksellä on hieman suurempi halkaisija kuin patruunan hylsyllä 29, joka menee tähän syvennykseen ja asettuu sen pohjapintaa 17 vasten, kun lukko suljetaan patruunan viemiseksi piipun patruunapesään (ei esitetty).

Syvennys muodostaa lukon etupintaan rengasulkoneman 18, joka täysin ympäröi piipusta esiinpistävän patruunan kannan osaa edesauttaen huomattavasti ampuma-aseen turvallisuutta.

Lukkoon on liukuvasti sijoitettu tavanomainen ulosheitin 7, joka on järjestetty jousen ponnettamana työntymään syvennykseen 15 patruunan hylsyn ulosheittämiseksi, kun lukko avataan. Syvennyksen 15 keskustaan on muodostettu sopiva aukko 6 tavanomaisen iskurin (ei esitetty) vastaanottamiseksi.

Syvennyksen 15 kehäsuuntaiseen seinään on muodostettu välys-uurros 31 ja kaksi tähän nähden symmetrisesti välimatkan päähän toisistaan sijoitettua lyhyempää säteisuurrosta 27 ja 28, jotka kolme uurrosta muodostavat leikkauskohtiinsa ulokkeet eli nokat 19. Nämä uurrokset eivät ulotu lukon etupintaan, vaan jäljelle jää kaareva huullos 20 edistämään ulosvetorenkaan sijoittamista syvennykseen. Ulosvetorengas 21 asennetaan lukkoon 21 yksinkertaisesti joustavasti taivuttamalla sitä tarpeeksi sen saamiseksi syvennykseen ja sitten päästämällä se ojentumaan ja siten asettumaan välysuurrokseen 31. Pieni apuleikkaus 34 huulloksessa 20 saattaa olla edullinen tämän asennustoimenpiteen helpottamiseksi ja ulosvetimen ylijännitty-misen välttämiseksi varsinkin pienikaliperisissa aseissa. Kun rengas ojentuu eli pidentyy, se kääntyy jousivoimallaan, jolla se vaikuttaa nokkiin 19, pidätinvarsien 23 ja 24 asettamiseksi paikoilleen säteisuurroksiin 27 ja 28.

Lukon sulkuliikkeen päättäminen vie kynnen 30 aksiaalisesti kohdakkain patruunan tavanomaisen ulosvetouran 37 kanssa. Taipunut ulosvetorengas voi silloin jousivoimallaan ojentua eli palautua kuvioiden 4-6 mukaiseen asentoon, ja pidätinvarret 23 ja 24 painautuvat nokkien 19 yli tukeutumaan säteisuurroksiin 27 ja 28. Lukon seuraava avaus saattaa kynnen 30 vetämään hylsyn 29 ulos patruunapesästä, mitä seuraa jousiponnetteisen ulosheittimen 7 eteenpäinliike, joka sinkauttaa hylsyn ulcs aseesta kääntäen sen 8 72203 kääntöpisteenä toimivan kynnen ympäri.

Kavennus lovien 32 ja 33 tehtävänä ei ole pelkästään kerätä likaa tämän poistoa helpottavalla tavalla, vaan myös pienentää ulosvetorenkaan jousivakiota jousimateriaalia vähentämällä. Tämä on omiaan helpottamaan ulosvetimen asennusta ja poistoa sen käyttöikää lyhentämättä.

Kuvioiden 3-8 ulosvetolaite soveltuu erittäin hyvin käytettäväksi käsikäyttöisissä tuliaseissa ja tähänastiset testit osoittavat sen olevan hyvin pitkäikäinen näissä käyttötapauksissa.

Itselataavissa eli automaattiaseissa lukon kiertoliike sen avautuessa ja vetäessä ulos patruunan hylsyn on kuitenkin melkoisen raju, ja kitkavoimasta kynnen 30 ja hylsyn välillä, joka on juuttuneena patruunapesään, saattaa tulla kyllin suuri estämään ulos-vetorenkaan kiertymisen lukon mukana. Tämä pyrkii deformoimaan pidätinvarsia 23 ja 24 ja saattaa lopulta aiheuttaa kynnen työntymisen liian pitkälle syvennykseen 15. Tämän ulosvetimen kiertymis-liikkeen estämiseksi järjestetään keksinnön mukaan kiertymisenesto-elin automaattiaseisiin.

Tämä kiertymiestoelin voi olla tapin 35 muodossa, kuten on esitetty kuvioissa 9-11, joissa osat, jotka vastaavat edeltävän suoritusmuodon osia, on merkitty samoilla viitenumeroilla. Tasa-pohjareikä 36 on porattu lukon 22' sivupintaan välysuurroksen 31 yhteyteen tämän takapinnan 17 läheisyyteen ja kehäsuunnassa apulo-ven 32 kohdalle lähelle kynttä 30. Tappi 35 on asetettu tähän reikään ja varmistettu pakottamalla lukon ainetta sen päälle reiän ympäriltä. Tappi 35 ulottuu apuloveen estämään ulosvetimen 21 mainittavan kiertymisen toiseen suuntaan; kuviosta 9 katsottuna oletetaan, että lukko kiertyy vastapäivään avautuessaan ja sen vuoksi tappi on järjestetty estämään ulosvetimen luiston myötäpäivään. Jos lukko olisi järjestetty avautumaan myötäpäiväisellä kiertoliikkeellä, tappi 35 sijoitettaisiin silloin apuloveen 33 estämään ulosvetimen luiston vastakkaiseen suuntaan. Tapin vaihtoehtoista sijoitusta kehäsuunnassa kohdakkain kynnen 30 keskustan kanssa on kokeiltu, mutta koska tämä vaatii apuloven renkaaseen, jossa on tässä kohdassa suuri jännitys, se saattaa aiheuttaa ulosvetimen kestoiän lyhenemisen eikä sitä siksi suositeta.

Toinen kiertymisenestoelin, jona toimii ulosvetorenkaaseen 21" muodostettu takauloke 38, on esitetty kuvioissa 12-14, joissa 9 72203 jälleen osat, jotka vastaavat edeltävien suoritusmuotojen osia, on samalla tavalla numeroitu. Takauloke 38 on mieluimmin kehäsuun-nassa kohdakkain kynnen 30 kanssa, so. kitkavoiman vaikutuskoh-dassa. Lukon 22" sivupinnan läpi on porattu säteittäinen reikä 39 syvennyksen 15 pohjapinnan 17 yhteyteen muodostamaan pyöreäpoh-jaisen uran takaulokkeen 38 vastaanottamiseksi. Välystä on järjes-tettu reikään 39 takaulokkeen pituussuuntaista liikuntavaraa varten, mutta oleellinen suhteellinen kiertoliike on kuitenkin estetty.

Kuvioissa 15 ja 16 on esitetty kolmas vaihtoehtoinen kierty-misenestoelin, joka on pääasiassa puolilieriömäinen uloke 43, joka on muodostettu lukon 22 1 1 1 uurrokseen 31 ulkonenaan syvennyksen pöhjapinnasta 17. Tämä uloke 43 sijaitsee kehäsuunnassa samassa kohdassa kuin kuvioiden 9-11 tappi 35 ulosvetorenkaaseen nähden (jota ei ole näissä kuvioissa selvyyden takia esitetty) ja se toimii samalla tavalla. Se voidaan muodostaa meistämällä käyttäen leimausmeistiä, joka jättää vähäisen painauman 42 lukon ulkopintaan. Muovausastin täytyy asettaa sisäpintoja 31 ja 17 vasten, ja todettu välttämättömäksi jäykästi ja rajoittuvasti tukea myös lukon ulkopinta sen vääristymisen välttämiseksi.

Aikaansaamaansa monimutkaisuuden vuoksi ulokkeen 43 kuvioissa 15 ja 16 esitetty sijoituskohta ei ole suositeltavin. On todettu sopivammaksi muodostaa se kuvioissa 17-19 viitteellä 48 esitetysti lukon 22a toiseen säteisuurrokseen 27. Tähän kohtaan asetetaan leimausmeisti rengasulkoneman 18 materiaalin pakottamiseksi sopivaa vastinmuottia (ei esitetty) vasten ulokkeen 48 muodostamiseksi, jolloin rengasulkonemaan 18 muodostuu vastaava painuma 49. Tämä työ ei vaadi lukon ulkopinnan rajatuentaa sen muodonmuutoksen välttämiseksi. Uloke 48 estää ulosvetimen 21 kiertoliikkeen muodostaen vasteen sen toisen pidätinvarren 23 päälle. Kuviossa 17 otaksutaan lukon kiertyvän vastapäivään avautuessaan, mutta on ilmeistä, että jo lukko olisi järjestetty avautumaan myötäpäivään kiertymällä, uloke 48 sijoitettaisiin säteisuurrokseen 28 säteisuurroksen 27 asemesta.

On huomattava, että yksikään kuvioissa 9-19 esitetyistä kier-tymisenestoelimistä ei millään tavalla häiritse ulosvetorenkaan helppoa poistoa ja takaisinpanoa. Nykyiset automaattikiväärien testitulokset kallistuvat siihen, että näiltä rakenteilta voidaan odottaa hämmästyttävää kestoiän pidentymää verrattuna kuvioiden 1 ja 2 niitattuun ulosvetimeen.

Claims (10)

10 7220 3

1. Ulosvetäjä tuliaseeseen, joka käsittää lukon (1, 22), jonka etupintaan (2, 16) on muodostettu kehärengas (5, 18), jonka sisäseinä rajaa lieriömäisen syvennyksen (3, 15) patruunan kannan vastaanottamiseksi, jolloin sisäseinään on muodostettu kaarimainen välysuurre (8, 31) joka ulkonee säteittäisesti syvennyksestä kehä-renkaaseen ja muodostaa huulloksen (20) välysuurteen ja lukon etupinnan väliin, ja välysuurteeseen sijoitetun joustavan ulosveto-rengassegmentin (9, 21), joka on varustettu keskiosastaan kynnellä (14, 30) patruunan kantaan tarttumiseksi ja joka voi taipua säteet-täisesti ulospäin patruunan kannan päästämiseksi syvennykseen (3, 15), tunnettu siitä, että ulosvetorengassegmentin (21) vapaat päät on taivutettu ulospäin pidätinvarsien (23, 24) muodostamiseksi, että sisäseinään, välysuurteen (31) kehän vastakkaisten päitten kohdalle on muodostettu säteisuurteet (27, 28), joihin pidätinvarret (23, 24) normaalisti sijoittuvat rengassegmentin (21) keskiosan ja kynnen (30) pitämiseksi kehäsuunnassa välysuurteen kohdalla ja välimatkan päässä sisäseinästä, ja että rengassegmentin (21) taipuessa säteettäisesti ulospäin pidätinvarret (23, 24) liukuvat säteis-uurteiden (27, 28) suhteen (kuviot 4 ja 7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että säteisuurteet (27, 28) ja välysuurre (31) leikkaa-vat toisiaan kahden ulokkeen (19) muodostamiseksi sisäseinään välimatkan päähän toisistaan, jolloin nämä ulokkeet ovat normaalisti kosketuksessa pidätinvarsiin (23, 24) näiden ja rengassegmentin keskiosan liittymäkohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että pidätinvarret (23, 24) on järjestetty menemään muotoon mukautuvan kosketukseen sisäseinän niiden osien kanssa, jotka sijaitsevat säteisuurteissa (27, 28).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että syvennyksessä (15) on lukon etupinnassa pääasiassa pyöreä aukko, jota kehärengas (18) ja huullos (20) rajaavat, että välysuurre (31) on epäkeskinen tähän pyöreään aukkoon nähden ja että rengassegmentin (21) keskiosa on sovitettu välysuurteen sisäpuolelle kynnen (30) ulottuessa kyseiseen pyöreään aukkoon. Il 72203

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että siinä on kiertymisenestoelin, joka on sovitettu estämään rengassegmentin (21) kiertymisen lukon (22) suhteen ainakin toisessa kulmasiirtymissuunnassa, mutta sallimaan sen vapaan taipumisen säteittäisessä suunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ulosvetäjä, tunnet- t u siitä, että kiertymisenestoelin on kiinnitetty lukkoon ja ulottuu syvennykseen (15) estääkseen ulosvetorengassegmentin (21) suhteellisen kiertymisen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että kiertymisenestoelin on tappi (35) ja että kehä-renkaaseen (18) on muodostettu syvennykseen (15) ulottuva aukko (36) tapin (35) vastaanottamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että kiertymisenestoelin on uloke (43, 48), joka on muodostettu yhtenäiseksi sisäseinään ja ulottuu syvennykseen (15).

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että rengassegmentin (21) keskiosaan on muodostettu ainakin yksi apulovi (32, 33) kehäsuunnassa välimatkan päähän kynnestä (30) ja sijoitettu ottamaan sisäänsä kiertymisenestoeli-men (35).

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ulosvetäjä, tunnet-t u siitä, että kiertymisenestoelin (38) on kiinnitetty rengasseg-menttiin (21) ja että syvennyksen (15) sisäpuoli on muodostettu kytkeytymään kiertymisenestoelimeen (38) rengassegmentin (21) kiertymisen estämiseksi. 12 7 2 2 0 3