FI72199B - Fraonluftventil - Google Patents

Description

72199

Poistoilraaventtiili Fränluftsventil

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannossa määriteltyyn poistoilmaventtiiliin. Poistoilmaventtiili on tarkoitettu yleensä käytetyn ilman poistoon tilasta imuvaikutuksella tai painevaikutuksella. Tässä tarkoitetaan venttiiliä, jonka avulla ilma virtaa ensimmäisestä tilasta toiseen.

Aikaisemmin tunnetussa tämän tapaisessa poistoilmaventtiilissä on venttiilin pesä varustettu alustaosalla, joka on muodoltaan katkaistu kartio, joka on yhteistoiminnassa vastaavalla tavalla muotoillun venttiilirungon kanssa, jolla kuitenkin on pienemmät mitat niin, että muodostuu kooltaan vaihteleva kaarevareunainen ilmarako, jonka kautta poistoilma voi kulkea. Venttiilirunko on ankkuroitu alustaan esimerkiksi peltiruuvilla, joka esim. johdetaan alustassa olevaan rakoon alustan takasivulta ja sovitetaan venttiilirungon tarvitsemaan asentoon ennen venttiilin asennusta esim. ulosmenokanavaan. Vaihtoehtoisesti voi venttiilirunko olla liukuvasti laakeroitu kitkapidätyksellä. Tunnetaan myös muita venttiilirungon ankkurointi- ja asennustapoja.

Erään toisen aikaisemmin tunnetun rakenteen (DE-AS 2 503 022) mukaisesti on osittain pallomainen tai osittain kartiomainen venttiilirunko sovitettu kokonaan tai osittain vedettäväksi keskeisen akselin avulla vasten vastaavalla tavalla muotoiltua alustaa, jonka avulla venttiilin läpi kulkevan virtauksen sulkeminen tai kuristaminen tapahtuu. Tälläinen venttiilirakenne on sekä tilaavievä että monimutkainen ja tulee siten suhteellisen kalliiksi. Asetusmekanismi vaatii useita kalliita ja monimutkaisella tavalla valmistettavia osia ja tarvitaan olennaisia ennakkovalmisteluja, jotta tällainen venttiili voidaan koota ja vastaavasti asentaa. Venttilirunko on aina sovitettu keskelle ilma-aukkoa tai se on jopa osa aukosta, jossa tätä venttiili-runkoa kannattava keskiakseli sekä sen ripustuselimet ovat hyvin häiritseviä sen lisäksi, että tällä tavoin syntyy ylimääräinen ongelma venttiilin likaantumisesta ajan kuluessa ja muita seuraavassa osassa selvitettäviä epäkohtia.

72199

Myös julkaisusta SE 67 562 on aikaisemmin tunnettu venttilira-kenne, joka käsittää uloimman sylinterin muotoisen putken, jossa on lähes halkaisijasuunnassa vastakkaisille kohdille järjestetyt sisäänmeno- ja vastaavasti ulostuloreiät tai aukot. Tähän ulkoputkeen on sovitetu sisäputki, jossa on ulkoputkea vastaavalla tavalla järjestetyt reiät tai aukot. Sisäputkea voidaan kiertää ulkopuolelta liikutettavalla kädensijalla niin, että eri aukot ovat kokonaan tai osittain tai eivät ollenkaan toistensa kohdalla, jolloin maksimaalinen, vastaavasti kuristettu ja vastaavasti suljettu läpivirtaus saadaan aikaan. Tällaisella venttiilillä on useita epäkohtia, esim. tuuletuskanavalta vaaditaan suurta halkaisijaa, jotta venttiili voidaan sijoittaa ja läpivirtausaukot täytyy kuitenkin muotoilla suhteellisen pieniksi, koska muuten ei voida saada aikaan mitään sulkutoimin-taa. Lisäksi kädensija on sijoitettu epäedullisimpaan paikkaan, nimittäin keskelle tuuletuskanavan aukkoa, josta on seurauksena se epäkohta, että joka tapauksessa mikään mainittavampi ilmavirtaus ei koskaan voi kulkea sen ohi joutumatta virtaamaan ylös tai alas tällä kohdalla, mikä on hankala rajoitus. Rakenne muistuttaa huilua ja saa aikaan melua pakotetun ilmavirtauksen aikana, mitä ei ollenkaan voida hyväksyä venttiililtä. Rakenne on sitä paitsi hyvin tilaavievä ja se on erittäin altis likaantumaan ja erittäin vaikea hoitaa. Metallista valmistetut osat voivat ruostua ja tarttua kiinni toisiinsa ja venttiili voidaan helposti asentaa väärin erehdyksessä, minkä kädensijan sijoitus mahdollistaa. Venttiili on luultavasti käyttökelvoton automaattiseen suljentaan, esim. paloventtiiliksi, koska tälläisen kak-soissylinterimäisen rakenteen säätämisessä vaaditaan luultavasti suurta säätövoimaa. Kuten aikaisemmin on mainittu, aivan liian helposti käytettävissä olevaksi järjestetty kädensija sekä on tiellä että mahdollistaa asennusvirheet, mikä on periaatteessa tietenkin ensikädessä mahdollista siksi, että säätö-elimeksi muodostettu kädensija on liikkuva eikä paikallaan oleva ja sen lisäksi aina vaaditaan kehän suunnassa yhtä pitkää asennusliikettä kuin ulommassa seinässä olevan ilman läpivir-tausreiän kasvattaminen tai pienentäminen vaatii.

721 99 3 Nämä venttilirakenteet ovat siten epäedullisia monessa suhteessa, erityisesti tällä hetkellä, jolloin on kulunut pitkä aika siitä kun nämä rakenteet on kehitetty. Ajan kuluessa on esitetty yhä suurempia vaatimuksia poistoilmaventtiilien erilaisille toiminnoille ja ominaisuuksille. Näitä ei ainakaan suuremmissa yhdistelmissä ole saatu aikaan aikaisemmin tunnetuilla rakenteilla. Esimerkkinä voidaan mainita ne tänä päivänä hyvin korkeat vaatimukset, jotka asetetaan venttiileille matalan äänitason suhteen kaikissa käyttötilanteissa ja kaikissa käyttökohteissa ja vastaavasti tietyissä tapauksissa tietyissä erikoi-sisssa käyttötilanteissa tietyissä erikoisissa käyttökohteissa. Portaaton säätömahdollisuus on eräs toinen haluttu ominaisuus, mieluimmin täysin avoimen ja täysin suljetun läpimenoaukon välisellä osuudella, jolloin suurimman aukonleveyden tulisi voida vastata tuuletuskanavan leveyden oleellista osaa. Mainittu sää-dettävyys pitäisi voida saada aikaan venttilirungon yksinkertaisella ja varmalla ankkuroinnilla, edullisimmin yksinkertaisella ja varmalla kitkapidätyksellä ja käsisäädöllä tai vastaavalla, käyttäen erityistä vaikutuselintä, esimerkiksi nuoraa tai automaattista korkeissa lämpötiloissa toimivaa palolaukai-sijaa, jolloin venttili automaattisesti sulkeutuu. Lisäksi pitää venttilipesän ja/tai venttiilirungon olla helposti sijoitettavissa erilaisiin ulkoisiin olosuhteisiin ja niissä ei saa olla tilaa vieviä osia. Tällaisen poistoilmaventtiilin tulee olla myös hyvin pitkäikäinen, toimintavarma kaikissa olosuhteissa, helppo ja yksinkertainen sekä halpa valmistaa, asentaa ja säätää, minkä lisäksi erilaisiin eritystarkoituksiin tarvittavien erikoissovellutusten tulisi olla helppoja ja yksinkertaisia toteuttaa. Materiaalin kulutuksen tulee olla mahdollisimman pieni ja tarkoituksenmukainen. Viimeisenä, mutta ei kuitenkaan vähiten merkitystä omaavana, pitää venttiilin olla myös ulkonäöltään sopiva, koska se hyvin usein on täysin näkyvissä esim. huoneistossa tai vastaavassa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on pyrkiä saavuttamaan kaikki edellä esitetyt ominaisuudet ja toiminnat sekä sen lisäksi kohottaa tällä alalla vallitsevaa tekniikan tasoa useassa suhteessa edelleen ja esittää useissa eri suhteissa edullinen tuote.

4 721 99

Keksinnön mukaisesti tämä toteutetaan siten, että patenttivaatimuksen johdannossa esitetty poistoventtiili on pääasiassa muodostettu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyllä tavalla. Tällainen venttiili käsittää lukuisia etuja, joista ainoastaan joitakin esitetään tässä, kun sen sijaan muita etuja kuvaillaan myöhemmin. Venttiili käsittää korkeintaan puolipal-lonmuotoisen, vastaavasti puolisylinterinmuotoisen venttiilin tukipinnan, joka sen lisäksi pienenee suuruudeltaan lähes puoleen pinnan keskelle järjestetyn läpimenoaukon kohdalla, esim. jotta materiaalin menekki ja tilan tarve saadaan mahdollisimman pieneksi, jolloin venttiilin alusta voi edullisesti seurata esim. tuuletuskanavan aukon liitosseinämiä. Vsnttiilirungon ankkurointielin on periaatteessa sovitettu siten, ettei siihen pääse käsiksi ja venttiilirunko voidaan siten helposti lukita tiettyyn haluttuun käyttöasentoon ilman että on vaaraa siitä, että venttiilirungon asento voi muuttua vahingossa. Toisaalta voidaan venttiilirunko, jos niin halutaan, siirtää nopeasti ja helposti kaikkiin säätöasentoihin joko siten, että suoraan tartutaan venttiilirunkoon tai epäsuorasti käyttäem säätölaitetta tai vastaavaa. Tällöin voidaan kitkavoimat aina pitää helposti määriteltävissä rajoissa. Venttiili on äärimmäisen helppo pitää puhtaana ja siinä ei ole mitään aukkoja, joihin lika kertyisi. Lisäksi venttiilin etusivulle ja/tai takasivulle voidaan helposti sijoittaa säätöasteikko. Säätöasteikon sijoitus takasivulle valitaan sopivimmin silloin, jos halutaan, että venttiilin säädöt suorittaa asiantunteva henkilö. Sen ansiosta, että venttiilirunko on järjestetty kiinnittymään venttiilin tukipin-taan eri asennoissa periaatteessa kiinteän, tukipintaan kiinnitetyn elimen avulla, ei tarvita tilaa tai vastaavasti mitään elimiä toisaalta venttiilirungon kiinnipitämiseksi ja toisaalta sen asennuksen mahdollistamiseksi. Lopuksi on venttiilirunko kaikissa avatuissa asennoissaan järjestetty siten, että se ei ole virtaavan ilman tiellä vaan helpottaa päinvastoin sen kulkua venttiilin joka taholta, mitä vaikutusta venttiilirungon erityinen epäkeskeinen asento mitä suurimmassa määrin edistää. Kuitenkaan venttiilirungon ei tarvitse koskaan etääntyä kauas venttiilin tukipinnasta, ei edes silloin, kun venttiili on suu- n 721 99 5 rimmassa aukiasennossaan. Venttiiliin virtaava ilma ohjautuu venttiilissä aina kohti esim. venttiilin jälkeen seuraavan tuuletuskanavan keskustaa, jolloin epäedulliset ääntä aikaansaavat virtaukset vältetään.

Keksinnön lisätunnusmerkkejä ja etuja käy ilmi seuraavasta selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät useita edullisia esimerkinomaisia suoritusmuotoja. Piirustuksissa kuva 1 esittää keksinnön mukaisen poistoilmaventtiilin ensimmäistä suoritusmuotoa osittaisleikkauksena sivulta katsottuna suljetussa asennossa, jolloin pistekatkoviivoil-la on esitetty venttiili täysin avoimessa asennossa, kuva la esittää kuvan 1 mukaista venttiiliä osat erillään, kuva 2 esittää kuvan 1 mukaista venttiiliä takaa katsottuna, kuva 3 esittää kuvan 1 esitystavalla toista keksinnön mukaisen venttiilin suoritusmuotoa, kuva 4 esittää kuvan 1 esitystavalla keksinnön mukaisen venttiilin kolmatta suoritusmuotoa, kuva 5 esittää kuvan 1 mukaisella esitystavalla keksinnön mukaisen venttiilin neljättä suoritusmuotoa, kuva 6 esittää kuvan 5 mukaista venttiiliä takaa katsottuna, kuva 7 esittää kuvan 1 mukaisella esitystavalla keksinnön mukaisen venttiilin viidettä suoritusmuotoa, kuva 8 esittää kuvan 7 mukaista venttiiliä takaa katsottuna, kuva 9 esittää kuvan 1 esitystavalla keksinnön mukaisen venttiilin kuudetta suoritusmuotoa, 6 721 99 kuva 10 esittää kuvan 9 mukaista venttiiliä takaa nähtynä tai oikealta kuvassa 1, kuva 11 esittää kuvan 1 esitystavalla keksinnön mukaisen venttiilin seitsemättä suoritusmuotoa, kuva 12 esittää kuvan 11 mukaista venttiiliä takaa katsottuna tai oikealta kuvassa 11 ja kuvat 13-16 esittävät edelleen neljää suoritusmuotoa keksinnön mukaisista venttiileistä takaa katsottuna.

Piirustuksissa on merkitty samoja tai vastaavia osia samoilla viitenumeroilla.

Viitenumero 1 viittaa keksinnön mukaiseen poistoventtiiliin kokonaisuudessaan, jolloin, kuten tunnettua, venttiili pääasiassa käsittää venttiilirungon 2 ja venttiilipesän 8. Jälkimmäisessä on venttiilin tukipinta 9 ja virtausaukko 10, esim. käytetylle ilmalle, joka imetään tai puhalletaan ulos huoneistosta. Edelleen venttiilirungossa on tiivistyspinta 3, joka on yhteistoiminnassa venttiilin tukipinnan 9 kanssa.

Edellä esitetty on voimassa ilman piirustuksiin tehtyjä viittauksia myös aikaisemmin tunnettujen venttiilirakenteiden suhteen ja seuraavassa lähinnä viittaamalla kuviin 1, la ja 2 kuvataan lähemmin keksinnön mukaisen poistoilmaventtiilin ensimmäistä suoritusmuotoa.

Tämän ensimmäisen suoritusmuodon ja kaikkien muiden, lukuunottamatta viimeistä, mukaisesti venttiilirunko 2 käsittää kaksi pallopinnan osaa, jotka ovat suunnattu vastakkaisiin suuntiin siten, että ensimmäinen osapinta yhtyy venttiilirungon tiivis-tyspintaan 3, kun taas vastakkainen osapinta muodostaa ohjaus-pinnan 4 venttiilirunkoa vasten virtaavalle ilmalle.

7 72199

Molemmat pallopinnan osat voivat olla materiaaliltaan metallia ja/tai muovia ja ne on tavallisimmin liitetty toisiinsa pitkin kehää 5, esim. liimauksella tai hitsauksella, uralukituksella tai jousilukituksella.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti on tuuletuskanavalla 30, johon keksinnön mukainen venttiili sijoitetaan esim.

100 mm:n halkaisija. Tällaisessa tyyppitapauksessa on tiivis-tyspinnan 3 kaarevuussäde 55 mm ja ohjauspinnan taivutussäde 66 mm, eli karkeasti 20% suurempi kaarevuussäde kuin tiivitys-pinnalla 3, mikä on osoittautunut kaikissa käyttöasennoissa edulliseksi aikaansaamaan venttiiliin virtaavan ilman ohjauksen hyvin alhaisella äänitasolla. Samassa tyyppitapauksessa on vir-tausaukon 10 halkaisja 70 mm, kun taas venttiilin tukipinnan 9 ulkohalkaisija venttiilin etusivulla tai vapaalla sivulla on samaa suuruusluokkaa kuin tuuletuskanavan halkaisija. Luonnollisesti tiivistyspinnan 3 säde on ainakin lähes yhtäsuuri kuin venttiilin tukipinnan 9 säde, koska nämä molemmat pinnat ovat yhteistoiminnassa toistensa kanssa.

Mainittu yhteistoiminta tapahtuu käyttämällä ankkurointielintä 7 kiertoakselina tai erikoistapauksessa venttiilirunkoa varten tarkoitetulla liukuohjauselimellä, ankkurointielimen ollessa sopivimmin muotoiltu tiivistyspinnasta 3 säteittäisesti ulospäin suuntautuvasta lyhyehköstä tapista, esim. ruuvista, joka ulottuu venttiilin tukipinnan 9 aukon 11 läpi ja joka on tukipinnan 9 toiselta puolelta varmistettu irtoamisen estämiseksi varmistuslevyllä tai vastaavalla 6.

Mainitun tyyppitapauksen mukaisesti on ankkurointielin 7 noin 6 mm:n päässä virtausaukosta 10. Lisäksi voidaan mainita, että mainitussa tyyppitapauksessa venttiilirungon halkaisija on n. 88 mm, jolloin venttiilirunko on kehältään venttiilin suljetussa asennossa täysin tukipinnan 9 muodostamassa aukossa.

8 721 99

Venttiilin tukipintaan 9 liittyy sen ulkoreunalla edullisimmin tasomainen venttiilipesälaippa 12, jossa on taaksepäin taivutettu, laippaa kiertävä reunus tiivistysrenkaan 13 rajoittamiseksi, joka tiivistysrengas tiivistää venttiilin kanavaa 30 ympäröivään seinämäaineeseen. Venttiili voidaan kiinnittää kanavaan tai sitä ympäröivään seinämään eri tavoin. Näitä tapoja ei lähemmin selvitetä tässä yhteydessä.

Tällaisessa poistoilmaventtiilissä voidaan venttiilirunkoa säätää portaattomasti kokoviivoin esitetyn sulkuasennon ja piste-katkoviivoin esitetyn täysin avoimen asennon välillä, jolloin täysin avoimessa asennossa lähes koko läpimenoaukko on vapaa. Jos halutaan äärimmäisissä käyttöoloissa täydellinen läpivir-tausaukon vapauttaminen, voidaan kääntöakselina toimiva ankku-rointielin ja sen kanssa yhteistoiminnassa oleva läpimenoaukko sijoittaa hieman lähemmäksi laippaa 12.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen hyvään ohjauskykyyn, joka venttiilirungolla on venttiiliä lähestyvään ilmavirtaukseen nähden täysin tai osittain avoimessa asennossa, kuten erityisesti kuvasta 1 käy ilmi. Venttiilirungon sekä tiivistys-että ohjauspinta muodostavat mahdollisimman pienen virtausvastuksen pallonmuotonsa ansiosta ja erityisesti läpivirtausaukon läheisyydessä muodostuu tuskin mitään estettä virtaukselle vaan virtaus kerääntyy päinvastoin läpimenoaukon läheisyyteen ilman pyörteilyä, joka muuten voi saada aikaan äänenmuodostusta venttiilissä. Ilma voi lisäksi virrata joka suunnalta ilman mainittavampaa vastusta venttiilin rungon suunnalta, mikä on selvä etu. Erityisesti vältetään ilmanvirtauksen kääntyminen sen jälkeen kun virtaus on siirtynyt tuuletuskanavaan, jolloin merkittäviä värähtelyjä muuten saattaisi syntyä. Mainittuja venttiilirungon hyviä virtausominaisuuksia parantaa suuressa määrin venttiilirungon ohjauspinnan voimakkaampi kaarevuus. Tämä voimakkaampi kaarevuus jakaa virtausaukosta katsottuna venttiili-rungon takaa virtaavan ilman niin, että pyrkimys poikittaisiin virtauksiin suhteessa sisäänvirtaussuuntaan tulee vähäisemmäksi.

721 99 9

Selvä keksinnön mukaisen venttiilin etu on myös sen edullinen ulkonäkö, käsittäen hyvin muotoillun venttiilin tukipinnan ja hyvin tyylikkään venttii1inrungon, johon voidaan aina helposti joka asennossa päästä käsiksi ja siirtää erittäin helposti haluttuun säätöasentoon. Sää dettävyy11ä voidaan helpottaa venttiilin tukipinnan etu- ja/tai takasivulle tai jopa laippaan 12 tai sen ja venttiilin tukipinnan väliselle aluselle muodost etu11 a asteikolla. Yleensä voidaan venttii1irunkoa kääntää kääntöakse-linsa ympäri ilman rajoitusta, josta on seurauksena se, että jokaisella kääntöliikkee11ä voi tai pitää olla säätöasteikko.

Tämä puolestaan saa aikaan sen suuren edun, että venttii1irungolla on kaksi vaihtoehtoista asentoa jokaisessa osittain avoimessa asennossa, millä voi olla asennusteknisiä, esteettisiä tai käytännöllisiä etuja. Venttiili voidaan yleensä saattaa tyydyttävään kulma-asentoon venttii1irungon ankkuroi mi seksi niin, että myös tällöin on oleellisia asennon määritysmahdol-1 i suuk s i a ym.

Voidaan lisäksi mainita, että edellä kuvattu venttiili on erittäin helppo pitää puhtaana ja se on käytännöllisesti katsoen huoltovapaa ja sen käyttöikä on erittäin pitkä. Venttiili ei käsitä suljetussa asennossa mitää tilaa vieviä osia ja se voidaan pakata pieneen tilaan.

Virtaustekniikan kannalta voidaan lisätä se, että erilaisilla osittain avoimilla asennoilla on luonnollisesti suurin merkitys. Juuri näissä asennoissa virtauksen kääntyminen vältetään ja tässä suhteessa keksinnön mukaisella venttiilillä on se ratkaiseva etu, että sekä venttiilin tukipinta, venttii1irungon tii-vistyspinta ja venttii1irungon ohjauspinta kaikki yhdessä ohjaavat virtaavaa ilmaa kohti tuuletuskanavan keskustaa, jolloin virtauksen kääntymistä ei esiinny.

Kuten kuvasta 1 käy ilmi, on venttii1irunko 2 täysin suljetussa asennossa, edullisimmin hieman vinossa asennossa eli vinosti sisäänpäin tai taaksepäin kiinnitysalueelta kohti halkaisija- 10 72199 suunnassa vastakkaista aluetta. Tämä vinous voi olla voimakkaampaa, vähäisempää tai venttii1irunko voi olla vinossa vastakkaiseen suuntaan siitä riippuen, mitä virtausominaisuuksia venttii-lirungolta halutaan täysin tai osittain avoimessa asennossa.

Lähinnä kuvista 3 j U käy ilmi esimerkkejä venttii1irungon ja kiinnitysten erilaisista toteutustavoista. Kuten on nähtävissä, on virtaus- tai ohjaispinta U näissä tapauksissa huomattavasti vähemmän kaareva, jolloin venttii1irungon tiivistyspinta 3 kuvan L, tapauksessa on voimakkaammin kaareva. Kuvassa 3 on vent-tiilirunko täysin suljetussa asennossa sijoittunut symmetrisesti venttiilin keskiakselin suhteen siten, että venttii1irungon kehä sijaitsee laipan etusivun tasossa, kun taas kuvassa L, vent-tiilirunko on upotettu mahdollisimman suuressa määrin kooltaan suuremman venttiilin tukipinnan sisään, jolloin tukipinta peittää sisäänsä venttii1irungon myös osassa osittain avoimia asentoja. Edellä esitetyssä suhteessa on olemassa hyvin suuria vaihtelumahdollisuuksia ja samaa venttii1ipesää varten voidaan luonnollisesti valmistaa erilaisia venttii1irunkoja esim. siten, että niillä on erisuuret halkaisijat ja erilailla muotoillut virtaus-tai ohjauspinnat . Vain tiivistyspinnalla 3 pitää ainakin pääasiassa olla sama kaarevuussäde kuin venttiilin tukipinnalla. Kuitenkin tästä voidaan yhdessä erikoistapauksessa luopua, nimittäin jos tyydytään esim. yhteen tiivistävään su 1kuasentoon. Tässä yhteydessä voidaan mainita, että venttii1irungon ohjauspinnan muotoilussa on luonnollisesti suurempi valinnan vapaus. Tämän pinnan ei välttämättä tarvitse olla pallopinnan osa vaan pinnan muoto on vapaasti valittavissa esim. eräässä erikoistapauksessa pinta voidaan varustaa käden sijaupotuksei 1 a tai-kohoumal 1 a tai vastaavalla tai jopa asteikolla, joka voi myös sijaita venttiili-rungon tiivistyspinnalla.

Venttii1irunko voidaan myös kiinnittää venttiilin pesään usealla eri tavalla. Venttii1irunko voi esim. kiinnittyä pesään ainoastaan magneettisella voimalla siten, että magneetti on sijoitettu venttii1irunkoon ja/tai pesän takasivuun. Vaihtoehtoisesti voi 72199 11 ankkurointielin 7 olla venttiilin tukipinnassa olevassa urassa tai lovessa tai vastaavassa (ei esitetty) ohjautuva, niin että erityisesti venttiilirungon molempien ääriasentojen eli täysin avoimen ja täysin suljetun asennon valinnalle on enemmän vaihtoehtoja. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää sinänsä tunnettuja kääntö- ja/tai pinne-elimiä ym.

Voidaan lisäksi mainita se, että venttiilirungon kehän muoto ei tarvitse olla terävä vaan se voi sen sijaan olla pyöristetty tai viistetty tai jollain muulla tavoin muotoiltu.

Kuvien 5 ja 6 mukaisesta poistoilmaventtiilin suoritusmuodosta käy ilmi, että venttiilirungon säätölaite voidaan edullisesti yhdistää keksinnön mukaiseen venttiiliin. Tässä esimerkissä tällainen säätölaite 14 käsittää narun tai vastaavan 15, joka on johdettu venttiilinpesän laipan reunassa sijaitsevien ohjausten 16 kautta ankkurointielimen 7 molemmille puolille kään-töelimien 17 kautta, kääntöelimien ollessa esim. venttiilin tu-kipinnan takasivulle sijoitettuja korvakkeita. Kääntöelimiltä 17 tulevat narunpäät on kiinnitetty venttiilirungon takasivulla tai tiivistyspinnalla sijaitsevaan kiinnityselimeen 18.

Kuten kokoviivoin ja vastaavasti pistekatkoviivoin esitetyistä ääriasennoista käy ilmi, voidaan narun toisesta osasta vetää venttiilin sulkemiseksi, kun taas vetämällä toisesta osasta voidaan säätää haluttu venttiilirungon aukiasento aina piste-katkoviivoin esitettyyn suurimpaan mahdolliseen aukiasentoon asti. Kuvissa je edellä esitetty säätölaite on ainoastaan eräs esimerkki ja se voidaan luonnollisesti korvata muilla tunnetuilla tarkoitukseen soveltuvilla säätölaitteilla.

Kuvissa 7 ja 8 on esitetty keksinnön mukaisen pcistoilmavent-tiilin paloventtiilisovellutus, jolloin esim. jousi 19 on kierretty ruuvinmuotoiseen osaan ankkurointielimen 7 ympärille venttiilin tukipinnan takasivulle. Jousen ensimmäinen pää on kiinnitetty edellisen suoritusmuodon mukaista kiinnityselintä 721 99 12 vastaavaan kiinnityselimeen 18 ja toinen jousen pää on kiinnitetty venttiilin tukipinnan takasivulla olevaan kiinnityselimeen. Tällaisessa venttiilissä on venttiilirunko tavallisesti avoimessa asennossa, kuten pistekatkoviivoilla on esitetty, jolloin lukitin tai vastaava 21, joka on materiaaliltaan matalassa lämpötilassa sulavaa metallia, ja joka on sijoitettu esim. ankkurointielimen 7 ja jousen 19 väliin, pitää jousta 19 lukittuna jännitettyyn asentoon. Mikäli ympäristön lämpötila ylittää tietyn rajan, esim. 70°C, metalli sulaa ja jousi vapautuu ja siirtää venttiilirungon hyvin nopeasti täysin suljettuun asentoon. Luonnollisesti on myös muilla tavoin mahdollista suorittaa sekä venttiilirungon varmistus ja laukaisu tämän tapaisessa paloventti ilisovellutuksessa.

Kuvissa 9 ja 10 on esitetty erittäin mielenkiintoinen suoritusmuoto, joka on mahdollista toteuttaa keksinnön mukaisen vent-tiilirakenteen avulla. Tällöin venttiili on sijoitettu putken 22 sisään, jolloin laippa 12 on edullisimmin kiinnitetty putken sisäpintaa kiertävään sisäuraan 23. Laippa ja siten pääasiassa koko venttiili on tällöin putken halkaisijan suunnassa. Putkessa on ankkurointielimen 7 alueella kohouma 24 ja siihen liittyvä upotus 25, joiden avulla saadaan tila vivulle tai vastaavalle 26, joka on sijoitettu ankkurointielimen tai kiertoakselin pidennettyyn vapaaseen päähän, joka ulkonee putkesta. Kuvasta 10 käy ilmi venttiilirungon yksinkertainen säädettävyys molempien ääriasentojen välillä vipua käyttäen. Tässä on erityisesti huomattava venttiilirungon tiivistyspinnan edullinen kupera muoto, joka voi toimia yhteistoiminnassa putkimuodon kaarevuuden kanssa, jolloin nämä molemmat tällöin täydentävät toisiaan hyvin edullisella ja erittäin tilaa säästävällä tavalla. Kuvista 11 ja 12 käy ilmi eräs lisämuunnosmahdollisuus, joka perustuu keksinnön perusajatukseen. Tämä suoritusmuoto on erityisen tärkeä sellaisissa tapauksissa, joissa pyöreä venttiilimuoto on vähemmän sopiva ja suorakulmion muotoinen venttiilimuoto on tarpeen tai jopa ainoa mahdollinen.

Il 13 72199

Kuten kuvista 11 ja 12 käy ilmi, ei venttiilin tukipinta 9 ole pallopinnan osa vaan sylinteripinnan osa ja sivusuunnassa se rajoittuu kahteen sisäpuoliseen, tasomaiseen venttii1inpesän sivupintaan 29. Venttii1irungossa on samoin sy1interipinnan osan muotoinen tiivistyspinta 3 ja edullisimmin myös sylinteri-pinnan osan muotoinen ohjauspinta 4. Nämä pinnat rajoittuvat sivuttaissuunnassa sivupintoihin 28, jotka siten ovat tai ainakin laajentuvat kohti vent t i i 1 inpesän sivupintoja 29. Tässä tapauksessa on venttii1irungon tiivistyspinta 3 sopivimmin varustettu keskeisellä, pitkänomaisella uralla 31, joka voi ulottua tiivistyspinnan koko pituudelle. Ankkurointiel in 7, esim. ruuvi, kiinnittyy tämän uran läpi ja on venttii1irungon tiivis-tyspinnan sisäpuolelta varmistettu aluslevyllä 27· Luonnollisesti ovat myös muut ankkurointie 1 imet ja ankkurointitavat ajateltavissa.

Erityisesti on mahdollista sijoittaa ankkurointi tasomaisiin sivupintoihin. Tässä voidaan lisäksi ajatella myös yksinkertaisia kiristysjous ia, jotka pidättävät venttii1irunkoa ainoastaan kitkan avulla. Erään erityisen yksinkertaisen suoritusmuodon mukaisesti voidaan venttii1inpesän sivupinnat 29 muodostaa joustaviksi niin, että mitään erityisiä joustoelimiä ei tarvita. Tällainen venttii1irunko voidaan siirtää ainoastaan yhteen tai tietyissä erikoistapauksissa kahteen eri suuntaan virtausaukon vapauttamiseksi. Suuressa määrin myös tähän venttiiliin pätee edellisissä esimerkeissä esitetyt huomiot.

Kuvan 13 mukainen suoritusmuoto muistuttaa kuvan 7 ja 8 mukaista suoritusmuotoa. Kiinnitysei in 18 voi esim. olla reikä, johon esim. lähes Z-muotoon taivutettu lukkoneulan muotoisen jousen 19 toinen hakanen on sijoitettu. Toinen jousihakanen on edullisimmin lähes samansuuntainen ensiksi mainitun suhteen, johon toinen hakanen on kiinnitetty sulavasta metallista valmistetulla pinteellä tai vastaavalla 32 hakasten vapaista päistä. Tämän tapaisella jousisijoi11elu11 a venttii1irungon asento on vapaasti valittavissa ja ero kuvien 7 ja 8 mukaiseen suoritusmuotoon on se, että jousi 19 ei vaikuta kääntövoima 11 a venttii1irunkoon , 14 72199 jonka asento voidaan valita ankkuroint i e 1 i mel 1 ä 7 tai muulla tavoin. Esimerkiksi palotilanteessa pinne tai vastaava aukeaa ja jousi laajenee ja vapautunut jousen hakanen -skeytyy venttii-linpesän takasivulla olevaa vastinta 20 vasten, joka vastin edullisimmin on tuuletuskanavassa 30 oleva pidätinelin venttiiliä varten niin, että jousi mainittua elintä 20 tukena käyttäen nopeasti siirtää venttii1irungon sulkuasentoon.

Kuvassa 14 esitetään kuvaa 8 vastaava järjestely, mutta jossa venttii1irunnoa pidetään halutussa asennossa lukkoneulaa vastaavan jousen vaikutusta vastaan varmistuslanga11 a tai vastaavalla 33, jonka toinen pää on kiinnitetty elimeen 20, joka on sijoitettu venttii1inpesän takasivulle, varmistus 1angan toisen pään ollessa kiinnitetty hakaseen tai vastaavaan 32, joka on matalassa lämpötilassa sulavaa metallia. Haka 32 on suoraan tai välillisesti kiinnitetty vent t i i 1 i runkoon ja ympäröi esim. jousen päätä. Mikäli haka tai vastaava aukeaa lämmön vaikutuksesta, siirtyy venttii1irunko välittömästi sulkuasentoon , kuten kokoviivoin on esitetty.

Kuva 15 vastaa kuvaa 14, mutta lanka tai vastaava 33 on korvattu narulla tai vastaavalla 15, joka kulkee pois venttiilistä ohjainten tai vastaavien 16 ja 17 kautta ja joka voidaan kiinnittää sinänsä tunnetulla tavalla. Tällöin voidaan venttii1irungon asentoa säätää välimatkan päästä ja venttii1irunko vapautuu narua tai vastaavaa käyttämällä samalla tavoin kuin edellisessä esimerkissä.

Kuva 16 vastaa jälleen kuvaa 13, mutta siinä venttii1irungon asento on säädettävä kaksoisnarul1 a tai vastaavalla 15, joka on kiinnitetty vapaan jousihakasen vapaaseen päähän, eli siihen hakaseen, joka ei ole kiinnitetty venttii1irunkoon. Tästä ulottuu naru venttii1irungon takasivun ja ven11i11ipesä n ohi pois venttiilistä, kun taas toinen naru on johdettu ankkurointie 1i-messä 7 olevan kääntörullan 34 kautta, minkä naru kulkee edellisen esimerkin tavoin. Tällöin venttii1irungon asentoa voidaan 721 99 15 säätää välimatkan päästä, kuitenkin ilman kaksoisnarun kiinnittämistä, jolloin venttii1irunko pysyy paikallaan esim. kitkavai-kutuksella. Venttiili sulkeutuu jousen 19 irrotessa.

Edellä esitettyjä suoritusmuotoja ja oheisia piirustuksia on pidettävä ainoastaan esimerkinomaisina suoritusmuotoesimerkkeinä, joita voidaan soveltaa ja täydentää tarpeellisessa määrin keksinnöllisen ajatuksen ja seuraavien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä eri esimerkkien yksityiskohtia ja yksityiskohtien yhdistelmiä voidaan luonnollisesti vaihtaa keskenään.

Claims (10)

721 99 Patenttivaatimukset .·

1. Poistoilmaventtiili, erityisesti tuuletuskanavaan (30) asennettava poistoilmaventtiili, joka käsittää venttiilipesän (8), jossa on tilasta imettävän tai puhallettavan ilman vir-tausaukkoa (10) sopivimmin ympäröivä ja rajoittava venttiilin tukipinta (9), joka kapenee tai suppenee virtausaukon suuntaan ja on yhteistoiminnassa venttiilin tukipintaan kiinnitetyn, virtausaukon vapauttamiseen, kuristamiseen tai sulkemiseen tarkoitetun venttiilirungon (2) kanssa, jolloin venttiili-rungolla on pääasiassa sama kaarevuussäde kuin venttiilin tuki-pinnalla ja se on tarkoitettu tiivistävästi painautumaan venttiilin tukipintaa vasten, jolloin venttiilin tukipir.ta (9) ja sen kanssa yhteistoiminnassa oleva venttiilirungon (2) tiivis-tyspinta (3) on pallonosan tai sylinterinosan muotoinen, tunnettu siitä, että virtausaukon säätämiseksi venttiili- rungon (2) siirtoliikkeellä venttiilirunko (2) on kiinnitetty venttiilin tukipintaa pitkin liukuvaksi venttiilin tukipintaan ankkuroidulla elimellä (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että venttiilirungon tiivistyspintaan (3) liittyvä osa on muotoiltu pallopinnanosan, vastaavasti sylinte-ripinnanosan muotoiseksi ohjauspinnaksi (4) venttiilirunkoa vasten virtaavalle ilmalle, jolloin ohjauspinnan (4) kaarevuus-säde on edullisimmin yhtä suuri tai suurempi kuin tiivistyspin-nan (3) kaarevuussäde.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että venttiilirungon halkaisija, vastaa vasti pituus, on yhtä suuri tai sopivimmin pienempi kuin venttiilin tukipinnan (9) suurin halkaisija tai pituus ja että venttiilirunko (2) on jälkimmäisessä tapauksessa edullisimmin ankkurointielimen (7) avulla hieman vinossa kaikissa asennoissa . Il 721 99

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että ankkurointielin (7) on säädettävissä eri asentoihin suhteessa venttiilirunkoon ja/tai venttiilin tu-kipintaan, erityisesti siten, että se voidaan järjestää venttiilin tukipinnassa ja/tai venttiilirungossa olevaan ohjausra-koon tai erilaisiin reikiin tai vastaaviin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että ankkurointielin (7) on muotoiltu venttiilirungon tiivistyspinnasta (3) säteettäisesti ulkonevaksi tapiksi tai vastaavaksi, joka ulottuu venttiilin tukipinnassa (9) olevan aukon (11) läpi ja on takasivultaan varmistettu irtoamisen estämiseksi varmistuslevyllä tai vastaavalla (6).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että venttiilirungon tiivistyspinta (3) on varustettu venttiilirungon säätölaitetta (14) varten tarkoitetulla kiinnityselimellä (18), joka säätölaite muodostuu yksin-tai kaksinkertaisesta narusta (15), joka on johdettu venttii-linpesässä (8) tai sen päällä olevan ohjaus- ja/tai kääntöeli-men (16 tai 17) kautta, ja/tai jousesta (19), joka esim. on ruuvinmuotoisella osalla kiinnitetty ankkurointielimen (7) ympärille venttiilin tukipinnan takasivulle, toisen jousenpään ollessa kiinnitetty mainittuun kiinnityselimeen (18) tai muuhun vastaavaan ja toinen jousenpää on sovitettu olemaan yhteistoiminnassa venttiilin tukipinnan takasivulle sijoitetun pidätys-elimen (20) kanssa, esim. siten, että jousen pää on kiinnitetty pidätyselimeen tai sovitettu painautumaan sitä vasten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että kiinnityselin (18) muodostaa samalla pidätyselimen venttiilirungon liikkeiden rajoittamiseksi ainakin yhdessä suunnassa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että jousi (19) on jännitetty lukittimel- la, pinteellä tai vastaavalla (21, 32), joka on materiaaliltaan ( 721 99 matalassa lämpötilassa sulavaa metallia, jolloin jousi on järjestetty siirtämään automaattisesti venttiilirunko sulkuasen-toon metallin sulaessa.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että venttiili on sijoitettu putkeen (22), jolloin venttiilipesän kehä tai tätä ympäröivä laippa (12) edullisimmin on kiinnitetty putken halkaisijatasossa olevaan putken sisäpintaa kiertävään uraan (23) ja että ankkurointielin (7) on pidennetty ulottumaan ulos putkesta (22), jolloin tämä ulospäin suuntautunut osa käsittää venttiilirungon säätöelimen, kuten vivun tai vastaavan (26).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poistoilmaventtiili, tunnettu siitä, että venttiilin tukipinta (9) ja sen kans sa yhteistoiminnassa oleva venttiilirungon (2) tiivistyspinta (3) on muodoltaan pienempi kuin puolipallo tai puolisylinteri. Il Patentkrav: 7219 9