FI72189C - Kopplingsanordning. - Google Patents

Description

72189

Kytkinlaite

Esillä olevan keksinnön kohteena on kytkinlaite, johon kuuluu ensimmäinen kytkinosa ja tämän kanssa yhteen ja erilleen vietävästä sovitettu toinen kytkinosa, joka ensimmäinen kytkinosa on varustettu kytkinosia yhteen ja erilleen vietäessä pitkittäin siirrettävällä venttiilillä ja tiivistyselimillä, jotka estävät väliaineen vuodon venttiilin ja ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä, joista tiivistyselimistä ensimmäisen kyt-kinosan rengasmaiseen sisäuraan sovitettu ensimmäinen tiivistys-elementti on sovitettu venttiilin ulkosivun vastakkaisten pintojen ja ensimmäisen kytkinosan sisäseinän väliin estämään väliaineen painetta saavuttamasta säteittäisessä suunnassa nähtynä vastakkaisten pintojen ulkopuolella sijaitsevaa ja venttiilillä sijaitsevaa tai venttiiliin yhdistettyä aluetta ja tällä tavoin estämään väliaineen painetta vaikuttamasta tähän alueeseen ja aiheuttamasta venttiilin nostovoimaa vastaan suunnattua voimaa.

Ennestään tunnetaan kytkimiä, myös pikakytkimiä, joissa toisen kytkinosan etupään kanssa yhdessä toimiva tiiviste on pitkittäin siirrettävissä ensimmäisessä kytkinosassa kytkinosia yhteen ja erilleen vietäessä. Tunnetuissa kytkimissä venttiili nostetaan pääväliaineen läpikytkentää varten oleellisen samanaikaisesti tiivisteen pitkittäin tapahtuvan siirron kanssa, jolloin tiivisteellä voi olla kaksinkertainen tehtävä saada aikaan kytkinosien yhteen kytketyssä asennossa sekä tiivistys-venttiilin ja ensimmäisen kytkinosan välillä että ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä. Venttiiliin vaikuttaminen ja tiivistys voi tunnetuissa tapauksissa tapahtua myös sellaisten jousielimien avulla, joihin kuuluu ao. kytkinosaa varten sovitettu jousi. Tiivistys on yleensä sovitettu siten, että se toimii kitkayhteydessä ainakin ensimmäisen kytkinosan osien, sisäseinän kanssa.

Yleisenä tavoitteena on pienentää tämäntyyppisissä kytkimissä jatkuvasti yhteenkytkentävoimaa, joka tarvitaan ensimmäistä ja toista kytkinosaa yhteen kytkettäessä. Kytkinosien välisen 2 721 89 tiivistyssovitelman on tällöin oltava sellainen, että ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä on keskinäinen helppo kierrettävyys kytkimen pituusakselin ympäri, niin että vääntö-jäykkiä kiinnityksiä ei synny kytkimen liitosletkuja tai liitos johto ja varten.

Aivan yleisesti on myös vaatimuksena, että pikakytkimen väliaineella on oltava suuri läpikytkentäala. Vaaditaan myös teknisesti yksinkertaista rakennetta, joka mahdollistaa järkiperäisen ja taloudellisen valmistuksen, samoinkuin että pitkä elinikä saadaan kytkimelle ja tähän kuuluville tiivistyselimille, jotka on voitava asentaa sisään suoran mekaanisen vaikutuksen estämiseksi. Venttiilin ja tiivistyslaitteen nostotoiminnan on mm. oltava sellainen, ettei käytössä synny vinoon asettumispyrkimyksiä.

Esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan laite, joka mm. ratkaisee edellä käsitellyn problematiikan, ja uudelle kytkinlaitteelle katsotaan tällöin olevan pääasiassa tunnusomaista, että vastakkaisten pintojen kohdalla sisäseinälle on annettu suurempi läpimitta ensimmäisen tiivistyselementin sillä sivulla, joka on tiivistyselementin tiivistämä väliaineen vuotoa vastaan, ja että venttiilin ulkopinta on varustettu vasteella, joka venttiilin täysin avatussa asennossa aloittaa ensimmäisen tiivistyselementin kanssa laajan yhteistoiminnan, joka mahdollistaa keskinäisen kierrettävyyden venttiilin ja ensimmäisen kytkinosan välillä ja siten ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä niiden yhteisen pituusakselin ympäri.

Keksinnön ajatuksen edelleenkehittelyissä ehdotetaan lähemmin, miten mainittu ensimmäinen tiivistyselin on sovitettava ensimmäisen kytkinosan ja pitkittäin siirrettävän venttiilin suhteen. Niin ollen ensimmäinen tiivistyselementti on sovitettava rengasmaiseen sisäpuoliseen uraan, jolloin mainitulle sisäseinälle on mainittujen vastakkaisten pintojen kohdalla annettu suurempi läpimitta ensimmäisen tiivistyselementin sivuista sillä sivulla, joka on tiivistyselementin tiivistämä väliaineen vuotoa vastaan. Venttiili on tällöin varustettu vasteella, joka venttiilin täysin avatussa asennossa aloittaa ensimmäisen tiivistyselementin kanssa laajan yhteistoiminnan. Venttiili, joka eräässä edullisessa suoritusmuodossa muodostuu putkiventtiilistä, 11 3 72189 on varustettu joukolla venttiilin seinän läpi meneviä vinoja reikiä. Mainitut vinot läpimenevät reiät sijaitsevat tällöin venttiiliin kuuluvan kantatiivisteen alapuolella. Ensimmäinen tiivistyselementti sijaitsee läheisessä yhteydessä vinojen reikien niihin sivuihin, jotka sijaitsevat kauim-pana venttiilin kannasta, kun venttiili asettuu suljettuun asentoon. Vinojen reikien reunat, jotka sijaitsevat venttiilin seinän ulkosivujen kohdalla ja lähinnä ensimmäistä tii-vistyselementtiä venttiilin suljetussa asennossa, on viistetty, jotta estettäisiin terävien reunojen esiintyminen, jotka voisivat kuulua leikkaavaan tai muulla tavoin vaikuttavaan yhteistoimintaan ensimmäisen tiivistyselementin kanssa.

Mainittu alue, jolle väliaineen pääsy estetään, sijaitsee eräässä suoritusmuodossa säteittäisesti ulkonevalla laipalla, jonka ensimmäisen sivun välityksellä venttiili voi toimia yhdessä palautusjousen kanssa, joka on edullisesti kar-tiomaista tyyppiä. Ulkonevan laipan toiselle sivulle on sovitettu toinen tiivistyselementti, joka estää väliaineen vuodon ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä. Tiivistys-elementtiä varten on tällöin sovitettu pidin, joka on esim. metallia ja joka on edullisesti yhdistetty venttiiliin ja seuraa niin ollen tämän mukana sen uusissa siirtoliikkeissä. Venttiili ja/tai pidin ulottuu tällöin säteittäisessä suunnassa nähtynä toisen tiivistyselementin taakse, ja toisen tiivistyselementin taakse ulottuvat osat laakeroituvat tällöin ensimmäisen kytkinosan sisäseinäpintaa vasten, mikä siis merkitsee sitä, ettei toinen tiivistyselementti joudu mihinkään kitkayhteistoimintaan mainitun sisäseinäpinnan kanssa.Pidin tai venttiili on varustettu hylsymäisellä osalla, joka ulottuu ensimmäisen ja toisen kytkinosan välisiin lukkoelimiin kuuluvia lukkokuulia kohti ja toimii yhdessä näiden kanssa, kun venttiili ja/tai pidin asettuu suljettuun asentoon. Venttiili ja/tai pidin on kumpikin varustettu nostopinnalla, jonka välityksellä toinen kytkin-osa voi toimia yhdessä venttiilin tai vastaavasti pitimen 72189 kanssa ensimmäistä ja toista kytkinosaa yhteen vietäessä. Toinen kytkinosa voi alemman paineen vallitessa nostaa toisessa tiivistyselementissä, mutta suuremman paineen vallitessa suositellaan yhteistoimintaa nostopinnan ja toisen kytkinosan välillä. Jotta viimeksi mainittu kytkinosa ei vaikuttaisi venttiiliin ja/tai pitimeen hylsymäisen osan vapaassa päässä, toisin sanoen päässä, joka on asetettavissa mainittuja lukkokuulia vastaan, on ensimmäinen kytkinlaite varustettu erityisillä sisäänohjausosilla, jotka estävät yhteistoiminnan mainitun vapaan pään ja toisen kytkinosan välillä, kun tämä viedään ensimmäisen kytkinosan syvennykseen.

Yllä olevan ehdotuksen avulla saadaan erittäin helposti vaihdettava pikakytkinlaite. Väliaineen painetta estetään tehokkaasti vaikuttamasta laajaa aluetta vastaan, jolloin se vaikuttaa sellaisen nostovoiman kehittymiseen, joka on suunnattu venttiilin nostovoimaa vastaan. Kyseisessä kyt-kintyypissä venttiili nostettaessa tarvitsee nostaa vain sitä voimaa vastaan, joka aiheutuu väliaineen paineen vaikuttaessa venttiilin päähän tai venttiilin kantaan. Pika-kytkimen lukkoelimiin (lukkokuuliin) vaikuttavia voimia voidaan myös oleellisesti pienentää.

Laaja kosketus on olemassa venttiilin ulkosivulla olevan tiivistyspinnan ja ensimmäisen tiivistyselementin välillä, joista jälkimmäinen eräässä edullisessa suoritusmuodossa tiivistyy edullisesti n. 1/3:11a säteittäisestä ulottuvuudestaan venttiilin mainittua osaa vasten. Koska tiivistys venttiilin ja ensimmäisen kytkinosan välillä on toteutettu mainitulla tavalla ja mainittu ulkoneva laippa ulottuu toisen tiivistyselementin taakse ja kokonaan ohjaa ensimmäisen kytkinosan sisäseinää kohti, saadaan pieni kitka keskinäisessä kiertosuunnassa pituusakselin ympäri ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä, minkä ansiosta vältytään vääntö-jäykiltä kiinnityksiltä kytkinosien letkuliitännöissä.

5 72189

Venttiiliä ja edullisesti venttiilin ensimmäistä tiivistys-elementtiä varten sovitettu pitimen nostotoiminta on yksiselitteinen, minkä ansiosta venttiilin ja pikakytkinlukon nosto- ja vastaavasti lukitustoiminta voi toimia tehokkaasti pitkällä eliniällä. Ensimmäinen ja toinen tiivistysele-mentti on varustettu tehokkailla ylikuormitussuojilla, jotka estävät tiivistyselementin murskautumisen.

Ensimmäiseen kytkinosaan kuuluu kaksi osaa, varsinainen kyt-kinosan runko ja ns. kuulapidinosa. Nämä osat on yhdistetty kierteen välityksellä. Edellä ehdotetun tiivistysjärjestelmän ansiosta ei tässä kierteessä tarvitse suorittaa erityisiä tiivistystoimenpiteitä.

Ehdotettu tiivistysjärjestelmä saa myös aikaan sen, että venttiilissä ja ensimmäisessä tiivistyselementissä käytetään vain yhtä edullisesti kartiomaista palautusjousta, jonka työpituus on optimaalinen.

Ehdotetun kytkinlaitteen periaatetta voidaan käyttää erilaisia väliaineita, kuten ilmaa, kaasua, nesteitä, hydrauli-öljyä jne. varten. Ainoastaan tiivistyselementtityyppiä tarvitsee sovittaa eri tapauksien mukaan. Esillä oleva esimerkki tarkoittaa ensisijaisesti kytkintä ilman tai muun kaasun muodossa olevia väliaineita varten.

Seuraavassa selitetään keksinnölle ominaiset tunnusmerkit omaavan kytkinlaitteen erästä tällä hetkellä ehdotettua suoritusmuotoa viitaten samanaikaisesti oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää pystyleikkauksena kytkinlaitteen ensimmäistä suoritusmuotoa, jolloin vain kytkinlaitteen toinen puolisko on esitetty, ja kuvio 2 esittää pystyleikkauksena kytkinlaitteen toista suoritusmuotoa, jota niinikään tässä tapauksessa edustaa vain sen toinen puolisko.

6 72189

Kuviossa 1 on ensimmäistä kytkinosaa merkitty numerolla 1 ja toista kytkinosaa, joka on esitetty ainoastaan vain viivoin, numerolla 2. Kytkinlaitteen pituusakselia, joka on yhteinen ensimmäiselle ja toiselle kytkinosalle, on merkitty numerolla 3. Esnimmäiseen kytkinosaan on sinänsä tunnetulla tavalla laakeroitu pituussuunnassa siirrettävästi venttiili 4, jossa on kanta- eli pääosa, joka on yhdistetty keskiosaan 4a ja tälle sovitettuun ulko-osaan 4b, joka on kiinnitetty osaan 4a kierteen 4c välityksellä. Ulko-osaan 4b ja sisäosaan 4a on muodostettu tila 5 tiivistysrengasta 6 varten. Venttiili asettuu kuviossa 1 suljettuun asentoonsa, ja tässä asennossa tiivistysrengas 6 toimii yhdessä ensimmäisessä kytkinosassa 1 olevan istukan 7 kanssa. Ulko-osa 4b on varustettu voimakkaalla liuskalla 8, joka ulottuu tii-vistysrenkaan 6 ympäryksen suuria osia pitkin. Voimakkaan liuskan vapaa pää voi haluttaessa kuulua tiivistysrenkaan 6 mekaaniseen ylikuormitussuojaan.

Venttiiliin, joka muodostuu putkiventtiilistä, kuuluu myös hylsymäinen osa 4d. Hylsymäisen osan seinään on sovitettu vinot reiät H, jotka sijaitsevat läheisessä yhteydessä venttiilin mainittuun kanta- tai päämäiseen osaan 4a, 4b. Vinot reiät on jaettu tasaisesti hylsymäisen osan ympärystä pitkin. Venttiilin asettuessa avattuun asentoonsa mainitut vinot reiät sijaitsevat istukan 7 yläpuolella, jolloin väliaineita voi virrata istukan toisella sivulla olevasta sisätilasta la putkiventtiilin sisällä olevaan tilaan 4d' tai päinvastoin. Venttiiliin 4 kuuluu myös seinän 4d suhteen ulkoneva laippa 4e. Sisemmän vastepinnan Ib ja laipan 4 ensimmäisen sivun 4e' väliin on sijoitettu palautusjousi 9 venttiiliä varten. Palautusjousi on edullisesti kartiomais-ta tyyppiä, ja esitetyssä tapauksessa suurempiläpimittainen pää tukeutuu sisempään vastepintaan Ib ja pienempiläpimit-tainen pää tukeutuu laippapintaan 4e'. Tietysti on sinänsä mahdollista kääntää jousi siten, että pienempiläpimittainen pää tukeutuu pintaan Ib ja suurempiläpimittainen pää tukeutuu pintaan 4e'.

7 721 89

Venttiili asettuu yllä esitetyn mukaisesti suljettuun asentoonsa ja toinen kytkinosa 2 on tällöin vietynä ensimmäisen kytkinosan sisään pituussiirtoasentoon, jossa saadaan aikaan toisen kytkinosan ja venttiilin välinen nostoyhteis-toiminta. Nosto tapahtuu mainitun palautusjousen vaikutusta vastaan, joka siis ensimmäistä ja toista kytkinosaa irti kytkettäessä palauttaa venttiilin sen kuviossa 1 esitettyyn asentoon.

Ulkonevan laipan 4e toiselle sivulle 4e" on sovitettu toinen tiivistyselementti 10. Tätä toista tiivistyselementtiä varten on sovitettu osa 11, joka voi olla yhdistetty venttiiliin 4 tai muodostaa sen osan. Esillä olevassa tapauksessa venttiili ulottuu osalla 4e''' kokonaan toisen tiivistys-elementin 10 taakse ja liittyy alhaalla mainittuun osaan 11, joka on kiinnitetty osaan 4e''' kiristämällä tai muulla kiinnitysperiaatteella, joka voi olla sinänsä tunnettua tyyppiä. Osan 11 vapaata päätä 11a vasten on venttiilin 4 suljetussa asennossa sijoitettu lukkokuulat 12, jotka sinänsä tunnetulla tavalla kuuluvat ensimmäisen ja toisen kytkinosan pikakytkintoimintaan. Lukkokuulat pidetään paikallaan pitkittäin siirrettävän, sinänsä tunnetun lukkohyl-syn 13 avulla. Lukkohylsyn ja ensimmäisen kytkinosan väliin on myös sovitettu sinänsä tunnettu jousi 14. Mainitun osan 11a tarkoituksena on pitää lukkokuulat 12 niihin liittyvässä tilassa 15, kun toinen kytkinosa on vedetty ulos ensimmäisestä kytkinosasta.

Ensimmäisen kytkinosan voidaan katsoa sisältävän osaksi itse kytkinrungon le ja osaksi kuulanpito-osan Id. Mainitut osat le ja Id on yhdistetty toisiinsa kierteillä 16.

Toisella tiivistyselementillä on kuvion 1 mukaisessa suo-ritusesimerkissä oleeLlisen suorakulmainen poikkileikkaus, joka on kiristetty venttiiliosan väliin ulkonevan laipan 4e ja osan 11 kohdalla. Ulkoneva laippa ja osa 11 on varustettu elimillä, joista ainoastaan on esitetty osalla 11 8 72189 oleva elin 11b, joka pakottaa aineen alas toiseen tiivis-tyselementtiin. Toisen tiivistyselementin näin alas pakotettua osaa on merkitty numerolla 10a. Toinen tiivistysele-mentti on sovitettu tukeutumaan toisen kytkinosan vinoon etupintaan 2a pääasiassa ainoastaan kimmoisuutensa avulla. Toisessa tiivistyselementissä on sen tähden sen leikkauksen osa, joka ei ole kiinnitetty vaan voi joustaa sivuun, mutta joka silti voi tukeutua vinoon pintaan 2a. Ulkoneva laippa on alasivullaan varustettu syvennyksellä, johon toinen tiivistyselementti voi työntyä mainitun sivuunjouston yhteydessä. Sekä ulkoneva laippa 4e että osa 11 voidaan varustaa nostoelimillä. Esillä olevassa taoauksessa on ensimmäistä laipan nostoelintä merkitty viitteillä 4e’’'’ ja toisen osan 11 nostoelintä on merkitty numerolla 11c. Sellaiset suoritusmuodot, joissa vain toinen mainituista nos-toelimistä on olemassa, ovat tietysti mahdolliset.

Jotta estettäisiin toista kytkinosaa 2 asettumasta yhteistoimintaan osan 11 vapaan pään 11a kanssa, on mainittuun päähän sovitettu sisäänohjauselimet 18, jotka estävät nostavan kosketuksen toisen kytkinosan ja osan 11 mainitun vapaan pään välillä. Mainituilla ohjauselimillä, jotka muodostuvat ensimmäisen kytkinosan sisäseinän le jäljellä olevista sisään työntyvistä osista, on sisäseinän le' yli korkeus, joka on oleellisesti yhtä suuri tai suurempi kuin osan 11a aineen paksuus. Tällä tavalla tapahtuu toisen kytkinosan vapaan pään tarkoituksenmukainen sisäänohjaus, joka pää tällöin voi ohittaa koko osan 11, ennenkuin se joutuu yhteistoimintaan toisen tiivistyselementin ja mahdollisesti jommankumman tai kummankin mainitun nostoelimen 11c ja vastaavasti 4e ' ' ' ' kanssa.

Venttiili toimii yhdessä ensimmäisen kytkinosan kanssa sisäpinnan le välityksellä, jolla on ensimmäinen läpimitta Dl. Ulkopinta 4f, jolla on ulkoläpimitta dl, voidaan sijoittaa mainittua pintaa le vasten. Näin vastakkain sijoitettujen pintojen väliin on sovitettu tiivistyselementti 19, 20, johon

II

9 72189 esitetyssä suoritusesimerkissä kuuluu osaksi O-rengas 19 ja osaksi ns. "back-up", joka muodostuu sinänsä tunnetusta tii-vistysrenkaasta, joka on tehty teflonista tai muusta sopivasta aineesta, jolla on pieni kitka ja hyvä tiivistyskyky. Tiivistyselementin 19, 20 kantatiivisteestä 6 poispäin olevalla sivulla on sisäseinälle annettu suurempi läpimitta D2 kuin läpimitta Dl. Venttiilin ulkopinnan 4f läpimitta kasvaa vastaavasti, jolloin suurempaa läpimittaa on merkitty viitteellä d2. Ylimenoa molempien läpimittojen välillä on merkitty viitteellä 4g, ja se on erityisen tärkeä esillä olevassa keksinnössä. Mainittu ylimeno voi muodostua viisto-tusta, kaarevasta tai jollakin muulla tavoin sopivasti muotoillusta pinnasta. Kun venttiili 4 avataan täysin avoimeen asentoonsa ensimmäisen ja toisen kytkinosan yhteistoiminnan vaikutuksesta, mainittu vastepinta 4r alkaa toimia yhdessä tiivistysrenkaan 20 osa-alapinnan 20a kanssa. Mainittu tii-vistysrengas 20 ulkonee ensimmäisen kytkinosan sisäseinän kyseisen osan ulkopuolelle noin 1/3:11a poikkileikkauksestaan. Vastepinnan 4g ja tiivistysrenkaan 20 osa-alapinnan 20a välille syntyy siis laaja yhteistoiminta. Koska tiivistysrenkaan kitka on pieni, se ei tule kohdistamaan suurempaa vastustusta näin yhteen kytketyn ensimmäisen ja toisen kytkinosan välisiä keskinäisiä kiertoliikkeitä vastaan, joissa näitä kierretään keskenään pituusakseliensa tai pituusakselin 3 ympäri. Tiivistyselementti 19, 20 voi tietysti olla muuta tyyppiä, mutta oleellista on, että vaste-pinnan 4g ja kyseisen tiivistyselementin välillä on laaja kosketus. Vastepinnalla 4g, joka ulottuu venttiilin koko ympäryksen ympäri, on ulkoneva pituus, joka on edullisesti 0,5-3 mm. Ulkonevan laipan mainitut tiivistyselementin 10 taakse ulottuvat osat 4e1'' laakeroituvat ensimmäisen kytkinosan 1 sisäseinää lf vasten. Läpimitta D3 ylittää tällöin hyvin läpimitat Dl ja D2. Ensimmäisen kytkinosan sisäseinän le' läpimittaa on merkitty viitteellä D4. Tämä sisäläpimit-ta alittaa läpimitan D3, mutta ylittää läpimitat Dl ja D2. Ensimmäinen ja toinen kytkinosa voivat helposti kiertyä keskenään pituusakseliensa ympäri, koska tällöin syntyvä 10 721 89 kitkavastus esiintyy mainitun tiivistyselementin 19, 20 kohdalla .

Osa 11 on varustettu säteittäisellä vastepinnalla lld, joka ulottuu säteittäisesti ulospäin hvlsymäisestä osasta 11a. Mainittu vastepinta lld voidaan asettaa ensimmäisen kytkin-osan sisäpuolista vastepintaa lg vasten. Osan 11 vapaa pää 11a' on viistetty ja asetettavissa ensimmäisen kvtkinosan sisäseinän le' mainittuja korkoja 18 vasten. Mainittuihin sisäpuolisiin korkoihin 18 mahdollisesti kertynyt lika voidaan automaattisesti poistaa mainitun vinon päätyreunan 11a ansiosta, joka siis antaa automaattisen itsepuhdistusvaiku-tuksen. Tiivistyselementin 6 kohdalla on myös olemassa it-sepuhdistustoiminta. Kun tämä tiivistyselementti on kulunut tai ylikuormittuu, voidaan ylikuormitussuojana vaihtoehtoisesti käyttää vasteita 11a, lg tai korkoa 8 ja istukkaa 7. Viistetyn päätyreunan 11a' ja ohjauskorkojen 18 välinen etäisyys on tällöin suurempi kuin vasteiden lld, lg ja/tai koron 8 ja istukan 7 välinen etäisyys.

Sisäpinnan lf kanssa yhdessä toimivan ulkonevan laipan 4 ulkopinnan läpimitta on merkitty viitteellä d3. Viimeksi mainittu läpimitta on siis suurempi kuin läpimitat Dl ja D2 .

Kuvion 2 mukainen suoritusmuoto on suurin piirtein identtisestä rakennettu kuvion 1 suoritusmuodon kanssa. Erona on, että kuvion 1 mukainen tiivistyselementti on korvattu O-tyyppisellä tiivistysrenkaalla 21. Tämä tiivistysrengas on sijoitettu venttiilissä 23 olevaan rengasmaiseen sisäuraan ulkonevan laipan 24 kohdalla. Tässä tapauksessa venttiili on tehty yhdeksi ainoaksi kappaleeksi, ja venttiilin tiivistyselementin 21 toiselle puolelle ulottuvaa osaa on merkitty numerolla 25. Toisessa kytkinosassa 26 on lieriömäinen tiivistyspinta 27, jonka välityksellä toinen kytkinosa toimii yhdessä tiivistyselementin 21 kanssa. Venttiilin osalle 25 on annettu suhteellisen voimakas aineen paksuus,

II

11 72189 joka voidaan asettaa lukkokuulia 28 vasten venttiilin asennossa, jossa siihen ei vaikuteta. Osa 25 on varustettu viistetyllä pinnalla 25a. Laippa 24 on varustettu kulmalla 24a, joka voidaan asettaa toisen kytkinosan 26 etupäätä vasten. Mainittu kulma 24a ja mainittu viistetty pinta 25a voivat yhdessä tai erikseen (vaihtoehtoisesti) toimia nostoelimenä, joka toimii yhdessä toisen kytkinosan kanssa osia yhteen vietäessä.

Molempiin suoritusmuotoihin pätee, että läpikytkentäalue voidaan pitää optimaalisena väliainetta varten yhteen kytkettyjen kytkinosien läpi. Toisen kytkinosan sisäseinä kulkee läheisessä yhteydessä putkiventtiilin 4 ja vastaavasti 23 sisäseinän jatkeen kanssa. Molempien suoritusmuotojen toimintatapa on muuten sama.

Edellä selitetyn tiivistysjärjestelmän avulla estetään väliaineen painetta pääsemästä ulkonevan laipan 4e pinnalle 4e'. Tällä tavoin estetään ajateltua voimaa F vaikuttamasta pintaa 4e' kohti, joka voima olisi vastakkaissuuntainen kuin venttiilin 4 nostovoima F'.

Keksintö ei rajoitu edellä esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan muunnella seuraavien patenttivaatimusten ja keksinnön ajatuksen puitteissa.

Tiivistyselementeillä 6, 10 ja 19 on edullisesti kutakin elementtiä varten esitetty toteutusmuoto, mutta myös muut muodot ovat mahdollisia. Tällöin on tärkeä tiivistyselemen-tin 19, 20 (suoritusesimerkissä tiivistysrenkaan 20) kohdalla suojaava alasotto h, joka estää leikkaavan ja/tai muun haitallisen vaikutuksen tiivistyselementtiin. Alasotto voidaan tällöin sovittaa paikallisesti ao. vinojen reikien kohdalle tai ympäri kiertävänä alasottona, esim. alashionta-na reiän tai reikien sen sivun tai niiden sivujen kohdalla, jotka sijaitsevat lähimpänä tiivistyselementtiä. Ulkoneva pinta 4g ulkonee ainakin 0,05 mm venttiilin 4 ulkoseinän 4f ulkopuolelle.

Claims (9)

12 721 89

1. Kytkinlaite, johon kuuluu ensimmäinen kytkinosa (1) ja tämän kanssa yhteen ja erilleen vietävästi sovitettu toinen kytkinosa (2), joka ensimmäinen kytkinosa on varustettu kyt-kinosia yhteen ja erilleen vietäessä pitkittäin siirrettävällä venttiilillä (4) ja tiivistyselimillä (10, 19, 20), jotka estävät väliaineen vuodon venttiilin ja ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä, joista tiivistyselimistä ensimmäisen kyt-kinosan rengasmaiseen sisäuraan sovitettu ensimmäinen tiivis-tyselementti (19,20) on sovitettu venttiilin ulkosivun vastakkaisten pintojen ja ensimmäisen kytkinosan sisäseinän väliin estämään väliaineen painetta saavuttamasta säteittäisessä suunnassa nähtynä vastakkaisten pintojen (4f,le) ulkopuolella sijaitsevaa ja venttiilillä (4) sijaitsevaa tai venttiiliin yhdistettyä aluetta (4e') ja tällä tavoin estämään väliaineen painetta vaikuttamasta tähän alueeseen ja aiheuttamasta venttiilin nostovoimaa (F') vastaan suunnattua voimaa (F), tunnettu siitä, että vastakkaisten pintojen (le, 4f) kohdalla sisäseinälle on annettu suurempi läpimitta (D2) ensimmäisen tiivistyselementin sillä sivulla, joka on tiivistyselemen-tin tiivistämä väliaineen vuotoa vastaan, ja että venttiilin ulkopinta (4f) on varustettu vasteella (4g), joka venttiilin täysin avatussa asennossa aloittaa ensimmäisen tiivistyselementin kanssa laajan yhteistoiminnan, joka mahdollistaa keskinäisen kierrettävyyden venttiilin ja ensimmäisen kytkinosan välillä ja siten ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä niiden yhteisen pituusakselin (3) ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinlaite, tunnettu siitä, että venttiili muodostaa putkiventtiilin, jonka kehän ympärille on sovitettu joukko venttiilin seinän läpi meneviä vinoja reikiä, jotka sijaitsevat venttiiliin kuuluvan kantatiivisteen (6) alapuolella k^tkinosien läpi kytkettyä väliainetta varten ja että ensimmäinen tiivityselementti (19, 20. sijaitsee läheisessä yhteydessä vinojen reikien (H) niihin sivuihin, jotka sijaitsevat kauimpana venttiilin kannasta, kun venttiili asettuu suljettuun asentoonsa. 13 721 89

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkinlaite, tunnettu siitä, että vinojen reikien reunat, jotka sijaitsevat venttiiliseinän ulkosivun (4f) kohdalla lähinnä ensimmäistä tiivistyselementtiä venttiilin suljetussa asennossa, on viistetty (h) terävän reunan poistamiseksi, joka olisi leikkaavassa tai muulla tavoin vahingoittavassa yhteistoiminnassa ensimmäisen tiivistyselementin kanssa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kytkin-laite, tunnettu siitä, että mainittu alue (4e') sijaitsee säteittäisesti ulkonevalla laipalla (4e), jonka ensimmäisen sivun välityksellä venttiili voi toimia yhdessä edullisesti kartiomaista tyyppiä olevan palautusjousen (9) kanssa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kytkin-laite, tunnettu siitä, että venttiili laakeroi edullisesti ulkonevan laipan toisella sivulla (4e'') mainittuun tiivistyselimeen kuuluvan toisen tiivistyselementin (10, 21), joka estää väliaineen vuodon ensimmäisen ja toisen kytkinosan välillä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kytkin-laite, tunnettu siitä, että venttiili ulottuu mainitun ulkonevan laipan kohdalla säteittäisessä suunnassa nähtynä toisen tiivistyselementin (10, 21) ulkopuolelle ja taakse ja on suunnattuna ensimmäisessä kytkinosassa sijaitsevaa sisä-seinäpintaa (lf) kohti, jolla on suurempi läpimitta (D3) kuin ensin mainitulla sisäseinällä (le).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkinlaite, tunnettu siitä, että toisen tiivistyselementin taakse ulottuvat osat (4e''') on liitetty hylsymäiseen osaan (11) tai niihin kuuluu tällainen osa, joka toimii yhdessä ensimmäisen ja toisen kytkinosan välissä olevaan lukkoelimeen kuuluvien lukkokuulien (12) kanssa venttiilin suljetussa asennossa. 14 721 89

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kytkinlaite, tunnettu siitä, että taakse ulottuvissa osissa (4e''') tai mainitussa hylsymäisessä osassa (11) on ulkopuolinen vaste (lld), joka on asetettu ensimmäisen kytkinosan vastaavaa vastetta (lg) vastaan, ja/tai että venttiili tai hylsymäinen osa on varustettu nostopinnalla (11c, 4e''' ') , jonka välityksellä toinen kytkinosa voi toimia yhdessä venttiilin tai hyl-symäisen osan kanssa, ainakin suurempien väliaineen paineiden vallitessa, venttiilin nostoa varten.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen kytkinlaite, tunnettu siitä, että lukkokuulien kohdalle on ensimmäisessä kytkinosassa sovitettu sisäänohjauselin (18), joka edullisesti muodostuu ensimmäisessä kytkinosassa olevista sisäänpäin työntyvistä koroista, jotka estävät toista kytkin-osaa joutumasta yhteistoimintaan hylsymäisen osan kanssa tämän vapaan pään (11a') välityksellä, ja/tai että hylsymäinen osa on mainitussa vapaassa päässä viistetty.