FI70356C - System foer behandling av televisionssignaler - Google Patents

Description

I-4SCT ΓΒ1 Ml KUULUTUSJULKAISU ηπ7Γ/

•SSFi ™ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT / U O O O

C Patentti myönnetty

<45> Patent ta Voi at 15 00 103G

(51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 H O1! N 5/50 FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 802659 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 22.08.80 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 22.08.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 01.03.81

Patentti- ja rekisterihallitus 14A) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— 28.02.86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 29.08.79 USA(US) 070903 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Walter Gold Gibson, Princeton, New Jersey,

Frank Chih-Shing Liu, Kendall Park, New Jersey,

Max Ward Muterspaugh, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7^0 Oy Koi ster Ab (5^) Televisiosignaalin käsittelyjärjestelmä -

System för behandling av televisionssignaler Tämä keksintö kohdistuu sykronisen ilmaisimen ja automaattisen hienovirityksen piireihin ja erityisesti yhteiseen selek-tiivisyyspiiriin, johon sisältyy viritetty piiri, joka samanaikaisesti pienentää harmonista vääristymää sykronisessa ilmaisimessa ja parantaa kohinaimmuniteettia ja sivuunasetellun kantoaallon virittämiskykyä automaattisessa hienovirityksen piirissä.

Synkronisen ilmaisun prosessi on kiusannut televisiovastaan-ottimen suunnittelijoita jo useita vuosia johtuen sen eduista laajalti käytettyyn verhokäyräilmaisimeen verrattuna sellaisissa kohdissa kuin parannettu lineaarisuus, toiminta pienillä signaalita-soilla ja sekä videon että välitaajuisten äänisignaalien samanaikainen ilmaisu. Valitettavasti on synkronisen ilmaisun toteuttaminen vaikeata ja kallista sen tarkkuuden ja monimutkaisuuden johdosta.

Kun kuitenkin on kehitetty television integroidun piirin tekniikkaa, on synkroninen ilmaisu tullut kilpailukykyiseksi verhokäv- 70356 räilmaisun kanssa hinnan ja toiminnan kannalta katsoen. Synkroninen ilmaisin muodostetaan yleisesti kahdesti tasapainoitetun tuloilmaisimen pohjalta, jossa välitaajuinen (I.F.) signaali kerrotaan vertailu- tai kytkentäsignaalilla. Kun vertailusignaali on spektriltään puhdas sinimäinen käyrä, jolla on täsmälleen sama taajuus ja vaihe kuin välitaajuisella kuvakantoaallolla, tai on amplitudiltaan rajoitettu versio tästä käyrästä, voidaan edellä mainitut edut synkronisesta ilmaisusta toteuttaa.

Mikäli vertailusignaali aikaansaadaan moduloimattomalla kuvakantoaallolla tai kuvakantoaallolla, jossa on tasapainoitetut si-vukaistat aikaansaadaan spektriltään puhdas, amplitudiltaan rajoitettu kytkentäsignaali. Tämä vertailusignaali saadaan kuitenkin tyypillisessä tapauksessa vt-signaalista, joka tuodaan tuloilmai-simeen, jotta voitaisiin ylläpitää tarkka vaihesovitus vertailu-signaalin ja välitaajuisen kuvakantoaallon välillä. Välitaajuus-signaali tuodaan vertailukanavanpiiriin, jolla on selektiivisyyttä kuvakantoaallon läheisyydessä, jotta aikaansaataisiin vertailusignaali. Välitaajuussignaali vertailukanavan sisäänmenossa ei tämän johdosta ole moduloimaton kantoaalto eikä myöskään kaksisivukaistai-nen signaali vaan välitaajuusselektiivisyydestä ja lähetetyn signaalin tynkäluonteesta johtuen se on epäsymmetrinen sivukaistasig-naali, jossa matalataajuinen video-osuus esiintyy tasapainoitta-mattomana kaksisivukaistasignaalina ja korkeampitaajuiset komponentit esiintyvät yksisivukaistasignaalina. Välitaajuinen kuvakan-toaalto, jolla on epäsymmetriset sivukaistat johtaa samanvaiheisen ja 90° vaihe-eron omaavan komponentin muodostamiseen vertailukana-vasignaaliin, joka, kun se tuodaan tuloilmaisimeen, aikaansaa ilmaistun videon ja yhteistieäänen signaalit harmonisine vääristymi-sineen. Tiettyjen videosignaalien harmoniset komponentit esiintyvät yhteistieäänen 4,5 MHz taajuudella, mikä täten aikaansaa surinaa äänikanavalle. Esim. videosignaali 2,25 MHz taajuudella (toinen aliharmoninen yhteistieäänisignaalille) ja videosignaali 1,5 MHz taajuudella (kolmas aliharmoninen yhteistieäänisignaalille) saattavat omata merkityksellisiä harmonisia komponentteja, jotka esiintyvät yhteistieäänen taajuudella (4,5 MHz).

Se vertailusginaali, joka kehitetään vertailukanavalla, saattaa myös edullisesti olla käytössä kahdesti tasapainoitetun vaihe- 70356 vertailijän yhteydessä, jotta aikaansaataisiin automaattinen hie-novirityssignaali. Vertailusignaali yhdistetään vaihevertailijaan pitkin ensimmäistä, suoraa kytkentätietä sekä pitkin toista kyt-kentätietä, johon sisältyy viritetty piiri. Tämä viritetty piiri aikaansaa taajuudesta riippuvan vaihesiirron vertailusignaaliin, niin että ne kaksi signaalia, jotka tuodaan vaihevertailijaan ovat 90 asteen vaihesiirrossa, kun välitaajuinen kuvakantoaalto on oikealla taajuudella. Kun kuvakantoaalto muuttuu halutulta taajuudeltaan syötetyt signaalit eivät ole 90 asteen vaihesiirrossa ja ulostulot vaihevertailijasta muuttuvat mahdollistaen korjailujännitteen kehittämisen viritintä varten.

Useita eri tekijöitä täytyy tarkastella suunniteltaessa automaattisia hienovirityksen piirejä (AFT). Asymmetrinen Nvquistin päästökaista vt-suotimelle, johon yllä on viitattu, saattaa johtaa sellaisten AFT-vasteen ominaisuuksien muodostumiseen, joilla esiintyy suurempi lukittumisalue keskikaistan suuntaan. Tämä tasapainoit-tumaton vasteen ominaisuus saa AFT-jännitteen siirtymään keskikaistan virityksen suuntaan kohinan vaikutuksesta, koska välitaajuisella kohinalla on taajuusspektri, joka keskittyy keskikaistan ympärille. Täten on toivottavaa suunnitella AFT-piiri siten, että aikaansaadaan tasapainoitettu vasteen ominaiskäyrä.

On myös toivottavaa suunnitella AFT-systeemi siten, että te-levisiosvastaanotin kykenee ottamaan vastaan ja pitämään signaaleja, jotka on vastaanotettu yhteisantennista (MATV) ja kaapelitelevisio (CATV) järjestelmistä. Nämä järjestelmät ovat yleisesti säätelemättömiä mitä tulee taajuuden siirrosmääriin ja tiedetään niiden aikaansaavan sattumanvaraisia vaiheen modulointeja ja taajuuden siirroksia, jolloin kantoaallot vaihtelevat normaaleista lähetystaajuuksista niinkin paljon kuin + 2 MHz. Kahden MHz verran sivuunsiirtynyt televisiosignaali voidaan palauttaa taajuuden syntetisoijän (FS) viritysjärjestelmällä, jollainen on esitettynä esim. US-patentissa 4 031 549, kun sitä käytetään oikein suunnitellun AFT-järjestelmän yhteydessä. Tähän FS-viritysjärjestelmään sisältyy vaihelukittu silmukka (PLL), joka sisältää jänniteohjatun paikallisoskillaatto-rin. Sen signaalin taajuus, joka aikaansaadaan paikallisoskillaat-torilla, virittää vastaanottimen halutulle kanavalle. Paikallis-oskillaattori virittää vastaanottimen ensin standardille valittua 70356 kanavaa varten olevalle lähetystaajuudelle. Sitten PLL toimii AFT-signaalin alaisena ja viritin etsii kuvakantoaaltoa halutulta kanavalta taajuuskaistalta, joka on keskitetty standardin taajuuden sijaintikohdan ympärille. Mikäli mitään signaalia ei saavuteta viritysjärjestelmä siirtää paikallisoskillaattoria ylöspäin taajuudeltaan 1 xMHz verran ja sitten alaspäin taajuudeltaan 1 MHz verran ja etsii taajuuskaistat näiden paikallisoskillaattorin taajuuksien ympäriltä. Voidaan nyt nähdä, että jotta voitaisiin vastaanottaa 2 MHz sivuunsiirtynyt signaali, täytyy AFT-piirin kyetä ohjaamaan viritin kantoaallolle, joka on 1 MHz sivussa ylöspäin porrastetusta tai alaspäin porrastetusta paikallisoskillaattorin taajuudesta. Täten täytyy AFT-järjestelmällä olla + 1 MHz toimialue, mikä yhdistettynä + 1 MHz suuruiseen FS-viritysjärjestelmän toimialueeseen kykenee palauttamaan signaalin, joka on siirtynyt standardilta lähetystaajuudelta + 2 MHz verran.

Minkä tahansa AFT-järjestelmän lukittumisalue on väistämättä rajoittunut alemman viereisen kanavan suuntaan alemman viereisen ääniloukon sijainnin mukaan ja välitaajuisen selektiivisyyspii-rin Nyquistin luiskan kaltevuuden mukaan. Kun kyseessä on taajuuden siirros kohden alempaa vieressä olevaa kanavaa, laskee välitaajuisen kuvakantoaallon amplitudi nopeasti ja viereisen kanavan ääni-kantoaalto nousee amplitudiltaan, kun se sijoitetaan välitaajuus-päästökaistalle viereisen kanavan ääniloukon sijaan. Kun välitaa-juinen kuvakantoaalto on halutulta kanavalta 1 MHz sivuunsiirtynyt, saattavat pienentynyt kuvakantoaalto ja lisääntynyt viereisen kanavan äänikantoaalo molemmat olla äärimmäiskohdissa AFT-lukittu-misalueella, mikä täten aikaansaa yhtä suuret ja vastakkaiset virityksen korjailujännitteet tähän AFT-järjestelmään. Täten aikaansaadut viritysjännitteet tasapainoittavat toinen toisensa ja AFT-järjestelmä aikaansaa sellaisen viritysjännitteen tälle viritti-melle, joka ei muuta tämän vastaanottimen viritystä. Viritysjärjestelmä lukittuu tämän johdosta tilanteeseen, jossa se ei kykene palauttamaan sivuunsiirtynyttä signaalia. Täten on toivottavaa suunnitella AFT-piiri siten, että se kykenee palauttamaan ja pitämään signaaleja mikäli virittimen paikallisoskillaattori on siirtynyt tai mikäli se ei muutoin ole oikealla taajuudella, jopa 1 MHz suuruisten virheiden verran.

* 5 70356 AFT-järjestelmän tulisi myös tarvita niin pieni määrä yksinkertaisia viritettyjä piirejä kuin mahdollista. Tämä aiheutuu siitä, että AFT-järjestelmä on osa suljetun silmukan järjestelmää, johon sisältyy viritin, vt-vahvistimet ja AFT-ilmaisin sekä vahvistimet. Korkean vahvituskertoimen tilanteiden vallitessa saattavat silmukan reaktiivisten osien navat ja nollakohdat mukaanluettuna välitaajuinen selektiivisyyspiiri ja AFT-ilmaisin, yhdistyä keskenään aikaansaaden resonanssipisteitä, joissa tämä silmukka muuttuu epästabiiliksi. Tämä ongelma voimistuu FS-viritysjärjestelmässä, koska FS-virittimeen sisältyy vaihelukitun silmukan integraattori, jolla on useita omia. aikavakioita. Nämä epästabiilisuusongelmat ovat pienennettävissä pienentämällä napojen ja nollakohtien määrää AFT-silmukassa käyttäen yksinkertaisia viritettyjä piirejä aina milloin tarvitaan viritettyjä piirejä.

Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti on aikaansaatu laitteisto televisiovastaanottimeen välitaajuisen televisiosignaalin käsittelemiseksi, joka signaali käsittää taajuuskaistan, joka sisältää halutun välitaajuisen kuvakantoaallon ja halutun välitaa-juisen äänikantoaallon, jolloin laitteisto käsittää automaattisen hienoviritysjärjestelmän (AFT), joka sisältää vaiheilmaisimen, jolla on ensimmäinen ja toinen sisäänmeno ja kolmas ja neljäs sisäänmeno, elimet, jotka on kytketty kolmanteen ja neljänteen sisäänmenoon taajuudesta riippuvan vaihe-eron aikaansaamiseksi niihin syötetyille signaaleilla, ja ulostulon (AFT-ulostulo), virityskorjaussignaalin aikaansaamiseksi, joka virityskorjaussignaali osoittaa televisiosignaalin kuvakantoaallon poikkeaman halutusta taajuudesta, jolloin AFT-järjestelmällä on kokonaisvasteominaiskäyrä, jolla on kyseisellä taajuuskaistalla vain yksi nolla-akselin ylitys taajuudella, joka olennaisesti vastaa haluttua kuvakantoaallon välitaajuutta; ja tuloilmaisimen, jolla on ensimmäinen ja toinen sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan välitaajuisen televisiosignaalin, ja kolmas ja neljäs sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan vertailusignaalin, jolla kokonaistaajuusvasteominaisuuskäyrän mukaisesti on piikki halutulla kuvakantoaallon välitaajuudella; ja jolla tuloilmaisimella on ensimmäinen ja toinen ulostulo ilmaistulle videosignaalille; ja vertailupiirin, jossa on ensimmäinen ja toinen sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan välitaajui- 6 70356 sen televisiosignaalin, ja ensimmäinen ja toinen ulostuloliitin, jotka on kytketty vastaaviin vaiheilmaisimen ensimmäiseen ja toiseen sisäänrnenoon, vaiheilmaisimen kolmanteen ja neljänteen sisäänmenoon ja tuloilmaisimen kolmanteen ja neljänteen sisäänmenoon vertailusig-naalin syöttämiseksi niihin ja johon vertailupiiriin sisältyy siihen liittyvä selektiivisyyspiiiri, jolla on linnakkaisresonanssi ja siten napa ominaiskäyrällään taajuudella, joka olennaisesti vastaa haluttua välitaajuista kuvakantoaaltotaajuutta.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että selektiivisyyspiirillä on ominaiskäyrällään nolla-akselin ylitys annetulla taajuudella, joka sijaitsee halutun äänikantoaallon välitaajuuden ja haluttujen ääni- ja kuvakantoaaltovälitaajuuksien puolivälissä olevan taajuuden välissä, ja se on valittu muuttamaan AFT-järjestelmän vasteomi-naiskäyrän matalataajuista osaa niin, että se olennaisesti tasapainottaa AFT-järjestelmän vasteominaiskäyrän kaksi polaarisuudeltaan vastakkaista osaa, jotka sijaitsevat vastaavasti nolla-akselin ylityskohdan taajuuden ylä- ja alapuolella, ja samanaikaisesti muuttamaan vertailusignaaIin kokonaistaajuusvasteominaiskäyrän matalataa juista osaa niin, että se tekee vertailusignaalin kokonaistaajuusvasteominaiskäyrän olennaisesti symmetriseksi kuvakantoaallon väli-taajuuden ympärille, ja vähentämään äänikantoaaltotaajuutta lähellä olevien signaalien vaikutusta virityskorjaussignaaliin, ja olennaisesti vaimentamaan vertailusignaalin sillä kuvan sivukaistataajuu-della, joka demoduloinnissa saa aikaan sen videosignaalitaajuuden, joka vastaa yhteistieäänen aliharmonista komponenttia.

Seuraavassa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on vaihekaavio kantoaallon vertailusignaalista, kuvio 2 on vaihekaavio kantoaallon vertailusignaalista si-vukaistan modulointeineen, kuvio 3 havainnollistaa tyypillisen vertailusignaalipiirin päästökaistaa, kuvio 4 havainnollistaa vasteominaiskäyrää tyypilliselle AFT-piirille, kuvio 5 havainnollistaa normaalin ja sivuunsiirtyneen äänen ja kuvan kantoaaltojen sijainteja tyypillisellä välitaajuuspäästö-kaistalla, 70356 kuvio 6 havainnollistaa osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaaviokuvantona synkronista ilmaisinta ja AFT-piiriä, jotka on valmistettu tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti, kuvio 7 havainnollistaa tyypillistä vertailusginaalin vasteen ominaiskäyrää kuvion 6 piirille, kuvio 8 havainnollistaa tyypillistä AFT-vasteen ominais-käyrää kuvion 6 piirille, kuvio 9 havainnollistaa lohkokaavion muodossa vaihtoehtoista suoritusmuotoa kuvion 6 selektiivisyyspiiristä.

Viitaten nyt kuvioon 1 esitetään siinä vaihekaavio, jossa signaaleja on verrattu kuvakantoaaltoon 20, jolla on taajuus u,i radiaania sekunnissa. Kuvan kantoaaltoa voidaan matemaatti- o sesti ilmaista lausekkeena: A cos kj t. o o

Mikäli synkronisen ilmaisimen vertailusignaalipiiri sisältää ainoastaan tämän kantoaaltosignaalin, on tuloksena täydellinen synkroninen ilmaisu, jossa ilmaistu videosignaali on tarkka kopio alkuperäisestä yhdistetystä videosignaalista ilman kvadraa-tuurivääristymää. Samalla tavoin, mikäli vertailupiiri myös sisältäisi tasapainoitetut kaksinkertaiset sivukaistat 12 ja 14 sijaitsee niiden resultantti 16 pitkin kantoaallon vaihevektorin akselia. Tuloksena oleva signaali voidaan tällöin amplitudiltaan rajoittaa, joten jälleen aikaansaadaan tarkka vertailusignaali synkroniselle ilmaisimelle. Koska kuitenkin videosignaali on tynkä-sivukaistäinen, ei tällaista tasapainoitettua sivukaistan tilannetta esiinny.

Tynkäsivukaistamodulointi johtaa vertailusigaalin muodostumiseen, joka on esitetty kuvion 2 vektorikaaviossa. Kuvakanto-aalto 20 on samaa muotoa kuin kuviossa 1. Videon sivukaista on esitetty muodoltaan A ei fiuj ujQ) missä on signaalin taajuus ja φ on staattinen vaiheen siirtymä johtuen vertailun värähtelypiiristä. Taajuuksille, jotka ovat 70356

Nyquistin luiskan jälkeen vt-päästökaistalla on videon sivukaista yksinkertainen sivukaista, kuten on esitetty vektorilla 22. Tämä sivukaista on tulkittavissa kahdeksi komponentiksi, nimittäin sa-mavaiheiseksi vektoriksi 24 mikä on muodoltaan A cos /(tc.-iv )t+ö/ - 1 o ja kvadratuurivektoriksi 26 muodoltaan A sin /1 u,. - lv ) t+Φ7 1 o

Tuloksena oleva kytkentäsignaali on vektori 28, joka aikaansaa kvadratuurivääristymää ilmaisimeen ortogonaalisen kvadratuuri-komponentin vaikutuksesta. Kun välitaajuussignaali demoduloidaan tällä tuloksena olevalla vertailusignaalilla 28, vääristyy videosignaali vastaavalla tavalla kuin videosignaali, joka on demoduloitu verhokäyräilmaisimella. Eräs synkronisen ilmaisimen ensisijaisista eduista, eli korkea lineaarisuus, joutuu hukkaan.

Mikäli vertailupiiri käyttää viritettyä piiriä, jolla on hyvin kapea päästökaista, pienentyy kvadratuurivääristymän suuruus jonkin verran. Välitaajuuspäästökaistan Nyquistin luiska aikaansaa edelleen erisuuruiset sivukaistat kummallekin puolelle kuvakanto-aaltoa, kuten on esitettynä vektoreilla 22 ja 30. Tuloksena olevalla kytkentäsignaalilla on tämän johdosta pienempi kvadratuuri-komponentti, mikä aikaansaa vähemmän vääristymää ilmaistuun videosignaaliin .

Vertailun viritetyn piirin päästökaistan kaventaminen toteutetaan yleisesti ottaen lisäämällä piirin Q-arvoa, mikä aikaansaa muita ongelmia. Kapea päästökaista tekee virittämisen kriitilliseksi. Mikäli signaalin taajuus muuttuu, saattaa kuvakantoaalto siirtyä kokonaisuudessaan pois päästökaistalta ja videon ilmaisu lakkaa. Samoin aikaansaa vertailun viritetty piiri staattisen vaihesiirtymän päästökaistallaan, joka siirtymä on likimäärin + 45 astetta tämän piirin 3dB pisteissä. Vertailusignaalipiirien täytyy täten tehdä kompromissi välitaajuisen Nyquistin luiskan aiheuttaman kvadratuurivääristymän suhteen, ottaen huomioon viri 70356 tyksen epätarkkuudet ja staattinen vaihesiirtymä. Tämä kompromissi johtaa sellaisen vertailusignaalipiirin käyttämiseen, jolla on suhteellisen laaja kaistaleveys.

Kuvio 3 havainnollistaa tyypillistä vastekäyrää 40 vertai-lusignaalipiirille. Viritetty piiri viritetään kuvakantoaallon 45,75 MHz taajuudelle, jota käytetään NTSC televisiosysteemissä. Vasteen käyrän 40 päälle on sijoitettu välitaajuisen päästökais-tan Nyquistin luiska 50, joka aikaansaa signaalin taajuuksien nopean laskun 45,75 MHz arvon yläpuolella.

Kvadratuurivääristymän läsnäolo vertailusignaalissa aikaansaa harmonista vääristymää ilmaistuun videosignaaliin. Erityisesti aikaansaa kvadratuurivääristymä, joka on peräisin 43,5 MHz sivukaistoista vertailusignaalissa, toiset harmoniset tuloksena olevasta 2,25 MHz:n kantataajuisesta videosignaalista. Tämän signaalin toinen harmoninen sijaitsee 4,5 MHz kohdalla eli ilmaistun yhteistieäänen taajuudella. Vaikkakin nämä toiset harmoniset ovat amplitudiltaan vain 14 prosenttia perusaallon voimakkuudesta ovat nämä pienet signaalit riittäviä aikaansaadakseen surinaa äänisignaaliin. Samanlainen, mutta pienempi vaikutus on tuloksena sivukaistoista vt-taajuudella 44,25 MHz, jolla on kolmannet harmoniset yhteistieäänisignaalin kohdalla. Ideaalisesti on toivottavaa vaimentaa näitä taajuuksia vertailupiirissä kuten on havainnollistettu katkoviivalla piirretyillä lovilla 42 ja 44 kuvion 3 vaste-käyrässä. Tämän keksinnön mukaan muodostetaan kuitenkin ratkaisu tähän ongelmaan ja samanaikaisesti myöskin ratkaistaan ongelmia muilla televisiovastaanottimen alueilla.

Tyypillinen AFT-vasteen ominaiskäyrä 46 on esitetty kuviossa 4. Vasteen ominaiskäyrä on muodostettu siten, että sillä on terävä vaste kuvan kantoaallon taajuuden vaihteluille sen halutun taajuuden sijaintikohdan 45,75 MHz läheisyydessä. Tämän käyrän ylemmän kaltevuusosan 46a havaitaan laskevan nopeasti viereisen kanavan 47,25 ääniloukon sijaintikohdan vaikutuksesta vt-suodin-piirissä. Kuvakantoaallon taajuuden alapuolella ja kohden väli-taajuuskaistan keskustaa ominaiskäyrän vasteen havaitaan laskevan hitaammin. Tämä vasteen ominaisuus on seurausta siitä, mikä tunnetaan "kohinalukituksena". Kun signaali on heikko tai ei ole lainkaan signaalia, AFT-piiri korjaa virittimen keskikaistan suuntaan, koska 10 70356 välitaajuuskohinan keskimääräinen taajuus sijaitsee likimäärin 43,5 MHz kohdalla ja alue käyrän 46 alapuolelta on suurempi 45,75 MHz alapuolella kuin mitä se on tämän taajuuden yläpuolella. Täten on toivottavaa AFT-vasteen ominaisuuksille, että se tasapainoitetaan kuvan kantoaallon taajuuden tienoille niin, että AFT-piiri aikaansaa 45,75 MHz viritysjännitteen kun signaali on heikko tai ei lainkaan signaalia.

Tyypillinen välitaajuuspäästökaistan vasteen ominaiskäyrä 60 on esitetty kuviossa 5. Kun televisiovastaanotin on viritetty oikein, sijaitsee kuvan kantoaalto 45,75 MHz kohdalla, kuten on esitetty kohdassa 62, 6dB alaspäin sivukaistan 60 tasaisesta yläosasta päästökaistan ylemmällä Nyquistin luiskalla. Äänen kantoaalto 41,25 MHz kohdalla sijaitsee tällöin kuten on esitettynä kohdassa 64 ja pienennettynä likimäärin 20 dB keskikaistan amplitudiin verrattuna. Kun nämä kantoaallot tuodaan AFT-piiriin, jonka vaste on kuviossa 4 esitetyn kaltainen, virittyy kuvakantoaalto tarkoin 45,75 MHz kohdalle ja äänen kantoaalto sijaitsee taajuudella, joka on liian alhainen vaikuttaakseen AFT-ulostulon jännitteeseen .

Kuitenkin, kun videosignaali siirtyy taajuudeltaan ylöspäin 2 MHz verran kuten saattaa tapahtua, kun signaali aikaansaadaan MATV tai CATV järjestelmissä, korjataan viritysjärjestelmällä ainoastaan 1 MHz:n sivuunsiirtymä järjestelmän hakiessa kuvakanto-aaltoa. AFT-piiriin syötetyt signaalit ovat edelleen sivuunsiir-tyneinä 1 MHz verran, kuten on esitettynä kuvan ja äänen kantoaallon sijainnilla kohdassa 66 ja 68 kuviossa 5. Kun nämä sijaitsevat täten on 42,25 MHz:n äänikantoaalto ainoastaan likimäärin 6 dB keskikaistan tason alapuolella ja 46,75 MHz:n kuvakantoaalto on likimäärin 30 dB verran laskeneena, sen taajuuden lähestyessä viereisen kanavan ääniloukkua. Kun nämä kantoaallot tuodaan AFT-piiriin, jonka vaste on esitettynä kuviossa 4 aikaansaa vaimentunut kuvakantoaalto ainoastaan pienen positiivisen viritysjän-nitteen kuten on esitettynä nuolella 52. Tehostettu, taajuudeltaan siirretty äänen kantoaalto sijaitsee kuten on esitettynä nuolella 54, missä se aikaansaa pienen negatiivisen osuutensa viritysjännitteeseen suuruudeltaan samanlaisena kuin mitä aikaaansaadaan kuva-kantoaallolla. Nämä kaksi viritysjännitettä sammuttavat toinen U 70356 toisensa vaikutukseltaan, ja AFT-piiri ei täten pysty siirtymään sivuunsiirtyneeseen televisiosignaaliin. Mikäli virityssysteemi aikaansaa vähemmän kuin 1 MHz korjailua sen hakiessa tiettyä signaalia, siirtyvät molemmat kantoaallot ylöspäin taajuudeltaan ja se viritysjännitteen komponentti, joka on aikaansaatu äänikan-toaallolla on hallitseva kuvakantoaallon osuuteen verrattuna. Tällöin AFT-piiri pyrkii säätämään viritystä siten, että vastaanotin lukittuu siihen äänikantoaaltoon, joka on viritetty 45,75 kuvan kantoaallon taajuuteen.

Eräs keino välttää tämä ongelma on asettaa mukaan lovi AFT-vasteen ominaiskäyrään, missä sivuunsiirtynyt äänikantoaalto tällöin sijaitsee, kuten on esitettynä katkoviivoilla 56 kuviossa 4. Tämän sivuunsiirtyneen kantoaallon vastaanottamisen ongelman keksinnön mukainen järjestely kuitenkin ratkaisee onnistuneesti sellaisella tavalla, joka samalla parantaa AFT-piirin kohinaluki-tusimmuunisuutta, ratkaisten myös jo edellä mainitun äänen surinan ongelman.

Piiri, joka on valmistettu tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti, on havainnollistettuna kuviossa 6. Siinä esitetty piiristö saattaa edullisimmin olla valmistettu yhdelle ainoalle monoliittiselle integroidulle piirilastulle lukuunottamatta viritetyn piirin osia 160-184, jotka ovat lastun ulkopuolella ja kytketyt siihen ulkopuolisista lastun kytkinnavoista 7-10.

Symmetrinen välitaajuussignaali kytketään sisäisiin liit-timiin 102 ja 104 vt-vahvistimesta 100. Tämä välitaajuussignaali tuodaan transistoreille 132 ja 134 tuloilmaisimessa 130 niin että tämä sitten synkronisesti demoduloidaan. Välitaajuussignaali syötetään myös vertailusignaalipiiriin 110 emitteriseuraajakytket-tyjen transistoreiden 106 ja 108 kautta aikaansaamaan kytkentäsig-naali tuloilmaisimelle 130 ja AFT-vaihevertailijalle 150.

Välitaajuussignaali ohjaa differentiaalivahvistinta, johon kuuluu transistorit 112 ja 114 vertailusignaalipiirissä 110. Differentiaalivahvistimen transistoreiden 112 ja 114 kollektorei-den yli kytkettynä on ensimmäinen viritetty piiri 160, joka on yhdistetty ulkopuolisista lastun kytkinnavoista 8 ja 9 ja on viritetty kuvakantoaallon taajuudelle, tässä esimerkkitapauksessa 45,75 MHz. Diodit 116 ja 118 on myös yhdistetty transistoreiden 112 ja 12 70356 114 kollektoreiden yli rajoittamaan tai leikkaamaan vertailusig-naalia, mikä aikaansaa lähes sakara-aaltoisen kytkentäsignaalin, kun signaali on voimakas. Sakara-aaltoinen kytkentäsignaali on taajuudeltaan ja vaiheeltaan sama kuin välitaajuinen kuvakanto-aalto optiraisignaaliolosuhteissa differentiaalivahvistimen ja diodien rajoittavan toiminnan vaikutuksesta yhdessä viritetyn piirin 160 kanssa.

Amplitudiltaan rajoitettu kytkentäsignaali tuodaan neljän transistorin kantaelektrodeille, jotka transistorit on järjestetty kaksinkertaiseksi differentiaalivahvistimen rakenteeksi 136 ja 183 tuloilmaisimessa 130, emitteriseuraajarakenteisten transis-toreiden 122 ja 124 kautta. Differentiaalivahvistimia 136 ja 138 ohjataan vuorovaihevälitaajuussignaalilla, joka tuodaan transis-toreiden 132 ja 134 kautta sinne. Nämä transistorit, jotka muodostavat differentiaalivahvistimet 136 ja 138, kytketään päälle ver-tailusignaalilla aikaansaamaan sisääntulevan välitaajuussignaalin tuloilmaisu. Ne differentiaalivahvistimen transistorit, jotka vastaanottavat komplementäärisen napaisuuden kytkentäsignaalit vastaavilta differentiaalivahvistimilta, ovat kollektoreistaan yhdistetyt muodostamaan kaksi komplementääristä ulostuloa, joiden yli yhdistetyt video- ja yhteisäänisignaalit kehitetään. Nämä kaksi ulostuloa voidaan yhdistää, mikäli niin halutaan, tunnettuun tapaan aikaansaamaan epäsymmetrinen ulostulo ilmaistua video- ja yhteis-äänisignaalia varten.

Vertailusignaali transistoreiden 112 ja 114 kollektoreilla tuodaan myös kahden transistorin 142 ja 114 kannoille. Näiden transistoreiden 142 ja 144 emitterit on kytketty yhteen sekä maahan vastuspiirin 143 kautta, mikä täten aikaansaa komplementääri-set vertailun ohjaussignaalit näiden emittereille. Symmetrinen vertailusignaali yhdistetään vaihevertailijan 150 differentiaali-vahvistimiin 156 ja 158. Differentiaalivahvistimien transistoreiden kannat ohjautuvat vuorovaihe tapaan vertailusignaalin avulla, joka on samanvaiheinen ja -taajuinen kuin välitaajuinen kuvakan-toaalto.

Se vertailusignaali, joka kehitetään ensimmäisen viritetyn piirin 160 yli kytketään löyhästi kondensaattoreilla 172 ja 174 13 70356 toiseen viritettyyn piiriin 180/ ja aikaansaa taajuudesta riippuvan vaihesiirron vertailusignaaliin. Kun kuvakantoaalto on halutulla taajuudella, eli tässä esimerkkitapauksessa 45,75 MHz siirtyy vertailusignaali vaiheeltaan 90 astetta tämän toisen viritetyn piirin ansiosta, johon sisältyy kondensaattori 182 ja induktanssi 184. Kun kuvakantoaallon taajuus (ja tämän johdosta ver-tailusignaalin taajuus) vaihtelee haluttuun taajuuteen verrattuna, siirtää tämä toinen viritetty piiri vertailusignaalin vaihetta enemmän tai vähemmän kuin 90 astetta.

Toinen viritetty piiri 180 on kytketty löyhästi ensimmäiseen pieniarvoisten kondensaattoreiden 172 ja 174 avulla. Vaikkakin saattaa näyttää edulliselta kytkeä AFT viritetty piiri tiiviimmin vertailun viritettyyn piiriin, jotta esim. aikaansaataisiin suurempi ohjaussignaali vaihevertailijalle 150, johtaa tämä vertailusignaalin huonontumiseen. Vertailun viritetty piiri on suunniteltu siten, että sillä on ainoastaan yksi ainoa reso-nanssitaajuus kuvakantoaallon taajuuden läheisyydessä. Kun nämä kaksi viritettyä piiriä on kytketty tiiviisti toisiinsa, joutuu vertailun viritetty piiri ylikytketyn kaksoisviritetyn piirin vastetilanteeseen. Tämä kaksihuippuinen vaste aikaansaa kvadra-tuurivääristymää ja vaiheen epälineaarisuuksia vertailupiiriin, mikä johtaa huonoon transienttivasteeseen ilmaistuissa pieni taajuisissa valotiheyssignaaleissa. Koska eräs synkronisen ilmaisimen eduista on videon transienttiosuudet, joilla on nopeampi nousu- ja laskuaika kuin mitä on verhokäyräilmaistuilla signaaleilla, mukaanluettuna lisäetuna symmetrinen esiylitys ja jälkiylitys, täytyy olla huolellisia, jotta voitaisiin taata, että nämä kaksi viritettyä piiriä eivät ole ylikytkettyjä. Tietyissä tapauksissa haluttu löyhä kytkentä voidaan toteuttaa sijoittamalla nämä kaksi viritettyä piiriä lähelle toinen toistaan, mikä täten tekee tarpeettomaksi fysikaaliset kondensaattorit 172 ja 174.

Vaiheeltaan siirretty signaali, joka on kehitetty toisen viritetyn piirin 180 yli yhdistetään vaiheilmaisimeen 150 ulkopuolisten lastun liittimien 7 ja 10 avulla ja emitteriseuraaja-kytketyillä transistoreilla 146 ja 148. Tasavirtaetujännite emit- 14 70356 teriseuraajatransistoreid.en kannoilla aikaansaadaan jännitteen jakajalla 147, joka on yhdistetty maan ja syöttöjännitteen lähteen väliin. Tasajännitevirtatie jännitteen jakajasta 147 transistoreille 148 aikaansaadaan induktanssilla 184. Vaiheeltaan siirretty signaali yhdistetään differentiaalisesti kytkettyjen transistoreiden 152 ja 154 kannoille emitteriseuraajilta 146 ja 148. Transistorit 152 ja 154 on yhdistetty niiden emittereiltä, jotka on myös yhdistetty vakiovirran syöttölähteeseen 153. Transistoreista 152 ja 154 on niiden kollektorit kytketty ohjaamaan kaksiosaisia differentiaalivahvistimia 156 ja 158 vastaavien differentiaalisten vahvistimien emitterielektrodeilta. Niitä transistoreita vastaavissa differentiaalivahvistimissa, joita ohjataan komplementää-risillä signaaleilla niiden kantaelektrodeilta transistoreilla 142 ja 144, on niiden kollektorit on yhdistetty aikaansaamaan kaksi komplementääristä ulostuloa, joiden yli sitten kehitetään AFT-jännite. Nämä ulostulot voidaan yhdistää vielä uuteen differentiaalivahvistimeen tunnettuun tapaan, jotta aikaansaataisiin kaksi vastakkaisesti vaihtelevaa AFT-ulostulosignaalia halutulla impedanssin ja jännitteen toimialueella.

Vertailun viritettyyn piiriin 160 sisältyy rinnakkain kytketty resonanssipiiri, johon sisältyvät induktanssi 162 ja kondensaattori 164, piirin ollessa viritetty kuvakantoaallon taajuudelle, tässä tapauksessa 45,75 MHz. Vaimennusvastus 168 on kytketty viritetyn piirin 160 yli estämään suojaamattoman viritetyn piirin 160 värähtelyt kun vt-vahvistin 100 ja vertailupiiri 110 toimivat suuren vahvistuksen tilanteessa. Kuristin 169 on yhdistetty rinnakkain vaimennusvastuksen 168 kanssa, aikaansaamaan pienen impedanssin tie vaakapyyhkäisyn taajuisille signaaleille, transistoreiden 112 ja 114 kollektoreiden välille. Tämä kuristin estää vertailupiiriä 110 värähtelemästä vaakapyyhkäisyn taajuudella, mikä aikaansaisi harmonisia aaltoja, jotka näkyisivät pystypalk-keina kuvaputkella toistetussa kuvassa.

Tämän keksinnön mukaisesti sisältää vertailun viritetty piiri loukkupiirin, joka sisältää rinnakkaiskytketyn resonanssi-piirin 162, 164 tehollisen induktanssin ja kondensaattorin 166 havainnollistetussa esimerkissä. Kondensaattori 166 on kytketty 15 70356 induktanssin 162 ja kondensaattorin 164 toisen liitäntäpisteen sekä kytkinnavan 8 väliin ja toinen liitospiste induktanssista 162 ja kondensaattorista 164 on yhdistetty kytkinnapaan 9. Louk-kupiiri on viritetty aikaansaamaan lovi vertailupiiriin vasteeseen taajuudella, joka sijaitsee 1 MHz sivuunsiirtyneen äänikanto-aallon (42,25 MHz) taajuuden sekä kuvasignaalin sen sivukaistan taajuuden välillä, joka ilmaisun yhteydessä johtaa videosignaaliin, joka vastaa yhteistieäänen toista aliharmonista tajuutta (43,5 MHz). Tämä lovi on riittävän leveä aikaansaadakseen merkityksellisen vaimennuksen molemmilla näistä taajuuksista. Vertailusignaali, joka aikaansaadaan tällä viritetyllä piirillä on kvadratuurivää-ristymältään pienentynyt erityisesti sillä taajuudella, joka aikaansaa sen toisen harmonisen, joka aikaansaa äänen surinan ongelman. Vertailusignaali vaimentuu myös väriapukantoaallon taajuudella (42,17 MHz), mikä saattaa minimiinsä värin ja äänen interferenssin ongelmat ilmaistussa videosignaalissa.

Se vertailusignaali, joka yhdistetään toiseen viritettyyn piiriin 180 viritetystä piiristä 160, omaa myös taajuuden lovikoh-dan, mikä pienentää AFT-vasteen ominaiskäyrän keskikaistan osuuden leveyttä. AFT-vasteen ominaiskäyrä on tämän johdosta tasapainossa, ja sillä on kaksi oleellisesti ottaen keskenään yhtä suurta lukitusaluetta vastakkaisilla puolilla haluttua kuvakantoaallon taajuutta, mikä tekee AFT-piiristä imrauunisemman kohinalukitukselle. Tämä lovi poistaa myöskin käytännöllisesti katsoen kaiken sivuun siirtyneen 42,25 MHz:n äänikantoaallon vaikutuksen AFT-jännitteeseen , mikä täten tekee mahdolliseksi sen, että AFT-piiri voi palauttaa siirtyneen kuvakantoaallon taajuuden 46,75 MHz kohdalta.

Kuvion 6 piiri valmistettiin ja koestettiin ja tällöin mitattiin kuvioiden 7 ja 8 vastekäyrät. Vertailun viritetyn piirin vasteen ominaiskäyrä 200 on esitettynä kuviossa 7 asetettuna väli-taajuisen päästökaistan Nyquistin luiskan 50 päälle. Se lovi, jonka vertailun loukku aikaansaa, sijaitsee likimäärin 42,9 MHz kohdalla, minkä nähdään vaimentavan kuvasignaalin sen sivukaistan taajuutta, joka vastaa yhteistieäänen toista aliharmonista taajuutta 43,5 MHz vaimentaen sitä likimäärin 32 dB verrattuna 16 dB tasoon vaimennuksessa samalle taajuudelle kuviossa 3. Kuvasignaalin sen sivukaistan 16 70356 taajuuden, joka ilmaisun yhteydessä johtaa videosignaaliin, joka vastaa yhteistieäänen kolmatta aliharmonista taajuutta 44,25 MHz, nähdään vaimentuvan 25 dB kuvion 7 tapauksessa verrattuna sen 14 dB tasoon vaimennuksessa kuviossa 3. Kuviosta 7 voidaan myös nähdä, että kun vertailun viritetyn piirin vasteen käyrä yhdistetään välitaajuisen päästökaistan Nyquistin luiskaan on tuloksena oleva yhdistetty vaste oleellisesti symmetrinen välitaajuis-ten kuvakantoaallon taajuuden 45,75 MHz suhteen, mikä edelleen pienentää kvadratuurivääristymää vertailupiirissä tasapainoitta-malla amplitudiltaan videon sivukaistat.

Vertailun viritetynpiirin loukun vaikutukset AFT-vasteeseen esitetään kuviossa 8. AFT-vasteen käyrän 210 nähdään olevan tasa-painoitetun, ja sillä on kaksi oleellisesti keskenään yhtä suurta positiivista ja negatiivista lukitusaluetta 212 ja 214 vasteen käyrän 210 ja vertailuakselin välillä. Oleellisesti yhtä suuret lukitusalueet kummallakin puolella kuvakantoaallon taajuutta parantavat AFT-piirin immuunisuutta kohinalukitukseen. Samoin poistaa leveä lovi oleellisesti kaiken jännitteen osuuden 42,25 MHz kohdalta eli 1 MHz sivuunsiirtyneeltä äänikantoaallon taajuudelta. Tämä johtuu siitä, että lovi vertailun viritetyn piirin loukossa vaikuttaa sekä vertailusignaaliin, joka yhdistetään differentiaalivahvistimiin 156 ja 158 vaiheilmaisimessa 150, että vaiheeltaan siirrettyyn vertailusignaaliin, joka tuodaan vaiheilmaisimel-le 150 toisen viritetyn piirin 180 kautta. Täten äänikantoaalto on sijoitettu loukkuun poistaen se molemmista signaaleista, jotka tuodaan vaiheilmaisimeen 150 kehittämään automaattinen taajuuden ohjaussignaali.

Tämä on erityisen tärkeätä, kun AFT-piiriä käytetään yhdessä FS-viritysjärjestelmän kanssa. FS-järjestelmän stabiilisuus riippuu AFT-vasteen käyrän 210 lineaarisuudesta halutun kuvakantoaallon taajuuden läheisyydessä, joka havainnollistaen on kuviossa 8 esitetty olemaan 45,75 MHz. Kun äänikantoaalto sijoitetaan loukkuun pois AFT-ilmaisimen sisääntuloista, perustuu se säätö-signaali, joka aikaansaadaan, pelkästään kuvakantoaaltoon, mikä aikaansaa lineaarisen vasteen, joka sopii yhteen vastekäyrän 210 kanssa. Mikäli äänen kantoaaltoa ei loukulla poistettaisi AFT-il- 17 70356 maisimen sisääntuloista aikaansaisi äänikantoaalto jännitteen osuuden säätösignaaliin, joka osuus häiritsisi tämän säätösig-naalin lineaarisuutta 45,75 MHz läheisyydessä. FS-virittimen stabiilisuus olisi täten vastaavasti huonontunut. Täten on ilmeistä, että AFT-piiri tämän keksinnön mukaisena on ohjattavissa 1 MHz sivuunsiirtyneellä kuvakantoaallolla 46,75 MHz kohdalla, ja että se saa virittimen onnistuneesti vastaanottamaan tämän sivuun siirtyneen signaalin.

Eräs vaihtoehtoinen suoritusmuoto tämän keksinnön mukaisesta viritetystä piiristä on esitettynä kuviossa 9. Tämä suoritusmuoto poikkeaa kuvion 6 järjestelystä siinä suhteessa, että kondensaattori 164 on kytketty rinnakkain kondensaattorin 166 ja induktanssin 162 sarjayhdistelmän kanssa kytkinnapojen 8 ja 9 yli. Kondensaattorin 164 ja induktanssin 162 sekä kondensaattorin 166 tehollisen induktanssin yhdistelmä on resonanssissa kuvakan-toaallon taajuudella, kun taas induktanssi 162 ja kondensaattorin 166 yhdistelmä aikaansaa loukun edellämainitulla välillä olevalla taajuudella. Jäljellä olevat osat on järjestetty samaan rakenteeseen kuin mitä on esitetty kuviossa 6 ja niillä on samat viitenumerot .

Tätä keksintöä voidaan helposti toteuttaa käytettäväksi PAL-televisiojärjestelmässä säätämällä uudestaan viritystaajuudet vastaten PAL-standardeja. Vertailun viritetty piiri on tällöin resonanssissa välitaajuisella kuvakantoaallon PAL-taajuudella 38,9 MHz. PAL-äänen kantoaalto sijaitsee 33,4 MHz kohdalla ja yhteistieäänen singaali on kantataajuudeltaan täten 5,5 MHz ja toinen aliharmoninen taajuus sijaitsee 36,15 MHz kohdalla vt-kaistalla. Vertailun viritetyn piirin lovi sijaitsee tämän johdosta äänikantoaallon, joka on siirtynyt sivuun 1 MHz verran (eli on 34,4 MHz kohdalla), sekä sen vt-taajuuden välillä, joka vastaa videosignaaleja, joiden toiset harmoniset ovat yhteistieäänen taajuuden 36,15 MHz kohdalla. Toinen viritetty piiri täytyy myös virittää uudestaan aikaansaamaan 90 asteen vaihesiirto välitaajuisen PAL-kuvakantoaallon taajuudella.

Kuviossa 6 havainnollistamismielessä esitetyssä tämän keksinnön suoritusmuodossa tuloilmaisin 130 ilmaisee sekä video- että 18 70356 yhteistieäänisignaalit. Saattaa olla toivottavaa tietyssä suoritusmuodossa käsitellä ääni-informaatio erillisellä kanavalla ennen videon ilmaisua. Tällaisessa suoritusmuodossa äänikanto-aalto voidaan poistaa loukulla vt-signaalista ennen vertailusig-naalin muodostamista ja videon ja AFT-ilmaisua. Äänen surinan ja äänikantoaallon tunnistamisen ongelmia AFT-ilmaisimessa ei tämän johdosta ole lainkaan olemassa. Tämän keksinnön mukainen uusi selektiivisyyspiiri on kuitenkin kaikesta huolimatta edullinen televisiovastaanottimessa tasapainoittamaan videon sivukaistat kuvakantoaallon suhteen vertailusignaalissa. Lovella varustettu vertailusignaali aikaansaa myös tasapainoittamisen AFT-vasteen omi-naiskäyrään halutun kuvakantoaallon taajuuden läheisyyteen kuten jo aikaisemmin on kuvattu. Selektiivisyyspiirillä saavutetaan täten samanaikaisesti sekä pienempi kvadratuurivääristymä videoilmai-simessa että parannettu AFT kohinaimmuunisuus televisiovastaanot-timelle. Koska ei ole välttämätöntä vaimentaa äänikantoaallon taajuutta voidaan viritetyn piirin 160 loukku virittää 43,5 MHz kohdalle tai jopa sen yli käytettäessä NTSC-järjestelmää, joka taajuus on yhtä etäällä ääni- ja kuvakantoaaltojen taajuuksista. Loukkupiirin Q-arvo saattaa myös olla korkeampi kuin mitä olisi toivottavaa kuvion 6 mukaisessa suoritusmuodossa.

Claims (6)

19 70356

1. Laitteisto televisiovastaanottimeen välitaajuisen televisiosignaalin käsittelemiseksi, joka signaali käsittää taajuuskaistan, joka sisältää halutun välitaajuisen kuvakantoaallon ja halutun välitaajuisen äänikantoaallon, jolloin laitteisto käsittää automaattisen hienoviritysjärjestelmän (AFT), joka sisältää vaihe-ilmaisimen (150), jolla on ensimmäinen (144) ja toinen (142) sisäänmeno ja kolmas (7) ja neljäs (10) sisäänmeno, elimet (180), jotka on kytketty kolmanteen ja neljänteen sisäänmenoon taajuudesta riippuvan vaihe-eron aikaansaamiseksi niihin syötetyille signaaleille, ja ulostulon (AFT-ulostulo) virityskorjaussignaalin aikaansaamiseksi, joka virityskorjaussignaali osoittaa televisiosignaalin kuva-kantoaallon poikkeaman halutusta taajuudesta, jolloin AFT-järjestelmällä on kokonaisvasteominaiskäyrä, jolla on kyseisellä taajuuskaistalla vain yksi nolla-akselin ylitys taajuudella, joka olennaisesti vastaa haluttua kuvakantoaallon välitaajuutta; ja tuloil-maisimen (130) , jolla on ensimmäinen (132) ja toinen (134) sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan välitaajuisen televisio-signaalin, ja kolmas (122) ja neljäs (124) sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan vertailusignaalin, jolla kokonaistaajuus-vasteominaiskäyrän mukaisesti on piikki halutulla kuvakantoaallon välitaajuudella, ja jolla tuloilmaisimella on ensimmäinen ja toinen ulostulo ilmaistulle videosignaalille; ja vertailupiirin (110,160), jossa on ensimmäinen (102) ja toinen (104) sisäänmeno, jotka on kytketty vastaanottamaan välitaajuisen televisiosignaalin, ja ensimmäinen (8) ja toinen (9) ulostuloliitin, jotka on kytketty vastaaviin vaiheilmaisimen ensimmäiseen (142) ja toiseen (144) sisäänmenoon, vaiheilmaisimen kolmanteen (7) ja neljänteen (10) sisäänmenoon ja tuloilmaisimen kolmanteen (122) ja neljänteen (124) sisäänmenoon vertailusignaalin syöttämiseksi niihin, ja johon ver-tailupiiriin (110,160) sisältyy siihen liittyvä selektiivisyyspiiri (160) , jolla on rinnakkaisresonanssi ja siten napa ominaiskäyräl-lään taajuudella, joka olennaisesti vastaa haluttua välitaajuista kuvakantoaaltotaajuutta, tunnettu siitä, että selektiivi-syyspiirillä on ominaiskäyrällään nolla-akselin ylitys annetulla taajuudella, joka sijaitsee halutun äänikantoaallon välitaajuuden 20 70356 ja haluttujen ääni- ja kuvakantoaaltovälitaajuuksien puolivälissä olevan taajuuden välissä, ja se on valittu (1) muuttamaan AFT-jär-jestelmän vasteominaiskäyrän (210) matalataajuista osaa niin, että se olennaisesti tasapainottaa AFT-järjestelmän vasteominaiskäyrän kaksi polaarisuudeltaan vastakkaista osaa (212,214), jotka sijaitsevat vastaavasti nolla-akselin ylityskohdan taajuuden ylä- ja alapuolella, ja samanaikaisesti (2) muuttamaan vertailusignaalin ko-konaistaajuusvasteominaiskäyrän (200) matalataajuista osaa niin, että se tekee vertailusignaalin kokonaistaajuusvasteominaiskäyrän olennaisesti symmetriseksi kuvakantoaallon halutun välitaajuuden ympärillä, ja (3) vähentämään äänikantoaaltotaajuutta lähellä olevien signaalien vaikutuksesta virityskorjaussignaaliin, ja (4) olennaisesti vaimentamaan vertailusignaalin sillä kuvan sivukaistataajuudella, joka demoduloinnissa saa aikaan sen videosignaalitaajuuden, joka vastaa yhteistieäänen aliharmonista komponenttia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että selektiivisyyspiiriin (160) sisältyy ensimmäinen induktanssi (162); ensimmäinen kondensaattori (164) kytkettynä rinnakkain ensimmäisen induktanssin kanssa muodostamaan ensimmäinen rin-nakkaisyhdistelmä; ja toinen kondensaattori (166) kytkettynä sarjaan ensimmäisen rinnakkaisyhdistelmän kanssa vertailupiirin (110) ensimmäisen (8) ja toisen (9) ulostuloliittimen välille, jolloin ensimmäinen rinnakkaisyhdistelmä on viritetty muodostamaan huippu ulostuloliittimissä olevaan vasteeseen halutulla kuvakantoaallon välitaajuudella ja jolloin toinen kondensaattori on viritetty yhteistoiminnassa ensimmäisen rinnakkaisyhdistelmän kanssa aikaansaamaan vaimennusta ulostuloliittimiin välitaajuisen kuvakantoaallon tasoon verrattuna ja sen vaimennuksen lisäksi, joka aikaansaadaan ensimmäisellä rinnakkaisyhdistelmällä, halutun äänikanto-aallon välitaajuudella ja sen taajuuden ympärillä, joka sijaitsee yhtä etäällä halutuista ääni- ja kuvakantoaallon välitaajuuksista; minkä lisäksi on toinen induktanssi (184), ja kolmas kondensaattori (182) yhdistettynä rinnakkain toisen induktanssin kanssa muodostamaan toinen rinnakkaisyhdistelmä, joka on yhdistetty vaiheilmai-simen (150) kolmannen (7) ja neljännen (10) sisääntulon väliin ja joka on viritetty aikaansaamaan taajuudesta riippuva vaihesiirto tähän yhdistelmään tuoduille signaaleille, minkä lisäksi on osat 21 70356 (172,174), joilla kapasitiivisesti yhdistetään signaalit ensimmäisestä ja toisesta ulostuloliittimestä tähän toiseen rinnakkaisyh-distelmään.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että selektiivisyyspiiriin (160) sisältyy ensimmäinen induktanssi (162); ensimmäinen kondensaattori (166) kytkettynä sarjaan tämän ensimmäisen induktanssin kanssa vertailupiirin (110) ensimmäisen ja toisen ulostuloliittimen välille ja viritettynä yhdessä tämän kanssa vaimentamaan niitä videon sivukaistoja ulostuloliitti-missä, jotka sijaitsevat yhtä etäällä halutuista ääni- ja kuva-kantoaaltojen välitaajuuksista; toinen kondensaattori (164) kytkettynä rinnakkain tämän ensimmäisen kondensaattorin ja ensimmäisen induktanssin kanssa ja viritettynä yhdessä näiden kanssa muodostamaan huippukohta ulostuloliittimissä olevaan vasteeseen halutun kuvakantoaallon välitaajuuden sijaintikohdan läheisyyteen; toinen induktanssi (184); ja kolmas kondensaattori (182) kytkettynä rinnakkain tämän toisen induktanssin kanssa vaiheilmaisimen kolmannen (7) ja neljännen (10) sisäänmenon välille, tämän kondensaattorin ollessa viritetty yhteistoiminnassa tämän induktanssin kanssa aikaansaamaan taajuudesta riippuva vaihesiirto niihin signaaleihin, mitkä niihin tuodaan, minkä lisäksi on osat (172,174), joilla kapasitiivisesti yhdistetään signaalit ensimmäisestä ja toisesta ulostuloliittimestä toiseen induktanssiin ja kolmanteen kondensaattoriin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että televisiovastaanottimeen sisältyy viritin radiotaajuisen televisiosignaalin muuntamiseksi välitaajuiseksi televisiosignaaliksi, tämän virittimen edelleen sisältäessä osat, joilla esiintyy tietty hakutaajuusalue, jotta vastaanotettaisiin kuva-kantoaalto, vertailupiirin ja tuloilmaisimen muodostaessa synkronisen ilmaisinpiirin, jotta aikaansaataisiin ilmaistu videosignaali ja yhteistieäänisignaali, vertailupiirin (110,160) sisältäessä differentiaalivahvistimen (112), jossa on ensimmäinen ja toinen sisääntulo, jotka on kytketty vastaanottamaan välitaajuinen televisiosignaali, ja jossa on ensimmäinen (8) ja toinen (9) ulostulo-liitin, jotta aikaansaataisiin vertailusignaali, tuloilmaisisimen kolmannen (124) ja neljännen (122) sisääntulon ollessa kytketty 70356 differentiaalivahvistimen ensimmäiseen ja toiseen ulostuloliitti-meen, tuloilmaisimen ensimmäisen ja toisen ulostulon (136,138) aikaansaadessa ilmaistut video- ja yhteistieäänisignaalit, vaihe-ilmaisimen ensimmäisen (142) ja toisen (144) sisäänmenon ollessa kytketty differentiaalivahvistimen ensimmäiseen (8) ja toiseen (9) ulostuloliittimeen, kolmannen (7) ja neljännen (10) sisäänmenon vastaanottaessa vaiheeltaan siirretyn vertailusignaalin, tämän ulostulon (8,9) ollessa edelleen kytketty virittimen hakuosiin, jotta aikaansaataisiin virityksen korjaussignaali, joka osoittaa vaihe-eron tämän vertailusignaalin ja vaiheeltaan siirretyn vertailusignaalin välillä; selektiivisyyspiirin sisältäessä ensimmäisen viritetyn piirin, joka on yhdistetty differentiaalivahvistimen ensimmäisen ja toisen ulostuloliittimen väliin, jolla viritetyllä piirillä esiintyy rinnakkaisresonanssi kuvakantoaallon halutulla välitaajuudella ja sarjaresonanssi taajuudella, joka sijaitsee A) kolmannen taajuuden, joka sijaitsee halutun äänikantoaallon väli-taajuuden sekä halutun kuvakantoaallon välitaajuuden välillä siirrettynä sivuun halutusta äänikantoaallon välitaajuudesta sellaisen taajuuden lisäysmäärän verran, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin puolet kyseisestä hakualueesta sekä B) sen kuvasignaalin si-vukaistan taajuuden välissä, joka ilmaisun yhteydessä johtaa videosignaaliin, joka vastaa yhteistieäänen toista aliharmonista taa-j uutta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että differentiaalivahvistin sisältää rajoittimen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että siinä on ensimmäinen ja toinen kytkentäkondensaat-tori, joilla kytketään löyhästi ensimmäinen ja toinen ulostulolii-tin vaiheilmaisimen kolmanteen ja neljänteen sisäämenoon. 23 70356