FI69737B - Detektor foer televisionsspoeksignaler - Google Patents

Description

6 9 7 3 7

Television haamusignaali-iImaisin Tämä keksintö koskee televisiosignaalin prosessointi järjestelmiä, ja erityisesti järjestelmiä, jotka 5 ilmaisevat television haamukuvasignaalin olemassaolon ja ajallisen sijainnin television pääsignaalin suhteen.

Televisiovastaanottimia ovat kauan kiusanneet häiriöt, jotka syntyvät niiden signaalien heijastusten ja viivästysten vastaanotosta, joita vastaanotin on viri-10 tetty vastaanottamaan. Näillä häiriösignaaleilla on yleensä pienempi intensiteetti ja erilainen vaihe kuin suoraan vastaanotetuilla signaaleilla, ja tavallisesti ne ilmenevät halutun kuvan varjokuvina. Niiden ulkomuodosta johtuu näistä signaaleista käytetty nimitys, "haamusignaali". 15 Haamusignaaleja esiintyy usein televisioissa, jot ka sijaitsevat suurkaupungeissa, joissa signaalin heijastuminen läheisistä rakennuksista on tavallista. Kaapeli-TV-järjestelmä saattaa myös vastaanottaa heijastuneita signaaleja. Lisäksi voivat päätteiden epäsovitukset kaa-20 peli-TV-järjestelmän siirtolaitteissa usein aiheuttaa haa- mukuvasignaalien syntymisen kaapeli-TV-järjestelmässä itsessään.

On ehdotettu lukuisia keinoja haamusignaalien poistamiseksi televisiovastaanottimessa itsessään. Nämä kaik-25 ki menetelmät käyttävät hyväkseen yleistä periaatetta viivästyttää pääsignaalia siten, että se sattuu ajallisesti yhteen haamusignaalin kanssa. Viivästettyä pääsignaalia vaimennetaan sen jälkeen siten, että sen amplitudi on sama kuin haamusignaalilla. Sitten tämä signaali käännetään 30 vastakkaiseksi ja saadaan aikaan ns. valehaamusignaali: signaali, joka on haamusignaalin komplementti. Tämän jälkeen valehaamusignaali lisätään vastaanotettuun signaaliin, jolloin se kumoaa haamusignaalin.

Ensimmäinen askel valehaamusignaalin synnyttämises-35 sä on tunnistaa haamusignaalin läsnäolo ja sen viive tai 2 69737 ajallinen sijainti pääsignaalin suhteen. Tämän keksinnön periaatteiden mukaan on kehitetty televisiosignaalin haa-musignaali-iImaisin, joka ilmaisee osan haamusignaalista mikäli sellainen on läsnä, minkä jälkeen tätä haamusig-5 naalin osaa seurataan, ja saadaan siten jatkuva tieto haamusignaalin olemassaolosta ja sen viiveestä television pääsignaalin suhteen. Televisiovastaanottimessa vastaanotetun televisiosignaalin sisältämä merkkisignaali johdetaan säädettävään viivelinjaan. Merkkisignaali on tunne-10 tun muotoinen. Kun haamusignaali on mukana televisiosignaalissa, seuraa merkkisignaalia toinen samanlainen, joka on merkkisignaalin haamusignaali. Kun säädettävän viive-linjan viive on oikea, ovat viivelinjan ulostulossa oleva merkkisignaali ja sisäänmenossa oleva merkkisignaalin haa-15 musignaali samanaikaiset. Koinsidenssi-iimaisin iImaisee tämän tilan, minkä jälkeen viivelinjan viivettä säädetään niin, että samanaikaisuustila säilyy peräkkäisten merkki-signaalien vastaanotossa. Viivelinjan viivettä käytetään haamusignaalin viiveen mittana television pääsignaaliin 20 nähden.

Kun viivelinjan viive ei ole oikea, ja edellä kuvattu samanaikaisuustila ei ole voimassa, säädetään viivelinjan viivettä kunnes samanaikaisuustila toteutuu.

Piirroksissa: 25 kuv. 1 esittää lohkokaaviona televisiosignaalin haamuiImaisinta, joka on konstruoitu tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti; kuv. 2 esittää lohkokaaviona haamuilmaisinta, jossa viivelinjan viivettä säädetään niin, että saadaan sel-30 ville merkkisignaalin haamusignaalin viive merkkisignaalin suhteen; kuv. 3 esittää lohkokaaviona järjestelmää, jolla voidaan johtaa merkkisignaali ja sen haamusignaali kuvassa 2 esitettyyn ilmaisimeen; 35 kuv. 4 esittää lohkokaaviona järjestelmää, jolla seurataan haamusignaalia sen jälkeen kun se on havaittu, ja 3 69737 kuv. 5 esittää aaltomuotoa, jota on käytetty selvittämään kuvien 2 ja 4 haamusignaali-ilmaisimen toimintaa.

Kuvassa 1 esitetään televisiosignaalin haamuilmai-5 sinpiiri, jossa käytetään säädettävää viivelinjaa 12. Videosignaali johdetaan juova kymmenen porttiin 10. Juova kymmenen portti päästää vain videosignaalin kymmenennen juovan viivelinjaan 12 ja koinsidenssi-ilmaisimelle 14. Kymmenes juova on ensimmäinen täysi juova videosignaali) lissa leveän pystypoikkeutus- ja tasauspulssijakson jälkeen, ja se sisältää normaalisti vaakatahdistuspulssin, joka ei seuraa videoinformaatiota. Tässä yhteydessä juovan kymmenen vaakatahdistuspulssia käytetään merkkisig-naalina haamuilmaisimelle. Kun televisiovastaanotin vas-15 taanottaa viivästyneen haamusignaalin, ilmaantuu tahdis-tuspulssin haamusignaali halutun tahdistuspulssin jälkeen sisällytyksettömällä juovan osalla. Kuvan 1 piiri etsii ja seuraa tällaista haamusignaalin komponenttia viivealueella,jonka määrää viivelinjan viive.

20 Kytkennässä, joka on havainnollisesti esitetty kuvassa 1, voi viivelinja 12 koostua CCD-viivelinjasta, jossa on esimerkiksi 70 elementtiä.CCD-viivelinjan ajas-tukseen käytetään jännitesäätöistä oskillaattoria (VCO) 18, jonka taajuusalue on 7 MHz:sta 14 MHz:iin. Tämä saa 25 aikaan säädettävän viiveen alueella 5-10 mikrosekuntia. Myös muita viivelinjan elementtien ja kellotaajuuksien yhdistelmiä voidaan käyttää. Esimerkiksi 80-elementtinen viivelinja, jota ohjaa 5-15 MHz:in kello, saisi aikaan säädettävän viiveen alueella 5,33-16 mikrosekuntia.

30 Koinsidenssi-ilmaisimen 14 sisäänmenot ovat kyt ketyt viivelinjan 12 sisäänmenoon ja ulostuloon, ja sen ulostulo syötetään automaattiseen vaiheensäätöpiiriin (APC) 16 ja luiskansäätöpiiriin 20. Luiskansäätöpiirin 20 ulostulo on kytketty luiskageneraattoriin 22, ja APC-35 säätöpiirin 16 ja luiskageneraattorin 22 ulostulot ovat kytketyt VCO:hon 18. VCO:n 18 ulostulosignaali syötetään 4 69737 viivelinjan 12 kellosisäänmenoon.

Kun videosignaali ei sisällä haarausignaalia, tai kun viivelinjaa ohjataan kellotaajuudella, joka saa aikaan väärän viiveen olemassa olevalle haamusignaalille, 5 ei koinsidenssi-ilmaisin 14 synnytä ulostulosignaalia, ja luiskansäätöpiiri 20 saa luiskageneraattorin tuottamaan luiskasignaalin. Luiskasignaali muuttaa VCO:hon syötetyn jännitteen suuruutta, minkä seurauksena VCO:n ulostulosignaalin taajuus muuttuu 7-14 MHz:n taajuusalu-10 eellaan, siten muuttaen viivelinjan viiveaikaa. Haamu-signaalin etsintä jatkuu näin, kunnes haamusignaali havaitaan .

Haamusignaali havaitaan, kun viivelinjan ulostulossa oleva tahdistussignaali on yhdenaikainen viivelinjan 15 sisäänmenossa olevan tahdistussignaalin haamusignaalin kanssa. Tämän seurauksena koinsidenssi-ilmaisin tuottaa signaalin, joka saa aikaan sen, että luiskansäätöpiiri pysäyttää luiskageneraattorin senhetkiselle luiskajännitteen tasolle. Koinsidenssi-ilmaisimen signaali aktivoi 20 myös APC-säätöpiirin, joka sen jälkeen huolehtii VCO:n ohjauksesta. APC-säätöpiiri muuttaa VCO:n taajuutta, mikäli tarpeellista siten, että viivelinjan viive muuttuu seuraten kaikkia muutoksia haamusignaalin viiveessä kymmenennen juovan tahdistussignaalin (ts. merkkisignaalin) 25 suhteen.

Aaltomuodot, jotka kuvaavat kuvan 1 haamusignaali-ilmaisimen toimintaa on esitetty kuvassa 5. Kuva 5a esittää kymmenennen juovan tahdistuspulssia 302, jota seuraa tahdistuspulssin haamusignaali 304. Kymmenes juova päät-30 tyy ennen yhdennentoista juovan tahdistuspulssia 306, jota seuraa myös haamupulssi 308. Juova kymmenen portti 10 kuvassa 1 aukeaa päästöpulssin 300 ajaksi, kuva 5b. Merk-kipulssina toimiva tahdistuspulssi 302 ja sitä seuraava haamupulssi 304 syötetään viivelinjaan 12. Kun viivelinja 35 viivästyttää signaalia ajan, joka on vaakatahdistuspuls-sin 302 ja haamupulssin 304 välinen aika, on viivelinjan 5 69737 ulostulo aaltomuodon 5c mukainen viitaten kuvan 5a aaltomuotoon. Koska viivästetty tahdistuspulssi 312 on vii-velinjan ulostulossa samalla kun haamupulssi 304 syötetään viivelinjan sisäänmenoon, toteutuu samanaikaisuus-5 tila, ja koinsidenssi-ilmaisin 14 synnyttää kuvan 5d mukaisen ulostulopulssin 320. Koinsidenssipulssi 320 saa aikaan sen, että luiskansäätöpiiri 20 pysäyttää luiska-generaattorin 22. VCO:n 18 ohjauksesta huolehtii sen jälkeen APC-säätöpiiri 16, joka seuraa merkkisignaalin haa-10 musignaalia peräkkäisten kymmenennen juovan jaksojen aikana.

Yksityiskohtaisempi selvitys kuvan 1 haamuilmaisimes-ta on esitetty kuvissa 2, 3 ja 4. Kuvassa 2 syötetään videosignaali ja kymmenennen juovan päästösignaalijuova kymmenen porttiin 10. Juova kymmenen portin 10 ulostulo on kyt-15 ketty säädettävään viivelinjaan 12 ja koinsidenssi-ilmai-simelle 14. Säädettävän viivelinjan 12 ulostulo kytketään tahdistuspulssiportin 124 ja lH-viivelinjan 120 sisään-menoihin. Tahdistuspulssiportti läpäisee haamupulssien lisäksi ainoastaan kymmenennen juovan tahdistuspulssit 20 ja sen ulostulo on kytketty koinsidenssi-ilmaisimen 14 toiseen sisäänmenoon. lH-viivelinja 120 viivästyttää si-sääntulevaa signaalia yhden vaakajuovan ajan. lH-viive-linjan 120 ulostulo on kytketty toisen tahdistuspulssiportin 126 sisäänmenoon ja lyhyen viivelinjan 122 sisään-25 menoon. Toisen tahdistuspulssiportin 126 ulostulo tuottaa kymmenennen juovan tahdistuspulssin seurauksena lisäys-pulssin (ADV), joka johdetaan AND-portin 23 A-sisään-menoon. Lyhyen viivelinjan 122 ulostulo on kytketty säädettävän viivelinjan 12 sisäänmenoon.

30 AND-portin 23 ulostulo kytketään OR-portin 3 A-si- säänmenoon, jonka portin ulostulo kytketään Up/Down-laskurin 100 "Up"-sisäänmenoon. Up/Down-laskurissa 100 on "Down"-sisäänmeno ja "Load"-sisäänmeno, johon voidaan johtaa pulsseja sisäänmenodatan 160 syöttämiseksi lasku-35 riin. Laskurin ulostulot ovat 2^, 2^, 2^, 2^, 2^ ja 2^, jotka kytketään digitaali/analogia-muuntimeen 102. D/A- 6 9 7 3 7 muunnin 102 synnyttää säätöjännitteen VCO:lle 18, jonka ulostuloa käytetään kellosignaalina säädettävälle vii-velinjalle 12. Laskurin 100 2®, 2^ ja 2^-ulostulot kytketään myös AND-portin 15 sisäänmenoihin, jonka portin 5 ulostulo kytketään OR-portin 17 A-sisäänmenoon. OR-por-tin 17 ulostulo tuottaa "Reset"-signaalin,joka johdetaan laskurin 100 "Load”-sisäänmenoon ja OR-portin 21 A-sisäänmenoon. OR-portin 21 ulostulo kytketään sisään-menoksi monostabiilille multivibraattorille 152, jonka ulostulo kytketään ohjaussignaaliksi kytkimelle 154.

Kytkin 154 on normaalisti auki ja se on kytketty lH-vii-velinjan 120 ja vertailupotentiaalipisteen (maan) välille.

Kuvassa 4 esitetään jälleen kuvan 2 eri osat, ei-15 kä niiden kuvailua toisteta. Kuvan 2 tahdistuspulssiport- ti 124 esitetään kuvassa 4 yksityiskohtaisemmin. Tahdistus-pulssiportti sisältää komparaattorin 125, jonka sisäänmenoihin on kytketty säädettävän viivelinjan 12 ulostulo ja kynnys jännite +V,j,. Komparaattori 125 tuottaa ulostulo-20 signaalin mikäli säädettävän viivelinjan 12 ulostulo ylittää kynnysjännitteen +VT tason, kuten kuvassa 5c on esitetty. Kuvan 2 tahdistuspulssiportti voidaan toteuttaa samalla tavoin.

Kuvassa 4 on koinsidenssi-ilmaisimen 14 ulostulo 25 kytketty invertterin 8 sisäänmenoon, VCO:n säätö-flip- flopin 140 "Resef-sisäänmenoon, OR-portin 11 A-sisäänmenoon ja kuvan 2 nollaus-flip-flopin 150 "Set"-sisäänmenoon S. Kymmenennen juovan päästösignaali johdetaan invertterin 7 sisäänmenoon, APC:n tarkistus-flip-flopin 132 "Clock"-30 sisäänmenoon C ja OR-portin 13 B-sisäänmenoon. OR-portin 11 ulostulo on kytketty tilansäätö-flip-flopin 130 "Clock"-sisäänmenoon C ja APC:n tarkistus-flip-flopin 132 "Clear"-sisäänmenoon Clr. Tilansäätö-flip-flopin 130 Q-ulostulo tuottaa APC-tila-signaalin, joka viedään kahden AND-portin 35 2 ja 4 A-sisäänmenoihin ja flip-flopin 132 "Data"-sisään- menoon D. Tilansäätö-flip-flopin 130 Q-ulostulo tuottaa 7 69737

Luiska-tila-signaalin, joka viedään OR-portin 13 A-si-säänmenoon ja kuvan 2 AND-portin 23 B-sisäänmenoon. OR-portin 13 ulostulo on kytketty tilansäätö-flip-flopin 130 D-sisäänmenoon. APC:n tarkistus-flip-flopin 132 Q-5 ulostulo on kytketty AND-portin 9 A-sisäänmenoon,jonka portin ulostulo on kytketty OR-portin 11 B-sisäänmenoon ja kuvan 2 OR-portin 17 B-sisäänmenoon.

Invertoitu kymmenennen juovan päästösignaali in-vertterin 7 ulostulosta johdetaan AND-portin 9 B-sisään-10 menoon, VCO:n säätö-flip-flopin 140 S-sisäänmenoon ja kuvan 2 AND-portin 19 A-sisäänmenoon. VCO:n säätö-flip-flopin 140 Q-ulostulo tuottaa "Count Up"-signaalia, joka syötetään AND-portin 5C-sisäänmenoon. Flip-flopin 140 Q-ulostulo tuottaa "Count Down"-signaalia, joka syötetään 15 AND-portin 6 C-sisäänmenoon. Invertoitu koinsidenssisig-naali syötetään invertterin 8 ulostulosta AND-porttien 5 ja 6 B-sisäänmenoihin ja tahdistuspulssiportin 124 ulostulo kytketään porttien 5 ja 6 A-sisäänmenoihin. AND-portin 5 ulostulo on kytketty AND-portin 2 B-sisäänmenoon ja 20 AND-portin 6 ulostulo on kytketty AND-portin 4 B-sisäänmenoon. AND-portin 2 ulostulo on kytketty OR-portin 3 B-sisäänmenoon ja AND-portin 4 ulostulo on kytketty laskurin 100 "Down"-sisäänmenoon.

Kuvassa 2 koinsidenssi-ilmaisimelta 14 tuleva ko-25 insidenssisignaali syötetään nollaus-flip-flopin 150 "Set"-sisäänmenoon S. Flip-flopin 150 Q-ulostulo kytketään AND-portin 19 B-sisäänmenoon, jonka portin ulostulo kytketään OR-portin 21 B-sisäänmenoon ja nollaus-flip-flopin 150 "Reset"-sisäänmenoon R.

30 Kuvassa 3 on esitetty järjestely, jolla synnytetään juovan kymmenen päästöpulssi. Tämä järjestely sisältää pys-typoikkeutuslaskenta-järjestelmän, joka on kuvattu patentissa US-patentti 3 899 635. Lyhyesti, järjestely käsittää tahdistuspulssien erottelijan 42, joka erottelee vi-35 deosignaalista vaaka- ja pystytahdistussignaalit ja tuo ne ulostuloihin H ja V. Vaakatahdistussignaalit johdetaan 6 9 7 3 7 horisontaalioskillaattoriin ja AFPC-(automaattinen taajuuden ja vaiheen säätö, suom. huom.) piiriin 46, joka synnyttää ulostulosignaalin vaakapyyhkäisyn taajuudella f„. Horisontaalioskillaattori ja AFPC-piiri 46 tuottavat 5 myös ulostulosignaalin,· jonka taajuus on kaksi kertaa vaakapyyhkäisyn taajuus, 2f^· 2f^-signaali viedään juova-laskurille ja intervalligeneraattoripiirille 50. Tämä piiri laskee 2f -signaalin puolen juovan jaksot ja syöttää

II

pystypulssin pystytahdistuksen ilmaisimelle 60 tietyn jak-10 somäärän aikana, minä aikana pystytahdistussignaalin on määrä ilmaantua. Jos tahdistuspulssien erottelijalta tuleva pystytahdistussignaali ilmaantuu tämän aikajakson kuluessa, kytkee ilmaisin 60 tilakytkimen 80 ilmaisemaan tahdistustilaa. Tilakytkin 80 päästää tahdistuksen ilmai-15 susignaalin juovalaskurille ja intervalligeneraattorille 50, joka tuottaa pystytahdistussignaalin fy aikajakson kuluessa.

Jos pystytahdistuksen ilmaisupiiri 60 ei vastaanota pystytahdistussignaalia edellytetyn aikajakson kulues-20 sa, kytkeytyy tilakytkin pois tahdista-tilaan. Tässä tilassa pystytahdistusiImaisin tarkastelee tahdistuserot-telijan V-ulostuloa kunnes pystytahdistuspulssi tunnistetaan. Kun pystytahdistuspulssi on tunnistettu, saattaa vaakatahdistusilmaisin 70 tilakytkimen nollaamaan laski-25 met juovalaskurissa ja intervalligeneraattorissa 50, joka suorittaa uudelleentahdistuksen. Tilakytkin palaa sen jälkeen osoittamaan tahdistustilaa.

Kun tilakytkin 80 asettuu osoittamaan tahdistustilaa, kytkeytyy koinsidenssi-ilmaisimelle 90 tahdistuksen 30 osoittava signaali johtimen 92 kautta. Juovalaskuri ja intervalligeneraattori 50 lähettävät pulssin johtimeen 94, kun laskuri huomaa, että juovaa kymmenen vastaanotetaan (esim. 2f -signaalin lukemilla 18 ja 19). Kymmenen-nen juovan osoituspulssi kytketään johtimen 94 kautta ko-35 insidenssi-ilmaisimelle 90, joka synnyttää kymmenennen 6 9 7 3 7 juovan päästösignaalin johtimeen 96, mikäli juovaa kymmenen vastaanotetaan tahdistustilassa. Juova kymmenen portti sulkeutuu täksi ajaksi. Jos tahdistusta laa ei ole, ei johtimessa 92 ole signaalia, ja kymmenennen juovan 5 päästösignaalia ei synny. Tämä siksi, että kymmenennen juovan pulssi johtimessa 94 on epäluotettava pois-tahdista-tilassa.

Kuvissa 2 ja 4 esitettyjen järjestelmien toiminta jatkuu seuraavalla tavalla. Aluksi tilansäätö-flip-flop 10 130 asetetaan tuottamaan "korkeaa" luiskatila-signaalia ja "matalaa" APC-tila-signaalia. Korkea luiskatila-signaa-li avaa AND-portin 23 vastaanottamaan LISÄYS-signaaleja. Laskuriin 100 ladataan luku yksi, joka D/A-muuntimen 102 kautta saa aikaan sen, että VCO 18 alkaa toimia toisella 15 äärimmäisellä kellotaajuudellaan. Viivelinja 12 saa nyt aikaan viiveen, joka vastaa sen viivealueen toista äärimmäisyyttä. Asian havainnollistamiseksi oletetaan, että viivelinja 12 saa aikaan 5 mikrosekunnin viiveen tässä alkutilanteessa.

20 Oletetaan ensin, että tulevassa videosignaalissa ei ole haamusignaalia, tai haamusignaali on tutkittavan 5-10 mikrosekunnin viivealueen ulkopuolella. Kummassakaan tapauksessa ei samanaikaisuustila toteudu. Juovan kymmenen signaali pääsee portista säädettävään viivelinjaan 12 ja 25 kulkee sen läpi. Sen jälkeen juovan kymmenen signaali johdetaan lH-viivelinjaan 120. Kun kymmenennen juovan tah-distussignaali ilmestyy lH-viivelinjan ulostuloon, Hipaistaan tahdistuspulssiportti 126 ja se laskee LISÄYS-pulssin laskurille 100 AND-portin 23 ja OR-portin 3 kaut-30 ta. Laskurin lukema on kasvanut yhdellä, lukema muutetaan uudeksi VCO:n säätösignaaliksi ja VCO pienentää kellotaajuutta, mikä taas kasvattaa viivelinjan 12 viivettä. Oletetaan, että yksi luku vastaa 140 nanosekunnin viivemuu-tosta, jolloin uudeksi viiveeksi saadaan 5,14 mikrosekun-35 tia. Kun VCO:n taajuus muuttuu, varastoituu juovan kym- 10 6 9 7 3 7 menen informaatio välittömästi lH-viivelinjaan 120 ja lyhyeen viivelinjaan 122. Lyhyen viivelinjan viive on riittävä, jotta VCO 18 ennättää stabiloitua uudelle kellotaajuudelleen, ennen kuin juovan kymmenen informaa-5 tio tulee uudelleen säädettävän viivelinjan 12 sisään-menoon.

Kun juova kymmenen signaali poistuu lyhyestä vii-velinjasta 122, se johdetaan uudelleen koinsidenssi-il-maisimelle 14 ja säädettävään viivelinjaan 12. Signaali 10 viivästyy säädettävän viivelinjan uuden viiveen verran.

Kun kymmenennen juovan tahdistuspulssi ilmestyy säädettävän viivelinjan 12 ulostuloon, se johdetaan lH-viivelin-jaan 120 ja tahdistuspulssiporttiin 124. Tahdistuspulssi läpäisee tahdistuspulssiportin 124 ja joutuu koinsidenssi-15 ilmaisimelle 14, joka tunnustelee yhdenaikaisuutta kymmenennen juovan tahdistuspulssin ja sen haamusignaalin välillä, mikäli haamusignaali, joka seuraa tahdistuspulssia säädettävän viivelinjan 12 viiveen verran jäljessä, on läsnä. Jos yhdenaikaisuutta ei havaita, varastoituu juova kym-20 menen signaali taas lH-viivelinjaan 120 ja lyhyeen viive-linjaan 122, ja kymmenennen juovan tahdistuspulssin ilmaantuminen lH-viivelinjan 120 ulostuloon kasvattaa jälleen laskurin 100 lukemaa tahdistuspulssiportin 126 ja porttien 23 ja 3 kautta. Juova kymmenen signaali johde-25 taan sen jälkeen säädettävään viivelinjaan 12, jonka viive on taas kasvanut.

Kierto jatkuu tällä tavoin, kunnes koinsidenssi-ilmaisin 14 on ilmaissut haamupulssin, tai kun säädettävän viivelinjan 12 viive on kasvanut maksimiinsa, 10 mikro-30 sekuntiin. Jälkimmäisessä tapauksessa, kuvitellussa esimerkissä, on laskurin lukema 36. lH-viivelinjän ulostulossa oleva kymmenennen juovan tahdistuspulssi lisää laskurin lukeman 37:ään, joka avaa AND-portin 15 sisäänmenot. Portti 15 tuottaa "Reset"-pulssin OR-portin 17 ulostuloon, 35 joka Hipaisee monostabiilin multivibraattorin 152 OR-por- 11 69737 tin 21 kautta. Monostabiili multivibraattori 152 sulkee sen jälkeen kytkimen 154 ajaksi, joka on vähintään sama kuin kolmen viivelinjan kokonaisviive (esim. 10 mikrosekun-tia, plus 1H, plus ^ ). Juova kymmenen signaali poiste-5 taan silmukasta kytkimen 154 ja sen maaliitännän kautta. Silmukka on nyt valmis vastaanottamaan uuden kymmenennen juovasignaalin kun monostabiili multivibraattori palaa stabiiliin tilaan ja avaa kytkimen 154.

"Reset"-pulssi johdetaan myös laskurin 100 "Load"-10 sisäänmenoon, mikä saattaa laskurin alkutilaansa ja data sisäänmenoista 160 ladataan samalla. Säädettävän viivelinjan 12 viive ohjataan nyt viiden mikrosekunnin alkutilaansa.

Oletetaan nyt, että kymmenennen juovan signaali si-15 sältää haamupulssin 304 tarkasteltavalla 5-10 mikrosekunnin viivealueella merkkisignaalin 302 suhteen kuten kuvassa 5a on näytetty. Juova kymmenen signaali kiertää viivelinjasilmukassa kunnes säädettävä viivelinja 12 saavuttaa viiveen, jolla tahdistuspulssi sen ulostulossa ja 20 haamusignaali sisäänmenossa ovat yhdenaikaiset. Koinsidens-si-ilmaisin 14 synnyttää silloin koinsidenssipulssin 320, kuten on esitetty kuvassa 5d.

Niinkuin kuvassa 4 on esitetty, johdetaan koinsi-denssipulssi flip-flopin 130 kellosisäänmenoon OR-portin 25 11 avulla. Koska flip-flopin Q-ulostulo on tällä hetkellä ylhäällä, johtaa OR-portti 13 korkean signaalin flip-flopin 130 D-sisäänmenoon sallien koinsidenssipulssin asettaa flip-flop 130 APC-tilaansa. "Luiska"-signaali flip-flopin Q-ulostulossa on alhaalla, mikä saa AND-portin 23 kuvassa 30 2 kiinni estäen ylimääräisten LISÄYS-pulssien pääsyn las kurille. Koinsidenssipulssi asettaa myös nollaus-flip-flopin 150, siten avaten AND-portin 19 B-sisäanmenon. Jos koinsidenssipulssi ilmaistiin laskurin lukeman ollessa muu kuin yksi, on invertoitu juova kymmenen päästöpulssi AND-por-35 tin 19 A-sisäänmenossa myös ylhäällä ja portti 19 tuottaa 12 697 37 korkean signaalin ulostuloonsa. Tämä korkea signaali lii-paisee monostabiilin multivibraattorin 152 sulkien kytkimen 154 ja poistaen juova kymmenen signaalin viivelinja-silmukasta. AND-portti 19:n ulostulosignaali johdetaan 5 myös flip-flopin 150 "Reset"-sisäänmenoon, mikä asettaa flip-flopin alkutilaan.

Laskuri 100 ohjaa nyt VCOrta 18 niin, että säädettävä viivelinja 12 tuottaa viiveen, joka on pysyvästi sama kuin ilmaistun haamupulssin viive kymmenennen juovan 10 tahdistuspulssin suhteen. VCO:n kellosignaalia voidaan nyt käyttää kellosignaalina samanlaiselle viivelinjalle haamusignaalin kumoamisjärjestelmässä, joka on kuvattu USA:ssa 26. tammikuuta 1981 jätetyssä patenttihakemuksessa 228 593, joka on otsikoitu "Television ghost cancella-15 tion system". Jos haamupulssi on läsnä ja sijaitsee samassa kohtaa seuraavassa kymmenennen juovan signaalissa, pitäisi yhdenaikaisuus havaita ensimmäisellä kerralla kuljettaessa säädettävän viivelinjan 12 läpi, koska säädettävä viivelinja 12 aiheuttaa välittömään ilmaisuun tar-20 vittavan oikean viiveen. HaamuiImaisin saatetaan nyt toimimaan APC-tilassa ja jatkuvasti seuraamaan haamusignaa-lia, kuten alla esitetään.

Kun seuraava juova kymmenen signaali johdetaan haamui lmaisimeen , havaitaan yhdenaikaisuus ensimmäisellä siir-25 tymisellä säädettävän viivelinjan 12 läpi, jos haamusig- naali on jokseenkin samassa paikassa tahdistuspulssiin nähden kuin se oli edellisen kentän aikana. Juova kymmenen päästösignaali, joka päästää kymmenennen juovan signaalin ilmaisimelle, on kuvassa 5b esitetyn kaltainen. Tämän sig-30 naalin etureuna asettaa APC:n tarkistus-flip-flopin 132, sillä flip-flopin D-sisäänmeno vastaanottaa korkeaa APC-signaalia tilansäätö-flip-flopilta 130. APC:n tarkistus-flip-flopin 132 Q-ulostulo on ylhäällä, kuten kuvan 5e aaltomuoto 322 esittää. Koinsidenssipulssi säätää myös 35 tilansäätö-flip-flopia 130, joka jää APC-tilaan, koska 13 6 9 7 3 7 korkea juova kymmenen päästösignaali johdetaan OR-portin 13 kautta D-sisäänmenoon.

Jos haamusignaali on liikkunut olennaisesti tai kadonnut, ei koinsidenssi-ilmaisin 14 synnytä koinsi-5 denssipulssia. APC:n tarkistus-flip-flop 132 jää aloilleen koko kymmenennen juovan päästöjakson ajaksi kuten kuvan 5f aaltomuoto 324 osoittaa. Tämän jakson lopussa kymmenennen juovan päästösignaali 300 muuttuu matalaksi kuten kuvassa 5b on näytetty, ja invertterin 7 ulostulo 10 muuttuu korkeaksi. Korkea signaali johdetaan AND-portin 9 B-sisäänmenoon, mikä yhdessä APC: ntarkistus-flip-flo-pilta 132 tulevan korkean signaalin kanssa saa portin 9 tuottamaan "APC-pois"-signaalin ulostuloonsa, kuten kuvan 5g aaltomuoto 326 osoittaa. APC-pois-signaali suorittaa 15 kolme toimintoa. Ensinnä, signaali kytketään tilansäätö-flip-flopin 130 kellosisäänmenoon OR-portin 11 välityksellä. OR-portin 13 ulostulo on nyt alhaalla, koska luis-kasignaali ja juovan kymmenen päästösignaali sen sisään-menoissa ovat nyt alhaalla. Tämä matala signaali viedään 20 flip-flopin 130 D-sisäänmenoon, mikä sallii APC-pois-sig-naalin kytkeä flip-flop 130:n lepotilaan. APC-tila kumotaan ja järjestelmä on luiska-tilassaan. APC-pois-signaali viedään myös APC:n tarkistus-flip-flopin 132 "Clear"-si-säänmenoon, mikä asettaa flip-flopin lepotilaan ja päät-25 tää APC-pois-signaalin. Lopuksi, APC-pois-signaali 326 viedään myös kuvan 2 OR-portin 17 B-sisäänmenoon, mikä saa aikaan "Reset"-signaalin portin ulostuloon, joka saattaa laskurin 100 alkutilaansa ja poistaa kymmenennen juovan informaation OR-portin 21 kautta viivelinjasi1-30 mukasta.

Haamusignaalia seurataan APC-tilan aikana kuvan 4 esittämällä tavalla, viitaten myös kuviin 5a, 5d ja 5h-51. Jokainen koinsidenssipulssi 320 asettaa VC0:n säätö-flip-flopin 140 lepotilaan, kuten aaltomuodot 328' ja 328" 35 kuvassa 5j esittävät, jotka aaltomuodot edustavat tämän 6 9 7 3 7 14 flip-flopin Q-ulostuloa. Jokaisen 'kymmenennen juovan päästösignaalin 300 lopussa asettaa invertterin 7 ulostulossa oleva invertoitu kymmenennen juovan päästösig-naali flip-flopin 140. Nämä VC0:n säätö-flip-flopin 140 5 ohjaussignaalit kytketään signaaleja vastaaviin "Reset"-ja "Set"-sisäänmenoihin. Kun VC0:n säätö-flip-flop 140 asetetaan "Set"-tilaan, "Count Up"-signaali kytketään AND-portin 5 C-sisäänmenoon. Kun flip-flop 140 on lepotilassaan, "Count Down"-signaali kytketään AND-portin 6 C-10 sisäänmenoon.

Jos haamusignaalin 304 viive kasvaa yhdestä kymmenennen juovan signaalista seuraavaan niin, että säädettävän viivelinjan 12 ja tahdistuspulssiportin 124 ulostulossa oleva viivästetty tahdistuspulssi ilmaantuu ennen 15 haamupulssia säädettävän viivelinjan sisäänmenoon, vaikuttavat koinsidenssi-ilmaisimen sisäänmenossa olevat kaksi signaalia toisiinsa kuten kuvan 5a haamupulssi 304 ja kuvan 5h viivästetty tahdistuspulssi 312' esittävät. Nämä kaksi pulssia eivät ole yhtäaikaisia kuvan 5h aika-20 välillä Tl, mutta ne ovat yhdenaikaiset aikavälillä T2. Aikana Tl viivästetty kymmenennen juovan tahdistuspulssi on AND-portin 5 A-sisäänmenossa, Count Up-signaali portin 5 C-sisäänmenossa on ylhäällä, ja invertterin 8 ulostulo (invertoitu koinsidenssisignaali) on ylhäällä. AND-25 portti 5 tuottaa sen takia korkean ulostulosignaalin 330 aikana Tl, kuten on näytetty kuvassa 5i. Tämä signaali päästetään AND-portista 2 ja OR-portista 3 laskurin 100 "UP"-sisäänmenoon. Tämä lisää laskurin lukemaa niin, että VCO:n kellotaajuus pienenee ja säädettävän viivelinjan 12 30 viive kasvaa. Kun seuraava kymmenennen juovan signaali syötetään haamuilmaisimeen, ovat viivästetty kymmenennen juovan tahdistuspulssi ja haamusignaali täydellisemmin pällekkäin jos haamusignaalin viive ei ole muuttunut.

Viivästetyn tahdistuspulssin 312' aikana T2 to-35 teutuu samanaikaisuus ja koinsidenssi-iImaisin tuottaa 15 6 9 7 3 7 koinsidenssipulssin. Koinsidenssipulssi sulkee AND-por-tit 5 ja 6 johtamalla niiden B-sisäänmenoihin matalan signaalin invertterin 8 kautta. Koinsidenssipulssi asettaa myös VCO:n säätö-flip-flopin 140 lepotilaan, mitä 5 kuvaa aaltomuodon 328' kulmaosa kuvassa 5j. Aikana T2 sattuvan koinsidenssipulssin lopussa ei kymmenennen juovan viivästetty tahdistuspulssi enää ole AND-porttien 5 ja 6 A-sisäänmenoissa, joten nämä portit pysyvät edelleen suljettuina.

10 Jos haamusignaalin viive pienenee yhdestä juova kymmenen jaksosta toiseen niin, että viivelinjan viive on liian suuri ovat haamupulssin 304 ja viivästetyn kymmenennen juovan tahdistuspulssin 312" suhteelliset asemat kuten kuvissa 5a ja 5k. Näiden kahden signaalin samanai-15 kaisuus sattuu vain pulssin 312" aikavälillä T3, jolloin VCO:n säätö-flip-flop 140 asetetaan lepotilaan kuten kuvan 5j katkoviiva 328" osoittaa, jolloin saadaan Count Down-signaali AND-portin 6 C-sisäänmenoon. Samanaikaisuus-jakson T3 lopussa on invertoitu koinsidenssisignaali AND-20 portin 6 B-sisäänmenossa ylhäällä, ja tahdistuspulssipor-tin 124 ulostulossa oleva viivästetty kymmenennen juovan tahdistuspulssi pääsee edelleen portin A-sisäänmenoon. AND-portti 6 saa tällöin aikaan pulssin 322, kuvassa 5/, viivästetyn kymmenennen juovan tahdistuspulssin loppujak-25 son ajaksi T4. AND-portti 4 johtaa pulssin 332 laskurin 100 "Down"-sisäänmenoon, siten pienentäen laskurin lukemaa, suurentaen VCO:n kellosignaalin taajuutta ja pienentäen säädettävän viivelinjan 12 viivettä. Seuraava kymmenennen juovan haamusignaali ja kymmenennen juovan viiväs-30 tetty tahdistuspulssi ovat siten enemmän päällekkäin, mikäli haamusignaalin viive ei ole muuttunut kenttien välisenä aikana.

Jos tarpeellista, niin voidaan tahdistuspulssipor-tin 124 ja AND-porttien 5 ja 6 A-sisäänmenojen väliin kyt-35 keä parillinen määrä inverttereitä, jotta estetään "kil- 16 697 3 7 pailu"-tilanne porttien 5 ja 6 B-sisäänmenoiSsä kymmenennen juovan viivästetyn tahdistuspulssin ja invertoidun koinsidenssipulssin välillä.

Claims (6)

6 9 7 3 7 17

1. Televisiovastaanottimessa, joka sisältää vi-deosignaalilähteen, joka voi olla haamusignaalin saastut- 5 tama, jotka videosignaalit sisältävät komponentin, jota voidaan käyttää hyväksi merkkisignaalina, television haa-musignaali-ilmaisinjärjestelmä, tunnettu siitä, että se sisältää: osan (10), joka on herkkä mainituille videosig-10 naaleille, ja joka laskee ulostuloonsa osan mainitusta videosignaalista, joka osa sisältää mainitun merkkisig-naalin (302) ja mainitun merkkisignaalin haamusignaalin (304), kun haamusignaali on mukana; säädettävän viivelinjan (12), jonka sisäänmeno on 15 kytketty vastaanottamaan mainittua osaa kyseisistä videosignaaleista, ja jossa on ulostulo ja ohjaussignaalisi-säänmeno, ja joka viivelinja on herkkä ohjaussignaalille, joka ohjaa kyseisen viivelinjan mainitulle videosignaalin osalle tuottamaa viivettä tietyllä viivealueella; 20 koinsidenssi-ilmaisimen (14), jonka ensimmäinen sisäänmeno on kytketty mainitun viivelinjan sisäänmenoon ja toinen sisäänmeno mainitun viivelinjan ulostuloon, ja koinsidenssi-ilmaisimessa on ulostulo, johon syntyy ko-insidenssisignaali (312) mainittuun toiseen sisäänmenoon 25 syötetyn mainitun merkkisignaalin ja mainittuun ensimmäiseen sisäänmenoon syötetyn merkkisignaalin haamun ajallisesta päällekkäisyydestä; ja ohjauslaitteiston (18, 20, 22), jonka sisäänmeno on kytketty mainitun koinsidenssi-ilmaisimen ulostuloon 30 ja ulostulo mainitun viivelinjan ohjaussisäänmenoon, ja joka ohjauslaitteisto tuottaa mainitulle viivelinjalle ohjaussignaalin, joka vakiinnuttaa viivelinjan viiveen mainitulla viivealueella olevaksi viiveeksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 6 9 7 3 7 18 tunnettu siitä, että mainittu ohjauslaitteisto sisältää: jänniteohjatun oskillaattorin (18), jossa on sisäänmeno ja ulostulo, joka on kytketty mainitun viivelinjan 5 ohjaussisäänmenoon, johon ulostulo syöttää värähtelevän signaalin; luiskageneraattorin (22), jossa on sisäänmeno ja ulostulo, joka on kytketty mainitun jänniteohjatun oskillaattorin sisäänmenoon luiskageneraattorin sisäänmenosig-10 naalista riippuvan, mainitun jänniteohjatun oskillaattorin taajuudenohjaussignaalin syöttämiseksi siihen; ja luiskansäätöpiirin (20), jonka sisäänmeno on kytketty mainitun koinsidenssi-ilmaisimen ulostuloon ja ulostulo mainitun luiskageneraattorin sisäänmenoon, ja jolla 15 luiskansäätöpiirillä ohjataan mainitun taajuudenohjaussignaalin suuruutta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu luiskansäätöpiiri (20) sisältää osat (100, 102, 126), joilla muutetaan mai-20 nitun taajuudenohjaussignaalin suuruutta ennen kuin mainittu säädettävä viive linja on vastaanottanut yhtään mainituista videosignaalin osasista, ja osat (130, 23), jotka mainitun koinsidenssisignaalin vaikutuksesta estävät mainitun taajuudenohjaussignaalin suuruuden muuttumisen.

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut ohjausosat sisältävät lisäksi APC-piirin (automaattinen vaiheensäätö, suom. huomautus) (130, 132, 140), jonka sisäänmeno on kytketty mainitun koinsidenssi-ilmaisimen ulostuloon ja ulostulo 30 mainittuun jänniteohjattuun oskillaattoriin, ja joka mainitun koinsidenssisignaalin vaikutuksesta ohjaa mainitun värähtelevän signaalin taajuutta saaden mainitun säädettävän viivelinjan tuottamaan täydellisen samanaikaisuuden mainitun merkkisignaalin ja sen haamusignaalin välillä 35 mainitun koinsidenssi-ilmaisimen sisäänmenoissa. 19 .- :·69 7 3 7

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, järjestelmä, t u n n e t t u siitä, että mainittuihin ohjaus-osiin kuuluu osat (1.26 , 2*3, 10Ό, 102, 18)., jotka toimivat ensimmäisessä muodossa, etsimismuodossa, tuottaen ohjaus-5 signaalia, joka kasvattaa mainitun viivelinjan viivettä mainitulla viivealueella aiheuttaen erilaiset viiveet jaksoittain vastaanotetuille mainituille videosignaalin osille, ja jotka toimivat toisessa muodossa, seuranta-muodossa, jonka saa alkuun mainittu koinsidenssisignaali, 10 tuottaen ohjaussignaalia, joka muuttuu tarvittaessa niin, että täydellinen samanaikaisuus säilyy mainitun merkki-signaalin ja sen haamusignaalin välillä mainitun koinsi-denssi-ilmaisimen sisäänmeno!ssa.

6 9 7 3 7 20