FI69524C - Elektrisk foerdroejningsanordning - Google Patents

Description

l«Sr·! FBI f1«KUU.LUTUSjULKAISU 695 24

JBS® l J Π ' UTLÄGGNINGSSKRIFT

c (45) Patentti myönnetty (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.« G 04 C 23/26, F 42 C 11/06 // G 01 V 1/08, H 03 K 5/13, 5/15 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 790332 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 01.02.79 (FI) * * (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 01.02.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 02.08.79 patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 31.10.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 01 .02.78 Englanti-Enqland(GB) 4057/78 (71) Imperial Chemical Industries Limited, Imperial Chemical House,

Millbank, London SW1P 3JF, Englanti-England(GB) (72) Ian John Kirby, Warrington, Cheshire, Michael lan Mitchell, Chester, Cheshire, Andrew Stratton, Farnborough, Hampshire, Englanti-England(GB) (74) Oy Kolster Ab (54) Sähköviivei aite - Elektrisk fördröjningsanordning Tämä keksintö kohdistuu yleisesti laitteistoon ja menetelmään, millä valinnaisesti saatetaan toimintaan joukko sähkö-kuormia vastaavasti ennakolta määrättyinä kohdeaikoina. Erityisesti tämä kohdistuu sähköisesti käynnistettyihin aikaviiveiden sy-tyttimiin räjähdysnalleja varten sekä systeemiin, mikä sisältää joukon tällaisia räjäytinnalleja, räjäyttimiä ja keskusyksikön, mikä aikaansaa vertailevia ajoitusmerkkejä tähän systeemiin. Keksintö aikaansaa myös parannetun menetelmän räjäytystöihin aloittamalla vuorojärjestyksessä räjähdyslataukset tämän keksinnön mukaisesti .

On usein tarpeen räjäyttää latauksia ennakolta määritellyllä tarkalla ajoitusjärjestyksellä useita räjäytystöitä ja seismisiä maaperätutkimuksia ja/tai tutkimustoimintoja varten. Suhteellisten aikavälien tarkkuus peräkkäisten räjähdysten välillä on tärkeätä muunmuassa rajoittamaan maaperän tärinää, säätämään murtumia ja kiviaineen siirtymistä sekä aikaansaamaan merkityksellisiä seismisiä tietoja. Tällaisen suhteellisen ajoituksen tarkkuus vaikuttaa sekä tehokkuuteen että yleiseen taloudellisuuteen useissa 69524 2 räjäytystöissä ja seismisissä tehtävissä.

Aikaisemmin aikaväli peräkkäisten räjähdyslatausten aloittamisen välillä on yleensä säädetty käyttäen pyroteknisiä sarjoja, joilla on säädetty palamisnopeus (täten aikaansaaden liekkirin-taman etenemisen aikaviiveen) tämän räjäyttimen kotelon sisällä nallin ja räjähdyspanosten välillä taikka pyroteknisessä liitännässä, mikä yhdistää kaksi räjäytintä toisiinsa. Tällaisia tavanomaisia aikaviiveen räjäyttimiä voidaan aloittaa joko sähköisesti tai räjäytyksellä ja ne valmistetaan tyypillisesti yhtenä tai useampana sarjana eri pituisin pyroteknisin viiveainein niin että saadaan ennakolta määritellyt nimelliset aikaviiveet.

Tunnetaan myös jo aikaansaada säädettyjä sähköisten merkkien aikaviiveitä, joilla lähinnä sytytetään nalleja joukossa sähköisiä räjäyttimiä tarkoin määriteltyinä aikaväleinä (vertaa esim.

US.-patentteja n:ot 2 546 686; 3 312 869 ja 3 424 924). Jotta kuitenkin voitaisiin varoa vaurioiden mahdollisuutta johdotuksen toisiinsa kytkeytymisestä jossain aikaisemmista räjäytyksistä on tarpeen ottaa mukaan pyrotekninen viive, millä on riittävä ajallinen pituus kaikissa räjäyttimissä jotta voitaisiin taata, että kaikki räjäytysnallit on sähköisesti aloitettu ennenkuin ensimmäinen räjäytys tapahtuu.

Tämän mukaisesti useissa aikaisemmissa viivesysteemeissä missä käytetään sähköisiä räjäytysnalleja aikaväli räjähdyslatausten välillä itse asiassa riippuu aikaerosta viiveessä vähintään kahden pyroteknisen viiveketjun välillä. Tällaisten ajoitusaika-välien tarkkuus riippuu täten tilastollisesta keskiarvon vaihtelusta kussakin viiveajassa rakenteelliseen viiveaikaan nähden kuten myöskin kunkin viiveajan vaihtelusta tällaiseen keskiarvoon nähden. Saavutettavissa oleva tarkkuus todellisessa tuotannossa on muodostunut rajoittavaksi tekijäksi useissa räjäytystöissä ja seismisissä toiminnoissa. Edelleen tuotannon laatu tällaisissa aikaviiveiden systeemeissä on valvottavissa ainoastaan tuhoavalla näytteen testaamisella, mikä on kallista ja joka tapauksessa pyrotekninen viive, mikä sisältyy kuhunkin tästä sarjasta viiveräjäytti-miä on yleensä fysikaalisesti erilainen yhdessä tai useammassa suhteessa. Jotta voitaisiin täyttää vaatimukset erilaisista ajoitus-aikaväleistä on myös yleensä tarpeen aikaansaada valmistaa useampia kuin yhtä sarjaa viiveräjäyttimiä.

69524 3

Useita aikaisempia ehdotuksia on myös tehty poisheitettävis-sä olevien elektronisten ajoituspiirien sijoittamiseksi kuhunkin räjäytyspaikkaan. Vertaa tässä suhteessa esim. US.-patentteja n:o 3 067 684; 3 571 605; 3 646 371 ja 3 500 746. Näissä patenteissa ehdotetaan erilaisia menetelmiä, jotta yritettäisiin kompensoida taajuusvaihtelu paikallisessa ajoitusoskillaattorissa ja/tai tehdä tämä oskillaattori kidesäädetyksi. Kuitenkin todelliset suhteelliset aikaviiveet, joita todella voidaan toteuttaa määräytyvät useimmissa tapauksissa siitä asteesta, mihin ennakolta määritellyt taa-juusstandardit voidaan toteuttaa paikallisoskillaattorilla. US.-patentit n:ot 3 646 371 ja 3 500 746 esittävät kuitenkin tykistön ammuksen elektronisen aikaviiveen sytyttimen, missä on suhteellisen monimutkainen digitaalinen takaisinkytkennän piiri etäällä olevaan asetuspiiriin, mikä kompensoi ilmaistuja paikallisoskillaattorin taajuuden vaihteluja säätämällä oskillaattorin pulssien sitä lukumäärää, mikä lasketaan myöhemmän aikaviiveen jakson kuluessa.

Nyt on kuitenkin havaittu, että tätä keksintöä systeemiä käyttämällä voidaan aikaansaada joukko sähköisesti toimintaansaatet-tuja aikaviiveen sytytinnalleja oleellisesti parannetulla suhteellisella ajoituksen tarkkuudella ja suuremmalla joustavuudella valittaessa haluttuja suhteellisia aikaviiveitä eri aikaviiveiden sytytinnallien välille tässä systeemissä. Tuloksena on luotettavampi, tarkempi ja turvallisempi toiminta. Kukin systeemin sytyttimis-tä tämän keksinnön mukaan saatetaan toimintaan eli sytytetään tarkoin ajoitetulla aikaviiveellä yhteisen käynnistämismerkin jälkeen, mikä lähetetään kaikkiin sytytinnalleihin. Tämän jälkeen kun käyn-nistysmerkki on vastaanotettu kaikki myöhempi elektroninen aikamittaus suoritetaan paikallisesti kussakin sytytinnallin paikassa funktiona aikaisemmin mitatusta tarkoin ajoitetusta aikavälistä vertailumerkkien välillä, joita jo aikaisemmin on vastaanotettu keskisestä sijaintipaikasta. Tuloksena on tarkka ajallisesti viivytetty laukaisusarja sytytinnalleissa ennakolta määritellyssä aikajärjestyksessä riippumatta niistä vaurioista, joita saattaa esiintyä yhteyskytkennän johdotuksessa todellisen räjäytvstoiminnan aikana.

Nykyisin edullisimpana pidetyssä esimerkkitapauksen suoritusmuodossa on elektroninen "räjäytysten säätöyksikkö" sijoitettu 69524 etäälle ja liitetty lähettämään koodattuja merkkejä kuhunkin joukosta sähköisesti käyntiinsaatettuja räjäyttimiä tietyssä räjäy-tyssysteemissä. Tällaisia merkkejä voidaan lähettää esim. rinnakkain syötettyä, kahden johtimen merkinsiirtosysteemiä pitkin. Kukin sähköisesti toimintaan saatettavista räjäyttimistä sisältää elektronisen sytytinnalliyksikön yhdessä pyroteknisen aloitus-seoksen ja/tai peruslatauksen kanssa kuten kulloinkin on sopivaa tietyn räjäytysmäärän päälatauksen räjäyttämiseksi. Kukin elektronisista nalliyksiköistä on edullisimmin keskenään identtinen paitsi mitä tulee erilaisiin digitaalisesti koodattuihin elektronisiin osoitteisiin eli "nallilukuihin", mitkä kohdistuvat niihin suhteellisiin aikoihin mitä on nallin toimintaansaattamisella aloittamis-merkin vastaanottamisen jälkeen.

Toisin kuin tavanomaisissa sähköisissä aikaviiveen räjäytti-missä tämä aikaviive ei nyt ensisijaisesti riipu etenemisajasta pyroteknisessä sarjassa tai vastaavassa. Tämän sijaan aikaviive muodostetaan tarkalla elektronisella tavalla kussakin elektronisessa nalliyksikössä perustuen tietoon, mikä jo aikaisemmin on vastaanotettu keskisesti sijaitsevasta laukaisun säätöyksiköstä. Juuri ennen räjäyttämistä kukin yksittäisistä elektronisista nalliyksiköistä saatetaan toimintaan laukaisun säätöyksiköllä, mikä myös lähettää tietomerkkejä koskien vastaavia ennakolta määriteltyjä aikaviiveitä. Tämä tieto varastoidaan tehollisena kuhunkin vastaavista elektronisista nalliyksiköistä ja sen perusteella toimitaan elektronisesti käskyn tultua laukaisun säätöyksiköstä.

Tämä keksintö tekee mahdolliseksi vähemmän vaativat nallin rakenteen ominaisuudet ja tarjoaa paljon suuremman joustavuuden toteutettaessa suhteellisia aikaviiveitä yhdestä ainoasta valmistetusta sarjasta elektronisia räjäyttimiä, mitkä ovat oleellisesti identtisiä sähköisesti ja mekaanisesti keskenään. Tämän mukaisesti voidaan käyttää yksinkertaisempia valmistus- ja varastonsäätötoimen-piteitä.

Elektroniset nalliyksiköt ja/tai räjäyttimet, missä Käytetään tällaisia yksikköjä ovat yksinkertaisia asentaa ja saattavat ne yhtenä osana sisältää suojaosan satunnaisia sähköisen ja/tai magneettisen energian lähteitä vastaan. Tällaisia nalleja voidaan myös kytkeä useille rinnakkaisille kanaville ja säätää laukaisua peräkkäisesti tai samanaikaisesti. Nykyisin edullisena pidetyssä 69524 5 esimerkkitapauksen suoritusmuodossa aikaviiveet toteutetaan laskemalla kellopulsseja saatuna paikallisesta kellopulssin generaattorista tietyllä aikavälillä, mikä määräytyy tarkoin keskisesti sijaitsevasta ja ei joka kerta tuhoutuvasta laukaisusäätimen yksiköstä. Yhtä suuret tai toisiinsa verrannolliset aikavälit kehitetään myöhemmin laskemalla yhtä suuret lukumäärät pulsseja saatuna pulssitaajuudesta, mikä kehitetään ja on verrannollinen paikal-liskellon pulssingeneraattorin taajuuteen. Koska kukin elektroninen aikaviiveen nalli on tuhoutuvaa tyyppiä (toisin sanoen se tuhoutuu räjähdyksessä) on pidettävä edullisimpana käyttää suhteellisen halpaa oskillaattoria tai kellopulssien generaattoria. Tämä on täysin mahdollista tämän keksinnön mukaan, koska suhteelliset aikaviiveet ovat funktio kellopulssien generaattorin stabiilisuudesta suhteellisen lyhyellä ajanjaksolla sensijaan että ne vaatisivat absoluuttista värähtelytaajuutta. Tämä tahtoo sanoa että silloinkin mikäli paikalliskellon oskillaattorit tietyssä systeemissä toimisivat oleellisesti erilaisilla taajuuksilla niin niinkauan kuin kukin paikallisoskillaattori on suhteessa stabiili suhteellisen lyhyen ajan kuluessa (samaa kertaluokkaa kuin mitä on haluttu maksimisuuruinen aikaviive) niin tällöin kokonaistarkkuus ja systeemin mit-tavirhetarkkuus ajoituksessa ovat erittäin hyviä.

On olemassa erilaisia hyväksyttävissä olevia menetelmiä, jotta lähetettäisiin tarvittava vertailun aikatieto keskisesti sijaitsevasta laukaisun säätöyksiköstä tuhoutuviin aikaviiveen elektronisiin nalleihin. Esim. sarja tarkoin ajallisesti toisistaan erossa olevia pulsseja voidaan lähettää samanaikaisesti kaikkiin nalleista sopivin osoitelaskimin varustettuna näissä nalleissa valiten aikavälit tiettyjen ennakolta määriteltyjen väliltä tästä pulssisarjasta vertailun aikaväliksi tälle kyseiselle nallilla. Myöhempi aikaviiveen jakso voidaan nyt mitata kussakin nallissa funktiona sen omasta erityisestä vertailun aikavälistä. Tällaiset aikaviiveen jaksot ovat mitattavissa alkaen yhteisestä aloitusmerkistä kaikille nalliyksiköille tai vaihtoehtoisesti aikaviiveen jakson mittaaminen voi alkaa välittömästi vertailu-ajan päättymisen jälkeen yhdelle tai kaikista näistä nalleista tässä systeemissä. Vaihtoehtoisesti yksi ainoa vertailun aikaväli voidaan lähettää ja vastaanottaa kaikissa elektronisista nalliyksi-köistä, mitkä tämän jälkeen mittaavat omaa vastaavaa ennakolta mää 69524 riteltyä aikaviiveen jaksoa perustuen mitattuun vertailuajan aikaväliin (esim. puolet, kolmasosa, yksi, puolitoista jne. tästä vertailun aikavälistä). Luonnollisestikin mikäli niin halutaan voidaan kaksi tai useampia nalliyksiköistä saada toimimaan samalla tavoin samojen säätömerkkien perusteella, niin että energiaa syötetään samanaikaisesti useihin sähkökuormiin kuten sähkönallei-hin. Nämä menetelmät kuten myöskin vaihdelmat ja muunnokset tällaisista menetelmistä voidaan ymmärtää täydellisemmin alempana olevan yksityiskohtaisen selityksen perusteella esimerkkitapauksen suoritusmuodosta.

Siinä tapauksessa, missä tunnusomaiset säätömerkit tiettyä määrättyä elektronista nallia varten valitaan laskemalla säätöpuls-seja voidaan käyttää tiettyä ensimmäistä ennakolta määriteltyä las-kentamäärää tunnistamaan vertailun aikaväli alku. Vastaavasti toista ennakolta määriteltyä laskusummaa voidaan käyttää tunnistamaan vertailun aikavälin loppu. Luonnollisestikin voi useita eri kuormia varten toinen ennakolta määritelty laskentasumma olla joko sama kaikkia kuormia varten tai olla suurempi kuin ensimmäinen ennakolta määritelty laskentamäärä tietyn määritellyn lukumäärän verran. Esimerkiksi ensimmäinen ennakolta määritelty laskentasumma osoitettuna sarjalle elektronisia sytytinnalleja saattaa olla peräkkäiset numerot ja nallit virroitetaan tällöin joko ensimmäisen ennakolta määriteltyjen laskentasummien komplementtisessä numerojärjestyksessä verrattuna yhteiseen ennakolta määriteltyyn toiseen laskentasummaan lisättynä yksiköllä tai vaihtoehtoisesti yksinkertaisesti ensimmäisten ennakolta määriteltyjen laskentamäärien numerojärjestyksessä. Jälleen tämä ja muita mahdollisuuksia voidaan helpommin ymmärtää yksityiskohtaisemman esimerkkitapauksen suoritusmuodon paremman ymmärtämisen toteuduttua.

Milloin säätömerkkejä lasketaan oikean vertailun ajoituksen aikavälin tunnistamiseksi tiettyä nallia varten, voidaan käyttää tiettyä ennakolta aseteltua (toisin sanoen ennakolta tulkittua) elektronista laskinta määrittelemään milloin laskentasumma saavuttaa edellä ensimmäisenä ja toisena mainitut laskentasummat. Vaihtoehtoisesti asiaankuuluvaa logiikkaa voidaan liittää välivaiheiden ulostuloihin tavanomaisesta elektronisesta laskimesta, jotta verrattaisiin sen sisältöä yhteen tai useampaan ennakolta mää- 69524 riteltyyn lukuun, mikä on varastoitu tiettyyn muistiin tai muuhun tietojen varastointiosaan.

Alempana kuvattavassa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa toteutetaan todelliset aikaviiveen mittaukset käyttämällä paikallis-kellon pulssigeneraattoria ja suunnaltaan vaihdettavissa olevaa laskinta, jolla lasketaan näitä kellopulsseja kunkin elektronisen nallin sijaintikohdassa. Todellinen viivejakso sen käynnistysmer-kin, mikä lähetetään laukaisusäätöyksiköstä ja tähän liitetyn sähköisen kuorman toimintaansaattamisen välillä määräytyy, kun lasketaan tietystä ennakolta määritellystä alkumäärästä (mikä saattaa olla nolla) tiettyyn suuntaan tämän vertailun aikavälin alussa, pysäytetään laskenta vertailun aikavälin lopussa ja tämän jälkeen vaihdetaan päinvastaiseksi laskimen toimintasuunta ja saatetaan toimintaan tähän liitetty sähköinen kuorma silloin kun laskimen sisältö jälleen saavuttaa alussa käytetyn lähtöasennon (mikä saattaa olla nolla). Vastakkaisen laskennan toimenpide voidaan aloittaa välittömästi vertailun aikavälin loputtua tai vaihtoehtoisesti se voidaan aloittaa tiettynä myöhempänä ajanhetkenä alkaen erillisestä "alku" merkistä, mikä on lähetetty ensimmäisestä säätöyksi-köstä.

Se energia, mikä on tarpeen tähän liitetyn sähköisen kuorman toimintaansaattamiseksi (esim. sähkönallin laukaisemiseksi) yhdessä kaiken ylimääräisen energian kanssa, mikä tarvitaan elektroniikan merkinvalintaan, käsittelyyn ja ajoitinsysteemin kunkin kuorman sijaintikohdassa tuodaan edullisimmin keskisesti sijaitsevasta laukaisun säätöyksiköstä käyttäen joko vaihtovirtaa tai tasavirtaa. Milloin käytetään vaihtovirtatyyppistä energian syöttölähdettä sekä energia tämän kuormituksen toimintaansaattamiseksi että myöskin keskiset säätömerkit syötetään mukavasti (vaikkakaan ei välttämättä) tietyn muuntajajärjestelyn kautta sisään. Tietomerkit tai säätömerkit voidaan toteuttaa keskeytyksinä ja/tai muunnoksina tällaiseen vaihtovirtatyyppiseen tai tasavirtatyyppiseen sähkövirtaan saatuna laukaisun säätöyksiköstä.

Esimerkkitapauksessa kun kuormana on sähkönalli tämä energian varastoinnin yksikkö voidaan toteuttaa kondensaattorilla, mikä varataan sillä sähköenergialla, mikä saadaan laukausun säätö-yksiköstä. Tämä kondensaattori varastoi sitten riittävästi ener- 69524 giaa toiminnan ylläpitämiseksi elektroniikassa tavittavan aikaviiveen jaksojen verran ja tämän lisäksi tähän liitettyjen sähkö-nallien toimintaansaattamiseksi, niin että systeemi jatkaa toimintaansa haluttuun tapaan silloinkin, mikäli yhteyskytkennän joh-timet laukaisun säätöyksikköön vaurioituvat aikaisempien räjähdysten aikana.

Kukin elektroninen aikaviiveen piiri sisältää myös edullisimmin laitteet, millä tunnistetaan ennakolta määriteltyjä ominaisarvoja asiaankuuluvista säätömerkeistä (esim. merkin pulssin kestoaika tai taajuus) niin että ainoastaan sellaiset virroittavat merkit, joilla on valitut ennakolta määritellyt ominaisarvot edes päästetään tähän aikaviiveen piiriin sisään. Tässä suhteessa vertaa esim. toista saman hakijan omistamaa samanaikaista patenttihakemusta sarjanumero 790328 jätetty Suomeen 1.2.1979.

Soveliaat laitteet on myös sisällytetty mukaan säätömerk-kien erottelemiseksi ja/tai muodostamiseksi siitä sähköenergiasta, mikä syötetään laukaisun säätöyksiköstä. Muita keinoja on järjestetty palauttamaan tai ennakolta asettelemaan oikean piirin alkutilanne tämän piirin alussa tapahtuvan virroittumisen yhteydessä laukaisun säätöyksiköstä ja ennen riittävän energian varastoitumista kuorman toimintaansaattamista varten. Mukana on myös laitteet järjestettynä suojaamaan elektroniikkaa vaurioilta liiallisen sisääntulo jännitteiden vaikutuksesta.

Tämän keksinnön mukainen laitteisto saattaa valinnaisesti toimintaan joukon sähköisiä kuormia vastaavasti ennakolta määriteltyinä suhteellisina aikahetkinä ja sisältää tämä laitteisto: keskeisen yksikön, millä aikaansaadaan vertailun ajoitusmerkkejä sekä erillisen sähköisen ajoituksen ja kuormien toimintaansaattamisen laitteen, millainen on sähköisesti liitetty kuhunkin sähköiseen kuormaan ja myös yhdistetty vastaanottamaan edellämainittuja vertailun ajoituksen merkkejä, kunkin näistä laitteista sisältäessä ajoituksen osat millä määritellään tietty vertailun aikaväli, minkä kyseiset vertailun ajoituksen merkit rajaavat ja jotta tämän jälkeen myöhemmin saatettaisiin toimintaan tähän liittyvä sähköinen kuorma vastaavan ennakolta määritellyn aikaviiveen kuluttua, mikä viive määräytyy funktiona tästä mitatusta vertailun aikavälistä.

Tämän keksinnön mukainen keskusyksikkö saattaa myös aikaansaada sähköenergiaa käytettäväksi näitten kuormien toimintaansaattami- li 69524 9 seksi ja kukin näistä laitteista saattaa sisältää energian varastoinnin osan yhdistettynä vastaanottamaan ja varastoimaan tätä sähköenergiaa ja syöttämään ainakin osan tästä varastoidusta energiasta siihen liittyvään sähköiseen kuormaan kun se liitetään sen yhteyteen sen jälkeen kun vastaava ennakolta määritelty aikaviive on kulunut. Edelleen tämän keksinnön mukainen laitteisto voidaan toteuttaa siten, että kukin näistä laitteista sijoitetaan siihen liittyvän sähköisen kuorman sijaintikohtaan ja siten, että se jatkaa toimintaansa tämän vertailun ajoituksen merkkien vastaanottamisen jälkeen silloinkin, mikäli se tämän jälkeen erotetaan edellä-mainitusta keskisestä yksiköstä.

Vastaavat ennakolta määritellyt aikaviiveet kaikkia näitä laitteita varten tämän keksinnön mukaan ovat mitattavissa alkaen yhteisestä vertailun ajasta, mikä myöskin määräytyy näistä vertailun ajoituksen merkeistä. Kyseiset vertailun ajoituksen merkit saattavat myös sisältää sarjan tarkoin ajoitettuja tapahtumia, jolloin kukin näistä ajoituksen osista tässä laitteessa sisältää: paikallisesti kehitettyjen kellopulssien syöttölähteen, ennakolta asetellun laskinlaitteen, millä lasketaan näitä ajoitettuja tapahtumia ja aikaansaadaan tietty ensimmäinen ja vastaavasti toinen merkki vastaten ensimmäistä ja toista ennakolta määriteltyä laskimen sisältömäärää, ajoituksen laskinlaitteet millä lasketaan kyseisten kellopulssien lukumäärä, mikä esiintyy tämän ensimmäisen ja toisen merkkien välillä ja toimintaansaattamisen laitteet millä saatetaan toimintaan tähän liittyvä sähköinen kuorma myöhemmän aikaviiveen jälkeen, mikä mitataan laskemalla tietty lukumäärä kyseisiä kellopulsseja, tämän kellopulssien lukumäärän mikä lasketaan, ollessa ennakolta määritellyllä tavalla riippuvainen siitä lukumäärästä, mikä on laskettu tämän ensimmäisen ja toisen merkin välillä. Kyseinen toinen ennakolta määritelty laskennan sisältösumma saattaa olla identtinen kaikille näistä eri laitteista ja kukin laitteista saattaa sisältää osat, millä alun pitäen asetellaan kyseinen ennakolta aseteltu laskinlaite ja kyseinen ajoituksen laskin-laite ennakolta määriteltyihin alkusummiin.

Tämän keksinnön mukainen keskinen yksikkö saattaa sisältää osat, millä muodostetaan kyseinen tarkoin ajoitettujen tapahtumien sarja päällekkäin sijoiteltuna määränä vaihteluja sähköenergian kulussa kyseisestä keskusyksiköstä kyseisiin laitteisiin saatuna 10 69524 ja saattaa se sisältää aikaviiveen osat, millä viivytetään kyseisen vertailun ajoituksen merkkien lähettämistä tietyn ennakolta määritellyn aikavälin verran sen jälkeen kun toiminta on aloitettu. Tämän lisäksi kyseinen ajoituksen laskinlaite saattaa sisältää ylös ja alas laskevan laskimen yhdistettynä laskemaan tiettyyn suuntaa tietystä ennakolta määritellystä laskemisen alkuarvosta kyseisen ensimmäisen ja toisen merkeistä esiintymisen välillä ja myöhemmin laskemaan päinvastaiseen suuntaan, jolloin tämä toimintaansaattamisen osa on yhdistetty tähän ylös ja alas laskevaan laskimeen, jotta havaittaisiin se ajanhetki, jolloin sen laskentasisältö jälleen on yhtä suuri kuin kyseinen alussa vallinnut ennakolta määritelty las-kentasumma ja saatettaisiin toimintaan tähän liittyvä sähköinen kuorma tämän johdosta.

Yksityiskohtaisemmin ilmaistuna saattaa kyseinen ennakolta aseteltu laskinlaite sisältää: digitaalisen laskimen, logiikkaosan liitettynä muodostamaan tietty ensimmäinen merkki kun tämän digitaalisen laskimen ennakolta määritelty laskentasumma esiintyy sekä laitteet, jolla aikaansaadaan edellä toisena mainittu merkki kun tämän digitaalisen laskimen maksimimäärä saavutetaan. Tämän lisäksi saattaa kyseinen ajoituksen laskinosa sisältää ylös ja alas laskevan laskimen yhdistettynä laskemaan tiettyyn suuntaan tietystä alussa käytetystä ennakolta määritellystä laskentasummasta tämän ensimmäisen ja toisen merkkien esiintymisen välillä ja myöhemmin laskemaan päinvastaiseen suuntaan, jolloin kyseinen toimintaansaattamisen osa on myös yhdistetty tähän ylös ja alas laskevaan laskimeen havaitsemaan se hetki, jolloin tämän laskentasisältö on jälleen yhtä suuri kuin alussa käytetty ennakolta määritelty laskenta-summa ja saattamaan toimintaan tähän liittyvä sähköinen kuorma tämän johdosta. Kyseinen toimintaansaattamisen osa saattaa myös sisältää logiikkaosat, mitkä sallivat sähköisen kuorman toimintaansaattamisen ainoastaan, mikäli ennakolta asetellun laskinlaitteen digitaalinen laskin on jo aikaisemmin saavuttanut tietyn ennakolta määritellyn laskentamäärän.

Tämän keksinnön mukaiseen keskusyksikköön saattaa sisältyä joukko eri ulostulon kanavia, joilla aikaansaadaan erilaiset vastaavat ajoituksen aikamerkit kuhunkin näistä kanavista käyttäen erilaisia vastaavia sarjoja mainittuja laitteita. Edelleen saattaa kukin näistä laitteista sisältää energian käyttöosat yhdistettynä

II

69524 oleellisesti käyttämään kyseistä energian varastointiosasta siihen varastoitua energiaa tietyn ennakolta määritellyn ajan sisällä sen jälkeen kun se on viimeksi vastaanottanut energiaa kyseisestä keskusyksiköstä täten saattaen tämän laitteen pois toiminnasta mikäli sen sähköinen kuorma ei ole saatettu toimintaan kyseisen ennakolta määritellyn ajan puitteissa.

Kaikki mainituista laitteista saattavat olla sähköisesti kytketty rinnakkain tämän keskusyksikön kanssa ja kukin laite saattaa edelleen sisältää diskriminointiosat, joilla saatetaan minimiinsä se mahdollisuus/ että niihin tulevat satunnaiset sähköiset sisääntulot johtaisivat tähän yhdistetyn sähköisen kuorman toimin-taansaattamiseen. Tämän keksinnön mukainen keskusyksikkö voidaan myös yhdistää kuhunkin näistä laitteista käyttäen kahta sähköjohdinta, jolloin kumpikin näistä laitteista kukin sisältää osat, joilla vastaanotetaan ja käytetään sähköisiä ulostuloja keskusyksiköstä riippumatta siitä suhteellisesta järjestyksestä, millä kyseiset johtimet on sinne yhdistetty tai tuloksena olevasta suhteellisesta napaisuudesta sähköisessä ulostulossa, mitkä mihin tahansa laitteeseen syötetään.

Nykyisin edullisimpana pidettävässä suoritusmuodossa tästä keksinnöstä kukin kyseisistä sähköisistä kuormista sisältää sähkö-nallin sijoitettuna sytyttämään tietyn räjäytinosan.

Tämän mukaisesti tällaisessa suoritusmuodossa tämä keksintö aikaansaa räjähdysaineiden laukaisun säätösvsteemin, millä valinnaisesti saatetaan toimintaan joukko sähkönalleja vastaavien ennakolta määriteltyjen aikaviiveiden kuluttua, tämän systeemin sisältäessä: laukaisun keskusyksikön sijaiten tämä tietyssä etäällä olevassa si-jaintikohdassa aikaansaaden vertailun ajoitusmerkkejä sekä sähköisen ajoituksen laite sijaiten kunkin sähköisen nallin sijaintikohdalla ja kytkettynä virroittamaan tähän liittyvä nalli seurauksena näistä vertailun aikamerkeistä, kunkin näistä ajoituslaitteista sisältäessä ajoituksen osat, millä mitataan tietty vertailun aikaväli, mikä määräytyy näistä vertailun ajoituksen merkeistä ja tämän jälkeen myöhemmin virroittamaan tähän liittyvä nalli kun on vastaavasti kulunut vastaava ennakolta määritelty aikaviive, mikä viive määräytyy funktiona tästä mitatusta vertailun aikavälistä.

Tämä räjähdysaineiden laukaisun säätösysteemi saattaa sisältää laukaisun säätöyksikön, mikä myös järjestää sähköenergiaa 69524 käytettäväksi näitten nallien virroittamisessa ja kukin näistä ajoituksen laitteista saattaa sisältää tietyn energian varastointiosan yhdistettynä vastaanottamaan ja varastoimaan tätä sähköenergiaa ja syöttämään ainakin osan tästä energiasta siihen liittyvään nalliin. Kyseinen energian varastointiosaa saattaa myös kyetä syöttämään tehoa ajoituslaitteelle ja täten takaamaan sen toiminnan vertailun ajoitusmerkkien vastaanottamisen jälkeen silloinkin, mikäli ajoituksen laite tämän jälkeen eristetään laukaisun keskusyksiköstä. Edelleen ajoituksen laite kussakin näistä ajoituksen laitteista saattaa aloittaa sitä vastaavan ennakolta määritellyn aikaviiveen mittaamisen tiettynä yhteisenä vertailun ajanhetkenä, mikä myös määräytyy näistä vertailun ajoituksen merkeistä.

Tämä keksintö aikaansaa sähköisen ajoituksen laitteiston, millä saatetaan toimintaan tietty sähköinen kuorma tietyn ennakolta määritellyn aikaviiveen kuluttua, tämän toimiessa yhdessä etäällä sijaitsevan yksikön kanssa, mikä aikaansaa tarkkoja ajoituksen vertailumerkkejä tämän laitteen sisältäessä ajoituksen aikavälin mittauslaitteet, mitkä soveltuvat vastaanottamaan kyseiset tarkoin ajoitetut vettailun merkit sekä mittaamaan tietyn ensimmäisen aikavälin, mikä tähän liittyy sekä ulostulon laitteet, joilla tämän jälkeen saatetaan toimintaan kyseinen sähköinen kuorma kyseisen ennakolta määritellyn aikaviiveen kuluttua, mikä määräytyy funktiona tästä mitatusta ensimmäisestä aikavälistä.

Tämän keksinnön mukainen aikaviiveellinen sähköisten nallien rakennelma on käytettävissä etäällä olevan laukaisun säätö-yksikön yhteydessä, mikä yksikkö aikaansaa tarkoin ajoitettuja vertailun merkkejä, tämän nallirakennelman sisältäessä: sähköisesti toimintaansaatetun nallin, aikavälin mittauslaitteen, millä vastaanotetaan kyseiset tarkoin ajoitetut vertailumerkit ja mitataan tietty ensimmäinen aikaväli mikä näihin liittyy sekä ulostulon osat, joilla tämän jälkeen saatetaan toimintaan tämä nalli kun on kulunut kyseinen ennakolta määritelty aikaviive, mikä määräytyy funktiona tästä ensimmäisestä mitatusta aikaviiveestä.

Tämä keksintö aikaansaa myös menetelmän millä valinnaisesti saatetaan toimintaan joukko sähkökuormia vastaavasti ennakolta määritellyillä suhteellisilla ajoilla, tämän menetelmän sisältäessä eri vaiheinaan: vertailun aikamerkkien muodostamisen keskisesti sijaitsevassa paikassa, kyseisten vertailun aikamerkkien vastaan- 69524 13 ottamisen ja käsittelemisen erikseen kunkin sähköisen kuorman sijaintipaikassa, käsittelyvaiheen kussakin sijaintipaikassa sisältäessä vastaavan vertailun aikavälin mittaamisen, mikä määräytyy näistä vertailun aikamerkeistä, minkä jälkeen myöhemmin mitataan vastaava ennakolta määritelty aikaviive funktiona aikaisemmin mitatusta vertailun aikavälistä ja saatetaan toimintaan kukin sähköinen kuorma kun sitä vastaava ennakolta määritelty aikaviive on kulunut.

Tähän menetelmään saattaa edelleen sisältyä sen vaiheina: sähköenergian siirtäminen tästä keskisesti sijaitsevasta paikasta kuhunkin eri sijaintipaikoista kyseisten vertailun ajoituksen merkkien siirtämisen yhteydessä sekä tämän sähköenergian vastaanottaminen ja varastoiminen kuhunkin näistä sijaintipaikoista ja ainakin osan tästä varastoidusta energiasta käyttäminen kussakin sijaintipaikassa saattamaan toimintaan vastaava tähän liittyvä sähköinen kuorma. Edelleen vastaavat ennakolta määritellyt aikaviiveet, mitkä liittyvät kuhunkin sähköisistä kuormista ovat kaikki mitattavissa alkaen tietystä yhteisestä vertailun ajanhetkestä.

Vertailun ajoituksen merkit tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä saattavat sisältää sarjan tarkoin ajoitettuja tapahtumia jolloin kyseinen mittaamisen vaihe kussakin kuorman sijaintikoh-dassa sisältää: tietyn kellopulssien syöttölähteen muodostamisen paikallisesti, kellopulssien laskemisen, joita esiintyy tämän ensimmäisen ja toisen merkkien välillä ja myöhemmin kyseisen ennakolta määritellyn aikaviiveen mittaamisen laskemalla tietty määrä kellopulsseja, mikä on ennakolta määrätyllä tavalla riippuvainen siitä kellopulssien lukumäärästä, mikä aikaisemmin laskettiin ensimmäisen ja toisen merkkeistä välillä. Edelleen saattaa tämä sähköinen kuorma saattaa sisältää sähkönalleja, mitkä on sijoitettu räjäytysherättimiin, joilla räjähdyslatauksia sytytetään vuorotellen vastaten kyseisiä suhteellisia aikahetkiä.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä virroittaa tietyn sähkö-kuorman ennakolta määritellyllä viiveellä tietyn käynnistysmerkin jälkeen ja se sisältää: säätömerkkien syöttämisen tarkoin ajoitetuin aikavälein tiettyyn ennakolta aseteltuun merkkien valinnan systeemiin, missä valitaan kaksi säätömerkkiä tunnusomaisena halutulle viiveelle ja aikaansaadaan tietty ensimmäinen ja toinen ajoituksen 69524 14 merkki vastaten kumpaakin näistä kahdesta valitusta säätömerkistä ja syötetään tämä ensimmäinen ja toinen ajoituksen merkki ajoitus-laitteisiin, missä aikaväli tämän ensimmäisen ja toisen ajoituksen merkkien välillä sitten mitataan, aloitusmerkin muodostamisen ja tietyn viivejakson kuluttua kyseisestä aloittamismerkistä,mikä mää-räytyy aikavälistä tämän ensimmäisen ja toisen ajoituksen merkkien välillä mitattuna tällä ajoituksen laitteella sitten syötetään energiaa tähän kuormaan.

Lopuksi tällä keksinnöllä aikaansaadaan systeemi sarjan sähköisiä kuormia virroittamiseksi ennakolta määritellyssä ajoitetussa vuorottelujärjestyksessä tietyn käynnistämismerkin jälkeen, tämän systeemin sisältäessä: sähköisen energian syöttölähteen, laitteet sarjan tarkoin ajoitettuja säätömerkkejä muodostamiseksi ja ajan säädön kytkentäpiirin kutakin kuormaa varten, jotta yhdistetään kyseinen syöttö vastaavaan kuormaan haluttuna ajanhetkenä, kunkin näistä kytkentäpiireistä sisältäessä: laitteet joilla vastaanotetaan kyseinen säätömerkkien sarja, ennakolta asetellun merkinvalinnan systeemin, missä on osat, joilla valitaan tietty ensimmäinen ja toinen näistä säätömerkeistä ja muodostetaan ensimmäinen ja toinen ajoituksen merkki seurauksena ensimmäisestä ja vastaavasti toisesta säätömerkistä, laitteet tietyn aloittamismerkin muodostamiseksi sekä ajoitusosa, joilla mitataan aikaväli tämän ensimmäisen ja toisen ajoituksen merkin välillä ja muodostetaan ulostulomerkki, jolloin vastaava kuorma yhdistetään energian syöttöön tietyn aikavälin kuluttua käynnistämismerkistä, mikä määräytyy aikavälistä ensimmäisen ja toisen ajoituksen merkeistä välissä.

Kukin kuorma tässä systeemissä saattaa olla sähkönalli ja kukin ajoituksen säädön kytkentäpiiri saattaa sijaita vastaan nallin mukana tietyssä herättimen kotelossa, mikä sisältää räjähdys-panoksen. Edelleen tämä systeemi saattaa sisältää energian varastoinnin kondensaattorin kussakin kotelossa, jotta varastoitaisiin riittävästi energiaa kytkentäpiirin käyttämiseksi ja nallin laukaisemiseksi silloinkin, mikäli ulkopuoliset liitännät tähän nalliin kyt-keytyvät irti aloitusmerkin jälkeen.

Tämän keksinnön systeemiin saattaa myös sisältyä kussakin ajan säädön kytkentäpiirissä merkin diskriminaattorilaite, millä tunnistetaan tietyn taajuuden ominaisarvojen kestoaika tietystä 15 69524 säätömerkistä, jolloin ainoastaan merkkejä, joilla on tietty valittu kestoaika tai taajuuden ominaisarvo päästetään läpi käytettäväksi kytkentäpiirissä. Kukin ajan säädön kytkentäpiiri saattaa sisältää: osat joilla erotellaan tai aikaansaadaan säätömerkkejä energian syöttöosasta, laitteet, joilla asetellaan ennakolta oikea käyn-nistämistilanne tätä kytkentäpiiriä varten sekä laitteet, joilla suojataan kytkentäpiiriä vaurioilta ylijännitteen tapauksessa. Edelleen tämä ennakolta aseteltu merkin valintasysteemi saattaa sisältää: elektronisen digitaalisen laskimen, missä on logiikkaosat, jolloin logiikkaosien tila edustaa säätömerkkien laskentasummaa ja ensimmäinen ja toinen ajoituksen merkeistä on muodostetavissa kun saavutetaan tietyt ennakolta määritellyt loogiset tilat. Kyseiset logiikkaosat saattavat sisältää: tietyn ensimmäisen sarjan logiikka-portteja yhdistettynä digitaaliseen laskimeen ja mikä, kun saavutetaan tietty ennakolta määritelty ensimmäisen luvun laskentasumma aikaansaa ensimmäisen ajoitusmerkin sekä toisen sarjan logiikkaport-teja yhdistettynä tähän digitaaliseen laskimeen, mikä toisen ennakolta määritellyn numeron laskentasumman tapauksessa aikaansaa toisen ajoitusmerkeistä.

Tämän systeemin logiikkaosat saattavat myös sisältää: ensimmäisen logiikkarekisterin, missä on tietty ensimmäinen ennakolta määritelty lukumäärä siihen pysyvästi syötettynä sisään sekä ensimmäisen logiikkavertailijan, millä vertaillaan laskimen sisältöä ensimmäisen logiikkarekisterin tilaan, täten aikaansaaden tietyn ensimmäisen ajoitusmerkin kun laskimen sisältö ja ensimmäisen logiikkarekisterin sisältö ovat keskenään identtisiä, toisen rekisterin missä on edellä toisena mainittu ennakolta määritelty luku siihen pysyvästi asetettuna ja toisen logiikkavertailijän, mikä aikaansaa toisen ajoitusmerkin toisen ennakolta määritellyn luvun laskentasumman saavuttamisen yhteydessä.

Tämän systeemin mukaiset ajoitinlaitteet saattavat sisältää: kellopulssigeneraattorin, mikä sisältää oskillaattorin sekä suunnaltaan vaihdettavissa olevan elektronisen digitaalisen laskimen yhdistettynä vastaanottamaan kellopulsseja tästä kellopulssigeneraat-torista. Merkin valinnan systeemi ja suunnaltaan vaihdettavissa oleva laskin saattavat myös toimia ensimmäisen valitun säätömer-kin perusteella syöttäen ensimmäisen ajoituksen merkin suunnaltaan vaihdettavissa olevaan laskimeen mikä tällöin aloittaa laskemaan 16 69524 kellopulsseja tiettyyn määrättyyn suuntaan ja seurauksena toisesta valitusta säätömerkistä syötetään toinen ajoituksen merkki pysäyttämään tämä suunnaltaan vaihdettavissa oleva laskin. Tämä toinen ajoituksen merkki saattaa kuitenkin myös aikaansaada oleellisesti sen kanssa yhteen osuvan aloitusmerkin tai aloittaa viivelaskimen, mikä laskee tietyn ennakolta määritellyn määrän säätömerkkejä sen säätömerkin jälkeen, mikä muodostaa toisen ajoitusmerkin ja tämän jälkeen sitten aikaansaa aloitusmerkin. Aloitusmerkki saattaa myös aloittaa päinvastaisen laskusuunnan laskemisen kellopulsseille suunnaltaan vaihdettavissa olevassa laskimessa ja kun suunnaltaan vaihdettavissa oleva laskentamäärä palautuu laskennan alkuasemaan voidaan aikaansaada virroittava merkki, mikä toteuttaa kuorman vir-roittumisen.

Nämä ja muut tämän keksinnön tarkoitukset ja edut voidaan paremmin ja täydellisemmin ymmärtää kun luetaan alempana seuraava yksityiskohtainen esimerkkitapauksen suoritusmuodon selitys yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa kuvio 1 on kaavamainen lohkokaavio systeemistä tämän keksinnön mukaan mihin sisältyy keskeinen laukaisun säätöyksikkö, jotta syötettäisiin sekä laukaisun energia että ajoituksen säätö-pulsseja sarjaan sähköisesti toimintaan saatettavia nalleja, kuvio 2 on yksityiskohtaisempi kaavamainen lohkokaavio elektronisista aikaviiveen piireistä, mitkä liittyvät kuhunkin kuvion 1 malleista, kuvio 3 esittää ajoituksen vuorottelua, mikä on samankaltainen kuin kuvion 1 esimerkkitapauksen suoritusmuodossa, kuviot 4-6 esittävät esimerkkitapauksen vaihtoehtoisia ajoituksen vuorottelujärjestyksiä sarjalle sähköisiä nalleja, mitkä laukaistaan tämän keksinnön mukaan, kuvio 7 on kaaviokuvanto yksinkertaisesta laukaisun säätö-yksikön muodosta, mitä voidaan käyttää tämän keksinnön yhteydessä, kuviot 8 ja 9 ovat merkin ajoituskaavioita, mitkä ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuviossa 7 esitetyn piirin toimintaa, kuviot 10,11a ja 11B ovat toinen toistaan yhä yksityiskohtaisempia kaavamaisia kuvantoja elektronisesta aikaviiveen piiris-töstä, mikä on esitetty kuviossa 2, kuviot 12 ja 13 ovat merkin ajoituskaavioita, mitkä ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuvioissa 2, 10 ja 11 esitettyjen piirien toimintaa, 17 69524 kuviot 14 ja 15 ovat kaaviokuvantoja esimerkkitapauksen pai-kalliskellon pulssigeneraattoreista, joita voidaan käyttää tässä keksinnössä, ja kuviot 16 ja 17 ovat vertailevia kaavioita esittäen erilaisia ominaisuuksia systeemin toiminnasta käytettäessä erilaisen tyyppisiä paikalliskellon pulssigeneraattoreita, joita on esitetty kuviossa 15.

Viitaten nyt kuvioon 1 syöttää energian syöttölähde 10 laukaisun energiaa ja sarjan ajoituksen säätöpulsseja johtimien 12 ja 13A kautta elektroniseen aikaviiveen piiriin 14A, mikä puolestaan on yhdistetty sähköisesti toimintaansaatettuun kuormaan (esim. sähköisen räjäyttimen nalliin) johtamilla 15A. Muita elektronisia aikaviiveen piirejä 14B-14Z (niin monta kuin halutaan tämän systeemin rajoitusten puitteissa) on yhdistetty rinnakkain tai sarjaan (mitä ei ole esitetty) keskeiseen säätöyksikköön 10 johtimilla 12 sekä sähköisesti toimintaansaatettuihin kuormiin (esim. nalleihin) johtimilla 15B-15Z.

Kukin aikaviiveen piiri 14A-14Z kuviosta 1 esitetään yksityiskohtaisemmin kuviossa 2. Tässä sisääntulon sähköinen energia ja säätöpulssit syötetään diskriminaattoriyksikköön 16 johtimia 13 pitkin. Yksikkö 16 syöttää johtimien 17 välityksellä sopivat käyttöjännitteet elektronisia ajoituspiirejä varten sekä syöttää johtimien 18 välityksellä energiaa tiettyyn energian varastoijaan 19. Tämä energian varastoija 19 on yleensä kondensaattori, millä on riittävästi kapasiteettia takaamaan, että silloinkin mikäli johtimet 13 katkeavat systeemin toiminnan aloittamisen tapahduttua kulkee energiaa varastosta 19 johtimien 18 kautta aikaansaamaan tarvittavat käyttöjännitteet johtimissa 17.

Energian aluksi tapahtuva vastaanotto yksikköön 16 aikaansaa palautuksen pulssin johtimeen 21, mikä asettaa positiivisesti (joko suoraan tai epäsuoraan) pulssilaskimet 23 ja 35 sekä logiikka-yksiköt 30 ja 40 asiaankuuluvaan aloitustilanteeseen. Diskriminaat-tori 16 sisältää myös edullisimmin laitteet, joilla tunnistetaan ne tietoa sisältävät ajoituksen säätöpulssit, mitkä vastaanotetaan johtimia 13 pitkin ja syötetään nämä johtimien 22 kautta logiikkayksik-köön 30. Laskimen 23 sisältö asetetaan palautuksen pulssilla johti-messa 21 olemaan yhtäsuuri kuin tietty ennakolta määritelty luku (mikä tässä esimerkkisovellutustapauksessa on nolla). Säätöpuls- 18 69524 sit syötetään laskimeen 23 johdinta 31 pitkin logiikkayksikön 30 säädön alaisena. Osoitteen yksikkö 25 vastaanottaa laskimen 23 tilan johtimia 24 pitkin ja määrittelee milloin laskimen 23 sisältö on yhtä suuri kuin tietty toinen ennakolta määritelty luku N2, mikä on suurempi kuin ja sinä ajanhetkenä, kun tällainen yhtäsuuruus vallitsee se aikaansaa ensimmäisen säätömerkin pitkin johdinta 26. N2 on osoitteen luku, mikä tunnistaa yksittäisen aikaviiveen piirin 14 ja se määrätytyy yhtälöstä.

N2 = M + m - 1 missä M on lukua suurempi luku ja on sama kaikille aikaviiveen piireille 14, m on kokonaisluku, mikä on suurempi tai yhtäsuuri kuin yksikkö ja on pienempi tai yhtä suuri kuin tietty valittu luku mQ mikä määrittelee niitten kuormitusten vuorottelujärjes-tyksen maksimipituuden (kuormat esim. nalleja), mikä voidaan laukaista yhdestä ainoasta sisäänsyötöstä johtimiin 13. Tietty sarja aikaviiveen piirejä 14 nallien laukaisemiseksi ajoitettuna järjestyksenä valitaan aikaviiveen piireistä osoitenumeroilla M, M + 1, M + 2, --- (M+m-1) --- (M+m -1). Missä tahansa nallien sarjassa nal lit tässä erityisessä esimerkkitapauksen suoritusmuodossa tullaan räjäyttämään yksitellen joko nousevassa tai laskevassa numerojärjestyksessä osoitteen numeron mukaan.

Vielä eräs osoitteen yksikkö 28 vastaanottaa laskimen 23 tilan johtimia 27 pitkin ja määrittelee, milloin laskimen 23 lasken-tasumma on yhtä suuri kuin tietty kolmas ennakolta määritelty luku N^, mikä on suurempi kuin N2. Tällaisen yhtäsuuruuden ajanhetkenä toinen säätömerkki muodostetaan pitkin johdinta 29. Missä tahansa nallien sarjassa saattaa olla sama kaikille aikaviiveen piireille tai saattaa olla sama kaikille aikaviiveen piireil le esimerkkitapauksen suoritusmuodossa.

Kellopulssin generaattori 34 aikaansaa kellopulsseja, mitkä voidaan syöttää, mikäli niin halutaan pitkin johdinta 37 diskrimi-naattoriyksikköön 16 ja käyttää siellä ajoituslaitteena, mihin nähden kestoajat säätöpulsseista sitten tunnistetaan. Esimerkkitapauksen suoritusmuodossa kuitenkin käytetään muita keinoja diskriminointiin säätömerkkeihin nähden, joilla on väärän suuruinen pulssien kestoaika. Kellopulssit syötetään pitkin johdinta 36 suunnaltaan vaihdettavissa olevaan digitaaliseen laskimeen 35, mikä pystyy laskemaan kumpaan tahansa suuntaan joko eteenpäin tai taaksepäin suun- li 69524 19 nassa seurauksena kolmannesta säätömerkistä saatuna logiikka-yksiköstä 30 pitkin johdinta 32. Laskeminen laskimessa 35 aloitetaan ja pysäytetään neljännellä säätömerkillä saatuna logiikkavk-siköstä 30 pitkin johdinta 33. Palautuksen pulssi johtimessa 21 asettaa aluksi laskimen 35 nollamäärään ja asettaa logiikkayksikön 30 aloituksen tilaan siten, että säätöpulssit vastaanotettuna pitkin johdinta 22 siirretään johtimen 31 välityksellä, eteenpäin laskemisen säätömerkki muodostetaan johtimeen 32 ja säätömerkki estäen kellopulssien laskennan laskimessa 35 muodostetaan taas johtimeen 33.

Kun vastaanotetaan ensimmäinen säätömerkki pitkin johdinta 26 muuttaa logiikkayksikkö 30 neljännen säätöm erkin tilaa johtimessa 33 aloittaen laskimen 35 laskemisen eteenpäin. Kun vastaanotetaan toinen säätömerkki pitkin johdinta 29 muuttaa logiikkayksikkö 30 kolmannen säätöyksikön merkin johtimessa 32 ja laskimen 35 laskemisen suunta vaihtuu päinvastaiseksi.

Tässä suoritusmuodossa toinen säätömerkki on myös aloitus-merkkinä aikaviiveen aloittamiseksi ennenkuin nalli laukaistaan. Toisessa vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa kuitenkin allitusmerkki on järjestetty esiintymään tietyllä ennakolta määritellyllä säätö-pulssien lukumäärällä tämän toisen säätömerkin vastaanottamisen jälkeen. Tässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa lgoiikkayksikkö 30 vastaanotettuaan toisen säätömerkin järjestetään jälleen muuttamaan neljännen säätömerkin tilaa ja täten pysäyttämään laskennan laskimessa 35. Sitten vastaanottaessaan (pitkin johdinta 22) tietyn uuden lukumäärän säätöpulsseja (mikä saattaa olla yksikkömäärä) logiikkayksikkö 30 vaihtaa laskennan laskusuuntaa laskimessa 35 muuttaen kolmannen säätömerkin johtimessa 32 (aikaviiveen aloitusmer-kin) ja aloittaa myös suunnaltaan päinvastaisen laskemisen muuttamalla neljännen säätömerkin tilaa johtimessa 33. Molemmissa näistä suoritusmuodoista joko (a) toisen säätömerkin vastaanottaminen lo-giikkayksikköön 30 estää myöhempiä säätöpulsseja saapumasta pitkin johdinta 31 laskimeen 23 tai (b) laskimen 23 rakenne on sellainen, että laskimen tila N3 siirretään johtimia 27 pitkin kun laskimeen 23 vastaanotettujen säätöpulssien lukumäärä on yhtä suuri tai on suurempi kuin N.j. Laskin 23 saattaa myös olla tyypiltään ylivuotoon kykenemätön tai kykenemätön ylittämään lukua jotta taattaisiin tämän tilanteen tarkka havaitseminen (vertaa Brittiläistä patenttia 1 258 892).

20 69524

Palautuen nyt havainnollistetun esimerkkitapauksen suoritusmuodon selittämiseen kun laskimen 35 laskemisen laskentasuunta on vaihdettu päinvastaiseksi syöttää logiikkayksikkö 30 ilmaisin-merkin pitkin johdinta 39 logiikkayksikköön 40. Kun laskimen 35 laskentasumma on palautettu nollaan muodostetaan vielä uusi ilmai-sinmerkki johtimeen 38 ja se syötetään logiikkayksikköön 40, minkä jälkeen logiikkayksikkö 40 aikaansaa viidennen säätömerkin johtimeen 41, mikä saa kytkimen 42 yhdistämään energian varastointiosan 19 johtimien 20 ja johtimien 15 välityksellä nalliin (mitä ei ole esitetty kuviossa 3).

Kuvioissa 3, 4, 5 ja 6 esitetyissä ajoituksen vuorottelun esimerkkitapauksissa ovat valitut arvot luvuille Ng = 9, M = 1 ja mQ = 6 ollen nämä vain havainnollistamista varten. Edelleen aikavälit säätöpulssien välillä on pelkästään h avainnollistamista varten valittu keskenään yhtä suuriksi. Aika on esitetty vaakasuuntaisella akselilla yhdessä säätöpulssien Pg , P,,, Pg — ja laskimen 23 sisällön kanssa esitettynä. Pystysuuntaiset akselit esittävät suunnaltaan muutettavissa olevan laskimen 35 laskentasisältöä ajan siirtyessä eteenpäin ja yksittäiset vaiheet on selvyyden vuoksi likimääräistetty suoralla viivalla.

Kuvion 3 suoritusmuodossa laskimen 35 laskeminen alkaa kun laskentasumma laskimessa 23 saavuttaa osoitteen luvun N2. Kun laskentasumma laskimessa 23 saavuttaa määrän Ng = 7 kaikki aikaviiveen piireistä alkavat suunnaltaan päinvastaisen laskemisen laskimissa 35 ja räjäyttimien sytyttäminen tapahtuu hetkinä Ig, I2, Ig — Ig päinvastaisessa numerojärjestyksessä osoitteen numeron N2 mukaan.

Kuvion 4 suoritusmuodossa, kun laskimen 23 laskentasisältö saavuttaa kohdan Ng = 7 pysähtyy laskimen 35 laskeminen. Seuraava säätöpulssi Pg lähetetään ennakolta määritellyn viiveen kuluttua, minkä jälkeen sytyttämispiirit alkavat päinvastaiseen suuntaan tapahtuvan laskemisen laskimissa 35 kehittäen sytytyksen hetkinä Ig, I Ig --- Ig päinvastaisessa osoitteen numeroiden N2 järjestyk sessä .

Kuvion 5 suoritusmuodossa eteenpäin tapahtuva laskeminen alkaa kun osoitteen luku N2 on saavutettu ja kun Ng-N2=6 vaihdetaan laskimen 35 laskeminen päinvastaiseksi ja sytyttäminen tapahtuu Ig, I2, Ig --- Ig osoitteen numeroiden N2 numerojärjestyksessä.

Kuvion 6 suoritusmuodossa laskimen 35 laskeminen pysähtyy kun 11 69524 21 N3-N2=^ ja se vaihdetaan suunnaltaan päinvastaiseksi kun on laskettu neljä säätöpulssia.

Nyt on ilmeistä, että edellyttäen että kellopulssien generaattorin taajuus on stabiili laskemisen eteenpäin ja päinvastaisen laskemisen välillä tämän laskimen laskentasisältö kääntymä-hetkellä ja tämän johdosta tarkka kellotaajuus eivät ole merkityksellisiä ja kaikki ajoitukset aikaväleistä ovat (ottaen huomioon piirin rakenteelliset rajoitukset) tehollisesti määrättävissä tarkoin säädettyjen aikavälien avulla säätöpulsseista saatuna pitkin johtimia 12 ja 13.

Kaikki tai osa komponenteista kussakin aikaviiveen piirissä 14 energian varastoijaa 19 lukuunottamatta voidaan koota integroiduksi piiriksi puolijohdelastulle ja koota yhteen energian varas-toijan ja nallin kanssa räjäyttimen kuoreen sisään.

Ennenkuin kuvataan tiettyä erityistä esimerkkitapauksen piiriä vieläkin yksityiskohtaisemmin tullaan tämän systeemin yleistä toimintaa tarkastelemaan. Kun systeemi on kytketty kuten kuviossa 1 on kuvattu saatetaan laukaisun säätöyksikkö (FCU) toimintaan. Se aikaansaa tasavirtaa aluksi käytettyä varausjaksoa varten (katso yläosaa kuviosta 3) jotta varattaisiin energian varastointilaite (esim. kondensaattori) 19 kussakin etäällä olevassa nallipaikassa. Tämän aluksi käytetyn varausjakson jälkeen (esim. suuruusluokaltaan 30 sekuntia) keskeytetään FCU yksikön ulostulo lyhyiksi hetkiksi tarkoin määrättyinä aikaväleinä (vertaa kuviota 3). Nämä negatiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit (esimerkkitapauksen suoritusmuodossa) toimivat ajoituksen vertailun eli säätömerkk einä ja niitä siirretään yksinkertaisesti jatkuvana sarjana kunnes räjäytystoi-minta on suoritettu loppuun. Kuten on huomattava voitaisiin myös käyttää vieläkin monimutkaisempaa ajoituksen vertailun merkkien muotoa.

Kukin yksittäinen elektroninen nalli 14 sisältää "ennakolta asetellun" laskimen 23, mikä toimii näitten säätöpulssien perusteella aikaansaaden kaksi sisäistä säätömerkkiä. Ensimmäinen sisäinen merkki esiintyy tietyllä ennakolta asetellulla laskimen 23 laskentasummalla, mikä riippuu kyseessä olevasta erityisestä viiveajasta, mitä tälle kyseiselle nallille halutaan saada. Toinen sisäinen merkki laskimesta 23 vastaa sen maksimisuuruista laskenta-summaa ja on tässä yksinkertaisessa esimerkkitapauksen suoritus- 69524 22 muodossa sama kaikille eri nalleista 14.

Tämän lisäksi kukin nalli 14 sisältää "ylös ja alas" laskimen 35, mitä ohjataan sisäisellä paikalliskellon pulssigeneraatto-rilla 34. Laskin 35 siirtyy ylöspäin sisäisen kellon avulla kun se on vastaanottanut ensimmäisen sisäisen säätömerkin laskimesta 23 ja se vaihdetaan suunnaltaan päinvastaiseksi kun esiintyy toinen sisäinen säätömerkki laskimesta 23 tässä yksinkertaisessa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa, missä aloitusmerkki osuu ajallisesti yhteen tarkoin ajoitetun vertailun aikavälin loppumisen kanssa, minkä kes-kisesti sijaitseva laukaisun säätöyksikkö määrää. Kun ylös ja alas laskin 35 saavuttaa alkuperäisen laskentasummansa (tässä yksinkertaisessa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa) ja ennakolta aseteltu laskin 23 on jo aikaisemmin muodostanut toisen sisäisen säätömerk-kinsä (toisin sanoen saavuttanut maksimisuuruisen laskentasumman tässä esimerkkitapauksen suoritusmuodossa) purkautuu varastokonden-saattori 19 siihen liittyvän vastaavan sähköisesti toimintaansaate-tun nallin kautta, mikä tällöin sytyttää siihen liittyvän räjäh-dysaineräjäyttimen ilman mitään tämän jälkeistä oleellista viivettä. Tämän mukaisesti tässä yksinkertaisessa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa varsinainen aikaviiveen jakso, mikä asetetaan tiettyyn aikaviiveen piiriin 14 määräytyy välittömästi ennen systeemin FCU yksiköllä toimintaansaattamista sinä aikavälinä, jolloin ylös ja alas laskimen 35 sallitaan laskevan ylöspäin. Aikaviive, mikä todellisuudessa saavutetaan tietyllä piirillä tämän jälkeisen alaspäin laskemisen aikana laskimessa 35 riippuu ensisijaisesti tarkkuutensa suhteen taajuuden stabiilisuudesta sisäisessä oskillaattorissa 34 tämän "ylös" ja "alas" laskemisen toimenpiteitten kestäessä. Tällainen tarkkuus ei kuitenkaan riipu tämän oskillaattorin absoluuttisesta taajuudesta, mikä saattaa vaihdella tietyissä rajoissa tietystä aikaviiveen piiristä 14 toiseen siirryttäessä.

Tässä yksinkertaisessa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa, mikä on havainnollistettu kuviossa 3 on nallit numeroitu niitten laukaisujärjestyksen mukaan, mikä puolestaan riippuu siitä ennakolta asetellusta laskentasummasta, mikä laskimeen 23 liittyy (esim.

N2). Tässä tapauksessa laukeaa tietty nalli aina sarjassa ensimmäisenä mikäli sillä on korkein ennakolta aseteltu laskentamäärä Nj.

Esimerkkitapauksessa voidaan myös käyttää jatkuvia ja keskeytettyjä vaihtovirtamerkkejä varaamista ja vastaavasti säätöteh- 69524 23 täviä varten. Säädettävissä oleva aikaväli tietyn aikaviiveen "asettamisen" ja "toteuttamisen" välillä ja tietyn lukumäärän alussa käytettyjä "passiivisia" laskentamääriä mukaanottaminen laskimeen 23 (jotta sallittaisiin ylimääräinen suoja-aste satunnaisten säätömerkkien läpipääsyä vastaan) sisältyy vaihteluihin siitä yleisestä tyypistä, mikä on kuvattu kuvioissa 4-6.

Tässä esimerkkitapauksen suoritusmuodossa aikaviiveen piiri muodostuu kaupallisesti saatavissa olevista CMOS integroiduista piireistä ja joukosta erillisiä komponentteja. Massatuotantoa varten kuitenkin koko piiri (mahdollisena poikkeuksena energian varastoinnin kondensaattori) muodostetaan edullisimmin "yhden lastun" integroituna piirinä käyttäen standardeja integroidun piirin valmistamisen menetelmiä. On jopa mahdollista, että sähköisesti toimintaan saatettu nalli itsessään voidaan fysikaalisesti liittää tai muutoin yhdistää tähän integroituun piirialustaan. Nyt kyseessä olevan esimerkkitapauksen suoritusmuoto omaa myös omana piirteenään polarisoitumattoman sisääntulon, suojan staattisia ja sähkömagneettisia häiriöitä vastaan, automaattisen eri elektronisten piirien palautuksen ennenkuin energian varastoinnin kondensaattori kykenee laukaisemaan tietyn räjäyttimen, pulssien kestoajan diskriminoinnin piirit, jotta suodatettaisiin eroon satunnaisia merkkejä sekä integroidun piirin tehokytkimen, mikä kykenee sytyttämään sähköisesti toimintaansaatettavan nallin.

Kuten on jo aikaisemmin mainittu voivat tietyssä räjäytyksen tapauksessa sisääntulevat johtimet mihin tahansa tiettyyn nalliin katketa aikaisempien räjähdysten vaikutuksesta ja on oleellista, että nalli jatkaa toimintaansa riippumatta tällaisista johtimien katkeamisista. Tämä merkitsee, että elektronisen aikaviiveen piirin täytyy omata riittävästi sisäisesti varastoitua sähköenergiaa, jotta elektroniikkaa ohjattaisiin riittävästi ja sytytettäisiin nalli tietyn maksimisuuruisen halutun viiveajan loputtua (esim. useita sekunteja). Esimerkkitapauksen suoritusmuodossa on valittu kondensaattori energian varastoinnin osaksi. Energiatarpeet elektronisten piirien toimintaansaattamiseksi voidaan saattaa minimiinsä käyttämällä pienitehoista puolijohdetekniikka, kuten on sinänsä tunnettua CMOS integroiduista piireistä, mitkä tarvitsevat hyvin vähän energiaa ollessaan kytkemättömässä tilassaan.

24 69524

Nyt kyseessä olevassa suoritusmuodossa tarvitaan kuitenkin huomattava energian kulutus sisäisen kellon generaattoriin ja tämän jälkeisiin ohjattuihin piireihin, joita jatkuvasti kytketään, ellei niitä käytetä hyvin pienillä jännitteillä (esim. pienemmillä kuin 3 volttia). Samalla kertaa kun käytetään pienempiä käyttö-jännitteitä saattaa taajuusstabiilisuus syöttöjännitteen ominaisarvoihin verrattuna tietyissä käytettävissä olevissa oskillaattori-piireissä olla niin huono, että se haitallisesti vaikuttaa sen aikaviiveen tarkkuuteen, mikä on näillä piireillä saavutettavissa. Vaikkakin voitaisiin käyttää kidesäädettyä oskillaattoria tämä lisäisi tarpeettomasti kunkin käytetyn aikaviiveen piirin hintaa. Korkeammilla käyttöjännitteillä se virtatarve, minkä oskillat-tori muodostaa saattaa aikaansaada oleellisen alentumisen jännitteeseen tämän varastoinnin kondensaattorin yli jopa suurille kapasitanssin arvoille (esim. tuhat mikrotaradia). Tämän mukaisesti on pidettävä edullisempana käyttää menetelmiä tällaisen virran tarpeen rajoittamiseksi ja/tai kellon suojaamiseksi syöttöjännitteen huonontumiselta niin että estettäisiin haitallinen tarkkuuden vähentyminen näissä aikaviiveen mittauksissa.

Kuten on yksityiskohtaisemmin kuvattu alla on suoritettu kokeita käyttäen CMOS integroidun piirin oskillaattoria (CD4047) mitä käytetään useissa eri tyyppisissä piireissä. Tällä CD4047 piirillä on hyvin alhainen tehontarve ja hyvä taajuusstabiilisuus syöttöjännitteen ominaisuuksiin verrattuna. Tästä huolimatta se tarkkuus, mikä tietyssä systeemissä on toteutettavissa on käytännön näkökohtia ajatellen rajoitettu sen varastoinnin kondensaattorin koon ja laadun mukaan, mikä kulloinkin käytetään. Se kapasitanssien alue, mitä voidaan ajatella määräytyy alarajaltaan nallin svttymistar-peista (likimäärin 1-10 millijoulea likimäärin 1,0 amppeerin virta-tasolla) ja elektronisen kytkimen vastuksesta ja pienemmässä määrin sisäisestä vastuksesta tässä kondensaattorissa. Tämä alhaisempi raja on likimäärin 250 mikrofaradia käytettäessä nykyistä neljän ohmin kytkintä ja yhden ohmin nallivastusta. Tätä rajaa voidaan edelleen laskea käyttäen korkeampia nallin vastusmääriä ja/tai alhaisempia kytkimen vastusmääriä (esim. käyttäen diskreettejä kytkinkär-kiä). Ylempi raja tälle kapasitanssille määräytyy sellaisista näkökohdista kuten koosta ja hinnasta ja saattaa hyvin olla alueella 1000 mikrofaradia 15 voltin jännitteellä.

il 69524 25

Muut tekijät, mitkä vaikuttavat varastokondensaattorin valintaan ja käyttöjännitteeseen perustuvat turvallisuuteen ja laitteen varmuuteen. Se varausaika, mikä on tarpeen varastokon-densaattoria varten on edullisimmin suhteellisen pitkä jakso, niin että aikaansaadaan varmuuskerroin mitä tulee vahingossa tapahtuvaan toimintaansaattamiseen, ja jotta parannettaisiin kondensaattorin ominaisuuksia pitkän varastoinnin ajan jälkeen. Toiselta puolen liian pitkä odotusaika tässä vaiheessa on usein käytännössä haitallinen. Edelleen korkea käyttöjännite tekee vähemmän todennäköiseksi, että häiriömerkit onnistuneesti pääsisivät läpi logiikka-piireistä. Useat yllämainituista rakennetekijöistä ovat muunnettavissa erityisten integroitujen piirien rakenneyksikköjen tapauksien mukaan.

Se yksinkertainen esimerkkitapauksen suoritusmuoto, mitä on käytetty ja mitä nyt tällä hetkellä kuvataan käyttää ainoastaan yksinkertaisia sisäisiä oskillaattoreita ja jännitteen stabi-lisoinnin piirejä, joilla on rajoitetut toiminta-arvot. Vastaavasti ylös ja alas laskeva laskin 35, mitä on käytetty tässä yksinkertaisessa suoritusmuodossa omaa vain kahdeksan vaihetta, niin että oskillaattorin on tarpeen käydä hyvin pienellä taajuudella ja käytettävissä oleva tarkkuus rajoittuu suhteellisen pitkähkön kello-jakson takia. Tästä huolimatta kuten tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisemmin alla tämän esimerkkitapauksen suoritusmuodon onnistunut toiminta tähän mennessä on osoittanut, että tämä keksintö aikaansaa aikaviiveen tarkkuuden paljon parempana kuin mitä on saatavissa tavanomaisista pyroteknisistä viiveistä. Esim. se tarkkuus, mikä voidaan saavuttaa käyttäen tätä keksintöä ylittää olemassaolevat vaatimukset määrältään alle 0,1 % neljän sekunnin viiveen aikana. Lyhyempiä ajanjaksoja varten virheen suuruus pienenisi edelleen. Edelleen koska on olemassa ainakin jonkin verran pientä väistämätöntä viivettä sen jälkeen kun tehoa syötetään sähkönalliin ennenkuin päärä^hdyspanos räjähtää ja koska nämä suhteellisesti pienemmät viiveet myös pystyvät vaihtelemaan, on todennäköisesti olemassa ylempi raja sille tarkkuudelle, mikä tarvitaan elektronisilta ajoituspiireiltä. Luonnollisestikin tämä viimemainittu osuus räjähdyspanoksen räjähtämisen vaihtelussa sen jälkeen kun tehoa syötetään sähkönalliin riippuu myös jonkin verran sen varasto- 6 9 5 2 4 26 kondensaattorin arvosta, mitä on käytetty kuten on luonnollisestikin huomattava.

Kun käytetään vaihtovirtatehoa elektronisen aikaviiveen piirien virroittamiseksi suoja satunnaisia vahingossa tapahtuvia tai valtuuttamattomia piirien toimintaansaattamista vastaan on tehostettavissa käyttämällä sitä keksintöä mikä on kuvattuna toisessa samaan aikaan voimassa olevassa saman hakijan patenttihakemuksessa n:o 790328 keksijänä tri Andrew Stratton.

FCU yksikön 10 tehtävänä on varata, osoittaa, ohjelmoida ja aloittaa elektroniset aikaviiveen nallit. Tämä laite on yleensä kannettavissa oleva, tukeva (ei ole herkkä täräyksille ja tärinälle) ja kykenee toimimaan joko yleisistä tehonsyöttölähteistä tai paris-tosyötöstä. Suhteellisen yksinkertainen FCU yksikkö 10 on kuvattuna kuviossa 7. Monimutkaisempia FCU yksikköjä voidaan rakentaa erityisiä sovellutustapauksia varten.

Ulostulo (tai ulostulot mikäli käytetään useamoaa kuin yhtä kanavaa) tästä FCU yksiköstä 10 kuviossa 7 muodostuvat aluksi keskeytymättömän varausmerkin (mikä on tasavirtaa esimerkkitapauksen suoritusmuodossa) mikä saattaa kestää 25 sekuntia tai pitempään. Tämän jälkeen tämä syöttö keskeytetään tiettyinä aikaväleinä lyhyiksi hetkiksi. Tällaiset keskeytykset muodostavat säätöpulssit, joiden avulla yksittäiset nallit (tai nallien ryhmät, joilla on samat nalliluvut) ovat osoitettavissa ja niihin varastoidaan viiveet ja ne käynnistetään. Esimerkkitapauksen nallirakenne, jota tässä yhteydessä on kuvattu tarvitsee aluksi käytetyn varauksen virran suuruudeltaan noin 5 mA pienennettynä noin 1 mA kun riittävä varaaminen on toteutettu. Täten jotta säädettäisiin 100 kpl tällaista laitetta FCU laite 10 syöttää maksimivirran määrältään noin 0,5 amppeeria. Tämä nalli tarvitsee myös varaamista määrään noin 15 volttia ja hyväksyy säätöpulsseja (kun tämä tasavirtasyöttö keskeytetään) joiden kestoaika on noin 200 mikrosekuntia.

Viitaten nyt kuvioon 7 niin kun tehoa tuodaan saatetaan "palautuksen" systeemi (johdin R) toimintaan. Kideoskillaattori ja siihen liittyvä jakajaketju toimivat mutta kiikkujen 102 ja 202 palautustilojen johdosta mitään merkkejä ei pääse läpi NAND porteista 200, 400 ja 500. Systeemi, mihin sisältyy NAND portti 100 ja kiikku 302 toimii kuitenkin kokonaisuudessaan niin kauan kuin tehoa syötetään. Tämän systeemin toiminta tapahtuu seuraavasti -(vertaa kuvion 8 ajoituskaaviota): 27 6 9 5 2 4

Kukin positiivinen pulssi kohdassa A syöttää palautuksen kiikkuun 302 ja mikäli ei ole vaikuttamassa mitään positiiviseen suuntaan siirtyviä merkkejä pisteessä B pysyy kiikku 302 sen palautetussa tilassa, missä sen O ulostulo on tilassa "O" (piste D). Etenemisviiveiden johdosta kun merkit "vyöryvät läpi" jakajaketjusta edeltää mitä tahansa positiiviseen suuntaan siirtyvää merkkiä pisteessä B negatiiviseen suuntaan siirtyvä merkki pisteessä A. Täten kun positiiviseen suuntaan siirtyvä merkki saapuu pisteeseen B se "kello-ohjaa" merkin "1" pisteestä C (mikä on A merkin inversio) syötetään sen Q ulostuloon kiikkusta 302. Seu-raava positiivinen pulssi pisteessä A palauttaa kiikun 302 palauttaen tämän Q ulostulon tilaan "O". Tämän jälkeinen negatiiviseen suuntaan siirtyvä merkki pisteessä B ei aikaansaa mitään vaikutusta kiikkuun 302. Täten siitä hetkestä lukien, jolloin tehoa syötetään muodostetaan pulsseja likimääräiseltä kestoajal-taan 200 mikrosekuntia pisteessä D aikavälein, minkä kytkin 52 valitsee .

Kun käynnistyskytkintä SI käytetään asetetaan kiikku 102 päälle ja sen Q ulostulo siirtyy tilaan "1". Ulostulo NAND portista 500 siirtyy tilaan "O" ja 10 jaksoa sekunnissa pulsseja g pääsee läpi NAND portista 200 ja NAND portista 300 ·ί2 yksikköön, positiiviseen suuntaan siirtyvien reunojen liipaistessa sen. Kun g 2 pulssia on kulkenut läpi (toisin sanoen likimäärin 25 sekunnin kuluttua) ulostulon pulssi asettaa kiikun 202 päälle ja sen Q ulostulo siirtyy tilaan ”1", avaten NAND portin 400 juuri ennenkuin eräs lyhyistä positiiviseen suuntaan siirtyvistä pulsseista esiintyy pisteessä D. Tämän jälkeen pulssit pisteestä D asetetaan NAND portin 500 ulostulon kanssa päällekkäin (piste X). Yleinen muoto tästä ulostulosta on esitettynä kuviossa 9.

Tämän ulostulon vaikutuksia tämän jälkeisiin vaiheisiin voidaan nyt tarkastella seuraavasti: 1) Kun teho kytketään päälle palautetaan jäljellä olevat kolme jakajaosaa nollaan. Sisääntulo kohdassa X on "1" ja Y on "O" niin että ulostulo NAND portista 600 pidetään tilassa "1". NAND portit 1100, 1200 ja 1300 saavat kukin "O" sisääntulon kohdasta Y ja tämän johdosta ne kehittävät "1" ulostulot. Kun X on "1" tänä ajanhetkenä ovat ulostulot NAND porteista 1400, 1500 ja 1600 alatilas-saan, toisin sanoen ovat "O".

69524 28 2) Kun käynnistvskytkintä käytetään siirtyy X tilaan "O"ja ulostulot NAND porteista 1400, 1500 ja 1600 siirtyvät yla-tilaan, toisin sanoen tileen "1". Y on edelleen tilassa "O" niin että mitään muutoksia ei siellä esiinny.

3) Likimäärin 25 sekunnin kuluttua ja juuri ennen ensimmäisen pulssin esiintymistä kohdassa X siirtyy Y tilaan "1" avaten NAND portin 600 ja vapauttaen NAND portit 1100, 1200 ja 1300 siitä säädöstä, mikä aikaansaadaan NAND porteilla 700, 800, 900 ja 1000. Ainoastaan NAND portilla 1000 on "O" ulostulo, joten ainoastaan NAND portti 1300 on "1" ulostulotilassa. NAND portit 1400 ja 1500 ovat tämän johdosta suljettuina ja ainoastaan NAND portti 1600 on avoinna.

Kun positiiviset pulssit saapuvat pisteeseen X ne portti-ohjataan NAND portista 1600 kanavaan A. Loppupää näistä pulsseista käyttää r30 yksikköä, mikä oli aikaisemmin palautettuna. Loppupää kolmannestakymmenennestä pulssista aikaansaa ulostulon ensimmäiseen r2 yksikköön siirtäen sen päälle. NAND portti suljetaan tällöin ja NAND portti 1500 avataan, mikä portti ohjaa seuraavat 30 pulssia kanavaan B. Tämän jakson lopulla molemmat -f 2 yksikköä kytkeytyvät ja NAND portti 1500 suljetaan ja NAND portti 1400 avataan kytkien seuraavat 30 pulssia kanavaan C. Tämän jakson lopussa ensimmäiset f2 yksikköä jälleen kytkeytyvät ja kaikki kolme porttia avataan seuraavaksi 30 pulssin ajaksi. Tämän jälkeen tätä jaksoa toistetaan kunnes teho poistetaan laukaisun säätöyksiköstä. Ohjauslaitteen vahvistinyksiköt Δ, B ja C aikaansaavat tehon ulostulot näille kolmelle kanavalle. Ulostulon aaltomuodot ovat myös edustettuna kuviossa 9.

Huomautus: kuvattu FCU yksikkö on tarkoitettu nalleille, joihin sisältyy viiden vaiheen (0-31) ennakolta aseteltu laskin 23, minkä nalliluvut vaihtelevat alueelta 1-30. Kukin kanava vastaanottaa kolmannenkymmenennenensimmäisen pulssinsa kun kaikki kolme kanavaa on pulssitettu mikä täten aloittaa kaikki viiveet samanaikaisesti .

Esimerkkitapauksen elektroninen aikaviiveen nallipiiristö 14 on esitetty yhä yksityiskohtaisemmin kuvioissa 2, 10 ja 11. Kuviossa 11 esitetty erityinen piiristö on käytössä havainnollistamaan tämän systeemin käyttökelpoisuutta, mutta on sillä ainoastaan rajoitetut toiminnan ominaisarvot erityisesti mitä tulee viiveen tarkkuuteen. Esim. sisäinen oskillaattori ja sen syöttöpiirit ovat 69524 29 rakenteeltaan yksinkertaisia ja koska ainoastaan rajoitettu lukumäärä jakajavaiheita on sisällytetty mukaan on tämän oskillaattorin taajuuden oltava alhainen aikaansaaden alhaisen todellisen viiveajan tarkkuustason. Kuten kuitenkin on kuvattu yksityiskohtaisemmin alempana on paljon suurempi tarkkuus saavutettavissa monimutkaisemmilla piirirakennelmilla, mitkä perustuvat samoihin yleisiin periaatteisiin piirin toiminnasta kuin ne, mitkä on sisällytetty kuvion 11 esimerkkitapauksen piiriin.

Kuvio 10 on yksinkertainen ja vähemmän yksityiskohtainen esitys kuviosta 11 ja on se sisällytetty auttamaan lukijaa arvostelemaan tämän toiminnallista riippuvaisuutta kuvioon 2 nähden. Koska samoja viitenumeroja käytetään yhteisille osille sekä kuvioissa 10 että 11 alempana oleva yksityiskohtainen selitys tämän piirin suhteen toteutettuna näistä kuvioita suoritetaan ainoastaan niillä erityisillä viitenumeroilla joita on kuviossa 11.

Kuviossa 11 havainnollistetut CMOS integroidut piirit ovat tunnistettavissa kirjaimilla "IC" minkä jälkeen seuraa asiaankuuluva numero kutakin erillistä lastua varten ja aakkosellinen etuliite milloin joukko toiminnallisia piirilohkoja on todella sisällytetty yhteiselle IC lastulle. Kuten on aikaisemmin osoitettu kaikki piiriosat taikka niiden vastineet (paitsi mahdollisesti energian varastoinnin kondensaattori) ovat toteutettavissa yhdellä ainoalla erityistarkoituksien CMOS IC lastulla mikäli niin halutaan käyttäen tavanomaista puolijohdetekniikkaa. Vastaavien kaupallisesti saatavissa olevien IC piirien tunnusmerkintä nyt kyseessä olevaa esimerkkitapauksen suoritusmuotoa kuviota 11 varten annetaan alempana esitettävässä taulukossa:

Taulukko I

IC osat 1, 3, 4, 7 ja 12 CD 4013 (kaksiosainen "D" tyypin vuorottelija) IC 2 CD 4023 (kolminkertainen kolmen si sääntulon NAND portti) IC 5 CD 4012 (kaksinkertainen neljän si sääntulon NAND portti) IC 6 CD 4093 (neliosainen kahden sisään tulon NAND Schmitt liipaisimia) IC osat 8 ja 9 CD 4029 (ennakolta asetettavissa oleva ylös ja alaslaskin) 30 69524

Taulukko I (jatkuu) IC osat 10 ja 11 CD 4075 (kolminkertainen kolmen si sääntulon TAI portti) IC 13 CD 40109 (neliosainen alhaisesta korkeaan jännitteeseen tasonsiirtäjä) IC 14 CD 40107 (kaksinkertainen kahden si sääntulon NAND puskuroijan ohjauslaite)

Katkoviivat ja vertailunumerot on myös sisällytetty kuvioon 11, jotta esitettäisiin sen riippuvaisuus kuvioon 2 nähden. Esimerkkitapauksen piirit voidaan jakaa seuraaviin osiin: 1. Sisääntulon piirit 2. Merkin diskriminointi 3. Nallin osoitteen piirit 4. Viivepiirit 5. Ulostulokytkin

Kukin näistä toiminnallisista jako-osuuksista aikaansaa alempana lueteltavat ominaisuudet ja toiminnan ominaispiirteet: 1. Sisääntulon piirit i) Suoja staattisia häiriöitä ja EMI osuutta vastaan.

Kaksi zener-diodia (ZD1 ja ZD2) on johdinkytketty selät vastakkain sarjavastusten yli päätepisteistä sisääntulevissa johtimissa. Mikäli staattisten purkausten johdosta suuria virtoja kulkee toisesta syöttöjohtimesta toiseen nämä zener diodit kuljettavat oleellisesti kaiken tästä virrasta ja myöskin käytettäessä sar-javastuksia (Rc) tasoittavat sen jännitteen, minkä tämän jälkeiset piirit muodostavat hyväksyttävissä olevalle tasolle. Tällä keinolla elektroniset piirit ovat suojeltavissa differentiaaliselta osuudelta staattisissa purkaushäiriöissä (toisin sanoen sisääntulevasta johtimesta toiseen sisääntulevaan johtimeen). Samalla menetelmällä EMI rajoitetaan jännitetasoihin, mitkä eivät vaurioita elektronisia piirejä. Suoja-yhteismaan toimintatavan staattisia purkauksia vastaan (toisin sanoen jommasta kummasta tai molemmista sisääntulevis-ta johtimista kuoreen) voidaan aikaansaada sopivasti sijoitetuilla eristimillä, mitkä takaavat purkauksen pitkin tietä, mikä estää vauriot tai satunnaisen syttymisen ja/tai käyttäen eristysmuuntajaa. Liittäminen joko suoraan tai epäsuoraan soveliaiden laitteiden kaut-

II

69524 31 ta voidaan myös toteuttaa jommasta kummasta tai molemmista joh-timista kuoreen niin että aikaansaadaan turvalliset purkaustiet.

ii) Sillan tasasuuntaaminen

Siltatasasuuntaaja (BRl) on sisällytetty mukaan siten, että ei ole olemassa mitään tarvetta havaita napaisuuksia sisääntu-levista johtimista kun nalleja kytketään tähän piiriin.

iii) Merkin/tehonvarastoinnin syöttöpiirit

Koska vain kaksi sisääntulevaa johdinta on otettu mukaan täytyy niiden kuljettaa varaava virta (elektrolyyttiseen kondensaattoriin) ja säätömerkit (logiikkaosaan). Näiden erotteleminen toteutetaan diodin (Dl) avulla, mikä on kytketty sarjaan elektrolyyttisen varastokondensaattorin (Cl) kanssa. Kun aluksi käytetty pitkän kestoajan varauspulssi on syötetty kulkee virta diodin Dl kautta sekä sarjakytketyn virtaa rajoittavan vastuksen Rl kautta varaten kondensaattorin Cl jännitteeseen 15V. Tämän jälkeen diodin Dl anodi on vapaana noudattamaan tämän jälkeisiä merkin heilahduksia tämän diodin saadessa estosuuntaista etujännitettä kun merkin johdin siirtyy negatiiviseksi. (Vastuksen Rp tehtävänä on purkaa merkin johdin, missä tapahtuu aktiivisesti ainoastaan merkin alkuvaihe) .

iv) Palautuksen merkki

On tarpeen taata, että erilaiset salvat ja laskentapii-rit ovat oikeassa tilassaan ennen merkityksellisen varaamisen tapahtumista kondensaattorissa Cl. Tämän toteuttamiseksi tuodaan merkki kondensaattorista Cl mikä aikaansaa alatilan "O" merkin oleelliseksi ajanjaksoksi sen jälkeen kun varauksen pulssi on tuotu. Tämä "O" merkki tuodaan diodin (D2) kautta IC6C piirin sisääntuloon ja invertoitu ulostulo on käytössä "1" aktiivisena "palautuksen" merkkinä. Koska teho (VDp) tämän jälkeisiin piireihin on tuotavissa diodin Dl kautta varauksen pulssin alkamisesta alkaen voidaan palautuksen tila saavuttaa nopeasti. Kun kondensaattoria D2 edelleen varataan se saa estosuuntaista etujännitettä ja Ci jännite ei enää vaikuta palautuksen piireihin R2 syöttäen ylätilan "1" merkin piiriin ICGC.

Täten ylätilan "1" palautuksen pulssi saadaan aluksi, mutta se poistetaan paljon ennen säätömerkkien vastaanottamista.

Huomattakoon seuraavaa: vastus RL purkaa Cl pitemmän ajanjakson aikana (esim. 5 minuuttia). Tämä takaa, että Cl ei ole va- 32 69524 rattuna pitkiä ajanjaksoja häiriöiden johdosta, eikä pidä oleellisempaa jäännösvarausta (esim. koestamisesta). Muutoin "palautuksen" toiminta saattaisi estyä.

v) Logiikan syöttöjännitteen stabilisointi

Logiikan syöttöjännite (V^D) stabilisoidaan zener diodilla (ZD3) nimellisarvoon 5,6 volttia. Vastus R3 vie virtaa tähän systeemiin laukaisun säätöyksiköstä varausdiodin Dl kautta tai kun tämä syöttölähde ei ole käytettävissä (toisin sanoen kun laukaisun säätöyksikkö syöttää alatilan "0" merkkejä tai kun syöttöjohtimet ovat katkenneet) edelleen Cl kondensaattorista vielä uuden diodin (D3) kautta. Tämä stabilisoitu jännite (VpD) sen lisäksi että se määrittelee palautuksen linjan "1" tason rajoittaa myös säätömerk-kien "1" tason tasoitusdiodin D4 ja sarjavastuksen R4 avulla. Koko-naisjännite (VC(_,) varastokondensaattorin yli tehdään suoraan ulostulon piireille käytettäväksi. Vgg on yhteinen paluujohdin.

2. Merkin diskriminaatio

Pulssin pituuden diskriminaattori on sisällytetty tätä tarkoitusta varten (vertaa ajoituskaaviota kuviossa 12) mukaan.

* Aluksi on kiikut IClA ja IClB palautettu ja liipaisun säätöyksikkö syöttää "1" tilan merkkijohtimeen. Tämä merkki invertoituna IC2B osalla aikaansaa alatilan "O" merkin kellosisääntuloi-hin laitteissa IClA ja IClB. Käytetty "O" Q ulostulo IClA laitteesta sallii tilan "1" ulostulon IC2C laitteesta, mikä merkitsee, että kaikki kolme sisääntuloa IC2A laitteeseen ovat tilassa "1" (myös IC7A kiikut on asetettu päälle) ja IC2A laitteen ulostulo on 0. Kun sisääntulopulssi vastaanotetaan siirtyy merkkijohdin tilaan "O", mikä on ulostulo IC2A laitteesta. Samalla kertaa ulostulo IC2B siirtyy tilaan "1". Koska molemmat D sisääntulot ovat "O" tilassa ei mitään muutosta aikaansaada IClA ja IClB laitteiden kel-lotoiminnalla. Sisääntulon pulssin kestoaikana kondensaattorit C2 ja C3 varautuvat positiiviseksi tähän liittyvien sarjavastusten R6 ja R7 kautta. Kun sisääntulon pulssi päätetään (siirtyy tilaan "1") se porttiohjaa kahden kiikun ulostulot (laitteen IC2C kautta). Ulostulot (Q laitteesta LC1A ja Q laitteesta LC1B) ovat molemmat tilassa "1" jos ja ainoastaan jos sisääntulon pulssi on kestänyt riittävän kauan sallitakseen kondensaattorin C2 varautuvan asettamisjännitteeseen laitteelle IClA mutta ei riittävän kauan salliakseen C3 varautuvan IClB laitteen asettamisjännitteeseen.

il 69524 33 Tämän johdosta saadaan "0" ulostulo tästä IC2C laitteesta jos ja ainoastaan jos positiivinen kestoaika sisääntulon pulssille sijaitsee näiden kahden ennakolta asetellun rajan välissä. Edellyttäen että piikki 1 laitteesta IC2A pysyy "1" tilassaan saadaan tällöin invertoitu "1" ulostulo IC2A laitteesta ja se kestää kunnes seu-raava pulssi saapuu tähän sisääntuloon sulkien portin (IC2C) ja kello-ohjaten molemmat kiikut niiden palautettuun tilaan. (C2 ja C3 ovat purkautuneet diodien D5 ja vastaavasti D6 kautta sisääntulon pulssin päättyessä kehittäen "0" tilan D sisääntuloihin siirrettäväksi Q ulostuloihin positiiviseen suuntaan siirtyvällä merkillä C sisääntuloissa).

Täten yhteenvetona mikäli negatiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi hyväksyttävällä kestoajalla tuodaan diskriminaattorin sisääntuloon (ja mikäli piikki 1 laitteesta IC2A on ylätilassa - vertaa alla olevaa osaa) muodostetaan positiivinen ulostulon pulssi, mikä kestää sisääntulon pulssin päättymisestä aina seuraavaan sisääntulon pulssin saapumiseen saakka.

3. Nallin osoitteen piirit (Vertaa ajoituskaaviota kuviossa 13) IC3 ja IC4 muodostavat 16 tilaisen (0-15 BCD) laskimen, mikä saa ohjauksensa positiiviseen suuntaan siirtyvistä reunoista diskriminaattorin ulostulopulsseissa. Aluksi tämä laskin on "palautettu" nollatilaan. Ensimmäinen ylösnouseva kellopulssi diskrimi-naattorista siirtää "1" tilan Q ja D kytkinnavoista IC3A laitteessa sen ulostuloon. Sitten Q ulostulo laskee alas eikä aikaansaa mitään vaikutusta tämän jälkeisiin vaiheisiin. Toinen ylösnouseva kello-pulssi siirtää "C" tilanteen Q ja D kytkinnavoista IC3A laitteessa sen Q ulostuloon. Tämä Q ulostulo nousee ja siirtää "1" tilan IC3B laitteen Q ja D kytkinnavoissa tämän Q ulostuloon. IC3B laitteen Q ulostulo laskee takaisin eikä aikaansaa mitään vaikutusta tämän jälkeisiin vaiheisiin jne. Tuloksena on binäärinen laskeminen missä IC3A aikaansaa vähiten merkitsevän numeron ja IC4B kaikkein merki-tyksellisimmän numeron. Neljä yhden navan siirtymäkytkintä SiA,

SiB, SlC ja S1D sallivat kumman tahansa ulostulon kustakin las-kinvaiheesta yhdistämisen neljään sisääntuloon IC5A laitteessa.

IC5A aikaansaa "O" ulostulon kun kaikki neljä sisääntuloa ovat "1" tilassa, mikä voidaan järjestää vastaamaan mitä tahansa las-kentasummaa (väliltä 0-15) soveliailla näitten kytkimien järjestä 34 6 9 5 2 4 misellä. Tämä ennakolta aseteltu laskentasumma on nimeltään nalli-luku (todellisuudessa se on rajoitettu väliin 1-14).

Samalla tavoin IC5B aikaansaa "0" ulostulon kun kaikki Q ulostulot laskinvaiheista ovat "1" tilassa (se tahtoo sanoa maksimi-lukumäärässään 15) .

Se "0" ulostulo, mikä saadaan IC5A laitteesta ennakolta asetellulla laskentasummalla invertoidaan IC6A laitteessa ja tämä muutos asettaa kiikun IC7B, mikä on aluksi "palautettu". Kun ennakolta aseteltu laskentasumma ohitetaan tämä kiikku pysyy päälle asetat-tuna.

Se "0" ulostulo, mikä aikaansaadaan viimeisellä laskentasummalla (15) IC5B laitteesta viedään suoraan kiikun IC7A sisääntuloon D, mikä on aluksi "asetettu" päälle käyttäen "oalautus" merkkiä. Tämä D sisääntulo ("0") kello-ohjataan kiikkuun seuraa-valla positiiviseen suuntaan siirtyvällä merkillä saatuna sisäisestä oskillaattorista IC6B. Kiikku IC7A "Palautetaan" täten aikaansaaden "O" tila Q ulostuloon, mikä syötetään takaisin piikkiin 1 portissa IC2A estäen kaikkien tämän jälkeisten myöhempien sisääntulon pulssien pääsyn läpi diskriminaattorista nallin osoitteen piireihin. Laskenta lepää tilassa 15 ja kiikku IC7A pysyy "palautettuna".

Täten yhteenvetona edellisestä on Q ulostulo kiikusta IC7B aluksi "palautettu" tilaan "1" ja Q ulostulo kiikusta IC7A on "asetettu" tilaan "1". Sitä mukaa kun säätöpulssit saapuvat tämä laskin siirtyy eteenpäin ja kun ennakolta aseteltu laskentasumma (vastaten nallilukua) on saavutettu muuttaa kiikku IC7B Q ulostulonsa tilaan "0". Vastaavasti kun saavutetaan maksimi laskentamäärä 15 muuttaa kiikku IC7B ulostulonsa Q tilaan "Q". Molemmat kiikkuihin asetetut merkit säilytetään aina sytyttämiseen saakka.

Korkeampia nallilukuja (enemmän laskentavaiheita) voidaan ottaa mukaan mikäli niin halutaan ja voidaan käyttää siirtorekiste-rin systeemiä laskimen sijaan kuten on huomattava.

4. Viivepiirit IC8 ja IC9 sisältävät kahdeksan vaiheen suunnaltaan vaihdettavissa olevan laskimen (ylös ja alas laskin) minkä BCD kapasiteetti on 0 - 255. Ulostulo sisäisestä oskillaattorista IC6B tuodaan kellon (C) sisääntuloihin tässä laskimessa säätämään laskentataa- 69524 35 juutta. Kytkentä vaiheiden välillä on sisäpuolinen paitsi että CO ulostulo neljännestä vaiheesta (ensimmäiset neljä vaihetta sijaitsevat osassa IC8) on yhdistetty CI sisääntuloon viidennestä vaiheesta (mikä on IC9 laitteessa). Aluksi laskeminen estetään ”1" P/E sisääntuloilla IC7B laitteen O ulostulosta saatuna mutta kun tämä ulostulo asetetaan "O" tilaan (nalliluvun laskimen ennakolta asetellulla laskentasuminalla) ohjaa sisäinen oskillaattori IC6B tätä laskinta ylöspäin. Kun (nalliluvun laskimen maksimilukumäärällä) käytetty Q ulostulo IC7A laitteesta asetetaan sen "O" tilaan vaihdetaan laskemisen suunta päinvastaiseksi. Se viive, mikä tuodaan ulkopuolisesta säädöstä on aika minkä ylös ja alas laskimen sallitaan laskevan ylöspäin alkaen kohdasta 0, mikä on sama (tämän piirin tarkkuuden puitteissa) kuin mitä on se aika, mikä tarvitaan kellon ohjaavan tätä laskinta takaisin kohti arvoa 0. Kun ylös ja alas laskin palautuu tilaan 0 (toisin sanoen kun kaikkien kahdeksan laskinvaiheen Q ulostulot ovat tilassa "0") on IC7A laitteen Q ulostulo myös tilassa "0". Nämä yhdeksän "0" sisääntuloa IC10 ja ICI1 osien "TAI" portteihin aikaansaavat ensimmäisen kerran tehon sisäänsyöttämis ei jälkeen "0" ulostulon ICll osan piikkiin 6. Tämä ulostulo invertoidaan IC6D osassa ja sitä käytetään "asettamaan" kiikku IC12 (mikä aikaisemmin oli "palautettu").

Täten yhteenvetona edellisestä sisääntulon säätömerkit määräävät sen ajan, mistä nalliluvun laskimen ennakolta aseteltu laskin laskee sen maksimimäärään. Yhtä suuren aikavälin kuluttua tämän laskennan maksimimäärän jälkeen IC12 osan O ulostulo siirtyy tilasta ”0" tilaan "1".

5. Ulostulon kytkin

Koska ulostulon kytkin IC14 saa syöttönsä, varastokondensaat-torista (Cl) täytyy logiikkaraerkeillä olla "1" arvo suuruudeltaan eikä arvo kuten aikaisemmin. Tämän johdosta sisältyy IC13 mukaan konvertoimaan suuren ulostulon amplituudin IC12 osasta määrästä VDD määrään V^. Tämä "1" ulostulo esiintyen viivejakson lopussa kytkee päälle ulostulon kytkimen IC14 ja purkaa Cl laitteen nallin kautta. Tämän jälkeen nalli syttyy.

Kuten on aikaisemmin mainittu sitä tarkkuutta, mikä saavutettavissa kuvion 11 piirillä voidaan lisätä lisäämällä kellotaajuutta ja laskinvaiheitten lukumäärää. Kuten on myös mainittu on olemassa _ - τ 36 69524 rajoja saavutettavissa olevalle tarkkuudelle käytetyn varastokon-densaattorin koon pohjalta ja oskillaattorin piirien tehonkulutuksen takia. Erilaisten CMOS oskillaattoripiirien ominaisuuksia on seuraavassa verrattu mitä tulee niiden taajuusstabiilisuuteen ja tehonkulutukseen. Yleisesti ottaen on havaittu, että CD4Q47 osaan perustuvaa oskillaattoria on pidettävä edullisena muihin nykyisin kaupallisesti saatavissa oleviin mahdollisuuksiin verrattuna. Kuviossa 14 on esitetty perustyyppinen CD4047 oskillaattori-piiri .

Kuviot 15A-15C esittävät kolmea erilaista piirijärjestelyä. Kuviossa 15A oskillaattori on kytketty suoraan syötön yli. Kuviossa 15B sisältyy sarjavastus Rs mukaan rajoittamaan syöttövirraa ja kondensaattori Cp on mukana täyttäen tarpeet syöksyvirtojen suhteen kytkennän aikana. Kuvion 15C lopullinen piiri sisältää myös Rs vastuksen mutta pyrkii se säilyttämään vakinaisen jännitteen oskillaattorin yli zener diodin avulla.

Näitä kolmea järjestelyä varten mitattiin virtakulutus ja multivibraattorin (oskillaattorin) taajuus tietyillä syöttöjän-nitteiden alueilla käyttäen erilaisia tähän liittyvien komponenttien arvoja asiaankuuluvalla tavalla. Valitut kaaviot näille kolmelle systeemille on esitetty kuviossa 16 ja 17.

Mikäli multivibraattori saa tehonsa varastokondensaattoris-ta millä on tietty kapasitanssi (C) ja mikä varataan tiettyyn jännitteeseen (Vo) etukäteen niin vertailemalla virran ja syöttöjän-nitteen kaavioita on mahdollista määritellä (peräkkäisten likiarvojen avulla) jäännöksenä oleva jännite (V ) tämän kondensaatto-

H

rin yli tietyn ajan (t) kuluttua.

Vt = CVo -iAVt missä iAV on keskimääräinen virta purkamisaikana. (Ei ole mahdollista olla tarkka tämän esimerkin puitteissa koska CD4Q47 osan tehonkulutus vaihtelee syöttöjännitteen funktiona tavalla, mikä 2 poikkeaa voimakkaasti teoreettisesta arvosta = 2CV f erityi sesti alempien taajuuksien kyseessäollen).

Kun nyt on arvioitu jännitteen putoama on keskimääräinen poikkeama alkutaajuudesta koko jaksolla (t sekuntia) arvioitavissa 37 69524 vastaavasta taajuuden stabiilisuuden ja jännitteen välisistä käyristä. Tällöin on mahdollista laskea vastaava virhe viiveessä, mikä saattaisi olla seurauksena mikäli multivibraattoria käytettäisiin sisäisenä oskillaattorina elektronisessa nallissa. Mikäli tehon katkeamiskohta FCU keskusyksiköstä esiintyisi välittömästi laskemisen alkamisen jälkeen olisi virheellä maksimiarvonsa koska oskillaattorin taajuus ryömii koko viiveajan kuluessa.

Taulukko 2

Parametrit Varastokapasitanssit C (^,uF)

Pllri A_1000 500_100_1000 500_100

Vo (volttia) 15,0 15,0 15,0 12,0 12,0 12,0

Vt (volttia) 14,0 13,2 8,2 11,3 10,8 1,2 IAV (/UA) 240 230 170 165 155 120 f ryömintä (%) o,06 0,13 0,8 0,04 0,12 1,0

Virhe (%) 0,03 0,07 0,4 0,02 0,06 0,5

Piiri B_1000 500 100 1000 500 100

Vo(volttia) 15,0 15,0 15,0 12,0 12,0 12,0

Vt (volttia) 14,7 14,4· 12,4 11,8 11,5 10,0 iAV (yUA) 70 70 65 55 55 50 f ryömintä (%) 0,04 0,08 0,4 0,03 0,07 0,3

Virhe (%) 0,02 0,04 0,2 0,02 0,04 0,15

Piiri C_500 200 100 1000 500 1QQ

Vo(volttia) 15,0 15,0 15,0 12,0 12,0 12,0

Vt (volttia) 13,5 11,6 9,2 11,4 11,0 8,0 i T ( ,uA) 180 170 145 140 130 100 f ryömintä (%) 0,00 0,01 0,32 0,02 0,0 3 0,85

Virhe (%) — 0,01 0,16 0,01 0,02 0,43 38 69524

Huomautus: u y ° ^ ^

Keskimääräiset laitteen virtamäärät ίΙΑγ) sisältävät mu-kaanotettuna niitten piirien tarpeet, joita oskillaattori ohjaa. (Maksimiviiveeksi oletetaan 4 sekuntia seuraavassa esitettävissä esimerkeissä).

Taulukko 2 antaa arvioita tämän maksimivirheen koosta erilaisille kapasitanssiarvoille ja valituille komponenteille ja tarkasteltavana olevien kolmen syöttösysteemin alkuolosuhteille. Nämä komponentit ja tilanteet on valittu ottaen huomioon taajuuden ryöminnän saattaminen minimiinsä - ja vastaava viivevir-heen tilanne - mutta nämä eivät välttämättä ole optimiolosuhteita. Todelliset arvot eri komponenteille olivat seuraavassa luetellut :

Taulukko 3

Rs Cp ZD (zener diodi)

Piiri A -

Piiri B 100k 0,1 F

Piiri C 47 k - 5,2 volttia nimelli senä .

Koetulokset valituilla piireillä ovat osoittaneet, että saavutettavissa oleva tarkkuus sopii hyvin yhteen sen kanssa mikä on asiaankuuluva arviomäärä mikä yllä on esitetty.

Vaikkakin nyt on kuvattu ainoastaan yksi esimerkkitanauksen suoritusmuoto yksityiskohtaisesti pystyvät alan asiantuntijat huomaamaan, että useita muunnoksia ja muunnelmia voidaan toteuttaa tähän esimerkkitapauksen suoritusmuotoon silti poikkeamatta tämän keksinnön uutuudesta ja edullisista ominaisuuksista. Tämän mukaisesti kaikki tällaiset muunnelmat ja muutokset on tarkoitettu sisältymään alempana seuraavien patenttivaatimusten puitteisiin.

il

Claims (24)

39 6 9 5 2 4

1. Menetelmä sähköisen panoksen aktivoimiseksi ennalta määrättynä aikana mainitun menetelmän käsittäessä seuraavat vaiheet: - vertailuajoitussgnaalien /P2/P3'"^ kehittäminen keskuspaikassa , ja - mainittujen vertailuajoitussignaalien erillinen vastaanottaminen ja käsittely sähköisen panoksen sijaintipaikassa, tunnettu siitä, että mainittu käsittelyvaihe sisältää kahden mainitun vertailua joitussignaalin määrittämän vastaavan vertailuaikavälin mittauksen ja sen jälkeen vastaavan ennalta määrätyn aikaviiveen mittauksen aiemmin mitatun vertailuaikavälin funktiona, ja sähköinen panos aktivoidaan sen jälkeen kun sen vastaava ennalta määrätty aikaviive on kulunut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähköenergia siirretään mainitusta keskuspaikasta mainittuun sijaintipaikkaan mainittujen vertailuajoitussignaalien siirron yhteydessä ja mainittu sähköenergia vastaanotetaan ja varastoidaan sijaintipaikassa ja ainakin osa mainitusta varastoidusta energiasta käytetään sähköisen panoksen aktivoimiseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mittausvaihe käsitää kellopulssi-sarjan paikallisen kehittämisen, kahden vertailuajoitussignaalin välillä ilmenevien kellopulssien laskemisen ja sen jälkeen mainitun ennalta määrätyn aikaviiveen mittauksen laskemalla määrä kellopuls-seja, joilla on ennalta määrätty suhde kellopulssimäärään, joka on laskettu aikaisemmin mainitun kahden vertailuajoitussignaalin välillä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä sähköisen panoksen herättämiseksi ennalta määrätyllä viiveellä käyn-nistyssignaalin jälkeen, tunnettu siitä, että mainittuun menetelmään kuuluu vertailusginaalien syöttö tarkkaan ajoitetuin välein esiasetettuun signaalinvalintajärjestelmään (23,25,28,30), jolloin kaksi haluttua viivettä kuvaavaa vertailusignaalia valitaan ohjaussignaaleiksi, ensimmäisen ja toisen ajoitussignaalin kehittäminen kunkin mainitun kahden valitun ohjaussignaalin perusteella, mainitun ensimmäisen ja toisen ajoitussignaalin syöttö ajoituslait- __ - T~ 40 69524 teeseen (14,34,35), jolloin aikaväli mainitun ensimmäisen ja toisen ajoitussignaalin välillä mitataan, käynnistyssignaalin kehittäminen ja energian syöttö panokseen sen jälkeen kun on kulunut viive jakso mainitusta käynnistyssignaalista, jonka määrää ajoituslait-teen mittaamana aikaväli mainitun ensimmäisen ja toisen ajoitus-signaalin välillä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut vertailusignaalit käsittävät tarkkaan ajoitetut signaalit, jotka on syötetty etäällä olevasta paikasta panoksen vieressä olevaan kertakäyttöiseen ajoituslaitteeseen (14).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarja sähkönalleja herätetään ajoitetussa järjestyksessä syöttämällä mainittuja vertailusignaaleja samanaikaisesti sarjaan mainittuja signaalinvalintajärjestelmiä (23,25,28,30) kunkin signaalinvalintajärjestelmän liittyessä yksittäiseen sähköiseen panokseen tässä sarjassa ja ollessa ennalta asetettu yksitellen valitsemaan kaksi kulloinkin vastaavaa ohjaussignaalia kutakin panosta varten halutun herätysjärjestyksen mukaisesti, jolloin energia syöttyy peräjälkeen kuhunkin panokseen aikana, jonka määrää aikaväli panosta varten valittujen tiettyjen ohjaussignaalien välillä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut kaksi ominaista ohjaussignaalia valitaan laskemalla vertailusignaalien esiintymiset, määrittämällä milloin vertailusignaalien summa on yhtä suuri kuin ensimmäinen ennalta määrätty lukumäärä tunnistaen täten ensimmäisen ominaisen ohjaussignaalin ja kehittäen ensimmäisen ajoitussignaalin, määrittämällä milloin vertailusignaalien summa on yhtä suuri kuin toinen ennalta määrätty lukumäärä, mainitun yhtäsuuruuden tunnistaessa toisen ominaisen ohjaussignaalin ja kehittäessä toisen ajoi-tussignaalin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ohjaussignaalien laskemisen suorittaa elektroninen laskin (23) , johon kuuluu esiasetetut välineet (IC5A.IC5B) , joilla määritetään, milloin summa saavuttaa ennalta määrätyt lukumäärät.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 4-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ajoituslaite (14) käsittää kellopulssigene- 41 69524 raattorin (34) ja suuntaa vaihtavan laskimen (35), joka on sovitettu laskemaan mainitut kellopulssit ja viivejakso käynnistyssignaalin ja panoksen herättämisen välillä määrätään laskemalla mainitut kellopulssit yhteen suuntaan ensimmäisen ajoitussignaalin perusteella, pysäyttämällä mainittu laskenta toisen ajoitussignaalin perusteella, kehittämällä käynnistyssignaali herätysjärjestystä varten ennalta määrättynä aikana toisen ajoitussignaalin jälkeen, käynnistämällä kellopulssien päinvastainen laskeminen mainitun käynnistyssignaalin perusteella, jolloin kellopulssien lukumäärä vähennetään edellä mainitusta, laskimessa säilytetystä lukumäärästä ja syöttämällä energiaa panokseen, kun summa on palautunut suuntaa vaihtavassa laskimessa (35) alunperin olleeseen summaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että panos on sähkönalli, ja energiavarasto (19), joka käsittää nallin viereen sijoitetun kondensaattorin, varataan etäällä olevasta sähkövirran lähteestä (10), josta varastosta tarvittava energia tulee silloinkin, kun johdot (12) , jotka yhdistävät energialähteen (10) nallirakennelmaan, ovat poikki käynnistyssignaalin kehittämisen jälkeen, mutta ennen nallin laukaisua.

11. Sähköinen ajoituslaite sähköisen kuorman aktivoimiseksi patenttivaatimuksen 1 menetelmän ennalta määrätyn aikaviiveen jälkeen mainitun laitteen ollessa toimintakykyinen yhdessä etäällä olevan yksikön (10) kanssa, joka aikaansaa tarkkaan ajoitetut ver-tailusignaalit, tunnettu siitä, että laite käsittää aikavälin mittausvälineet (14,23,25,28,30,34,35), jotka on sovitettu vastaanottamaan mainitut tarkkaan ajoitetut vertailusignaalit ja mittaamaan kahden mainitun signaalin määrittämä aikaväli, ulostulo-välineet (35,40,42) sen jälkeen aktivoimaan mainittu sähköinen panos mainitun ennalta määrätyn aikaviiveen jälkeen, joka määritetään mainitun mitatun aikavälin funktiona.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että laite käsittää edelleen energianvaras-tointivälineet (19) , jotka on yhdistetty vastaanottamaan ja varastoimaan mainitusta etäällä olevasta yksiköstä (10) tulevaa sähköenergiaa ja syöttämään ainakin osa tästä varastoidusta energiasta siihen liittyvään sähköiseen panokseen mainitun ennalta määrätyn aikaviiveen jälkeen. 42 69524

13. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähköinen ajoitus-laite, tunnettu siitä, että mainitut aikavälin mittaavat välineet käsittävät paikallisesti kehitettyjen kellopulssien (34) lähteen, esiasetetut laskinvälineet (23) mainittujen vertailu-signaalien laskemiseksi ja ensimmäistä ja toista ennalta määrättyä laskinsisältöä vastaavan ensimmäisen ja toisen signaalin aikaansaamiseksi, ja ajoituslaskinvälineet (35) ensimmäisen ja toisen signaalin välillä ilmestyvien kellopulssien laskemiseksi, ja mai-nityt ulostulovälineet (40,42) käsittävät välineet sähköisen panoksen aktivoimiseksi seuraavan aikaviiveen jälkeen, joka on mitattu laskemalla jälleen mainitut kellopulssit mainitun ensimmäisen ja toisen signaalin välillä aiemmin lasketun lukumäärän funktiona.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että mainitut ajoituslaskinvälineet (35) käsittävät ylös ja alas laskevan laskimen, joka on yhdistetty laskemaan yhteen suuntaan alunperin ennalta määrätystä sisällöstä mainitun ensimmäisen ja toisen signaalin ilmestymisen välillä ja sen jälkeen laskemaan vastakkaiseen suuntaan, ja mainitut ulostulovälineet (40,42) on yhdistetty mainittuun ylös ja alas laskevaan laskimeen havaitsemaan aika, jolloin sen sisältö on jälleen yhtä suuri kuin mainittu alkuperäinen ennalta määrätty sisältö ja aktivoimaan yhdistetty sähköinen panos tämän perusteella.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että mainitut esiasetetut laskin-välineet sisältävä digitaalilaskimen (23), logiikkavälineet (30,IC7B), jotka on yhdistetty aikaansaamaan mainittu ensimmäinen signaali, kun digitaalilaskimen esiasetettu sisältö saavutetaan, ja välineet (28,30,IC7A) aikaansaamaan mainittu toinen signaali, kun digitaalilaskimen (23) maksimisisältö saavutetaan.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että mainitut ulostulovälineet sisältävät logiikkavälineet (40), jotka sallivat sähköisen panoksen aktivoinnin vain jos esiasetettujen laskinvälineiden digi-taalilaskin on aiemmin saavuttanut ennalta määrätyn sisällön.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 10-16 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että se sisältää signaalin-diskriminointivälineet (16) tunnistamaan vertailusignaalin kestoaika- tai taajuusominaisuudet, jolloin ainoastaan signaalit, joilla il 69524 43 on valitut kestoaika- tai taajuusominaisuudet, tulevat ajoitusväli-neiden käyttöön.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 10-17 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että laite käsittää välineet (14,16) vastaanottamaan sarja vertailusignaaleja (P^,P P^...), esi-asetetun signaalinvalintajärjestelmän (23,25,28,30), jossa on välineet valitsemaan ensimmäinen ja toinen mainituista vertailusignaa-leista ohjaussignaaleina ja kehittämään ensimmäinen ja toinen ajoi-tussignaali kunkin ensimmäisen ja toisen ohjaussignaalin perusteella, välineet (23,30,35) kehittämään käynnistyssignaali ja ajoitus-välineet (34,35) mittaamaan väli ensimmäisen ja toisen ajoitussig-naalin välillä ja kehittämään ulostulosignaali, jolloin vastaava panos yhdistetään energiansyöttöön aikavälissä ensimmäisen ja toisen ajoitussignaalin välisen aikavälin määrittämän käynnistyssig-naalin jälkeen.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että mainittu esiasetettu signaalinvalinta-järjestelmä käsittää elektronisen digitaalilaskimen (2)(IC3A,IC3B, IC4A,IC4B,IC5A,IC5B,IC6A,IC6B,IC7A,IC7B), jossa on logiikkaelemen-tit, jolloin logiikkaelementtien tila edustaa ohjaussignaalien summaa ja ensimmäisen ja toisen ajoitussignaalin kehittää ennalta määrättyjen logiikkatilojen saavuttaminen.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että mainitut logiikkaelementit käsittävät ensimmäisen logiikkarekisterin (IC5A), johon on pysyvästi asetettu mainittu ensimmäinen ennalta määrätty lukumäärä, ja ensimmäisen logiikkavertaajän (IC7B) laskimen sisällön vertaamiseksi verrattuna ensimmäisen logiikkarekisterin tilaan kehittäen täten ensimmäisen ajoitussignaalin, kun laskinsisältö ja ensimmäisen logiikka-rekisterin tila ovat identtiset, toisen rekisterin (IC5B), johon on pysyvästi asetettu toinen ennalta määrätty lukumäärä, ja toisen logiikkavertaajän (IC7A), joka kehittää ajoitussignaalin toisen ennalta määrätyn lukumäärän summasta.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 10-20 mukainen sähköinen ajoituslaite, tunnettu siitä, että aikavälin mittausvälineet käsittävät kellopulssigeneraattorin (34), johon kuuluu oskillaattori (1C6B) ja suuntaa vaihtavan elektronisen digitaalilaskimen (35), joka on yhdistetty vastaamaan kellopulsseja mainitusta 44 695 2 4 kellopulssigeneraattorista (34) . w

22. Aikaviiveinen sähkönallisarja käytettäväksi etäällä olevan laukaisuohjausyksikön (10) yhteydessä, joka aikaansaa tarkkaan ajoitettuja vertailusignaaleja (P^'P2'P3* *)· tunnettu siitä, että nallisarja käsittää jonkin patenttivaatimuksen 10-21 mukaisen yhdistelmässä olevan sähköisen ajoituslaitteen (14) ja sähkönallin liitettynä siihen mainittuna sähköisenä kuormana.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen aikaviiveellinen sähkönallisarja, tunnettu siitä, että se on yhdistetty räjäytys syty ttimeen.

24. Räjähdysaineiden sytytyksen ohjausjärjestelmä herättämään valinnaisesti joukko sähkönalleja kulloinkin vastaavien ennalta määrättyjen aikaviiveiden jälkeen, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää laukaisuohjausyksikön (10), joka on sijoitettu etäällä olevaan sijaintipaikkaan aikaansaamaan vertailu-ajoitussignaaleja (P^,p2,P3···) 3a sähköisen energialähteen käytettäväksi mainittujen nallien herättämisessä ja joukon patenttivaatimuksen 23 mukaisia aikaviiveellisiä sähköisiä nallisarjoja. Il 69524 45