FI69366C - Foerfarande foer framstaellning av en drivladdning foer ett reylfritt vapen eller raket - Google Patents

Description

Γη, KUULUTUSJULKAISU , «Γ( M (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 9366 ^~kfL C .... Patentti myönnetty *4öl2)J (4^ Pe tent r>2 .Melat 10 01 1006 (51) Kv.lk.4/1nt.CI.« F B 5/05 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 790075 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 10,01.79 (F») (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 10.01.79 (41) Tullut ]ulkiseksi — Blivit offentllg 19.07.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon |a kuul.julkafsun pvm.— oq nq Qc

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansttkan utlagd och utl.skrlften publlcerad J - 3 · J

(32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 18.01 .78

Ruotsi-Sverige(SE) 7800568-3 (71) Förenade Fabriksverken, S-631 87 Eskilstuna, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Gösta Algot Andersson, Eskilstuna, Karl-Einar (Eje) Lantz, Eskilstuna,

Rune Verner Äkhagen, Eskilstuna, Ruotsi-Sverige (SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5**) Menetelmä ajopanoksen valmistamiseksi rekyy 1 i ttömään aseeseen tai rakettiin - Förfarande för framstäl1 ning av en drivladdning för ett rekylfritt vapen eller en raket

Keksintö koskee menetelmää useista suorakulmaisista ruuti-lamelleista muodostuvan, rekyylittömään aseeseen tai rakettiin tarkoitetun ajopanoksen valmistamiseksi.

Ruutilamelleja käytetään nykyisin rekyylittömien aseiden ruutipanoksissa ja asetetaan tavallisessa suorituksessa tilaan (panoshylsyyn), jonka niiden annetaan sattumanvaraisesti ja jär-jestelemättä täyttää. Sytytysvaikutus kohdistetaan tällöin sopi-vimmin panostilan päästä, jotta lamellien isot pinnat eivät sijaitsisi poikittain sytytyskaasua vastaan. Näissä oloissa tulee sytytyskaasun tiestä hajapaketissa yhtä suuri kuin lamellien pituus. Sytytyskaasun intensiteetti, so. sen nopeus ja lämpötila, on tässä tapauksessa tuntuvasti suurempi sytytyskohdan puoleisessa kuin vastakkaisessa ajopanoksen päässä, ts. tapahtuu suhteellisen epätasainen ajopanoksen sytytys ja sen ruudin syttyminen.

Eräs suurimpia ja vaikeimmin ratkaistavia ongelmia ruudin tällaisessa "järjestelyssä" on, että ajopanosruuti sinkoutuu ulos 2 69366 aseen putken suun tms. läpi. Kokonaan tai osittain palaneen ruuti-aineksen 10...20 % suuruusluokkaa oleva ulos sinkoutuva osuus ajo-panoksen ruudin kokonaismäärästä on tavallinen. Tällaiset ruudin ulossinkoutumat saavat aikaan suuren osan aseen nopeushajonnasta.

Toinen syy aseen nopeushajontaan on ajopanoksen ruudin pa-lamispintojen epätasainen syttyminen.

Yrityksissä päästä eroon mainituista haitoista on mm. ehdotettu lamellien sijoittamista panostilan vaippapinnan viereen, niiden liittämistä, esim. valamista, yhteen ulkoreunoistaan sellaisessa asennossa, että lamellien reunat ovat suunnatut tilan keskustaa kohti.

Tässä sijoittelussa ruuti joutuu mitä vähäisimmin alttiiksi suurille kaasun nopeuksille. Sytytyksen tapahtuessa keskisesti panostilan keskustassa putken muodossa sytytyskaasut vaikuttavat ruutiin vasta levittyään ulospäin, minkä vuoksi sytytys vaikuttaa ajo-ruudin suurempaan osaan kuin jos ruuti olisi ollut suorassa yhteydessä sytytyspanokseen. Ko. järjestelystä on lisäksi tuloksena, että ruutilamellit eivät sytytyskaasun vaikutuksesta siirry suuta tai suutinta kohti, vaan painautuvat panostilan ulkoseinää kohti.

Haitta lamellien ulkoreunaosien upottamisesta esim. muoviin on, että nämä reunaosat jatkavat palamista varsinaisen palamisen loputtuakin, jolloin tulenlieskat ja savu saattaisivat paljastaa aseen sijainnin laukaisun jälkeenkin.

Esillä oleva keksintö koskee sellaista menetelmää parannetun ajopanoksen valmistamiseksi rekyylittömiin aseisiin tai raket-teihin, joka maksimaalisesti altistaa ajoruudin sytytykselle keskisesti ja aksiaalisesti panostilaan sijoitetun sytytysyksikön taholta. Näin saavutetaan parannetut sytytys- ja palamisominaisuudet, jotka vastustavat ruudin ulos sinkoutumista ja aseen nopeushajon-taa.

Edulliset ominaisuudet saavutetaan toteuttamalla keksintö seuraavissa patenttivaatimuksissa ilmoitetulla tavalla.

Seuraavassa selitetään keksinnön yhtä suoritusmuotoa oheisten piirustusten avulla, joissa kuvio 1 esittää lyhennetyn pinon yhteen sidottuja ruutila-melleja, kuvio 2 esittää pienemmässä mittakaavassa kuvion 1 pinon putkenmuotoon taivutettuna, ja 6 9 3 6 6 kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen putkenmuotoisen ajopanok-sen osittain leikkauksessa sivulta.

Keksinnön mukainen ajopanos muodostuu lukuisista suorakulmaisista ruutilamelleista 1, jotka pinotaan päällekkäin samalla kun ne sidotaan yhdellä tai useammalla langalla 3 ja 4 pinon toisen syrjän kohdalla yhteen, minkä jälkeen pino taivutetaan putken-muotoon, niin että lamellien yhteen sidotut reunat muodostavat putken sisäpuolen.

Lisäksi ajopanos pysytetään putkenmuodossaan sopivassa suoritusmuodossa sitomalla pinon molemmissa päissä olevat langanpäät yhteen.

Suositettu tapa kiinnittää sitovalla langalla tai langoilla 3 ja 4 hauraat lamellit 1 ilman että nämä rikkoutuvat on sellainen, että lanka tai langat 3 ja 4 sidotaan lamellien 1 ympärille. Tällöin langat 3 ja 4 toimivat, ollessaan tässä tapauksessa viedyt jokaisen lamelliparin välitse, myös välikkeinä, jotka valitun lan-kapaksuuden mukaan saavat aikaan halutun etäisyyden lamellien 1 välille ja siten ajonpanokselle ennalta määrätyn tiheyden.

Yhtäältä tietyn jäykkyyden antamiseksi ajonpanokselle ja toisaalta lamellien 1 hyvän keskinäisen loittoneman takaamiseksi sidotaan lamellit yhteen useammasta kuin yhdestä, edullisesti 3-4 kohdasta toisilta sivuiltaan. Kuviossa 3 esitetään ajopanos, jossa on kolme yhteensidontakohtaa.

Käyttäen kahta lankaa 3 ja 4 jokaisessa yhteensidontakohdas-sa on mahdollista johdattaa ne niin, että lamellien 1 yhteensitomi-sen jälkeen toista lankaa voidaan kiristää ennen kuin sen päät sidotaan yhteen panoksen päissä ilman että hauraat lamellit 1 rikkoutuvat. Jos käytetään kahta lankaa, on myös mahdollista suorittaa menetelmä yksinkertaisella ja luotettavalla koneella.

Käytetty lanka on sopivasti kova ja kimmoton, niin että se ei pääasiassa muutu poikkileikkausmuodoltaan niissä jyrkissä taivutuksissa, joihin se alistetaan. Jos langan poikkileikkausmuoto muuttuu, silloin on vaikeata määrittää lamellien 1 välinen etäisyys. Esimerkki langasta, jota on menestyksellä käytetty, on sotilaskäyttöön tarkoitettu estelanka (snubbeltrad) m/50, halkaisija 0,4 mm.

Pinon putkenmuotoon taivuttamisen helpottamiseksi voidaan sen kumpaankin päähän kiinnittää samalla tavoin kuin ruutilamellit 1 _____- _ — i;.

69366 vahvempi lamelli 2, joka on edullisesti pahvia. Muutoin voivat uloimmat lamellit helposti särkyä.

Suositettu ajopanoksen valmistusmenetelmä, joka tuo mukanaan useita yllä kuvatuista eduista ja lisäksi pinon kokoonpuris-tamisen ja toisen langan 3, nimitetään sidelangaksi, kiristämisen myötä sallii hyvin hallita tai säätää panoksen halkaisijaa, käsittää lamellien 1 pinoamisen samalla kun jokaisessa yhteensidonta-kohdassa sidelanka 3 johdetaan pääasiassa kohtisuoraan lamelleja 1 vastaan näiden toisen reunan alueella ja jokaisen sidelangan 3 o-salta johdetaan juoksulanka 4 pääasiassa kohtisuorasti sekä side-langalta 3 että sidelangan viereisiltä lamellien 1 sivureunoilta jokaisen lamellin ensimmäistä pintaa pitkin, sidelangan 3 ympäri ja sitten takaisin lamellin toista pintaa pitkin pääasiassa yhdensuuntaisesti edellisen ylikulkuosuutensa kanssa, minkä jälkeen seu-raava lamelli 1 pannaan edellisen päälle, jolloin juoksulanka 4 tulee kulkemaan tämän toisen lamellin ensimmäistä pintaa pitkin, minkä jälkeen menetelmä toistetaan kunnes on muodostettu ennalta määrätyn lukumäärän lamelleja sisältävä pino, joka sitten puristetaan kokoon määräkorkeuteen ja sidelanka 3 kiristetään ennalta määrätyllä voimalla ja solmitaan yhteen juoksulangan 4 kanssa pinon kummassakin päässä, minkä jälkeen pino taivutetaan putkenmuotoon ja sen molemmissa päissä olevat langanpäät solmitaan kiinni toisiinsa.

Esimerkkinä lamellien koosta, joista keksinnön mukaisia ajopanoksia on valmistettu, voidaan mainita lamellit, joiden pituus on 130 mm, leveys 17 mm ja paksuus 0,35 mm.

Claims (9)

69366 5

1. Menetelmä useista suorakulmaisista ruutilamelleista muodostuvan, rekyylittömään aseeseen tai rakettiin tarkoitetun ajo-panoksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että lamellit (1) pinotaan päällekkäin samalla, kun ne yhdellä tai useammalla langalla (3, 4) sidotaan yhteen pinon toisesta syrjästä, minkä jälkeen pino taivutetaan putkenmuotoon siten, että lamellit (1) muodostavat toisiinsa sidotuilla reunoillaan putken sisäpuolen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että pino pysytetään putkenmuodossa sitomalla pinon molemmissa päissä olevat langanpäät yhteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sitova lanka tai sitovat langat (3, 4) sidotaan jokaisen lamellin (1) ympärille.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lamellit (1) sidotaan useammasta kuin yhdestä, edullisesti 2...4 kohdasta yhteen toiselta sivultaan.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaisessa yhteensitoraiskohdassa yh-teensitominen suoritetaan kahdella langalla (3, 4).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lankapaksuus valitaan sellaiseksi, että panokseen saadaan ennalta määrätty tiheys.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1...6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että langaksi valitaan kova ja kimmoton lanka, niin että sen poikkileikkaus ei olennaisesti muutu niissä jyrkissä taivutuksissa, joihin se alistetaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinon kumpaankin päähän kiinnitetään samalla tavoin kuin ruutilamellit vahvempi lamelli (2), joka on edullisesti pahvia.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1...8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinoamisen aikana jokaisessa yhteen-sitomiskohdassa johdetaan sidelanka (3) kohtisuorasti lamelleja (1) vastaan näiden toisen reunan alueella ja jokaisen sidelangan (3) osalta vedetään juoksulanka (4) pääasiassa kohtisuorasti niin sidelangalta (3) kuin tämän puoleisilta lamellien (1) reunoiltakin -- ι; 6 69366 jokaisen lamellin (1) ensimmäistä pintaa pitkin, sidelangasta (3) poispäin olevan reunan ympäri, lamellin (1) toista pintaa pitkin, sidelangan (3) ympäri ja sen jälkeen takaisin toista pintaa pitkin pääasiassa yhdensuuntaisesti edellisen ylikulkuosuu-tensa kanssa, minkä jälkeen seuraava lamelli (1) pinotaan edellisen lamellin päälle, jolloin juoksulanka (4) tulee kulkemaan tämän seuraavan lamellin (1) ensimmäistä pintaa pitkin, minkä jälkeen menetelmä toistetaan kunnes on muodostettu ennalta määrätyn lukumäärän lamelleja Π) sisältävä pino, joka sitten puristetaan kokoon ennalta määrättyyn korkeuteen ja sidelanka (3) kiristetään ennalta määrätyllä voimalla ja solmitaan yhteen juoksulangan (4) kanssa pinon kummassakin päässä, minkä jälkeen pino taivutetaan putkenmuotoon ja sen molemmissa päissä olevat langanpäät solmitaan kiinni toisiinsa. 69366 7