FI69335C - Byggblock - Google Patents

Description

RAKENNUSHARKKO ^ Λ , _ 69335

Keksintö kohdistuu sandwich-tyyppisiin, lämpöeristettyihin rakennusharkkoihin, joista koostuvista rakennusharkkosarjoista voidaan rakentaa seinä-, muuri- ja sokkelirakenteita tai sen tapaisia muurattuja rakenteita, sarjaan kuuluvia harkkoja päällekkäin ja vierekkäin latomalla sekä yhteen liittämällä.

Ennestään tunnetaan monenlaisia rakennusharkkoja, joilla tehdään muurattuja rakenteita liittämällä harkot toisiinsa päällekkäin ja vierekkäin. Silloin kun rakennusharkko on valmistettu kokonaan homogeeniseksi katsottavasta joko lämpöä eristävästä tai lämpöä eristämättömästä materiaalista (tavallinen tiili, kevytsoraharkot), vaikeuksia lämmöneristysky-vyltään ja tiiviydeltään tasalaatuisen rakenteen aikaansaamisessa sekä seinä- että kulmarakenteissa vain yhtä tai korkeintaan kahta rakennusharkkotyyppiä hyväksi käyttäen ei yleensä muodostu. Mutta heti kun harkon kantavana rakenteena käytetään lämpöä eristämätöntä betonia tai muuta vastaava materiaalia ja harkon lämmöneristyskyky saadaan aikaan käyttämällä harkossa kantavaan rakenteeseen liitettyä, erillistä lämmöneristyskerrosta, syntyy vaikeuksia lämmöneristyskyvyl-tään ja tiiviydeltään tasalaatuisen rakenteen aikaansaamisessa. Vaikeudet korostuvat varsinkin silloin, kun kulma-rakenteissa pitäisi käyttää samanmuotoista ja -kokoista harkkoa kuin seinärakenteissa.

Edellä tarkoitettujen sandwich-tyyppisten rakennusharkko-sarjojen ja niihin kuuluvien yksittäisten rakennusharkkojen toinen vaikea ongelma on lämmöneristyskerroksen kiinnittäminen luotettavasti ja kylmäsillattomasti betonista tai muusta vastaavasta materiaalista valmistettuihin rakennusharkon kuorikerroksiin. Monessa tunnetussa ratkaisussa tämä ongelma on ratkaistu kylmäsillan tai -siltoja muodostavilla siteillä (PI-patentti n:o 45785 ja 59282). Niissä tunnetuissa ratkaisuissa, joissa varsinaisia kylmäsiltoja ei muodostu, on vielä runsaasti parantamisen varaa valmistettavuudessa ja 2 69335 sitä kautta kilpailukyvyssä.

DE-hakemusjulkaisusta 2 707 627 ja EP-hakemusjulkaisusta 0041 417 on kyllä tunnettua valmistaa rakennusharkkoja, joissa on kuorikerrosten välissä lämmöneristyskerros, mutta niissä ei kuorikerroksia ole siten sidottu lämmöneristys-kerrokseen, että saataisiin sekä lujuudeltaan että lämmön-eristyskyvyltään hyvä rakenne.

Tämän keksinnön mukaisella rakennusharkkosarjalla ja siihen kuuluvilla yksittäisillä rakennusharkoilla ei ole edellä kuvattuja, sandwich-tyyppisille rakennusharkkosarjoille tunnusomaisia epäkohtia. Keksinnön mukaiselle rakennusharkolle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimusten tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön mukaisen rakennusharkkosarjän tärkeimmät edut ovat seuraavat: muurattujen rakenteiden kulmarakenteet voidaan tehdä samankokoista ja -muotoista harkkoa käyttäen kuin suorat seinärakenteetkin, rakenne on sekä lujuudeltaan että lämmöneristyskyvyltään tasalaatuista olipa sitten kysymys suorasta seinästä tai kulmasta, lämmöneristyskerros on lujasti kiinni harkon kuorikerroksissa, rakennusharkkosarjän harkkojen taloudellinen valmistus on suhteellisen helppo järjestää.

Seuraavassa keksinnön mukaista rakennusharkkosarjaa ja siihen kuuluvia yksittäisiä rakennusharkkoja selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Piirustusten kuviossa 1 on esitetty altapäin rakennusharkko-sarjaan kuuluva täysharkko, joka on tarkoitettu suorien seinä-, muuri- tai muiden sellaisten rakenteiden valmistamiseen;

Kuvio 2 esittää kuvion 1 harkkoa sivulta;

Kuvio 3 esittää kuvion 1 harkkoa päältä; 5 69335

Kuvio 4 esittää kuvion 1 harkkoa päästä;

Kuviot 5» 6, 7, ja 8 esittävät vastaavasti harkkosarjaan kuuluvaa oikeakätistä kulmaharkkoa alta, sivulta, päältä ja päästä;

Kuvio 9 esittää harkkojen eristeosaa;

Kuvio 10 esittää eristeosan sivupintaa tartuntaurineen;

Kuvio 11 esittää eristeosaa päästä katsoen;

Kuviossa 12 rakennusharkot on sijoitettu pelkistettyinä muurattuun rakenteeseen harkkojen käytön havainnollistamiseksi;

Kuvio 13 esittää edellistä sivusta katsottuna.

Kaikissa piirustuksissa esitetyissä rakennusharkoissa on kaksi, edullisesti betonista valmistettua kuorikerrosta, sisäkuori 1 ja ulkokuori 2. Sisäkuoressa sijaitsevat keven-nysreiät 4, jotka tässä esimerkissä eivät ulotu harkon läpi. Silloin kun kevennysreikiin halutaan sijoittaa pystyraudoi-tus, tulee kevennysreikien ulottua harkon läpi.

Rakennusharkkojen sisäkuoressa on kevennysreikien lisäksi sisäkuoren yläpinnassa raudoitusurat 5 vaakasuoran raudoituksen sijoittamiseksi rakenteeseen.

Kaikissa piirustuksissa esitetyissä rakennusharkoissa on edullisesti solumuovista valmistettu lämpöeristyskerros 3» joka on sijoitettu kuorikerrosten 1 ja 2 väliin. Lämpöeris-tyskerroksessa on, kuten kuviosta 9 ilmenee, tartuntaharjät 6 / tartuntaurat 7 eristyskerroksen liittämiseksi kuorikerroksiin. Tartuntaharjojen/tartuntaurien päästökulma a eristyskerroksen ja kuorikerroksen liitospintaa vastaan kohtisuorassa, eristyskerroksesta loittonevassa suunnassa on pienempi kuin nolla, mikä tässä esimerkissä on toteutettu lohenpyrstön muotoisilla tartuntaharjoilla/tartuntaurilla. Tartuntaharjojen/tartuntaurien päästökulma b jakotasoa B-B vastaan kohtisuorassa (kuvio 10) ja siitä loittonevassa suunnassa jakotason molemmin puolin on suurempi kuin nolla.

_ _ r~ ___- 4 69335

Myös lämpöeristyskerroksen runko-osassa on pieni positiivinen päästökulma b·] jakotason B-B molemmin puolin, joka kuviossa 11 on esimerkinomaisesti harkon keskitasossa, mutta joka luonnollisesti voi olla muussakin kohdassa.

Edellä kuvatut lämpöeristyskerroksen tartuntaharjojen/tartun-taurien päästökulmat tarkoittavat käytännössä sitä, että lämpöeristyskerros kiinnittyy harkkoa valettaessa lujasti kuorikerroksiin ja että lämpöeristyskerros (lämpöeristysosa) on helppo valmistaa valamalla. Mahdollinen lämpöeristyskerroksen runko-osan pieni positiivinen päästökulma bj lisää vielä eristyskerroksen pysymistä kuorikerrosten välissä.

Runko-osan positiivinen päästökulma on hyödyllinen eristys-osaa valmistettaessa.

Kaikissa piirustuksissa esitetyissä rakennusharkoissa on eristyskerroksessa harkkojen välisen pystysauman muodostavilla sivuilla soviteura 8 ja vastaavasti soviteharja 9 harkkojen asennuksen helpottamiseksi. Soviteharja on sovite-uran syvyyteen nähden sen verran matala, että uran pohjaosaan jää koko pystysauman pituinen tila muurauksen yhteydessä ruiskutettavaa tiivistysmassaa tai tiivistysliimaa varten.

Keksinnön mukaiseen rakennusharkkosarjaan kuuluvat vähintään kuvion 1, 2, 3 ja 4 esittämät (havainnollistamat) täysharkot sekä kuvioiden 5» 6, 7 ja 8 esittämät kulmaharkot. Rakennusharkkosar jaa täydentää tarvittaessa puoliharkko. Keksintöön kuuluvien rakennusharkkojen rakenne on varsin helposti ymmärrettävissä edellä esitetyn yleisselityksen sekä oheisten piirustusten avulla, joten tarkempaan selitykseen ei tässä yhteydessä ole aihetta.

Keksinnön mukaiset rakennusharkot valmistetaan edullisesti valamalla ne muottiin kuivabetonista täryvalumenetelmällä. Lämpöeristyskerros sijoitetaan muottiin keernan tavoin ennen 5 69335 valua. Harkoista saadaan näin valmistettuina mittatarkkoja ja heti valun jälkeen suhteellisen kestäviä.

Rakennusharkkosarjaan kuuluvien harkkojen käyttöä muurattuja rakenteita valmistettaessa havainnollistavat kuviot 12 ja 13» joissa on täysharkko 10, oikeakätinen kulmaharkko 11, vasenkätinen kulmaharkko 12 sekä puoliharkko 13. Harkot liitetään toisiinsa edullisesti ohutsaumalaastilla sekä muovi-liimalla. Tarvittaessa käytetään raudoituksia. Muitakin muurausmenetelmiä voidaan tietenkin käyttää.

Keksintöä on edellä selitetty vain yhteen sen edulliseen toteutusmuotoon viitaten. Tällä ei kuitenkaan millään tavoin haluta rajoittaa keksintöä vain tätä esimerkkiä koskevaksi, vaan monet muutokset ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Muutokset voivat koskea esimerkiksi harkon mittasuhteita, kuorikerrosten rakennetta, harkkojen liittämistä toisiinsa. Samoin tartuntaharjat/tartuntaurat voivat olla muunkinlaisia kuin esimerkissä esitetyt. Pääasia on, että ne sitovat eristyskerroksen ja kuorikerrokset toisiinsa siten, että lämmöneristyskerros on lujasti kiinni kuorikerroksissa. Erilaiset päästökulmat a ja b tartuntaharjoissa/tartunta-urissa saavat aikaan luistamattoman kiinnityksen ns. muoto-lukinnan.

Claims (2)

1. Bygghlock, som best&r av ett av cellplast eller annat värmeisolerande material tillverkat isoleringsskikt (3) och av skalskikt (1, 2), vilka fogar sig tili isoleringsskiktet genom vidhäftningsäsar (6) / vidhäftningsfäror (7), kännetecknat därav, att skalskikten (1, 2) är fogade tili isoleringsskiktet (3) med hjälp av vidhäftnings-&sarna/vidhäftningsf&rorna (6, 7) med en fog som baserar sig p& glidfri forml&sning, i vilken formläsning isolerings-skiktete färor (7) blir bredare fr&n delningsplanet (B-B) i riktning mot blockets b&da v&gräta ytor.

1. Rakennusharkko, jonka muodostaa solumuovista tai muusta lämpöä eristävästä aineesta valmistettu eristyskerros (3) ja kuorikerrokset (1, 2), jotka liittyvät eristyskerrokseen tartuntaharjojen (6) / tartuntaurien (7) välityksellä tunnettu siitä, että kuorikerrokset (1, 2) on liitetty luistamattomaan muotolukintaan perustuvalla liitoksella tartuntaharjojen/tartuntaurien (6, 7) avulla eristyskerrokseen (3), jossa muotolukinnassa eristyskerroksen urat (7) levenevät jakotasosta (B-B) lähtien harkon kummankin vaakasuoran pinnan suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennusharkko tunnettu siitä, että harkon eristyskerroksen harkkojen välisen pystysauman muodostavat sivut on muotoiltu siten, että pystysaumaan jää oleellisesti koko sauman pituinen tila tiivistysmassaa tai -liimaa varten.

2. Byggblock englit patentkrav 1, kännetecknat därav, att de sidor i blockets isoleringsskikt som bildar vertikalfog mellan blocken är formade p& sädant sätt, att det i vertikalfogen väsentligen blir ett utrymme, s& längt som hela fogen, för tätningsmassa eller -lim.