FI69189C - Anordning foer styrande av presskraften mellan ett motelement och en instaellbar nedboejningsvals - Google Patents

Description

691 89

Sovitelma vastaelementin ja taipumasäädettävän telan välisen puristusvoiman ohjaamiseksi

Keksinnön kohteena on sovitelma puristusvoiman ohjaamiseksi 5 telan ja yhden tai useamman vastaelementin välisellä koske-tusvyöhykkeellä, jolloin tela on taipumasäädettävä tela, jonka taipuma on säädettävissä voimanlähteiden avulla, jotka on sovitettu taipumasäädettävän telan akselin suunnassa jaettuina ja jotka nojaavat yhteiseen ikeeseen. Sellaisilla 10 telalaitteilla on esim. monipuolinen käyttö paperin valmistuksessa, metallivalssaamoissa jne. Toisinaan on mainittujen voimanlähteiden lisäksi vielä vastavoimanlähteitä, jotka kantavat taipumasäädettävän telan telanvaipalle yhteistoiminnassa voimanlähteiden kanssa käyttötarkoitusta varten edulli-15 semman taivutusviivan. Tällaisen telalaitteen periaate on selitetty ja esitetty DE-hakemusjulkaisussa 23 25 721 erilaisina suoritusmuotoina. Siinä on myös selitetty, että voimanlähteet voivat olla, mahdollisesti ryhmiksi yhdistettyinä, yksilöllisesti ohjattavissa. Sellainen ryhmä voi käsittää yhden aino-20 an, mutta myös useampia kuin kymmenen voimanlähdettä.

Voimanlähteenä eivät tule kysymykseen ainoastaan, kuten mainitussa julkaisussa on selitetty, hydrostaattiset tuki laakerit, vaan myös sähkömagneettiset laitteet.

Tällaisilla sähkömagneettisilla voimanlähteillä varus-25 tettu telalaite on selitetty DE-hakemusjulkaisussa 26 58 85H. Tämä tunnettu laite käsittää yhteisen säätöelimen, jonka avulla magnetointivirta annetaan kaikille voimanlähteille kertakaikkisesti. Tämän säätöelimen perään on kytketty nk. säätimiä, joiden avulla yksittäisten voimanlähteiden magnetointi-30 virta on yksilöllisesti jälkeenpäin säädettävissä. Viimeksi mainittujen elimien rakennetta ei selitetä.

Esillä olevan keksinnön puitteissa nimitetään lopuksi myös sellaisia komponentteja "ohjättäviksi voimanlähteiksi", jotka paikoitellen vähentävät koko pituudeltaan tai sen osil-35 ta voiman alaisena olevien telanvaipan sektoreiden kuormi- 2 691 89 tusta, siis ovat oikeastaan "voimanalentajia" tai myös DE-hakemusjulkaisun 23 32 861 mukaisia laitteita.

Yksittäisten voimanlähteiden tai voimanlähderyh-mien (seuraavassa niitä nimitetään ainoastaan ryhmiksi) 5 ohjaus on ongelmallinen. Yksityiskohdittain on otettava huomioon seuraavat ehdot:

Ensiksi täytyy voimanlähteiden kompensoida telan-vaipan omapaino. Tämän suureen vaikutus voi olla erilainen aina ryhmän etäisyyden mukaan telanvaipan päästä siitä 10 riippuvaisesti, kuinka telanvaippa on lisäksi laakeroitu päistä tai myös telan keskikohdan läheisyydestä.

Edelleen täytyy voimanlähteiden ottaa vastaan myös mahdollisesti taipumasäädettävän telan yläpuolelle sovitetun vastaelementin, esim. telan tai rainan omapaino ja 15 usein vieläpä vielä kalanterilaitteen muiden telojen paino, jolloin taas erilaiset painovoimavaikutukset voivat vaikuttaa aina etäisyyden mukaan telanpäästä ja jolloin myös on otettava huomioon vastaelementin mahdollinen kuperuus .

20 Mutta todellisuudessa tulee lopuksi puristusvoimaa (esim. "keskimääräistä puristusvoimaa") ohjata varsinaisena, käyttötarkoituksia varten määräävänä suureena.

Tällöin on vielä otettava huomioon, että esim. puristamisen yhteydessä telalaitteella hyvin useasti ei ole suori-25 tettava ainoastaan rainan leveydeltä - ts. samalla: telan pituudelta - yhdenmukaista käsittelyä, esim. paksuuden pienentämistä, vaan että sangen useasti täytyy lisäksi tasoittaa esikoneiden aiheuttamat materiaalirainan epätasaisuudet. Tämä merkitsee sitä, että koneenhoitajan tulee voi-30 da yksilöllisesti ohjata voimanlähteitä tai ryhmiä. "Keskimääräisellä puristusvoimallapa! "keskimääräisellä linja-voimalla" ymmärretään puristusraon pituudella tämän voiman keskimääräistä arvoa.

On tunnettua jäljentää telajärjestelmän mekaaninen 35 rakenne malliksi ja tuottaa tästä ohjaussignaaleja, joiden 11 3 69189 avulla syötetään varsinaisen telajärjestelmän voimanlähteitä. Tällöin viitataan DE-hakemusjulkaisuun 2 825 706. Tämä ohjauslaite on suhteellisen laaja ja jokaista yksittäistä käyttötapausta varten vaaditaan oma malli.

5 Keksinnön tehtävänä on saada aikaan telajärjestel- män ohjaamiseksi tarkoitettu sovitelma, jolla on patenttivaatimuksen 1 johdannossa annetut tunnusmerkit ja jonka yhteydessä voidaan yhdellä ainoalla säädöllä muuttaa keskimääräistä puristusvoimaa ja tuottaa jokaista ryhmää var-10 ten sovitetut ohjaussignaalit, jotka ottavat huomioon edellä selitetyt ehdot; tällöin tulee laitteen olla yksinkertaisesti rakennettu ja sen tulee olla sovitettavissa erilaisiin käyttöolosuhteisiin ilman suuria kustannuksia.

Tällöin voidaan tätä säädettyä puristusvoimaa käyttää hy-15 väksi myös asetusarvolähteenä mahdollisesti olemassa olevaa säätölaahusta varten, mikäli käytössä on yksittäisten ryhmien yksilöllinen säätö, jollainen kuvailtiin DE-hakemus-julkaisussa 25 55 677.

Tämän tehtävän esillä olevan keksinnön mukainen 20 ratkaisu on määritelty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki- osassa. Yllättäen on osoittautunut/ että yhteisen ohjaussignaalin ja yksittäisten ryhmäohjaussignaalien välinen yksinkertainen lineaarinen suhde on riittävä, jotta puristusvoima voidaan ennalta määrätä koko telan pituudelle. Ymmärre-25 tään, että vakiot a^ ja ovat erilaiset eri ryhmiä varten, kuitenkin ne voidaan muiden käyttötapausten yhteydessä soveltaa helposti.

Keskimääräisen puristusvoiman molemmat annetut arvot - yhteisen ohjaussignaalin x kahta annettua arvoa 30 vastaten - valitaan yleensä siten, että kulloisenkin tela-laitteen työalue on näiden molempien arvojen välissä, jotka silloinkin edustavat kohdistettavien keskimääräisten puristusvoimien ala- ja ylärajaa. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Voidaan valita myös muita, kulloistakin käyttö-35 tapausta varten erityisen merkityksellisiä arvoja. Silloinkin osoittautuu, että yksinkertainen lineaarinen suhde riittää 691 89 4 ainakin likimain myös näistä molemmista arvoista poikkeavien keskimääräisten puristusvoimien yhteydessä takaamaan valssatun tuotteen erittäin vähäiset profiilipoikkeamat.

Siinä tapauksessa, että x - 0 vastaten keskimääräis-5 tä linjavoimaa nolla on tuloksena y^ = b^. Näin on asianlaita kun voimanlähteiden täytyy ottaa vastaan ainoastaan taipuma-säädettävän telan telanvaipan omapaino. Tästä suhteesta voidaan määrätä vakiot b^.

Vakioiden a^ määrääminen riippuu telajärjestelmän 10 rakenteesta. Esimerkiksi selitettäköön sylinterimäisen vasta-telan ja taipumasäädettävän telan käsittävän telayhdistelmän yksinkertaistettu tapaus, joiden vaipan laakerit on viety kulisseihin pystysuoraan liikkuvasti ja vastatela on sovitettu pystysuunnassa säätötelan yläpuolelle. Keskimääräisen pu-15 ristusvoiman yhteydessä, jolloin voimanlähteet vastaanottavat telanvaipan omanpainon plus vastatelan omanpainon (ottamatta huomioon mahdollisesti olemassa olevia vastavoimanlähteitä), siis telat eivät taivu juuri lainkaan, telajärjestelmän koko aksiaalisella ulottuvuudella on silloin samat olosuhteet sil-20 lä tuloksella, että silloin myös kaikkien voimanlähteiden täytyy saada sama ryhmänohjaussignaali, mikä voidaan laskemalla tai kokeellisesti todeta. Funktioiden y * a + b omi-naiskäyrät leikkaavat silloin kaikki siten määritellyssä pisteessä. Molemmista pisteistä on määrätty funktio kaikkia ryh-25 mänohjaussignaaleja varten. - Samanlaisilla analyyseilla voi daan määrätä vakiot a^ muita telajärjestelmiä varten.

On pantava merkille, että vakiot a^ ovat etumerkeillä varustetut, siis jopa negatiivisiä arvoja voidaan hyväksyä. Tätä selitetään vielä jäljempänä yksityiskohtaisesti.

30 Ammattimies havaitsee, että sähköisiä rakenne-element tejä käsittävän sovitelman rakentaminen muodostuu erittäin yksinkertaiseksi, koska lineaariset funktiot voidaan toteuttaa yksinkertaisesti vastusverkoilla, jolloin säätövastuksien käyttö antaa mahdollisuuden soveltaa sen erilaisiin telajär-35 jestelmiin. Myös muut ohjauselementit ovat tosin ajateltavissa, kuten pneumaattiset, mekaaniset; tai hydrauliset. Lisäksi 11 5 691 89 voi koneenhoitaja kytkeä "häiriösuureita" yksittäisiin muuttajiin siirtämällä työpistettä ohjausominaiskäyrää pitkin voimalähteiden (voimanlähderyhmien) ohjaamiseksi telantulosta vastaavasti; tai ainoastaan suuretta b^ jnuut-5 tamalla vaikuttaa kyseisen voimanlähteen tai ryhmän puristusvoimaan, jolla luonnollisesti myös edistetään telanvai-pan deformoitumista.

Tällöin on otettava huomioon, että ainakin hydrauliset voimanlähteet kykenevät kohdistamaan ainoastaan pai-10 nevoimia (^positiivisia voimia), ei kuitenkaan mitään vetovoimia (negatiivisia voimia) telanvaipalle. Aina telajär-jestelmän rakennetavan mukaan tai myös tietyillä muilla edellytyksillä (esim. kuperien vastaelementtien yhteydessä) tai kun valssattavan materiaalirainan leveys on selvästi pienem-15 pi kuin voimanlähteiden tukeman telanvaipan aksiaalinen ulottuvuus, täytyy kuitenkin joka tapauksessa ainakin yhden voimanlähteen työskennellä määrättyjen keskimääräisten linja-voimien aikaansaamiseksi lähellä tukivoiman arvoa nolla.

Mutta näiden työpisteiden läheisyydessä on ohjaaminen, eri-20 tyisesti kun koneenhoitaja haluaa suorittaa korjauksia, aivan yleisesti vaikeata ja erityisen vaikeaa, jos käytetään sinänsä tunnetulla tavalla esim. hydrostaattisia, venttiiliohjat-tuja voimanlähteitä.

Näissä tapauksissa osoittautuu ertyisen edulliseksi, 25 jos - kuten tekniikan tasossa on tunnettua - käytetään vasta voiman lähte itä, joita ohjataan samalla tavalla kuin varsinaisia voimanlähteitä. Toinen syy vastavoimanlähteiden käyttämiseen voi olla olemassa silloin, kun taipumasäädettävän telan vaippaa käytetään suurella kierrosluvulla ja/tai pienellä 30 puristusvoimalla sijainniltaan vakaan ja täryttömän kulun takaamiseksi.

Tuloksena oleva telanvaippaan kohdistuva tukivoima syntyy silloin voimanlähteen ja vastavoimanlähteen vaikutuksen kerrostumisesta, niin että voidaan mielivaltaisesti alit-35 taa voimanlähteen "pienin suure" b.Q , kun vastavoiman lähde 6 69189 voi vastavaikuttaa vakiolla b^.

Oheisten piirustusten yhteydessä selitetään keksintöä seuraavassa yksityiskohtaisesti.

Kuvio la esittää esimerkkinä kaavamaisesti taipuma-5 säädettävistä telasta ja vastatelasta muodostuvaa telalai-tetta ensimmäisen annetun keskimääräisen linjavoiman yhteydessä , kuvio Ib esittää samaa telalaitetta toisessa kuormitustapauksessa, 10 kuvio le esittää kolmatta kuormitustapausta, kuvio 2 esittää kaavamaisesti kuvioiden la - le mukaista telalaitetta varten tarkoitettua keksinnön mukaista ohj aus s ovi telmaa, kuvio 3 on voimanlähteestä (tai voimanlähderyhmästä) 15 ja vastavoimanlähteestä (tai vastavoimanlähderyhmästä ) muodostuvan voimanlähdejärjestelmän ohjausominaiskäyrän ensimmäinen diagrammi, kuvio 4 esittää erään toisen järjestelmän toista diagrammia ja 20 kuviot 5 ja 6 esittävät muita diagrammeja.

Kuviossa la - le on kaavamaisesti esitetty: Sylinteri-mäinen vastapainotela 10 päissä olevine laakeritappeineen 12 laakeroituna laakeripukkeihin 14, edelleen taipumasäädet-tävän telan vaippa 16, joka on sovitettu pystysuoraan vasta-25 telan 10 alle ja tuettu ikeeseen 18, joka on päistään pidetty paikallaan, lopuksi suuntanuolina 20 osoitetut voimanlähteet 22. Rakenneosien deformoitumista on erilaisten kuormitustapausten yhteydessä huomattavasti liioiteltu piirustuksen esityksessä suhteiden selventämiseksi. Mutta tällöin kulloinkin 30 tuloksena oleva voimanlähdenuolien pituus ei vastaa sen voiman suuruutta, joka kyseisen lähteen on saatava aikaan, jonka puolestaan tulee olla verrannollinen vastaavaan ryhmänohjaussig-naaliin, koska telanvaipan joustavaa deformoitumista varten vaadittavat voimat eivät tule esille piirustuksessa.

35 Kuvio la esittää tapausta, jossa keskimääräinen lin- javoima on nolla. Tällöin ottavat sen laakerit yksin vastaan 691 89 7 vastatelan 10 painon. Voimanlähteillä 20 ja vastavoiman-lähteillä 22 on kannettavana telanvaipan 16 paino ja niiden muutettava lisäksi tämän muoto joustavasti vastatelan taipumaan sovittaen. Ies 18 on vastaavasti taipunut ylös-5 päin.

Kuvio Ib esittää tapauksen, että ennalta määrätty keskimääräinen linjavoima on mitoitettu juuri niin suureksi, että voimanlähteet ja vastavoimanlähteet kompensoivat vasta-telan 10 ja telanvaipan 16 omat painot. Vastatela 10 "kelluu" 10 laakereissaan. Telanvaippa 16 ei muuta muotoaan joustavasti. Ies 18 on nyt taipunut hivenen vastakkaiseen suuntaan kuvioon la verrattuna.

Kuvio le esittää lopuksi maksimaalisen keskimääräisen linjavoiman tapausta. Ies 18 on vastaavasti voimakkaasti 15 taipunut. Keskimmäisessä ryhmässä olevien voimanlähteiden täytyy saada maksimaalinen ohjaussignaali.

Kuten edellä mainittiin, eivät piirustuksessa esitetyt voimanlähdenuolien pituudet ole verrannolliset kohdistettaviin voimiin eivätkä siten myöskään verrannolliset käytet-20 täviin ohjaussignaaleihin. Tämä pätee joka tapauksessa kuvioiden la ja le tapausten osalta ja yleisesti kaikkiin kuviosta Ib poikkeaviin tapauksiin. Voidaan nimittäin ajatella, että omapaino telanvaipan 16 pituusyksikköä kohti on huomattavasti pienempi kuin vastatelan 10 omapaino ja siten myös vas-25 tusmomentit ovat erilaiset sillä seurauksella, että telanvaipan keskikohdan täytyy deformoitua joustavasti alaspäin kuvion la tapauksessa, kun taas kuvion le tapauksessa sama pätee telanvaipan 16 päiden osalta. Tämän mukaisesti on voimanlähteiden 20 osalta telanpäiden läheisyydessä olevissa ryhmissä 30 lähdettävä siitä, että kasvavia keskimääräisiä puristusvoimia on vastattava heikentyvien ohjaussignaalien, ts. että ohjaus-ominaiskäyrä kulkee laskien ja toisinaan ulottuu negatiivisiin arvoihin saakka. Voimanlähteiden keskimmäisen ryhmän osalta sitä vastoin on tuloksena nouseva ominaisohjauskäyrä.

35 Edelleen havaitaan, että periaatteessa vastavoiman- 69189 lähteitä tarvitsee olla ainoastaan joko telanvaipan 16 keskellä tai päissä. Mutta tämä pätee, huomattakoon, ainoastaan telalaitteen tässä esitetyn yksinkertaisen esimerkin osalta ja voimanlähteiden ja vastavoimanlähteiden lukumäärää ja so-5 vittaminen on sovitettava kulloiseenkin rakennetapaan.

On huomattava, että muiden telajärjestelmien tai -muotojen yhteydessä voi esiintyä aivan muita sovitelmia. Keksintö ei ole nimittäin ainoastaan silloin käyttökelpoinen, kun taipumasäädettävä tela on yhteistoiminnassa sylinterimäi-10 sen vastatelan kanssa. Vastatela voi olla tehty kuperaksi tai vastatelan asemesta voi olla sovitettuna hihna, viiranauha tai vieläpä valssattava pinta, esim. tiivistettävä pohja tai kadunpäällyste.

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti kuvioiden la, Ib, le 15 mukaista telalaitetta varten tarkoitetun ohjaussovitelman lohkokaaviota. On esim. oletettu, että voimanlähteet - kuten tekniikan tasossa on tunnettua - ovat hydrostaattisia tuki-laakereita, jotka kehittävät keskimääräiseen paineeseen verrannollisen tukivoiman.

20 Asetuselin 30 sallii keskimääräisen puristusvoiman syötön esim. haluttuun voimaan verrannollisen jännitteen tai virran muodossa, kuviossa johdossa 32 ja varustettu merkillä x. Tällä suureella syötetään muuttajia 34a, 34b,,.., 34n, jotka muotoilevat uudelleen yhteisen ohjaussingaalin x suh-25 teen y = ax + b mukaisesti ryhmänohjaussignaaleiksi y&, y^i..., yn· Tätä tarkoitusta varten sisältävät muuttajat vastaavasti asennettuja vastusverkkoja. On huomattava, että tässä erillisesti esitetyt muuttajat voidaan yhdistää yhdeksi matriisikytkennäksi.

30 Koneenhoitajaa varten on toinen asetuselin 36, jossa on yhtä monta asetuselementtiä kuin on voimanlähteiden tai vastavoimanlähteiden erillisesti ohjattavia ryhmiä. Tämän asetuselimen lähtösignaalit tuodaan erotettuina yksittäisiin muuttajiin 34 puristusvoiman muuttamiseksi vyöhykkeittäin yh-35 teisen ennalta määrätystä puristusvoimasta poiketen.

11 9 69189

Muuttajien 34 näin muodostetut lähtösignaalit y esiintyvät johdoissa 38a, 38b, ...,38n ja toimivat ryhmän-ohjaussignaaleina asetuselimiä 40a, 40b,..., 40n varten. Esitetyssä suoritusesimerkissä on hydrostaattisia tukilaa-g kereita voimanlähteinä, joiden yhteydessä tuotettu tukivoima on verrannollinen hydraulisen välineaineen viiraan kohdistuvaan paineeseen. Asetuselimet ovat vastaavasti paineenohjaus-venttiilejä, joiden tulossa 42a,...,42n on syöttöjohdon 44 suurin paine ja jotka syöttävät lähtöjohtoja 46a,...,46n -j^q niihin tuotujen aähköohjaussignaalien vastaavuuden mukaisesti vastaavasti vähennetyllä paineella. Nämä lähtöjohdot johtavat sitten yhdistetyn ryhmän yksittäisiin voimanlähteisiin. Siten on esitetyssä esimerkissä lähtöjohtoon 46a liitetty kaksi vierekkäistä voimanlähdettä, lähtöjohtoon 46b molemmat vas--^5 taavat vastavoiman lähte et jne. Voimanlähteitä itseään ei ole esitetty piirustuksessa. Ne samoin kuin myös paineenohjaus-venttiilien rakenne ovat sinänsä tunnetut esim. US-patentti-julkaisusta 3802 044,

Kuvio 3 esittää molempien muuttajien 34a ja 34b oh-2Q jausominaiskäyrien kulkua. Koska ryhmänohjaussignaalit y^ vähentävät keskimääräistä linjavoimaa - tässä tapauksessa ovat kysymyksessä yhden vastavoimanlähderyhmän ohjaussignaalit - ne on piirretty negatiivisina. Tuloksena oleva omi-naiskäyrä yr vastaa tällöin telanraossa tämän voimanlähde-2g ryhmän alueella vaikuttavan puristusvoiman kulkua. - Havaitaan, että suure y kulkee alueella x, kahden abskissan kans-

Γ K

sa yhdensuuntaisen viivan yQ, -y välissä, mutta molemmat ominaiskäyrät y^ ja y^ pysyvät työalueella kohdasta x^ kohtaan X2 tämän alueen ulkopuolella. Tämä on toivottavaa, ku-2Q ten edellä on jo selitetty, koska viivojen y , -y välinen alue vastaa sitä, jossa paineenohjausventtiilit ovat vaikeasti hallittavissa ja samoin tulee jäädä tietty pelivara koneenhoitajan suorittamia korjauksia varten.

Kuvio 4 esittää toista diagrammia kahta ohjausmuutta-35 jaa varten, joiden ohjaussignaalit siirretään voimanlähteeseen tai vast, tätä vastaavaan vastavoimanlähteeseen.

10 691 89 - Havaitaan, että ohjausominaiskäyrä yr voi tällöin kulkea alueen kautta, jossa puristusvoima on nollan tienoilla, negatiivisiin arvoihin saakka, vaikka ei voimanlähdettä (omi-naiskäyrä y ) eikä vastavoimanlähdettä (yb> tarvitse ohjata 5 alhaisten absoluuttisten arvojen alueelle.

Kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä selitetään, kuinka vasta-elementin muodon muuttuminen voi vaikuttaa ohjausmuuttajan ominaisuuksiin. Esimerkkinä lähdettäköön vielä kerran kuvioiden la - le tapauksesta. Kuten edellä selitettiin, leikkaavat 10 kaikki ominaiskäyrät tällöin yhteisessä pisteessä ja tässä on esitetty ainoastaan kolme näistä ominaiskäyristä: reuna-ryhmän käyrä Κβ, telan reunan ja keskikohdan välisen väli-ryhmän käyrä K^ ja voimanlähteiden yhden keskiryhmän käyrä K^.

Ohjaussuureen "x" asemesta on tässä annettu "keski-15 määräinen linjavoima", koska todellisuudessa ohjaussuureen on annettava keskimääräinen linjavoima ja ohjauslähtösignaalin "y" asemesta on tässä annettu "paine”, koska kysymyksessä tulee olla hydrostaattisilla voimanlähteillä varustettu sovi te lma, jossa tosiasiassa aikaansaatu paine on verrannolli-20 nen kulloinkin kytkettyyn paineeseen.

Kuvio 5 vastaa siis kuvioiden la - le mukaista sovi-telmaa ja kuten nähdään, sijaitsee leikkauspiste suhteellisen alhaisten painearvojen yhteydessä. Korkeampiin Iinjavoimiin päin kulkevat ominaiskäyrät sen vuoksi kauaksi toisistaan.

25 Mutta suurin mahdollinen paine on järjestelmän rajoittama, jolloin sekä lujuus- että myös kustannusanalyyseillä on merkitystä. Erityisesti keskiryhmän osalta on sen vuoksi saavutettavissa oleva keskimääräinen linjavoima rajoitettu ominais-käyrän KM työpisteeseen "Pmax"· 30 Mikäli lieriömäinen vastatela korvataan nyt positii visesti (ts. kuperaksi) kaarevaksi tehdyllä vastatelalla, niin kuvion 6 mukainen leikkauspiste sijaitsee paineen ja keskimääräisen linjavoiman korkeammissa arvoissa (nimittäin täsmälleen siellä, jossa "kaarevuuslinjavoiman" yhteydessä vas-35 tatelan kuperuus on juuri kompensoitu voimanlähteiden vaikutuksella ja jälleen on suora työrako). Päinvastainen pätee

II

691 89 11 koveraksi tehtyjen vastatelojen osalta. Kuten yksinkertaisella harkinnalla voidaan havaita, on ominaiskäyrien nousut kuitenkin jätettävä muuttumattomiksi - muuten samat olosuhteet edellyttäen. Toivottu tulos on, että suurin sallittu c paine P saavutetaan vasta oleellisesti suuremman keski-määräisen linjavoiman yhteydessä telanraossa. Koneenhoitajan tehtävänä on tällöin ainoastaan asettaa uudelleen vakiot , jolloin suureiden toteaminen voi tapahtua laskemalla tai kokeellisesti .

,n Saavutettavissa olevan linjavoiman yläraja x on siis kuperan vastatelan yhteydessä korkeampi kuin sylinteri-,.

mäisen vastatelan yhteydessä. Mutta toisaalta on myös alempi paineraja P . , jota ei aliteta viimeksi mainitun yhteydessä kuvion 6 mukaisesti. Vastaavasti on tällöin määritelty myös 25 ohjausalueen linjavoimaa varten kohtaan xm^n· Tätä rajaa Pm£n käsiteltiin jo kuvion 4 yhteydessä. - Omanpainon linjavoima • * ♦ ·

Xg ja vast, kuperuuslinjavoima XgOn samoin esitetty kuvioissa 5 ja 6 .

Claims (3)

12 691 89

1. Sovitelma vastaelementin (10) ja taipumasäädettä-vän telan välisen puristusvoiman ohjaamiseksi, jonka telan 5 telanvaippa (16) akselin suunnassa jaettuina sovitetut ja ikeeseen (18) tuetut voimanlähteet (20) voidaan puristaa vastaelementtiä (10) vasten sen koko pituudelta tai sen yhdestä tai useammasta osasta, jolloin voimanlähteiden ryhmät ovat erillisesti ohjattavissa ja yhteinen asetuselin 10 (30) on puristusvoimaa varten, jonka asetuselimen perään on kytketty voimanlähteiden jokaista ryhmää varten yksilöllisesti säädettävä säätöelin, tunnettu siitä, että säätöelimet on tehty ohjausmuuttajiksi (34a...n), joiden avulla yhteisen asetuselimen (30) tuottama yhteinen ohjaus-15 signaali x yhtälöä y^ = a^x+b^ vastaten on muunnettavissa voimaverrannollisiksi ryhmänohjaussignaaleiksi y (y^, y2...,yn)f jolloin a^, on mitoitettu puristusvoimien halutulla alueella vakioiksi siten, että keskimääräisen puristusvoiman kahdella edeltä annetulla arvolla esiintyy 20 valssatun tuotteen yhteydessä tuotantoprofiilien erittäin pieniä poikkeamia telanvaipan pituudella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma käytettäessä sähköisiä ohjaussignaaleja, tunnettu siitä, että ohjausmuuttajät käsittävät vastusverkkoja.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma puristusvoiman ohjaamiseksi taipumasäädettävän telan yhteydessä, jossa on voimanlähteiden (20) lisäksi, jotka vaikuttavat vastaelementin (10) suuntaan, vielä samoin ikeeseen (18) tuettuja vastavoimanlähteitä (22), jotka vaikuttavat 30 oleellisesti vastakkaisessa suunnassa kuin voimanlähteet (20) taipumasäädettävän telan telanvaipan käyttötarkoitusta varten suotuisamman taivutusviivan aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että myös vastavoimanlähteiden ryhmänohjaussignaalit ovat johdettavissa samanlaisten 35 ohjausmuuttajien välityksellä yhteisestä ohjaussignaalista x. tl