FI69177B - Foerfarande foer minimering av fuktackumuleringen pao en kall yta och belaeggningskomposition foer anvaendning i foerfarandet - Google Patents

Description

1 69177

Menetelmä kosteuden kerääntymisen minimoimiseksi kylmälle pinnalle ja menetelmässä käytettävä päällystyskoostumus Tämä keksintö koskee menetelmää kosteuden kerään-5 tymisen minimoimiseksi kylmälle pinnalle, joka on alttiina kosteille olosuhteille, jotka pyrkivät aiheuttamaan kondensoitumista pinnalle, sekä menetelmässä käytettävää pääl-lystyskoostumusta.

Pitkään esiintynyt ongelma on ollut kondensoituminen 10 eristämättömien kattojen ja seinien sisäpinnalle, joita tavallisesti on suurikokoisissa rakennuksissa, kuten varastotiloissa, lentokonehalleissa, erilaisissa halleissa jne., ja tämä ongelma on monin tavoin yritetty ratkaista. Kondensoituminen aiheuttaa valumista, joka tapahtuu tipoit-15 tain tai yhtenä virtana. Ongelma on monitahoinen, sillä ongelman ratkaiseminen käyttämällä erilaisia eristysmateriaaleja johtaa puolestaan ongelmiin, jotka liittyvät rakenteen kan-natuskykyyn, tuen ja eristeen väliseen korrosioon, rakennuskustannuksien kasvuun jne. Lisäksi on toisaalta toivottavaa 20 levittää eritys kyseessä olevan rakennusmateriaalin valmistuksen yhteydessä ja toisaalta levittää eristys olemassa olevaan rakenteeseen yksinkertaisella tavalla tarvitsematta purkaa rakennetta.

Kondensoitumisongelman ratkaisemiseksi on yritetty 25 valmistaa seoksia, jotka sisältävät sideainetta ja nk. di-atomiittia, ts. luonnossa esiintyvää piimaamateriaalia ja joitakin edullisia vaikutuksia on saavutettu, mutta ongelma ei ole tähän saakka saanut tyydyttävää ratkaisua. Näihin alan aikaisempiin valmisteisiin liittyvistä haitoista 30 voidaan mainita, että ne vaativat suhteellisen suuria epäorgaanisen materiaalin pitoisuuksia, että halkeamien muodostumista silmällä pitäen valmisteen on sisällettävä kuitumateriaalia, kuten asbestia, ja että kuivuminen ei tapahdu tyydyttävällä tavalla, varsinkaan suurilla kerrospaksuuk-35 silla.

On myös ehdotettu päällystettäväksi tällaiset pinnat selluloosakuiduilla ja niille tarkoitetulla sideaineel- 2 69177 la, joita ruiskutetaan erillisistä ruiskutussuutt. imista pinnalle. Tämä menetelmä ei ole kuitenkaan osoittautunut käytännölliseksi, koska on vaikea saada päällystettä, joka kun absorboitunut kosteus painaa sitä alas, tarttuisi kä-5 säteilyille pinnoille.

Nyt on keksitty menetelmä ja koostumus, joilla edellä kuvatut haitat voidaan eliminoida ja jotka ovat tehokkaita päällystettäessä eristämättömiä kylmiä pintoja tarkoituksessa suojata niitä kondensoitumisesta johtuvaa kos-10 teuden kerääntymistä vastaan.

Keksintö koskee menetelmää kosteuden kerääntymisen minimoiseksi, kylmälle pinnalle, joka on alttiina kosteusolosuhteille, jotka pyrkivät aiheuttamaan kondensoitumista pinnalle. Menetelmälle on tunnusomaista, että pinta maala-15 taan nestemäisellä päällystyskoostumuksella, jossa haihtuvaan väliaineeseen on dispergoitu vettä absorboivia hiukkasia sekoitettuna hartsimaiseen sideaineeseen, jolloin hiukkaset koostuvat seoksesta, jossa on selluloosakuituja ja vettä absorboivia lämpöpaisutettuja epäorgaanisia hiuk- 3 20 kasia joiden irtotiheys on alle 150 kg/m , ja jolloin lämpö-paisutettujen epäorgaanisten hiukkasten määrä on noin 15-40 paino-%, selluloosakuitujen määrä on noin 1-5 paino-%, sideaineen määrä on noin 15-40 paino-% ja haihtuvan väliaineen määrä on noin 20-45 paino-%, minkä jälkeen haihtu-25 van väliaineen annetaan haihtua tai se saatetaan haihtumaan levitetystä päällysteestä.

Keksintö koskee myös päällystyskoostumusta, jonka konsistenssi on sopiva pinnan maalaamiseen ja jota käytetään kosteuden kerääntymisen minimoimiseksi pinnalle sen 30 ollessa kylmä ja alttiina olosuhteille, jotka pyrkivät aiheuttamaan kondensoitumista kylmälle pinnalle. Päällys-tyskoostumukselle on tunnusomaista, että se sisältää haihtuvaa väliainetta, johon on dispergoitu vettä absorboivia hiukkasia ja hartsimaista sideainetta, jolloin hiukkaset 35 koostuvat seoksesta, jossa on selluloosakuituja ja vettä absorboivia, lämpöpaisutettuja epäorgaanisia hiukkasia, 3 joiden irtotiheys on alle 150 kg/m , ja jolloin lämpöpai- 3 69177 sutettujen, epäorgaanisten hiukkasten määrä on noin 15-40 paino-%, selluloosakuitujen määrä on noin 1-5 paino-%, sideaineen määrä on noin 15-40 paino-% ja haihtuvan väliaineen määrä on noin 20-45 paino-%.

5 Keksinnön mukainen koostumus on vettä absorboiva ja se pysyy pinnalla toistuvien absorptio- ja haihdutus-jaksojen ajan. Keksinnön mukainen menetelmä ja koostumus ovat lisäksi taloudellisia. Keksinnön mukaisella menetelmällä ja koostumuksella saadaan aikaan pinta, jolla on 10 absorboiva päällyste, johon kondensaatti absorboituu kylmien jaksojen aikana ja josta kondensaatti haihtuu lämpimien jaksojen aikana.

US-patenttihakemuksessa 800,200 kuvataan menetelmää ja koostumusta, joita käytetään pinnan päällystämisek-15 si. Mainitun US-hakemuksen mukaan päällystetään pinta, joka on joko kylmä tai todennäköisesti tulee kylmäksi, päällysteellä, joka sisältää paisutetun, liukenemattoman epäorgaanisen materiaalin vettä absorboivia hiukkasia tai 3 rakeita, joiden irtotiheys on korkeintaan 150 kg/m , se-20 koitettuna sideaineeseen sellaisessa suhteessa, että sideaine ei estä rakeiden vedenimemiskykyä. Tällä menetelmällä ja koostumuksella alan aikaisempiin ratkaisuihin liittyvä halkeaminen muodostumisongelma on vältetty niin, ettei ole välttämätöntä sisällyttää seokseen kuitumaista 25 materiaalia, esimerkiksi asbestia.

Nyt on havaittu, että edellä kuvatun ratkaisun edut voidaan säilyttää ja samalla parantaa absorptiokykyä sisällyttämällä koostumukseen selluloosakuituja. Keksinnön mukaisessa koostumuksessa käytettävät vettä absorboivat 30 hiukkaset koostuvat selluloosakuitujen ja sellaisten vettä absorboivien, lämpöpaisutettujen epäorgaanisten hiukkasten 3 seoksesta, joiden irtotiheys on alle 150 kg/m .

Yleisesti ottaen keksinnön mukainen koostumus käyttäytyy samalla tavoin kuin US-hakemuksessa 800,200 kuvattu 35 koostumus. Kuitenkin selluloosakuidun läsnäolo keksinnön mukaisessa koostumuksessa antaa erikoisetuja, joista seu-ravat ovat erityisen mielenkiintoisia.

4 69177 a) Käyttämällä selluloosakuituja voidaan käyttää vähemmän sideainetta, mikä taloudellisen hyödyn lisäksi johtaa pienempään painoon tilavuusyksikköä kohti ja pienempään kutistumaan kuivattaessa esim. metallilevylle levittämi- 5 sen jälkeen.

b) Tuote antaa paremman lujuuden ja paremman sitoutumisen alustaan, sillä selluloosakuitujen läsnäolo aikaansaa lujittavan vaikutuksen.

c) Selluloosakuitujen läsnäolo antaa tuotteelle paremman 10 affiniteetin veteen.

d) Selluloosakuitujen läsnäolo, erityisesti kun käytetään puhdistettuja ja valkaistuja selluloosakuituja, merkitsee että voidaan käyttää pienempää pigmenttien prosenttimäärää, mikä johtaa suureen absorptiokapasiteettiin.

15 e) Se tosiasia, että tuote kuivattaessa kutistuu vähemmän, merkitsee absorptiokapasiteetin kasvua ja ennen kaikkea lämmöneristyskyvyn kasvua.

Näyttää siltä, että paisutettujen epäorgaanisten materiaalien karkea pinta edistää päällyskerroksen sito-20 miskykyä ja parantaa kosteuden absorptiota johtuen pinnan suurenemisesta, jonka rakeiden aiheuttama epätasaisuus saa aikaan. Myös selluloosakuidut lisäävät tätä epätasaisuutta ja toimivat lisäksi imusydäminä, jotka johtavat kosteutta päällysteen sisäosaan ja siitä ulos kuitujen 25 kapillaaritoiminnan avulla.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan joko käyttää rakennusmateriaalin valmistuksen yhteydessä tai sitä voidaan soveltaa olemassa olevaan rakenteeseen.

Riippuen suojattavasta materiaalista, esimerkiksi 30 metallilevystä, epäorgaanisista materiaaleista, kuten eterniitistä, muovimateriaalista tai laastista, saattaa olla edullista suojaavan materiaalin sitomiseksi alustaan levittää nk. pöhjustusainetta pinnalle ennen suojaavan materiaalin levittämistä. Päällystysseoksen muodossa oleva 35 suojaava materiaali levitetään kyseiselle pinnalle tietyksi halutuksi paksuudeksi, esimerkiksi 0,5-10 mm:ksi ja edullisesti n. 1-5 mm:ksi. Koostumus voidaan levittää millä 5 691 77 tahansa tavalla, esimerkiksi sivelemällä, telalla tai ruiskuttamalla ja jälkimmäinen menettely on edullinen levitettäessä koostumusta olemassa olevalle rakenteelle.

Rakeiden muodossa koostumukseen sekoitetun paisu- 5 tetun epäorgaanisen materiaalin irtotiehys on edullises- 3 3 ti 20-150 kg/m , erityisesti 50-90 kg/m . Erilaiset epäorgaaniset materiaalit ovat ajateltavissa, mutta erityisen edullinen materiaali on nk. lämpöpaisutettu perliit-ti. Perliitti on luonnossa esiintyvä* mineraali ja se koos-10 tuu lipariitista tai kvartsiprofyyrilasista. Tämä vulkaanista alkuperää oleva luonnon materiaali sisältää sulkeutunutta vettä ja kun materiaali murskataan ja lämpökäsitel-lään, se paisuu suuresti johtuen veden haihtumisesta ja saavuttaa huomattavasti suurentuneen tilavuuden, mikä an-15 taan sille erinomaisen veden absorptiokyvyn. Se antaa sille myös hyvät eristysominaisuudet, jotka yhdessä veden absorptiokyvyn kanssa vähentävät tiivistymistä ja tippumista.

Käyttämällä paisutettua epäorgaanista materiaalia raemuodossa tämän keksinnön mukaisesti saadaan yllättäen 20 hyvät tiivistymisenesto-ominaisuudet suhteellisen pienellä raepitoisuudella.

On edullista, että granulaatti ei ole liian hieno-rakeinen, sillä on osoitettu, että suhteellisen karkeat rakeet antavat erityisen hyvät absorptio-ominaisuudet 25 levitetylle päällysteelle. Jopa muutaman millimetrin raekoko antaa näin ollen erinomaiset tulokset ja alue aina n. 15 mm:iin asti on erityisesti edullinen. Alaraja raekoon suhteen ei ole kriittinen, mutta hienojakoinen jae ei luonnollisesti saisi olla liian suuri ottaen huo-30 mioon, että tämä johtaa käytännön hankaluuksiin pölyämisen yms. muodossa. Käytännössä sopiva raekoon alaraja on n. 0,01 mm.

Mitä tahansa selluloosan kuitumaista muotoa voidaan käyttää, mutta puusta peräisin oleva on edullinen, 35 kuten nk. "lehtipuu"- ja "havupuu"-selluloosa-kuidut.

Vaikka alunperin nämä termit määrittelivät lähteen, niitä on nykyään ruvettu yhdistämään kuitujen pituuteen. Niinpä 6 69177 lehtipuukuitujen pituus voi olla n. 3-5 mm, kun taas havupuukuidut ovat jonkin verran lyhyempiä. Lyhyemmät kuidut ovat edullisia ja toisinaan on tarkoituksenmukaista ajaa selluloosakuidut leikkaus- tai vasaramyllyn läpi, 5 jonka välys on n. 1,5 mm pituudeltaan n. 1,5 mm:n luokkaa olevien kuitujen aikaansaamiseksi.

Mitä tahansa korkealaatuisia selluloosakuituja voidaan käyttää, mutta on suositeltavaa käyttää niitä, jotka on kemiallisesti puhdistettu ja valkaistu valkoisen, peh-10 meän, imukykyisen materiaalin saamiseksi. Niinkutsutut vauvanvaippaselluloosa" ja ’'R-FLUFT"-tuote, valmistaja Rpttuevoss, Ruotsi, ovat erityisen suositeltavia.

Toisinaan on toivottavaa esikäsitellä selluloosa-kuidut palonestoaineella, kuten fosfaatilla liekinkestä-15 vyyden aikaansaamiseksi ja hiilirungon muodostamiseksi, kun päällystettä ylikuumennetaan.

Keksinnön mukainen koostumus sisältää haihtuvaa nestemäistä väliainetta, johon on liuotettu tai disper-goitu hartsimaista sideainetta ja johon on tasaisesti 20 sekoitettu paisutettuja rakeita ja edullisesti kostutusai-netta, jolla rakeet on esikäsitelty. Tämä kostutusaine jää kuivattuun päällysteeseen ja johtaa lopullisen eristyspääl-lysteen parantuneeseen kosteutta absorboivaan kykyyn. Kos-tutusainetta lisätään suhteellisen pienet määrät, sopi-25 vasti n. 0,1-2 paino-%:n määrä koostumuksesta laskettuna.

Mainittujen aineosien lisäksi koostumus voi sisältää halutun tyyppistä pigmenttiä, esimerkiksi valkoista pigmenttiä, kuten TiO^ia tai värillistä pigmenttiä, kuten rautaoksidipunaista, rautaoksidikeltäistä, kromihydroksi-30 divihreää, ftaalisyaniinisinistä, ftaalisyaniinivihreää, nokea, jne. riippuen halutusta väristä. Rakeiden välisten onteloiden täyttämiseksi on sopivaa sisällyttää koostumukseen myös nk. jatkoainetta, joka voi koostua talkista, kalsiumkarbonaatista , mirkodolomiitista, SiC^sta tai 35 kaoliinista. Jatkoaineen ja pigmentin määrät eivät ole kriittisiä ja ne säädetään materiaalin koostumuksen mukaisesti. Jokaisen sopiva käyttöalue on n. 3-15 paino-% las- 7 69177 kettuna koostumuksen painosta ennen sen levitystä. Mitä tahansa tavanomaista maalialan sideainetta voidaan käyttää sideaineena. Sideaine voidaan valita luonnollisesti kulloisenkin sovellutuksen, halutun tulenkestoisuuden jne.

5 mukaisesti, mutta sideaineen luonne ei ole kriittinen halutun tiivistymän muodostumisen estämisvaikutuksen aikaansaamisessa. Sopivina sideaineina voidaan mainita homo- ja kopolymerisaatit, jotka ovat dispergoitavissa tai emul-goitavissa veteen, esimerkiksi polyvinyyliasetaatti- tai 10 polyvinyyliakrylaattityyppiset sideaineet. Lisäksi voidaan mainita liuottimeen liuotetut homo- tai kopolymerisaatit sekä hapettavasti kuivaavia sideaineita, esimerkiksi kasvis-öljyjä, kuten pellavansiemenöljyä, alkydeja yms.

Toinen sideainetyyppi on kovettuva sideainetyyppi, 15 esimerkiksi kaksikomponenttisysteemit, kuten epoksisideai-neet.

Sideaineen määrää voidaan vaihdella laajasti edellyttäen, että käytetään riittävästi niin että rakeet ja kuidut saadaan tarttumaan toisiinsa ja päällystettyyn ma-20 teriaaliin, mutta ei niin paljon, että tukitaan lämpöpai-sutettujen rakeiden ja selluloosakuitujen vedenabsorptio-kyky.

Kun erityisen huomattava tulenkestävyys on toivottava, voidaan käyttää epäorgaanisia sideaineita, esimer-25 kiksi vesilasityyppistä sideainetta. Se, että koostumus sisältää sideainetta ja liuotinta, tarkoittaa sitä, että koostunus voi sisältää vain sideainetta ja siihen sisältyvää liuotinta tai sideainetta yhdessä lisäliuottimen kanssa.

30 Keksinnön mukaiset koostumukset ovat luonteeltaan päällystysvalmisteita, jotka tunnetaan alalla yleisesti maaleina ja ne levitetään samalla tavoin kuin maalit levitetään. Koostumukset sisältävät haihtuvaa nestettä, joka haihtuu levityksen jälkeen ja ne voidaan maalata mille 35 tahansa sopivalle pinnalle sivelemällä, ruiskuttamalla, telalla tms. Koostumus levitetään näin ollen suoraan suojattavalle pinnalle nestemäisenä päällystysvalmisteena, jo- 8 69177 ka tarttuu kiinni paikan päällä ja voidaan levittää valmiille rakenteelle tai sen esivalmistetuille komponentti-osille .

Seuraavassa esimerkissä osat ja prosentit on las-5 kettu painon mukaan ellei toisin ole ilmoitettu.

Esimerkki

Valmistettiin päällystysseos sekoittamalla keskenään seuraavat aineosat:

Vettä 20,0 10 Hydroksietyyliselluloosaa 2 %:nen viskositeetin säätöaine (paksunnin) 10,0 (Natrosol® HR, Herculers Ab, Ruotsi) NH^OH, pH-säädetty arvoon 8 (paksunnin)

Polyfosfaatti kostutus/dispergointiai- ,c netta 0,1

Ib (pinta-aktiivinen aine)

Polyglykoliesteriemulgaattoria (Arkopal N-090, Hoechst AG, Länsi-Saksa (emul- gaattori) 0,5 20 Vaahtoamisenestoainetta (Antifoam

Troy 999, Troy, USA) (pinta-aktiivinen aine) 0,5

Etyleeniglykolia 3,0

TiC^-pigmenttiä 5,0 25 Talkkia - 20 pm 6,0

Vinyyli-akryylikopolymeeria (Mowilith 5152-5, Hoechst AG, Länsi-Saksa) 50 % kuiva-ainetta vedessä 30,0

Selluloosakuitua (vauvanvaippalaatu) 2,0 30

Rinnakkain tämän kanssa valmistetaan seos, jossa on vesi liuottimena (34,0 paino-osaa), soijalesitiini kos-tutusaineena (1,0 paino-osa) ja lämpöpaisutetun perlii- 3 tin raetta, irtotiheys 60-70 kg/m (10 paino-osaa).

35 Yllä mainitut erikseen valmistetut komponentit se koitetaan keskenään päällystyskoostumukseksi, joka voidaan levittää rusikuttamalla ruiskupistoolilla. Päällystys- 69177 koostumusta levitettiin altapäin eristämättömälle pelti-katolle, joka oli lämpötilavaihteluiden alainen välillä -10 - +20°C ulkopuolelta ja välillä -6 - +18 sisäpuolelta, suhteellisessa kosteudessa, joka vaihteli välillä 5 60-95 %. Koostmus levitettiin n. 1,5 mm:n paksuudeksi ja päällystetyillä pinnoilla ei voida havaita mitään kosteuden tiivistymistä tippumisena katosta, mikä normaalisti muodostaa vaikean ongelman eristämättömässä tilassa olevien kattojen yhteydessä. Vaikutus, joka saa-10 daan käyttäen keksinnön mukaista koostumusta, perustuu periaatteessa kahteen vaikutukseen, nimittäin vaikutukseen, joka johtuu kerroksen eristävistä ja vedenabsorptio-ominaisuuksista. Jos äärimmäisissä olosuhteissa tapahtuu kosteuden tiivistymistä, kosteus jakaantuu pintakerrok-15 seen ilman, että tippumista esiintyy ja kosteus haihtuu myöhemmin, kun vallitsevat korkeamman lämpötilan ja/tai matalamman ilmankosteuden olosuhteet.

Tässä keksinnössä esimerkissä käytetyillä rakeilla (perliitti) on seuraava likimääräinen kemiallinen koostu-20 mus:

Piidioksidia SiC>2 71-75 paino-%

Alumiinioksidia A^O^ 12,5-18 paino-%

Kaliumoksidia i^O 4-5 paino-%

Natriumoksidia Na2® 2,9-4 paino-% 25 Kalsiumoksidia CaO 0,5-2 paino-%

Rautaoksidia Fe20^ 0,5-1,5 paino-%

Magnesiumoksidia MgO 0,1-0,5 paino-%

Klorideja yhteensä korkeintaan 0,2 paino-% 30 Rakeiden hiukkaskoko on välillä 0,01-1,5 mm. Suo siteltavat painoalueet ja suositeltava painojae tämän esimerkin aineosille annetaan alla olevassa taulukossa, joka on myös esitetty painoprosentteina, ellei toisin mainita.

* ___ -· n 10 691 77

Alue Edullisesti noin

Vinyyli-akryylikopolymeeria 15-40 30

Kostutusainetta 0,05-0,5 0,1

Emulgaattoria 0,05-0,5 0,1 5 Titaanidioksidia 3-15 5

Vaahtoamisen estoainetta 0,1-1 0,5

Talkkia 3-15 6,0

Etyleeniglykolia 1-5 3,0

Vettä 20-40 34 10 Soijalesitiiniä 0,5-2 1

Raetta (perliitti) 5-15 10

Selluloosakuituja 1-5 2

Verrattaessa yllä olevaa esimerkkiä US-hakemukseen 15 800,200 voidaan havaita, että esiintyy merkittävä kopo- lymeeripitoisuuden pieneneminen, nimittäin 40 paino-%:sta 30 paino-%:iin, mikä on tärkeä taloudellinen etu sen lisäksi, että kuivatun tuotteen fysikaalinen lujuus paranee. Uskotaan, että tämä johtuu osaksi haihtuvan neste-20 väliaineen käytöstä koostumuksessa, joka neste haihtuu seoksen levityksen jälkeen. Uskotaan, että tämä väliaine kyllästää absorboivan hiukkasen ts. selluloosakuitujen ja lämpöpaisutetun perliitin huokoset ja auttaa estämään niiden tukkeutumisen sideaineilla jne. Lisäksi kun väli-25 aine haihtuu kuivasta tai kuivuvasta päällysteestä, huokoset puhdistuvat mahdollisesta tukkeutumasta.

Yllä olevassa esimerkissä käytetty pigmentti TiO^ voidaan korvata halutusta päällysteen väristä riippuen värillisillä pigmenteillä, kuten rautaoksidipunaisella, 30 rautaoksidikeltaisella, kromihydroksidivihreällä, ftaa-lisyaanisinisellä, ftaalisyaniinivihreällä, noella jne.

Käyttämällä tämän keksinnön tekniikkaa saadaan oleellisia etuja katto- tai seinärakenteiden eristyksen yhteydessä. Näistä eduista voidaan mainita seuraavat: 35 Päällystysseoksesta saatava kerros antaa tehokkaan eristyksen ja näin ollen merkittävästi vähentyneen kon-densoitumisen.

11 69177 Tästä huolimatta tapahtuva mahdollinen kondensoituminen jakautuu suurehkolle pinnalle tai absorboituu itse päällysteeseen johtuen pinnan epätasaisuudesta ja epäorgaanista materiaalia olevien rakeiden pitoisuudesta; 5 selluloosakuiduista johtuva vedenimeytyvyys pienentää täten vaaraa, että tippumista tapahtuisi.

Koostumus voidaan levittää yhdessä vaiheessa suhteellisen paksun päällysteen muodostamiseksi ilman, että syntyy mitään kuivausongelmia. Koostumuksen ei tarvitse 10 sisältää kuitumateriaalia, kuten asbestia, jotta halkeilu vältettäisiin.

Keksinnön etujen kuvaamiseksi tarkemmin on tehty vertailukokeita jotka esitetään alla olevaa taulukossa: 15 Taulukko

Ajanjakso H A

10 min. - 15 30 " 20 45 " 1 tunti 2 " 3 " 4 " 25 5 " 6 " 7 " 8 " 9 " - x 30 10 " - 1,0

Kokeen päätyttyä pinta oli täysin kuiva 12 691 77

Kosteuden tiivistysmiskokeilussa käytetty laitteisto oli sellainen kuin on esitetty julkaisussa Ministry of Work's specification D.D.F.B./lll ja se koostui useista samanlaisista kuparisäiliöistä, jotka oli 5 kiinnitetty rautaristikolle. Jokainen säiliö oli sylinterin muodossa, joka oli ylhäältä avoin ja suljettu pohjalta suorakulmaisella kartiolla. Kuparisäiliöt oli päällystetty ulkoapäin testattavilla materiaaleilla päällysteiden saamiseksi, joilla oli alla mainitut paksuudet.

10 Säiliöt kiinnitettiin rautaristikkoon ja täytettiin sitten jäällä ja vedellä. Näissä olosuhteissa kosteutta kondensoitui vähitellen päällysteelle ja alkoi tippua säiliöiden pohjalta. Pisarat kerättiin mittasylintereihin ja kerätty vesimäärä todettiin ajoittain. Lämpötilaero ko-15 keissa oli 22°C, ts. ero, joka vallitsi ympäristön lämpötilan 25°C ja käytetyn jääveden lämpötilan +3°C välillä. Suhteellinen kosteus oli 60-65 %.

Taulukossa X viittaa ensimmäisen vesipisaran tip-pumisaikaan, kun taas luvut viittaavat kerättyyn vesi-20 määrään millilitroina. Kirjaimella H merkitty sarake viittaa keksinnön mukaiseen koostumukseen; kirjaimella A merkitty viittaa em. US-hakemuksen esimerkin 2 mukaiseen koostumukseen.

Vertaamalla sarakkeissa H ja A esitettyjä tulok-25 siä voidaan nähdä, että vertailukokeissa tippuminen materiaalissa, jossa ei ollut selluloosaa, alkoi yhdeksän tunnin kuluttua, kun taas selluloosaa sisältävä materiaali oli täysin kuiva kymmenen tunnin kuluttua, jolloin koe lopetettiin.

Claims (9)

691 77

1. Menetelmä kosteuden kerääntymisen minimoimiseksi, kylmälle pinnalle, joka on alttiina kosteusolosuhteil- 5 le, jotka pyrkivät aiheuttamaan kondensoitumista pinnalle, tunnettu siitä, että pinta maalataan nestemäisellä päällystyskoostumuksella, jossa haihtuvaan väliaineeseen on dispergoitu vettä absorboivia hiukkasia sekoitettuna hartsimaiseen sideaineeseen, jolloin hiukkaset 10 koostuvat seoksesta, jossa on selluloosakuituja ja vettä absorboivia lämpöpaisutettuja epäorgaanisia hiukkasia 3 joiden irtotiheys on alle 150 kg/m , ja jolloin lämpöpai-sutettujen epäorgaanisten hiukkasten määrä on noin 15-40 paino-%, selluloosakuitujen määrä on noin 1-5 paino-%, 15 sideaineen määrä on noin 15-40 paino-% ja haihtuvan väliaineen määrä on noin 20-45 paino-%, minkä jälkeen haihtuvan väliaineen annetaan haihtua tai se saatetaan haihtumaan levitetystä päällysteestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että päällyste levitetään noin 0,05-5 mm:n paksuudeksi.

3. Päällystyskoostumus, jonka konsistenssi on sopiva pinnan maalaamiseen ja jota käytetään kosteuden kerääntymisen minimoimiseksi pinnalle sen ollessa kylmä ja 25 alttiina olosuhteille, jotka pyrkivät aiheuttamaan kondensoitumista kylmälle pinnalle, tunnettu siitä, että se sisältää haihtuvaa väliainetta, johon on dispergoitu vettä absorboivia hiukkasia ja hartsimaista sideainetta, jolloin hiukkaset koostuvat seoksesta, jossa on 30 selluloosakuituja ja vettä absorboivia, lämpöpaisutettuja 3 epäorgaanisia hiukkasia, joiden irtotiheys on alle 150 kg/m , ja jolloin lämpöpaisutettujen, epäorgaanisten hiukkasten määrä on noin 15-40 paino-%, selluloosakuitujen määrä on noin 1-5 paino-%, sideaineen määrä on noin 15-40 paino-% 35 ja haihtuvan väliaineen määrä on noin 20-45 paino-%.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen päällystyskoostumus, tunnettu siitä, että vettä absorboivat hiuk- 69177 kaset sisältävät suunnilleen yhtä suuret tilavuusosat lämpöpaisutettuja epäorgaanisia hiukkasia ja selluloo-sakuituja.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen päällystys-5 koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää pinta- aktiivisia aineita, joilla on kostuttavat ominaisuudet, jotka edistävät kosteuden absorboitumista kuivattuun pääl-lystyskoostumukseen.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen pääl-10 lystyskoostumus, tunnettu siitä, että lämpöpaisu- tetut epäorgaaniset hiukkaset ovat perliittiä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 3-6 mukainen päal-lystyskoostumus, tunnettu siitä, että sideaine on vinyyliakryylikopolymeeri.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 3-7 mukainen päällys- tyskoostumus, tunnettu siitä, että selluloosakui-dut ovat puhdistettua, valkaistua, lyhytkuituista selluloosaa .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 3-8 mukainen pääl-20 lystyskoostumus, tunnettu siitä, että se on levitetty n. 0,05-5 mm:n paksuudeksi. 691 77