FI68315B - Foerfarande och anordning foer aptering av stammar - Google Patents

Description

UV^Tl KUULUTUSjULKAISU ,Λ,,ς ^ 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 683 I Ο η ^PVT· „ f45' C ' Patentti cytnnc tty 12 08 1935 Patent taeddelat (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* G 01 8 11/00 (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 791072 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 30.03.79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 30.03.79 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offentlig Qg -jq yg

Patentti- ja rekisterihallitus /44» Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— _

Patent- och registerstyrelsen 1 Ansökan utlagd och utl.skrlfien publicerad 30 .Oh .85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 07·04.78

Ruotsi-Sverige(SE) 7803919_5 (71) AB Hammars Mekan iskä Verkstad, Box 33, S-870 52 Nyland, Ruotsi -Sverige(SE) (72) Rolf Ekholm, Nyland, Ruotsi-Sverige(SE) (7^+) Berggren Oy Ab (5*0 Runkojen jakomenetelmä ja -laite - Förfarande och anordning för aptering av s tammar

Esillä olevan keksinnön kohteena on runkojen jakomenetelmä ja menetelmän suorittamiseen käytettävä laite.

Suomalainen patenttihakemus nro 783026 kuvaa runkojen jakomenetelmää ja -laitetta, jolloin menetelmän mukaisesti kunkin rungon mitat mitataan ja mittausarvot varastoidaan tietokoneeseen, minkä jälkeen runko kuljetetaan pitkittäiskuljettimella tarkastuspaikkaan, jonka yli jakomiehellä on vapaa näköala. Runkoa pitkin on sovitettu rivi osoitinelimiä, joiden nollapiste on rungon tyvi-pinnan kohdalla ja jotka saavat tietokoneelta impulsseja rungon katkaisukohtien osoittamiseksi, niin että ottaen huomioon rungon poikkileikkausvaihelut ja pituus, eri puutavarapituuksien kulloisetkin hinnat jne. saadaan mahdollisimman hyvä taloudellinen saanto, kun runko on katkaistu sahapuuksi, tämä on sahattu laudoiksi jne. Jakomies lukee osoittamat. Jos hänen mielestään rungon toisenlainen jako on sopivampi jostakin syystä, kuten rungon vikojen takia, tietyn pituuden tai tiettyjen pituuksien sillä hetkellä erityisen edullisen hinnan takia jne., hän muuttaa katkaisukohtia ja niin ollen saha-puun pituuksia vaikuttamalla pulpetin nappeihin, niin että tietokoneeseen syötetään korjatut arvot katkaisukohdista. Tällöin osoittaman nollapiste on aina sijainnut rungon tyvipinnan kohdalla.

2 6831 5

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on saada aikaan menetelmä ja laite, jotka mahdollistavat sen, että osoittaman nollapiste voi sijaita mielivaltaisessa paikassa osoitinelimien riveissä rungon katkaisu-kohtien osoitusta varten ja myöhemmin seuraavaa katkaisua varten näissä katkaisukohdissa.

Tämä tehtävä ratkaistaan esillä olevan keksinnön mukaisesti menetelmän ja laitteen avulla, joiden tunnusmerkit esitetään seuraavissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaista menetelmää selitetään lähemmin oheisissa piirustuksissa esimerkkinä esitetyn keksinnön mukaisen laitteen selityksen yhteydessä.

Kuvio 1 esittää tasokuvantona sellaisen rungonkäsittelylaitoksen osaa, johon keksinnön mukaista laitetta sovelletaan.

Kuvio 2 esittää pystyleikkausta kuvion 1 viivaa F-F pitkin.

Kuvio 3 esittää suurennetussa mittakaavassa pulpettia nappeineen.

Kuvio 4 esittää vieläkin suuremmassa mittakaavassa kuvion 3 pulpetin pöytäosaa nappeineen.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti kuljettimella olevaa runkoa.

Kuviot 6-8 esittävät rungon tyviosaa sekä tähän liittyviä laitteita.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn laitteeseen kuuluu järjestyksessä: poik- kikuljetin 1, yhden kappaleen syötin 2, pitkittäiskuljetin 3, mittaus-elin 4, työnnin 5, sivupiikkitaso 6, pitkittäiskuljetin 7, ohjaus-hytti 8, jakomies 9, pulpetti 10 nappeineen, tasossaan siirrettävä sahanterä 11, pitkittäiskuljetin 12, työnnin 13, pitkittäiskuljetin 14 sekä sivukuljetin 15.

Lisäksi laitteeseen kuuluu rivi pitkittäiskuljetinta 3 pitkin sovitettuja osoitinelimiä 16, kuviot 2, 5, jotka muodostuvat valopisteistä, jotka sijaitsevat rungon lähellä sitä valaisten tai jonkin matkaa rungon yläpuolella oman pystyketjunsa tai sentapaisen vieressä, joka ulottuu alas rungon läheisyyteen sekä osoittaa ao. valopisteen sijainnin runkoa pitkin. Valopisteet 1' on liitetty esittämättä jätettyyn tietokoneeseen.

Kuten kuviosta 3 käy ilmi, pulpetin 10 toinen pöytätaso 17 sijaitsee välittömästi jakomiehen 9 tuolin 18 vieressä ja sellaisessa korkeus- 6831 5 asennossa, että jakomies 9 voi .kätevästi toisella kädellään käyttää pöytätäson 17 nappeja.

Kuvio 4 esittää suuremmassa mittakaavassa napeilla varustettua pöytä-tasoa 17, jossa on vaakasuora osa, jossa on kaksi nappiriviä A, jotka osoittavat pituuksia pitkittäiskuljetinta 3 pitkin, jolloin jokaisella napilla on vastineensa valopisteessä 16 ja se palaa vain samanaikaisesti tämän kanssa, ja nappirivi B, joka ilmoittaa pituuksia ja on liitetty pitkittäiskuliettimen käyttöelimiin rungon syötön käynnistämiseksi nappia B sisään painettaessa, sekä nappirivit D, D1-D3, joiden tehtävänä on syöttää tietokoneeseen tiedot rungon puulajista, rungon osista ja rungon toimittajasta. Napin F tehtävänä on testata, että järjestelmän kaikki lamput ovat toiminnassa.

Lisäksi pöytätasossa 17 on vino osa, joka on varustettu näyttimillä, nimittäin näyttimellä G, joka osoittaa rungon kokonaispituuden metreinä, näytrimellä H, joka osoittaa jäljellä olevan runkopituuden, ja näyttimellä I, joka osoittaa rungon läpimitat millimetreinä runkoa pitkin.

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti mittauselimen 4 edessä sijaitsevan pitkittäiskuljettimen 3 osan osaa ja tätä pitkin sijaitsevaa riviä valopisteitä 16, joista etumainen osoittaa osoittaman nollalinjaa L ja muut seuraavat perässä keskinäisin moduulivälein, joiden edellytetään olevan 0,5 m, Pitkittäiskuljettimella 3 esitetään runko eteen syötettynä, niin että sen tyvipinta sijaitsee samalla linjalla nolla-linjan L kanssa.

Menetelmä ja laitteen toiminta runkoja jaettaessa ja katkaistaessa sahapuuksi tai vastaavaksi ovat seuraavanlaiset. Poikkikuljettimelta ja mahdollisesti rungon tyvipään puhtaaksi katkaisun jälkeen syötetään yksi runko kerrallaan yhden kappaleen syöttimellä 2 pitkittäiskul jettimelle 3, joka kuljettaa rungon tyvipää eteenpäin suunnattuna mittauselimen 4 läpi rungon Tiittojen mittaamiseksi tämän koko pituutta pitkin. Saadut arvot syötetään esittämättä jätettyyn tietokoneeseen. Rungon saapuessa tyv;päällään mittauseiimeen 4, tämä ei käynnistä vain mittojen mittausta, vaan säätää myös pitkittäiskul jettimeen 3 käytcoelimiä tunnetulla tavalla esimerkiksi pulssin-kehittimien ja puissiantm. ien avulla, niin että rungon tyvipinta osumatta mihinkään pyssyttimeen pysähtyy määrättyyn asentoon, jota selitetään lähemmin jatkossa.

4 6831 5

Edellytetään, että rungosta valmistetulla sahapuulla jne. ei sen edelleenkäsittelyä silmällä pitäen saa olla läpimittaa, joka ylittää määrätyn enimmäisläpimitan, esim. 600 mm. Seuraavassa edellytetään ensiksi, että eteen syötetyn rungon enimmäisläpimitta on tätä arvoa pienempi. Runkoa syöttää sen jälkeen eteenpäin pitkittäiskuljetin 3, joka pysähtyy sen käyttöelimien vaikuttaessa mainitulla tavalla mittauselimeen 4, niin että rungon tyvipinta joutuu samalle linjalle nollalinjan L kanssa. Osoitinelinrivissä 16 eivät tällöin tietokoneen ohjauksesta pala ainoastaan ne valopisteet 16, joissa tietokone laskennan jälkeen osoittaa katkaisukohtia, vaan myös näitä valopisteitä vastaavat napit pulpetin 10 nappirivissä A. Jos jakomies 9 hyväksyy nämä katkaisukohdat, hän painaa nappirivien C, D1-D3 kyseistä nappia. Heti kun näin on tehty, työntimet 5 käynnistyvät ja työntävät rungon piikkitason 6 yli pitkittäiskuljettimelle 7, jolloin rungon pituussiirtoa ei tapahdu toisaalta piikkitason olemassaolon takia ja toisaalta sen takia, että pitkittäiskuljettimet 3, 7 sijaitsevat välittömästi toistensa vieressä. Pitkittäiskuljetin 7, jonka liikettä ohjaa tietokone, syöttää rungon pitkittäiskul-jettimelle 12, kunnes katkaisukohta joutuu suoraan sahanterän 11 eteen, jota siirretään tällöin ja joka katkaisee rungon. Tämän jälkeen pitkittäiskuljettimella 12 oleva, irti katkaistu runko-osa siirretään työntimien 13 avulla pitkittäiskuljettimelle 14 ja kuljetetaan edelleen esimerkiksi säilytyslokeroon pituutensa ja muiden omineisuuksiensa mukaan. Sen jälkeen saraa toimenpide suoritetaan rungon loppuosalle.

Jos nollalinjan L luo syötetyllä rungolla on pienempi läpimitta kuin sallittu enimmäisläpimitta, joka luetaan näytinriviltä 1, ja vika ulottuu esim. 0,3 ra:n päähän tyvipinnasta, jota vikaa on merkitty viivalla a kuviossa 5, jakomies painaa B-nappia 0,3, kuvio 4, jolloin runkoa syötetään eteenpäin 0,3 m ja tyvipää joutuu asentoon a’ ja ensimmäinen virheetön runko-osa joutuu samalle linjalle nollalinjan L kanssa. Jos virhe sitä vastoin ulottuu 1,2 m:n pituudelle, jota on merkitty viivalla b kuviossa 5, jakomies painaa ensin B-nappia 0,2, jolloin runkoa syötetään eteenpäin 0,2 m ja tyvipää joutuu asentoon b', minkä jälkeen jakomies pe .naa A-nappia 1, jolloin nolla-linja L siirtyy valopisteeseen 1 m:n kohdalla, joka valopiste vastaavan napin ohella palaa. Tietokone toteaa mainitun nollalinjan L siirtymisen ja osoittaa katkaisukohdat käyttäen lähtöpisteenä siirrettyä nollalinjaa. Jos jakomies jonkin havaitsemansa syyn takia, 6831 5 5 kuten rungon vian tai käyryyden takia, nopean läpimitan pienenemisen takia, mikä voidaan lukea näytinriviltä I, jne. haluaa siirtää tietokoneen osoittamia katkaisukohtia muuttamalla palavia valopisteitä 16, hän painaa sisään nappirivin A ne napit, jotka vastaavat mainittuja palavia valopisteitä, jotka tällöin näiden nappien ohella sammuvat. Sen jälkeen jakomies painaa sisään nappirivin A ne napit, joiden vastaavat valopisteet sijaitsevat haluttujen katkaisukohtien luona, jolloin nämä valopisteet palavat nappien ohella. Jakomies saa siis hyvän yleiskuvan ja käsityksen toiminnastaan. Nappirivien C,D1-D3,E kyseiseen nappiin vaikutetaan ja runko syötetään pitkittäis-kuljettimen 7 luo ja niin edelleen yllä olevan mukaisesti.

Jos syötettävässä rungossa on tyvipää, jossa enimmäisläpimitta ylitetään enimmäisläpimitta 600 mm sijaitsee 0,3 m:n päässä tyvipäästä, runko pysähtyy, kuten kuvio 6 esittää, ts. enimmäisläpimitta valopisteen 2 m kohdalla, joka tällöin palaa ja osoittaa nollalinjan L sijaintia.

Jos enimmäisläpimitta 600 sijaitsee 2,2 m:n päässä tyvipäästä, runko pysähtyy kuvion 7 esittämällä tavalla, ts. enimmäisläpimitan sijaitessa valopisteen 4 m kohdalla, joka tällöin palaa ja osoittaa nolla-linjan L sijaintia.

Jos enimmäisläpimitta €00 mm sijaitsee 2 m:n monikerran kohdalla tyvipinnasta, esim. kuten kuvio 8 esittää, runko pysähtyy enimmäis-läpimitan sijaisessa jonkin valopisteen 2,4,6 m ine. kohdalla, joka tällöin palaa ja osoittaa nollalinjan L sijaintia. Tyvipinta sijaitsee tällöin alkuperäisen nollalinjasijainnin kohdalla.

Syynä siihen, että pituus 2 m mainitaan, on se, että näytin 1 osoittaa läpimittaa vain 2 metrin välein. Tietysti pituus 2 m voidaan muuttaa valinnaiseksi pituudeksi näytintä vastaavasti muuttamalla.

Kaikissa tällaisissa tapauksissa, kuviot. 6-7, tyvipinta pysähtyy valopisteen oikealle puolelle 0 m:n kohdalla, edellyttäen ettei enimmäisläpimitta sijaitse sellaisen välimatkan päässä tyvipinnasta, joka on 2 m:n tasainen monikerta.

Jos lisäksi rungon viat ulottuvat kauemmaksi rungolla kuin enimmäis-läpimitan sijainti, jakomies toimii pääasiassa sen mukaisesti kuin 6 6831 5 kuvion 5 yhteydessä on selitetty käyttäen lähtöpisteenä tietokoneen osoittamaa nollalinjaa eli kohtaa, jossa rungon läpimitta on yhtä suuri kuin enimmäisläpimitta.

Kun runko, jossa on tyviosa, jonka pituus on pienempi kuin tietty arvo esimerkiksi 2,5 m, syötetään pitkittäiskuljettimelta 3 pitkit-täiskuljettimelle 7, tämä syöttää runkoa eteenpäin hitaammin sen lähestyessä sahanterän 11 sijaintia ja sen jälkeen lyhyin askelin, niin että tyviosa katkaistaan sopivan pituisiksi lyhyiksi tukeiksi tai pölkyiksi, painamalla sisään nappirivien D2 tai D3 nappi, jolloin tukit putoavat alas sivukuljettimelle 15 ja ne kuljetetaan pois. Rungon loppuosa katkaistaan ennalta määrätyissä katkaisukohdissa, niin että saadaan sahapuuta jne.

Kun esillä on runko, jonka tyviosa ylittää mainitun tietyn arvon, lajittelija voi valita nappisarjojen Dl, D2, D3 avulla, käytetäänkö tämä tyviosa vaneriksi vai katkaistaanko se lyhyiksi tukeiksi tai pölkyiksi. Mainittu arvo 2,5 m voidaan tietysti valita kulloistenkin olosuhteiden mukaan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä on tarkoitus suorittaa vielä eräs toiminta. Samasta syystä kuin että suurimman läpimitan ylittäviä tukkeja ei voida hyväksyä ei myöskään useimmiten voida hyväksyä tietyn läpimitan alittavia tukkeja. Tässä voidaan esimerkkinä mainita pienin halkaisija 120 mm. Jos tukissa on osa, jonka läpimitta on pienempi kuin 120 mm, on tietokone sovitettu sijoittamaan sahausrako sellaiseen kohtaan tukin pituutta pitkin, jossa 120 mm:n läpimitta esiintyy. Tukin osa, joka on alle 120 mm., kuljetetaan pois sahanterän jälkeen tähän tarkoitukseen varattuun lokeroon tai vastaavaan joko siten, että lajittelija painaa sisään nappirivin D2 napin tai ettei hän suorita mitään aktiivista toimenpidettä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella runkoja katkaistaessa saavutettavista eduista mainittakoon erityisesti, että runko pysäytetään sen tyvipinnan sijaitessa samalla linjalla osoittaman nolla-linjan kanssa tai vaihtoehtoisesti tyvipinnan sijaitessa välimatkan päässä valopisteestä O m:n kohdalla, jolloin sen sallittu enimmäis-läpimitta sijaitsee valopisteen kohdalla, jos rungon läpimitta ylittää enimmäisläpimitan 600 mm, tyvipinnan osumatta mihinkään pysäyt-timeen, jolloin runko voidaan pysäytyksen jälkeen syöttää eteenpäin 7 6831 5 nollalihjan L ohi. Mainitun ohisyötön tarvitsee vain tapahtua sellaisen suurimman matkan verran, joka on yhtä suuri kuin kahden viereisen valopisteen välinen etäisyys, koska tarvittaessa nollalinjaa L siirretään riittävän pituuden verran taaksepäin lähtösijainnis-taan. Rungon katkaisun aikana pitkittäiskuljetin 7 siirtää sitä, niin että alla oleva pitkittäiskuljetin 3 on vapaa ottamaan vastaan rungon sen jakoa ja katkaisua varten. Rungon lyhyt eteenpäinsyöttö vaatii niin ollen mahdollisimman vähän energiaa ja tilaa. Jako voi tapahtua nopeasti ja kätevästi sekä jakomiestä mahdollisimman vähän rasittaen silloinkin, kun tasauslaitoksissa käytetään nykyisiä nopeuksia. Erittäin tärkeä lisäetu on se, että ne valopisteet, jotka palavat tyvipään katkaisun muodostaman mahdollisen tasauksenkin jälkeen ja/tai rungon tyvipään läpimitan ylittäessä enimmäisläpimitan, osoittavat tarkalleen tosiasiallisia ajateltuja katkaisukohtia.

Keksinnön ei katsota rajoittuvan vain selitettyyn menetelmään ja piirustuksissa esitettyyn suoritusmuotoon, vaan muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Esimerkiksi pulpetti ja sen nappisarjat sekä näyttimet voidaan sovittaa eri tavoin. Nimityksen sahapuu on katsottava käsittävän myös muita rungon osapituuksia, kuten selluloosapuuta, pylväitä jne. Yhden tietokoneen sijasta voidaan käyttää useita tietokoneita.

Claims (4)

8 6831 5

1. Menetelmä runkojen jakamiseksi ennen niiden katkaisua sahapuuksi jne,, jolloin runkoa siirretään pit.kittäiskuljettimella (3) ja tyvipään sijaitessa syöttösuunnassa kuljetetaan mittauselimen (4) läpi ja sen mitat mitataan sekä siirretään määrätyin yhtä suurin keskinäisin välein, pituusmoduulein, sijoitettujen osoitinelimien muodostamaa riviä pitkin, jossa on valopisteet (16), joista syöttö-suunnassa etumaisin merkitsee osoittaman nollalinjaa (L), ja mittaus-elimen mittausarvot varastoidaan tietokoneeseen myöhemmin seuraavaa rungon katkaisukohtien osoitusta varten, joka annetaan tekemällä määrätyt valopisteet palaviksi tietokoneen ohjauksen avulla, tunnettu siitä,että ensimmäisessä tapauksessa, jossa rungon läpimitta on pienempi kuin katkaisun avulla saatavan sahapuun jne. sallittu enimmäisläpimitta, pitkittäiskuljetin (3) pysäytetään mittauselimen (4) vaikutuksesta, kun rungon tyvipinta saavuttaa osoittaman nollalinjan (L) tämän lähtösijainnissa, tai toisessa tapauksessa, kun rungolla on tyvipäässään sallitun enimmäisläpimitan ylittävä läpimitta ja rungon enimmäisläpimitta sijaitsee tyvipinnasta sellaisen välimatkan päässä, joka poikkeaa mainitun pituusmoduulin monikerrasta, runko pysäytetään, kun enimmäisläpimitta sijaitsee samalla linjalla valopisteen (16) kanssa ja tyvipinta samanaikaisesti sijaitsee osoittaman nollalinjan (L) ja viimeksi mainitun valopisteen (16) välissä, tai kolmannessa tapauksessa, jossa enimmäisläpimitan etäisyys tyvipinnasta on sellaisen pituuden monikerta, joka vuorostaan on pituusmoduulin monikerta, runko pysäytetään, kun enimmäisläpimitta sijaitsee samalla linjalla valopisteen (16) kanssa mainitun välimatkan päässä osoittaman nollaiinjasta (L) lähtösijainnissa ja niin ollen kun tyvipinta saavuttaa osoittaman nollalinjan, ja että toisessa ja kolmannessa tapauksessa osoittaman nollalinja (L) siirretään siihen valopisteeseen, joka sijaitsee samalla linjalla enimmäisläpimitan kanssa, niin että saadaan uusi osoittaman nollalinja rungon jakoa varten, minkä jälkeen kaikissa kolmessa tapauksessa vain, kun tyvipään pituus, joka on pienempi kuin pituusmoduuli, on erotettava rungosta, jakomies painaa kyseistä pituutta vastaavaa nappia nappirivissä (B), niin että runko siirtyy mainitun piLuuden verran kyseisen nol.'alinjan (L) lähtösijainnin ohi, ja suorittaa sen jälkeen jaon loppuun katkaisukohtien suhteen rungon pituutta pitkin, minkä jälkeen runko siirretään lisäpitkit-täiskuljettimelle (7), joka syöttää rungon siirrettävän sahanterän (11) eteen, johon runko pysäytetään tietokoneen ohjauksen avulla 9 6831 5 ja asettelemalla ao. katkaisukohdat sahanterän eteen, joka katkaisee rungon sahapuuksi jne.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietokone on sovitettu osoittamaan rungolla katkaisukoh-ta, jossa esiintyy määrätty pienin halkaisija.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän suorittamiseen käytettävä laite, johon kuuluu pitkittäiskuljetin (3) mittauselimi-neen (4) ja pitkittäiskuljetinta (3) pitkin oleva tarkastusalue jakomiestä (9) varten, jonka kohdalle on sijoitettu pulpetti nappi-sarjoineen (A, B), jotka on liitetty pitkittäiskuljettimen käyttö-elimiin tai tietokoneeseen, minkä lisäksi rivi osoitinelimiä kuten valopisteitä (16) on määrätyin keskinäisin välein, esim. 0,5 m:n välein, sijoitettu pitkittäiskuljetinta pitkin tarkastusalueelle ja liitetty tietokoneeseen, tunnettu siitä, että suurimman välimatkan päässä mittauselimestä (4) sijaitseva valopiste (16) on sovitettu osoittamaan osoittaman nollalinjaa (L) ja rungon tyvipin-nan ensimmäistä pysäytyskohtaa, että määrätyt napit (B) on sovitettu ohjaamaan pitkittäiskuljettimen käyttöelimiä lisäeteenpäinsyöt-töä varten määrätyn matkan verran, joka on lyhyempi kuin valopisteiden (16) välinen keskinäinen etäisyys, ja että pulpetin (10) toiset napit (A) on sovitettu siirtämään osoittaman nollalinjan (L) määrätyn valopisteen (16) luo.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että välittömästi pitkittäiskuljettimen (3) toisen sivun viereen on sijoitettu lisäpitkittäiskuljetin (7), joka ulottuu tunnetun siirrettävän sahanterän (11) luo, ja että ensin mainitussa pitkittäis-kuijettimessa (3) on sen lisäpitkittäiskuljetinta (7) pitkin sijaitsevan sivun kohdalla edullisesti piikkitaso (6), jonka yli runko vierii ja joka tällöin estää rungon pitkittäisen siirtymisen. 10 Patentkrav 6 S 3 1 5