FI68269B - Anordning foer desintegrering av fibermaterial - Google Patents

Description

ra1 .... KUULUTUSJULKAISU / nn /q B (11> UTLÄGGNINGSSKRIFT 0 0 2.6 9 C Patentti myönnetty 12 08 1985

Patent eeddeiat ^ ' (51) Kv.lk.*/lnt.CI.* D 21 B 1/30 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 790902 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 16.03.79 (F*) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 6.0 3.79 (41) Tullut |ulkiseksi — Blivlt offentllg. ig gg yg

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nähtiväkslpanon |a kuul.julkalsun pvm. — «r or

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad > · · ·> (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd priorltet 17.03· 78 USA(US) 887537 (71)(/2) Arne Asplund, Tykövägen 20, S-181 61 Lidingö 3, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Koister Ab (54) Laite kuitumateriaalin desintegroimiseksi - Anordning för desinteg-rering av fibermaterial

Keksintö koskee menetelmää ja koneistoa puuhiokkeen valmistamiseksi ja sen jalostamiseksi edelleen kuituisesta lignoselluloosa-raaka-aineesta paperin, kartongin, kuitulevyn, kuljetuslaatikkoma-teriaalin ym. tuotteiden valmistusta varten. Keksintöä voidaan joissakin tapauksissa soveltaa myös keramiikka- yms. materiaalin hajottamiseen ja jauhamiseen, joka on lisäkäsittelyä varten saatava taiki-namaiseksi tai sekoitettava muihin lisäaineisiin. Käsiteltävää materiaalia (haketta) nimitetään seuraavassa "jauhettavaksi materiaaliksi" ("grist"). Keksintö käsittää tällöin valmistusprosessin, jossa materiaali käsitellään kokoonpuristettuna ja liiketilassa suljetussa tai melkein suljetussa sylinterissä (sitä nimitetään tässä rummuksi) tämän kanssa samankeskisen pyörivän osan avulla. Po. pyörivässä osassa on terät (niitä nimitetään tässä siiviksi, "impeller"), jotka puristavat jauhettavan materiaalin keskipakovoiman avulla sä-teissuunnassa rummun sisäseinämää ja siinä olevia osia 1. sauvoja ("staves") vasten. Sauvojen reunat ovat kohtisuorassa jauhettavan 68269 materiaalin liikerataan nähden materiaalin liikkuessa tällöin siipien ja rummun kiinteiden reunojen välissä, niin että siihen syntyy kitkapintoja ja kuidut toisistaan erottavia voimia.

Tämän patentin hakijalle myönnetyssä ruotsalaisessa patentissa n:o 326 097 on kysymys vastaavanlaisesta menetelmästä, jossa sylinterin sisäseinämässä on akselin suuntaiset, säteittäiseltä ulottuvuudeltaan rajatut urat, joissa pieni osa jauhettavaa materiaalia on "jarrutettuna", siipien pitäessä samanaikaisesti pääosan materiaalista nopeassa pyörimisliikkeessä. Siipien siirtämät materiaali-kerrokset ja sylinterin sisäpuolella olevien urien jarruttamat mate-riaalikerrokset jauhetaan hienoksi po. materiaalikerrosten väliin muodostuneessa kitkapinnassa. Tällöin urien muodostamat "esteet" ovat toisiinsa nähden (peräkkäin) asteittain kaltevia, niin että jauhamistoiminto tapahtuu pääasiassa sen sisäisen kitkan vaikutuksesta, joka syntyy kuitujen väliin näiden mennessä siipien ja sylinterin sisäseinämän aaltomaisen pinnan väliseen samankeskiseen solaan.

Tämän kertaisella keksinnöllä pyritään vielä parantamaan em. periaatteen mukaista jauhamistoimintoa, niin että saadaan aikaan tehokkaampi fibrilloituminen sekä kuitujen keskinäinen erottuminen, jolloin muodostuu ominaisuuksiltaan paperin ja muiden vastaavien tuotteiden valmistukseen hyvin soveltuva paperimassa. Tähän päästään lähinnä keskipakovoimien kokoonpuristettuun jauhettavaan materiaaliin samanaikaisesti kohdistaman toiminnon avulla, jolloin syntyy sisäisen kitkan käsittäviä pintoja, kun po. materiaaliin suuntautuu ulkoisia voimia suljetun sylinterin sisäkehään sijoitettujen "jauhin-osien" (refining parts) reunoista, niin että kuitujen pintakerrokset leikkautuvat palasiksi. Keksinnön mukaisen rummun sisäseinämään voidaan tehdä akselin suuntaisia jauhinosia, jotka ovat poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia ja valmistettu rummun valmistukseen käytettyä materiaalia kovemmasta aineesta, ja joiden reunat toimivat yhdessä siipien kanssa sekä jauhavat massan pieneksi. Po. osat ovat rummun sisäseinämään tehtyjä sauvoja, jotka suuntautuvat siitä yleensä vain 1-2 mm ulospäin ja sijaitsevat toisistaan sopivalla etäisyydellä, esim. 20 mm tai sitä lähempänä tai myös kauempana toisistaan, halutusta hienonnustehosta riippuen. Sauvojen väliin jäävä rummun pinta voi olla rummun tapaan lieriönmuotoinen tai se voidaan tehdä hieman syvennettyinä urina oheisissa piirustuksissa esitetyllä tavalla. Materiaalin jauhaminen 1. hienontaminen tapahtuu keksinnön 3 68269 mukaan sekä siihen syntyneiden ja siihen vaikuttavien kitkapintojen vaikutuksesta että kuituihin kohdistuvana leikkausvaikutuksena, joka syntyy materiaalimassan mennessä suurella nopeudella em. sauvojen reunojen ohi. Keksinnön mukainen massan hienonnuslaite on teholtaan jo ennestään tunnettua rakennetta suurempi.

Hienonnusvaikutus syntyy massavirtaukseen kohdistuvana hidastus toimintona, kun materiaali liikkuu suurella nopeudella kohtisuoraan sauvojen reunojen ohi.

Rummun sisäpintaan nähden kohtisuoraan tai melkein kohtisuoraan järjestetyillä sauvoilla on suuri jarrutusteho kokoonpuriste-tun materiaalin virtaukseen ja tehokkaita kitkapintoja syntyy taas siitä syystä, että po. reunojen jarruttaman (hidastaman) suhteellisen pienen materiaalimäärän ja siipien kanssa pyörimisliikettään jatkavan materiaalin pääosan välillä on suuri nopeusero. Kun sauvojen reunat jarruttavat pientä osaa rummussa olevasta materiaalista lopun materiaalin (siis pääosan) jatkaessa pyörimisliikettään, niin po. materiaaliin kohdistuva vaikutus esiintyy ensinnäkin jarrutetun ja liikkeessä olevan materiaalin väliin syntyneiden sisäisten kitka-pintojen välillä ja lisäksi suoranaisena mekaanisena toimintona. Tämä vaikuttaa sauvojen reunoilla olevaan materiaaliin, mikä puolestaan saa aikaan kuitujen tehokkaan ja laajamittaisen irtoamisen toisistaan .

Rummun sisäseinämässä olevat sauvat järjestetään esimerkiksi akselin suuntaisesti jyrsittyihin uriin, joiden syvyys on sellainen, että toinen pitkittäisreuna suuntautuu hieman ulospäin rummun sisäseinämästä, esim. 1-2 mm.

Keksintöä voidaan soveltaa erittäin hyvin sekä lämpömekaani-sen puuhiokkeen valmistukseen että yleensä paperimassan jälkihie-nontamiseen (post refining).

Jauhin- 1. hienontamislaitteeseen syötetty raaka-aine "vauhdittuu" roottorin siipien vaikutuksesta; nämä sinkoavat sen rummun sisäseinämää vasten. Ruotsalaisesta patentista n:o 326 097 tunnetaan tässä yhteydessä eräänlainen aura, joka pystyy siirtämään jauhettavaa materiaalia aksiaalisesti. Tätä auraustoimintoa on nyt parannettu ulottamalla aurat säteittäisesti siivissä oleviin vastaaviin loviin. Materiaalin aksiaalinen 1. pitkittäisvirtaus tulee rummussa helpommaksi, kun kiinteät aurausosat painuvat syvemmälle siipien kuljettamaan materiaalivirtaan.

4 68269 Tällä ohjaustoiminnolla materiaalimäärä voidaan tarvittaessa lisätä tai vähentää. Roottorin pyöriessä tietyllä vakionopeudella, materiaali kohdistaa suuruudeltaan vaihtelevan paineen rummussa oleviin sauvoihin riippuen siitä, kuinka paljon materiaalia annetaan kerääntyä siipien päälle.

Paineen suuruus hienonnusvyöhykkeessä riippuu myös siipien pinnan kulmasta niiden pyörimissuuntaan nähden. Jos siipien pinnat suuntautuvat säteittäisesti, materiaaliin vaikuttava ulkoinen voima on pienempi kuin silloin, kun siipien kulma-asento on negatiivinen pyörimissuuntaan nähden. Laitteen tehoa voidaan tästä johtuen säätää joko vaihtamalla siivet tai muuttamalla niiden kulmaa.

Jauhettava massa puristetaan kiilanmuotoiseen tilaan rakenteeltaan muutetun siiven 23 ja rummun 10 sisäpinnan 11 välissä, ja voimakkaasti kokoonpuristetun massan leikkaaminen tapahtuu sauvan 12 reunan 19 avulla.

Mitä pienempi kulma on, sitä suurempi puristus saadaan aikaan.

Materiaalin hienoksi jauhavat osat 1. sauvat valmistetaan mieluimmin keraamisesta aineesta, esim. piikarbidista (karborundumis-ta), jolla on hyvä kulutuskestävyys, niin että sauvojen kulmat pysyvät kauan muuttumattomina. Lisäksi po. aineen kideominaisuudet lisäävät sauvojen työreunojen kulutuskestävyyttä.

Sauvat voidaan valmistaa myös koboltti-volframikarbidista. Lisäksi on tärkeää, etteivät niiden reunat suuntaudu liikaa ulospäin rummun sisäpinnasta. Paras leikkausteho saadaan 1-2 mm reunoilla.

Koska sauvat on kiinnitetty erillisinä osina ao. syvennyksiin, ne voidaan ottaa irti ja panna jälleen takaisin paikalleen, niin että niiden kaikki neljä reunaa voidaan käyttää "loppuun" ennen sauvojen vaihtamista uusiin tai niiden hiomista.

Sauvojen työreunojen geometrisen muodon on normaalin kulumisen perusteella oltava 90°; n. 1° vähennys alaspäin sallitaan.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, jotka havainnollistavat joitakin esi-merkkirakenteita.

Kuvio 1 on leikkaus kuvion 2 linjaa I-I pitkin esittäen jauhin- 1. hienonnuslaitetta sekä syöttölaitetta ylhäältä katsottuna; jauhinlaitteen yläpuolisko on irrotettu, 5 68269 kuvio 3 on osittainen poikkileikkaus jauhinrummusta ja roottorista, kuvio 4 on päätykuva kahdesta aurasta, jotka säätävät jauhettavan materiaalin akselin suuntaista virtausta jauhinlaitteen läpi, kuvio 5 on osittainen poikkileikkaus rummusta ja kuvion 4 auroista (jauhinlaitteen poikittaissuunta), ja kuvio 6 on poikkileikkaus rummusta ja aurasta (jauhinlaitteen pitkittäissuunta).

Kaikissa kuvioissa on vastaavista osista käytetty samoja viitenumerolta .

Kuvioissa 1 ja 2 nähdään jauhinlaite, joka on tarkoitettu teolliseen käyttöön puuhiokkeen (mechanical refiner pulp) tai lämpö-mekaanisen puuhiokkeen (thermomechanical pulp, TMP) tuotantoa varten. Jauhinlaitteessa on neljällä siivellä 21 varustettu roottori 14. Rummun 10 jauhinlaite 12 on valmistettu sellaisesta materiaalista, jonka kulutuskestävyys on parempi kuin rummun sisäpuolen materiaalin. Kuviosta 1 on kuvion 2 laippa 42 poistettu, niin että siinä nähdään kuljetusruuvi 15, joka syöttää esikuumennetun hakkeen jau-hamisvyöhykkeeseen, jossa pyörivät siivet panevat sen liikkeelle^ Kuvioissa 1 ja 2 näkyvän jauhinlaitteen rummun 10 molemmat päät on suljettu laipoilla 40 ja 42, joissa on aukot akselia 22 varten.

Akseli 22 menee toisessa päässään laipan 40 ja tiivistyspesän 41 läpi ja toisessa päässään vastaavasti laipan 42 ja tiivistyspesän 43 läpi. jauhinlaitetta voidaan tästä johtuen käyttää korkeissa lämpötiloissa, esim. puun lämpömekaaniseen käsittelyyn.

Jauhinlaitteessa on esikuumennin 62, jossa hakkeen lämpötila nostetaan lämpömekaanista prosessia vastaavaksi. Hake syötetään TMP-jauhinyksikköön syöttölaitteella 60, ja valmis puuhioke (massa) poistetaan poistoventtiilin 16 ja putken 17 kautta. Jauhinlaitteen kapasiteetti säädetään syöttölaitteella 60 ja poistoventtiilillä 16. Syöttölaite voi olla ns. yhtäjaksoista ruuvityyppiä, joka estää höyryn poistumisen rummusta. Rumpuun voidaan järjestää korkea höyryn paine joko päästämällä sinne höyryä tai käyttämällä sitä höyryä, joka syntyy jauhettavassa materiaalissa (hakkeessa) olevasta kosteudesta po. prosessin aikana.

Roottoria 14 voidaan pyörittää moottorilla (ai kuvassa) akselin 22 välityksellä. Roottorin napaan 20 kiinnitettyjä siipiä 21 on kuviossa neljä, mutta niitä voi olla kahdeksan ja enemmänkin jauhin- 68269 laitteen tehosta riippuen. Siivet 14 ulottuvat rummun sisäpintaan, jossa on poikkileikkaukseltaan nelikulmaiset sauvat 12. Ne on työnnetty rummun sisäpintaan koneistettuihin akselin suuntaisiin uriin 13 kuvan 3 esittämällä tavalla. Sauvat 12 ja siivet 14 peittävät käytännöllisesti katsoen rummun 10 koko sisätilan. Urat 13 on tehty rummun sisäseinämään ja järjestetty mieluimmin diametraalisesti vastakkaisiksi pareiksi, joten kaksi samoin diametraalisesti vastakkaista siipeä 21 ohittaa ne samanaikaisesti. Siivet 21 tulevat tietyn etäisyyden päähän sauvoista 12 kuvassa 3 katkoviivalla 18 esitetyllä tavalla.

Sauvat 12 on valmistettu erittäin kulutuskestävästä materiaalista, esim. piikarbidista 1, karborundumista, ja upotettu suurimmalta osaltaan leveyttään uriin 13. Sauvat 12 suuntautuvat vain 1-2 mm rummun sisäseinämästä ulospäin. Sauvojen nelikulmainen poikkileikkaus voi olla 3 x 15 tai 4 x 18 mm. Sauvat muodostavat siis pit-kittäissivuillaan reunat, joiden kulma on n. 90°.

Sauvojen 12 valmistaminen ja kiinnittäminen sylinteriseg-menttien 45 uriin 13 oikealla tavalla on tärkeää po. jauhinyksikön teknisen toiminnan kannalta ja lisäksi myös taloudellisten näkökohtien vuoksi.

Sauvojen 12 työreunan 19 korkeus rummun sisäpinnasta (kuvio 3) on erittäin tärkeä tekijä kitkapintojen synnyttämiseksi rummussa liikkuvaan materiaaliin. Reuna vaikuttaa lisäksi erillisten kuitujen pintaan. Jos uran syvyys vastaa täysin tai melkein sauvan 12 leveyttä, reunan 19 korkeus määräytyy uran pohjaan sijoitetun metallisuikaleen 44 (välilevyn) avulla. Tämän jälkeen sauvojen 12 sivuihin pannaan metalliliimaa ja sauvat puristetaan huolellisesti uriin. Kun jauhinlaitetta käytetään lämpömekaanisen puuhiokkeen valmistukseen, liiman lämmönkesto-ominaisuudet on ensin tutkittava. Sauvojen 12 irrottamista varten rumpuun voidaan jokaista urassa 13 olevaa sauvaa kohden tehdä yksi tai useampia säteittäisiä reikiä 37, joihin ao. työkalu työnnetään. Sauvojen 12 irrottaminen käy tällöin helpommin ja sauvojen kaikki reunat pystytään käyttämään hyödyksi. Sauvat 12 voidaan myös terottaa uudestaan.

Urien 13 syvyyden on mieluimmin oltava sellainen, että reunan 19 ja pinnan 11 välinen etäisyys voidaan valita 0,5-3 mm:n väliltä. Poikkeustapauksessa voidaan ajatella suurempaakin etäisyyttä, kuitenkin enintään 10 mm, koska materiaalin tasainen virtaus ja vaihtuminen sauvojen rajaamassa tilassa saattavat muuten häiriintyä.

7 68269

Sauvojen reunojen käyttöikä (huoltoväli) riippuu hakkeen hio-misvaikutuksesta ja metallisauvojen ollessa kyseessä myös joidenkin hakkeessa olevien aineosien kemiallisesta vaikutuksesta niihin. Sauvojen reuna kuluu pyöreäksi myös puhdasta materiaalia käsiteltäessä, mutta mineraalisaasteet nopeuttavat reunan pyöristymistä kuitenkin hyvin paljon. Tässä yhteydessä onkin todettu, että mineraalisauvo-ja käytettäessä oikean sauvamateriaalin valitseminen on hyvin tärkeää, ja että joissakin käsittelyprosesseissa päästään parhaaseen tulokseen nimenomaan sellaisilla sauvamateriaaleilla, jotka eivät kuluessaan hioudu sileiksi, vaan muodostavat sauvoihin karkean pinnan.

Jauhinyksikkö on edullista varustaa ns. aksiaalivirtauslait-teilla 30, jotka ohjaavat ja säätävät materiaalivirtauksen po. yksikön läpi syöttölaitteesta poistoyksikköön. Kuvioissa 3-6 esitetään joitakin tällaisia aksiaalivirtaussyöttölaitteita. Jokaisessa niissä on lieriönmuotoinen kara 31, joka kääntyy rummussa 10 olevassa reiässä 32. Karaa 31 voidaan kääntää rummun ulkopuolelta ja se voidaan lukita haluttuun asentoon lukkomutterilla 33, johon liittyvät puolestaan karan 31 pidikkeen 48 lukkomutterit 36, 47. Karaan 31 kuuluu myös liitäntä 29 veden, kemikaalien tms. lisäämiseksi rumpuun karan 31 akselin suuntaisen kanavan kautta.

Karan 31 rummun puoleisessa päässä on "aura" 34, joka suuntautuu rumpuun säteittäisesti sauvojen 12 ja siipien 21 välisen tilan läpi. Siipiin 21 on tehty vastaavat aukot 35, niin että ne pääsevät pyörimään (kuvio 5). Kääntämällä auraa 34 sen todellisesta sä-teittäisestä asennosta 34a (esitetty katkoviivoilla kuviossa 4) haluttuun kulma-asentoon, materiaalin aksiaalivirtaus jauhinyksikön läpi voidaan säätää, jolloin materiaalille saadaan haluttu käsitte-lyaste.

Kara 31 ja siinä oleva aura 34 voidaan myös siirtää mutterilla 33 säteittäissuunnassa ja lukita haluttuun asentoon lukkomutterilla 46, niin että materiaalimäärä joko kasvaa tai pienenee siipien 21 mennessä auran 34 ohi.

Karan 31 ja auran 34 kulma- ja säteittäissäädön avulla siipien 21 kuljettama materiaalimäärä voidaan siis säätää kulloinkin sopivaksi. Lisäksi keskipakovoiman materiaaliin reunoja 19 vasten synnyttämää painetta voidaan muuttaa laajalla alueella.

Mitä nopeammin hake menee akselin suunnassa po. laitteen läpi.

8 68269 sitä pienempi osa materiaalipainosta tulee siipien 21 osalle aikayksikköä kohden. Tästä on taas seurauksena, että reunoihin 19 kohdistuva paine laskee.

Kuten kuviossa 3 esitetään, rummun 10 sisäpinta 11 voi olla joko puhtaasti lieriöpinta tai siihen voidaan jokaisen sauvaparin 12 väliin tehdä sopivia uria 36, jotka voivat olla profiililtaan pehmeän virtaviivaisia.

Kun hake pyörii rummussa nuolen 38 osoittamaan suuntaan (kuvio 1), siivet 21 kuljettavat sitä tällöin joko enemmän tai vähemmän, lähinnä rumpuun syötetystä materiaalimäärästä ja aurojen 34 säädöstä riippuen. Kuten kuvioissa 1 ja 3 esitetään, siiven 21 ja auran 34 välinen kulma on negatiivinen 1. hieman alle 90°. Siipien kuljettama suurempi hakemäärä kohdistaa suuremman materiaalipaineen sauvojen 12 reunoihin, mistä johtuen jauhamistoiminto tehostuu.

Materiaalivirtauksen lisäämiseksi poistoyksikön suuntaan, rummun halkaisijaa voidaan suurentaa 1:100 saakka (kartion muotoi-suus), tarvittaessa vieläkin enemmän.

Kun hake on tullut rumpuun, siivet 21 panevat sen liikkeelle. Pyörimisliikkeessä olevaan materiaaliin vaikuttavat myös keskipakovoimat, jotka suuntautuvat rummun sisäpintaan. Hake voi liikkua rummussa 20-60 m/sek tai suuremmallakin nopeudella rummun sisähalkai-sijasta ja roottorin nopeudesta riippuen. Kun sauvojen 12 reunat hidastavat materiaalimassan liikettä, syntyy suuria "jauhavia voimia", jotka vaikuttavat materiaalin kuituihin. Samanaikaisesti materiaaliin syntyy sisäisiä leikkaus- 1. hiertovoimia (kuitu kuitua vasten).

Materiaaliosasten kineettisen energian pysähtyessä se muuttuu lämmöksi, joka nostaa materiaalin lämpötilaa, jolloin osa materiaalissa olevasta vedestä muuttuu höyryksi. Hakkeen kosteuspitoisuudesta riippuen siihen joudutaan tämän vuoksi mahdollisesti lisäämään vettä, niin ettei kosteussuhde, ts. kosteuden suhde kuiva-aineeseen, pääse laskemaan valmistusprosessia haittaavalla tavalla.

On voitu todeta, ettei sauvojen väliseen pintaan liittyvään tilaan pääse syntymään valmistusta haittaavia kuitumassakasaantumia, koska materiaalivirtaus on riittävän suuri estämään liikkumattoman massan kasaantumisen.

Kun mikroskoopilla on tutkittu sanomalehtipaperin valmistukseen käytettyä, kuusesta tehtyä puuhioketta, on voitu todeta, että 9 68269 trakeidien primääri- ja sekundäärikerrokseen kohdistuva hienontamis-vaikutus on edullisempi kuin tavanomaisilla kiekkojauhimilla saatu teho.

Stroboskooppihavainnot, jotka on tehty käynnissä olevan laitteen sisäpuolella olevasta materiaalivirtauksesta, osoittavat, että materiaaliosaset, kun sauvan reunat ovat hidastaneet niitä, menettävät nopeutensa ja reunojen ohi siirryttyään kerääntyvät seuraavan siiven pinnalle, johon syntyy tällöin riittävästi painoa, mikä puolestaan saa aikaan halutun jauhamispaineen materiaalin sinkoutuessa jälleen seuraavaa kiinteää reunaa vasten.

Materiaalin kerääntyminen siipiin on täysin sattumanvaraista, ja huomattavan osan kuiduista on todettu menettävän suurimman osan jäykkyyttään, joka on oleellinen piirre tavanomaisessa puuhiokkees-sa.

Claims (3)

10 68269

1. Rumpujauhin, jolla jauhetaan lignoselluloosamassaa, joka johdetaan kiinteään lieriömäiseen rumpuun ja kuljetetaan lineaarisessa suunnassa sykäyksittäin koaksiaalisen roottorin (20) avulla, johon roottoriin kuuluu joukko lapiosiipiä (21), joissa on etu- ja takareuna, jotka osuvat massaan kulmittain kiilavaikutuksella, kun lapioiden etureunat kuljettavat massaa eteenpäin sisäisten leikkuu-voimien kehittämiseksi massaan, kun se puristetaan raon läpi, joka rajoittuu lapiosiipien (21) vapaiden päiden ja rummun sisäseinäpin-taa pitkin aksiaalisesti sovitettujen, toisistaan erillään olevien leikkuuelementtien (12) sarja väliin, tunnettu joukosta auramaisia elementtejä (34), jotka on säädettävästi asennettu rummun seinään ja jotka sopivat lapion siipien syvennyksiin (35), jotta siivet (21) pääsevät ohittamaan elementit (34) pyörimisen aikana, jolloin säätyy raossa olevan aukon läpi kulkeva massavir-taus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että leikkuuelementteihin kuuluu olennaisesti suorakulmaisen poikkileikkauksen omaavia sauvoja (12), jotka on asennettu irrotettavasti rummun seinän rakoihin mahdollistaakseen virtaus-raon aukon muuttamisen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jauhin, tunnettu siitä, että sauvat (12) on lisäksi asennettu pituusakselinsa ympäri kiertyvästi.