FI68040B - Foerfarande och anordning foer behandling och nyanvaendning avineralfiberavfall - Google Patents

Description

66040

Menetelmä ja laite erilaatuisten mineraalikuitujätteiden käsittelemiseksi uudelleenkäyttöä varten

Keksintö koskee menetelmää erilaatuisen, patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukaisen mineraalikuitujätteen käsittelemiseksi, erityisesti sen uudelleenkäyttöä varten, sekä menetelmän suorittamiseen erityisen sopivaa laitetta.

Valmistettaessa mineraalikuitu-suoja-aineksia, joita voidaan käyttää lämmön, kylmyyden, valon ja melun suojana, syntyy valmistuksesta johtuvien jätteiden, kuten leikkeiden lisäksi erityisesti tuotannonmuutosten yhteydessä myös hylkytuotteita, jotka eivät sovi käytettyjen erinomaisen ahtaiden valmistustoleranssien puitteisiin eivätkä vastaa tehdaskohtaisesti vahvistettua korkeata laatutasoa. Nämä jätteet, hylkytuotteet jne. luetaan jäteainekseen ja viedään käytännössä varastoihin säilytettäväksi, jolloin varsinkin kuituaineksen suuren omi-naistilavuuden johdosta syntyy varastoimisongelmia.

Nämä varastoimisongelmat ovat niin suuret, että jopa sinänsä mahdollinen tuotannon laajentaminen saattaa raueta sen johdosta, että käytettävissä ei ole laajennuksen johdosta suurentuneen jätemäärän taloudelliseen varastoimiseen riittävää varastotilaa.

Brittiläisestä patenttijulkaisusta 1 489 797 tunnetaan tällaisen mineraalikuitujätteen käsittelymenetelmä, jonka tarkoituksena on välttää edellä selitetyt varastoi-misprobleemat ja lisäksi käyttää kertyvä jäte höydylli-sesti tuotannossa uudelleen. Tämä tunnettu menetelmä nojautuu jo aikaisempiin harkintoihin, esimerkiksi siihen mitä US-patenttijulkaisussa 38 47 664 on selitetty, ja olennaisesti siinä ehdotetaan, että jäteaines ensiksi pienennetään karkeamyllyssä siten, että levyt, harkot tai sen tapaiset saadaan hajoamaan vaJumiskelpoisiksi osasiksi, että nämä valumiskelpoiset osaset välivaras- 68040 2 toidaan hienomyllyn täyttösuppiloon karkeamyllystä tulevien ajoittain vaihtelevien tuotosmäärien yhdenmukaistamiseksi, ja että sitten hienomyllyssä suoritetaan pienennys keskimääräiseen hiukkaskokoon 60^um. Näin hienoksi pienennetty jäteaines viedään hienomyllyn läpäistyään varastosäiliöön, josta sitten tätä pienennettyä jäteainesta voidaan tarpeen mukaan sekoittaa lisäksi uunin ammeen varsinaiseen raaka-ainepanokseen,

On osoittautunut, että jäteaineksen hienomyllyssä tapahtuvan erittäin voimakkaan pienennyksen ansiosta voidaan välttää monia ongelmia, joita esiintyy jäteaineksen sulatteessa käsittelyn yhteydessä, niin kuin mainitussa brittiläisessä patenttijulkaisussa 14 89 797 on lähemmin selitetty. Niinpä tällä voimakkaalla pienennyksellä saavutetaan se, että sulate ylimalkaan ottaa vastaan jäteaineksen ja että tapahtuu säännönmukainen sulatus.

Olennaisena ongelmana on kuitenkin se, että jäteaines käytännössä esiintyy laadultaan vaihtelevana, niin että jätteen käsittely tuottaa taloudellisesti parhaita tuloksia vain silloin, kun tosiasiallisesti käytännöllisesti katsoen koko saapuva jätemäärä voidaan käsitellä ja tavalla tai toisella käyttää uudelleen; muussa tapauksessa täytyy yleensä varsin suuri jäteosuus käsittelyyn käyttökelvottomana kalliilla tavalla erottaa ja tämän erotetun romun osalta olisi edellä selitetty säilytykseen ja varastotiloihin liittyvä probleeman asettelu uudelleen edessä.

Tätä problematiikkaa on myös jo mainitussa brittiläisessä patenttijulkaisussa 14 89 797 myös jo käsitelty sikäli kuin uudelleen käytön kannalta ensisijaisessa jätteen viemisessä sulatusta varten yhdessä tavallisten raaka-aineiden kanssa sekoitussiiloon sulatteen hiilipitoisuuden ohjaus tuottaa vaikeuksia. Jäte koostuu nimittäin 3 68040 tavallisesti aina vähintään osaksi kuituaineksesta, johon sisältyy karkaistua orgaanista sideainetta. Sideaineen, esimerkiksi fenolihartsien hiilipitoisuus on jopa noin 60 %, ja mineraalikuitujäte puolestaan saattaa sisältää jopa noin 40 paino-% sideainetta, niin että jäteaineksen hiilipitoisuus saattaa olla jopa yli 20 paino-%. Sulatteen hiilipitoisuuden puolestaan täytyy olla alle 1,0 paino-% ja se on myös tarkasti pysytettävä, koska sen prosentuaalinen muuttuminen saattaa muuttaa sekä sulatteen värivivahdusta että myös sulatteen lämpötilaa erilaisen lämmönabsorptio-ominaisuuden johdosta. Ylipäänsä sulatteen hiilipitoisuuden erinomaisen tarkka hallinta on tämän vuoksi välttämätöntä.

Brittiläisestä patenttijulkaisusta 14 89 798 tunnetussa menetelmässä lähdetään siitä, että jätteellä on tietty hiilipitoisuus, niin että jäte sitä yhdenmukaisesti uunin ammeeseen syötettäessä peittää sulatteen hiilen tarpeen osaksi tai kokonaan, minkä kautta saadaan määrätty yläraja karkaistun jäteaineksen lisäämiselle sekoitussiilossa oleviin raaka-aineisiin. Jos tämä hiilipitoisuuden määräämä karkaistun jäteosuuden yläraja ylitetään, voidaan sulatteen hiilipitoisuuden oikein asettelemiseksi lisätä hapet-timia kuten natriurnsulfaattia tai natriumnitraattia, jotka pitävät huolen hiilen vähenemisestä. Sikäli kuin tähän tarvitaan epätaloudellisen suuria määriä hapettimia, tässä tunnetussa menetelmässä käytetään vihdoin lisäkeinona sitä, että hiilipitoinen sideaine poltetaan pois sitä varten hie-nomyllyn ja siilon välillä olevassa polttouunissa jätteen hiilipitoisuuden siten pienentämiseksi ennen jätteen sulatteeseen syöttämistä.

Käytännössä ei kuitenkaan esiinny jäteainesta, jonka sideaine- eli hiilipitoisuus olisi yhdenmukainen. Pikemminkin laadultaan vaihtelevana jäte kerätään verkkohäkkeihin ja verkkohäkin sisältö toisensa jälkeen syötetään jätteen laatua huomioonottamatta yksi kerrallaan karkeamyllyyn, 68040 4 niin että karkeamyllystä ulos tulevan pienennetyn jätteen hiilipitoisuus vaihtelee verraten laajalti. Sen vuoksi sulatukseen syötetyn jäteaineksen hiilipitoisuus on säännöllisesti, esimerkiksi tunnin välein määritettävä, sen selvillesaamiseksi, onko sulatteeseen vielä lisättävä hiiltä vai sensijaan hapetinta. Jos jäteaineksen hiilipitoisuuden määritys ennen sulatteeseen syöttämistä osoittaa suhteellisen suuria hiilipitoisuuden vaihteluita, niin on tarpeen suorittaa vastaavan suuruinen korjaustoimi joko hiiltä lisäämällä tai hapetinta lisäämällä. Koska sulatetta on muutamien kymmenien tonnien suuruinen määrä ja sitä valutetaan jatkuvasti pois, se reagoi erinomaisen hitaasti hiilipitoisuuden hienosäätöön vastaavia lisäyksiä käyttämällä, niin että jätteen hiilipitoisuuden voimakkaasti vaihdellessa tuloksena olevan sulatteen hiilipitoisuutta ei pystytä pysyttämään vakiona halutuissa ahtaissa rajoissa. Mainitusta brittiläisestä patenttijulkaisusta 14 89 797 tunnetussa menetelmässä on sitäpaitsi se varjopuoli, että jätteen hiilipitoisuuden äkillisesti suuretessa polttouuni on käynnistettävä hiiliylimäärän pois polttamiseksi, mikä aiheuttaa lisää hiilipitoisuuden vaihteluita sulatettavaksi menevässä jätteessä. Siitä puhumattakaan, että tämä poispolttaminen on vaikeasti ohjattavissa ja merkitsee lisäenergian tarvetta.

Sen lisäksi on vielä otettava huomioon, että jätteen käytännössä alati vaihtelevan laadun johdosta syötetyksi tulee vaihtelevia hiilipitoisuuksia paitsi sideaineen mukana, myös orgaanista ainetta olevien kääreiden kuten PVC-folion, käärepaperin, kartongin, aaltopahvin jne. mukana, ja että lisäksi myös muita vieraita aineita tietyissä tapauksissa esiintyy voimakkaasti vaihtelevin määrin, esimerkiksi alumiinifolion tai bitumipaperin johdosta. Näillä jäteaineksen vierasaineosuuden vaihteluilla on, jäteaineksen uudelleenkäyttötavasta riippuen 5 68040 yksityistapauksittain voimakkaasti erilainen merkitys, niin että suuri osuus jotakin määrättyä vierasta ainesta saattaa olla yhtä uudelleenkäyttötapaa varten käytännöllisesti katsoen ongelmatonta, mutta jotakin toista uudelleenkäyttöä varten sekoitussiiloon syöttämisen kautta sulatteeseen nähden erittäin ongelmallista. Viimeksimainittu koskee varsinkin hiilipitoisuutta. Tästä aiheutuu brittiläisen patenttijulkaisun 14 89 797 mukaisessa tunnetussa menetelmässä, siinä tapauksessa, että jätettä käsitellään erityisesti erilaisia uudelleenkäyttötapoja varten, se probleema, että vieraan aineen osuuden vaihtelut on, uudelleenkäyttötavasta riippuen eri suuressa määrin, mutta aina kalliisti, kopensoitava, jolloin lähinnä tietyissä tapauksissa häiritsevän vieraan aineen osuus on käsitettävä selektiivisesti ja sopiviin vastatoimenpiteisiin ryhdyttävä. Tämän kautta uudelleenkäyttöä varten käsittelemisen mahdollisuudet tämän tunnetun menetelmän mukaan ovat ainakin taloudelliselta näkökannalta suuresti rajoitetut .

Tähän nähden keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä, sekä menetelmän suorittamiseen sopiva laite, joilla jäteaineksen vierasaineosuuden vaihtelut, varsinkin sulatettavaksi syöttämistä varten voidaan pitkälti välttää tai pysyttää hyvin vähäisinä.

Keksinnön pohjana on tällöin se tieto, että ei vieras-aineosuus sinänsä, vaan sen vaihtelut ovat pääsyynä jätteen käsittelyssä esiintyviin vaikeuksiin. Jos käytettäisiin pelkästään mielivaltaista, mutta kuitenkin laadultaan ennalta määrättyä ja yhdenmukaista jätettä, niin voitaisiin näiden oletettujen sisääntulosuureiden perusteella suorittaa toimenpiteitä ei-toivottujen vieras-aineosuuksien välttämiseksi verraten yksinkertaisella tavalla tai kompensoimiseksi ja jatkuvatoimisen, aina samalla tavoin toimivan laitoksen aikaansaamiseksi tätä varten.

68040

Edellä mainitun päämäärän saavuttamiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että jäteaines ennen jauhatusta homogenisoidaan sillä tavoin, että myöhemmin syötetty jäteaines sekoittuu aikaisemmin syötetyn jäteaineksen kanssa, jolloin homogenisoiva sekoittaminen suoritetaan jäteaineksen välisäilytyksen aikana jäteaineksen laatassa tai sentapaisessa olevan sidoksen hajottamisen jälkeen.

Tämän homogenisoinnin kautta pystytään yllättävällä tavalla tietyissä tapauksissa lähes täydellisesti lähestymään sitä todellisuudessa koskaan esiintymätöntä ihannetilaa, että syöttö käsittää ainoastaan laadultaan yhdenmukaista jätettä. Riippumatta vieras-aineosuuksien, etenkin hiilipitoisuuden voimakkaistakin vaihteluista verkkohäkistä toiseen, saavutetaan aineosuuk-sien yhdenmukaistuminen useimpien tai monien verkkohäkkien sisällössä. Tästä seuraa se, että jätettä osana sulatuksen raaka-ainetta käytettäessä uunin ammeen sisään menossa olevan jäteaineksen vieras-aineosuuksien, varsinkin hiilipitoisuuden vaihtelulaajuus olennaisesti pienenee, jolloin jonkin määrätyn jäteaineksen, jota pitkähkönä ajanjaksona syötetään tavallista suuremmassa määrin, aiheuttamat vaihtelut tapahtuvat vain varsin vähitellen, niin että sulatteen "hitaudesta" huolimatta tähän voidaan reagoida riittävän tarkasti lisäämällä hapottimia tai hiiltä sulatteeseen. Joskin usein käytännössä ja esillä olevan selityksen puitteissa sulatukseen tarkoitetun jäteaineksen homogenisointiin nähden hiilipitoisuus on etualalla, niin vastaavaa yhdenmukaistumista tapahtuu tietenkin kaikissa muissakin vierasaineosuuksissa, ja jokaiseen mielivaltaiseen vierasaine-osuuteen voidaan tarpeen mukaan ohjatusti vaikuttaa sen kautta, että kyseessä olevaan vierasaineosuuteen vaikutetaan alati yhdenmukaisena pysyvällä tai vain varsin vähitellen muuttuvalla, kaikissa tapauksissa tarkasti annosteltavissa olevalla tavalla.

68040 7

Homogenisoimisteho on sitä suurempi, mitä suurempi on jäteaineksen sekoitettu määrä. Jäteainesta homogenisoivaa sekoittamista varten välivarastoitaessa, verraten suuresta, varastoimismäärästä on sitä paitsi se etu, että karkeamyllyyn syötetyn jäteaineksen voimakkaidenkin määrällisten vaihteluiden tapauksessa jäteainesta voidaan jatkuvasti syöttää hienomyllyyn, esimerkiksi kuulamyllyyn, niin, että tämä jatkuvasti voi toimia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

Vierasaineosuuksia voidaan homogenisoida vielä lisää sen kautta, että hienoksijauhetusta jäteaineksesta erotetaan suurikokoisimmat hiukkaset ja palautetaan ne yhdessä tuoreen jäteaineksen kanssa uudelleen jauhettaviksi. Tämänkin kautta saadaan vihdoin aikaan ajallisesti aikaisemmin syötetyn jäteaineksen perusteellista sekoittumista ajallisesti myöhemmin syötettyyn jäteaineeseen ja niin ollen vieras-ainepitoisuudessa esiintyvien vaihteluiden lisätasoitusta. Sen lisäksi saadaan vielä se etu, että varmistetaan se, että hienojauhettu jäteaine esiintyy sulatteessa todellakin hienousasteeltaan korkeana, mikä jäteaineksen käsittelyyn nähden tuotteessa on osoittautunut edulliseksi ellei välttämättömäksi.

Eräs erityisen sopiva laite menetelmän suorittamiseksi on määritelty patenttivaatimuksessa 4.

Periaatteessa on käytettävissä lukuisia rakennetapoja sellaista välivarastoa varten, jossa sekoittuminen voidaan suorittaa joko mekaanisesti sekoituslaitteella, tai syöttämällä paineilmaa leijukerrokseen tai muulla sellaisella tavalla. Samoin kuin edellä aikaisemmin selitetyssä jäteaineksen takaisin palauttamisessa sekoittaminen voidaan sen sijaan tai varsinkin sen lisäksi suorittaa myös käyttämällä lukuisia pienehköjä varastosäiliöitä, joiden välillä suoritetaan aineksen vaihtoa ohja 68040 8 tulla aineksen palautuksella. Erityisen edullinen laitos teknisiin kustannuksiin, sekoittumisasteeseen ja rakenteellisiin kustannuksiin nähden on kuitenkin patenttivaatimuksessa 7 määriteltyä lajia oleva välivarasto. Täyttämällä nämä useat siilot perättäin ajallisesti toinen toisensa jälkeen ja tyhjentämällä siilot jatkuvasti muussa aikajärjestyksessä varsinkin yhtäaikaisesti, ulosottolaitteen kautta saadaan aikaan toivottu sekoittuminen ilman minkäänlaista sekoituslaitetta tms. sinänsä tunnetun nk. villasiiloperiaatteen mukaisesti. Tällaisen välivaraston rakenteellisesti yksinkertaisen muodon ja sen rakenneosien mekaanisen kuormituksen vähäisyyden ansiosta häiriöalttius ja energian tarve lisäksi pienenevät.

Muiden patenttivaatimusten sisältönä on edullisia keksinnön kehitelmiä.

Muita keksinnön yksityiskohtia, tunnusmerkkejä ja etuja ilmenee seuraavasta sen erään sovellutusmuodon selityksestä ja oheisesta piirustuksesta, jossa: kuviot la ja Ib esittävät kaaviollisesti, yksinkertaistettuna sivukuvantona keksinnön mukaista käsittelylaitosta, kuvion la esittäessä vasenta ja kuvion Ib oikeata puolikasta laitoksesta ja molemmat puolikkaat on ajateltava liitetyiksi toisiinsa viiva-pisteviivana esitettyä erotussuoraa myöten, ja kuvio 2 on suurempiinittakaavainen kuvanto yhden erillisen siilon ulosottoelimistä.

Niin kuin kuviosta 1 näkyy, jäteainesta, jota toimitetaan esimerkiksi verkkohäkeissä säännöttömästi, syötetään hihnakuljettimella karkeamyllyyn 1. Karkeamylly 1 on esimerkkitapauksessa vasaramyllyn muotoa ja hajoittaa laattojen, paalien tms. muodossa syötetyn jäteaineksen 68040 9 höytäleiksi, jotka putoavat suuruusluokkaa 20 mm aukoilla varustetun ristikon läpi. Kuiva jäteaines joutuu ilma-kuljetus johtoon 2, jossa jäljempänä tarkemmin selitettävään tapaan imuilman virtaus kuljettaa jäteainesta.

Putkivaihteen 3 avulla voidaan tarpeen vaatiessa suorittaa vaihto, jos pienennetty jäteaines on johdettava muihin käyttötarkoituksiin.

Kuljetusjohto 2 johtaa jäteaineksen välivarastoon, jota kokonaisuudessaan on merkitty numerolla 4, ja välisäily-tyksen jälkeen siitä hihnakuljettimilla 5 ja 6 kuula-myllyn muotoa olevaan hienomyllyyn 7. Hienomyllystä 7 hienoksi jauhettu jäteaines, jonka seula-analyysi antaa tulokseksi noin 95-98 % 50yUm reikien läpi, kuljetetaan poistokierukalla 8 kauhaketjunosturiin 9 ja siitä viskuukoneen muotoa olevaan erottimeen 11. Erotin 11 on sinänsä tunnettuun tapaan varustettu erotuslautasella 12, joka yhteistoiminnassa lähemmin esittämättömien ohjaus-peltien ja lautasen reunassa ylöspäin suuntautuvan ilmavirran kanssa vie aineshiukkaset, joiden hiukkaskoko on esimerkiksi 50^,um, poistoaukon 13 kautta hienojauheen kierukkaan 14, josta hienoksi jauhetun jäteaineksen edelleenkuljetus tapahtuu jaksottaisesti toimivalla ilmakuljettimella 15, joka on varustettu jatkuvatoimisesti täytettävällä keräyssuppilolla 16, lähemmin esittämättömään keräyssiiloon. Erottimen 11 poistosuuttimen 17 kautta karkeat hiukkaset, joiden hiukkaskoko on yli 50^um, poistuvat palautuskierukkaan 18, joka kuljettaa karkean tavaran nuolen 19 suuntaan takaisin hienomyllyn 7 sisäänmenokohtaan.

Katkoviivoilla esitettyjä pölynpoistojohtoja 20, 21 ja 22 myöten imetään pöly hienomyllyn 7, kauhaketjunosturin 9 ja erottimen 11 alueilta ja kuljetetaan rakenteeltaan sinänsä tunnettuun pölynpoistolaitteeseen 23, jolloin pölynpoistolaitteen taakse sovitettu imutuuletin 24 68040 10 ylläpitää imu-ilmakuljetusta. Pölynpoistolaitteeseen 23 kuljetusilmasta erotettu tomu johdetaan putkea 25 myöten palautuskierukkaan 18 ja putkea 19 myöten uudelleen hienomyllyyn 7, kunnes se vihdoin joutuu pneumaattiseen kuljettimeen 15. Myös välitön kuljetus johdosta 25 pneumaattisen kuljettimen 15 keräyssuppiloon 16 olisi ajateltavissa .

Välisäiliön 4 tehtävänä on ei ainoastaan huolimatta höytä-leen muodossa olevan jäteaineksen ei-jatkuvatoimisesta kuljetuksesta karkeamyllystä 1, mahdollistaa jatkuvatoiminen ulosotto hihnakuljettimia 5 ja 6 myöten kuulamyllyn muotoa olevaan hienomyllyyn 7 saakka, niin että tätä voidaan käyttää jatkuvatoimisesta, vaan lisäksi myös, olennaisena tehtävänä, saada aikaan aikaisemmin karkeamyllystä 1 toimitetun jäteaineksen sekoittaminen myöhemmin toimitettuun jäteainekseen. Tämän kautta jäteaineksen koostumuksessa, erityisesti sen hiilipitoisuudessa sen suuremmassa tai pienemmässä määrin sisältämän sideaineen johdosta esiintyviä vaihteluita saadaan tasoitetuksi.

Jopa silloinkin kun syötettävän jäteaineksen hiilipitoisuus vaihtelee voimakkaasti verkkohäkistä toiseen, hihnakul jettimilla 5 ja 6 on kuljetettavana jäteainesseos, jonka hiilipitoisuus on sama kuin useiden verkkohäkkien sisällön keskimääräinen hiilipitoisuus ja niin ollen on alttiina paljon pienemmille vaihteluille. Seuraavassa selitetään lähemmin millä tavalla tämä saadaan aikaan välisäiliössä 4.

Välisäiliö 4 koostuu useasta, esimerkkitapauksessa viidestätoista yksityisestä, pystystä, sylinterin muotoisesta siilosta 26, joihin ylhäältä päin syötetään putkikul-jettimen 2 toimittamaa höytälemuodossa olevaa jäteainesta. Yksityisten siilojen syöttämistä varten on olemassa syöt-tövaunu 27, jota siilojen 26 yläpuolella voidaan ajaa esimerkiksi pyörillä 28 lähemmin esittämättömiä kiskoja 13_ 68040 myöten siilolta 26 toiseen. Syöttövaunu 27 on lähemmin esittämättömällä tavalla varustettu imutuulettimella, jonka avulla ylläpidetään kuljetusilman virtausta kulje-tusputkessa 2. Niin kuin nk. villasiiloista on ennestään tunnettua, imutuulettimen eteen on syöttövaunuun 27 rakennettu pyörivä seularumpu, jonka ulkopuolelle hövtäle-muodossa oleva jäteaines kerrostuu, siten erottuen imu-ilmavirrasta, ja johdetaan sopivan kaapimen avulla vastaavasti tiiviimmässä muodossa, siis huomattavasti vähemmän ilmaa sisältävänä, kulloinkin syöttövaunun 27 alla olevaan siiloon. Seularummun läpäisevä tomu viedään yhdessä imutuulettimen poistoilman kanssa katkoviivalla hahmoteltua pölynpoistojohtoa 29 myöten sopivaan suoti-meen 30 pölyn poistamiseksi siilosta.

Höytälemuodossa olevan jäteaineksen kuljetusilmasta erottava syöttövaunu 27 kulkee käytön aikana viiva-piste-viivoilla 31 ja 32 havainnollistetulla tavalla siilojen 26 yläpuolta myöten. Tällöin syötetään ensiksi esimerkiksi äärimmäisenä vasemmalla olevaan siiloon 26 höytälemuo-toista jäteainesta, kunnes on saavutettu haluttu täyttö-korkeus tai vasen siilo 26 on aivan täynnä. Sitten täyt-tövaunu 27 kulkee edelleen naapurisiilon 26 kohdalle jne. kunnes se on saapunut viivan 32 mukaiseen asemaan äärimmäisenä oikealla olevan siilon 26 kohdalle. Kuten ilman muuta on selvää, karkeamyllyn läpi aikaisemmin toimitettu jäteaines on tällöin vasemmanpuolisessa siilossa 26, kun taas oikeanpuolisessa siilossa 26 on vasta äsken kulje-tusjohtoa 2 myöten toimitettua jäteainesta. Välisäiliön 4 kokonaissisältö kaikissa siiloissa 26 koostuu näin ollen tietyn pitkähkön ajanjakson kuluessa saapuneesta jäteai-neksesta .

Siilojen 26 alapuolella on ulosottolaite, jota kokonaisuudessaan on merkitty numerolla 33 ja joka koostuu jokaiseen yksityiseen siiloon 26 liittyvistä ulosottoeli- 68040 12 mistä 34 ja vähintään yhdestä hihnakuljettimesta 35. Ulosottoelimet 34 yhdessä niihin liittyvän siilon 26 alaosan kanssa on esitetty kuviossa 2 suurempimittakaavaise-na kuvantona. Jokaisen siilon 26 alaosassa- päinvastoin kuin sinänsä tunnetuissa toimintaperiaatteeltaan samanlaisissa siiloissa - ei ole minkäänlaista supistusta tms. vaan ne ovat kuviosta 2 näkyvään tapaan täysin pystysuorat. Kukin ulosottoelin 34 koostuu kahdesta syöttö-telasta 36 ja 37, joiden ulkokehällä on useita siivekkeitä 38 ja joita pyöritetään vastakkaisiin suuntiin. Näiden kahden syöttötelan 36 ja 37 väliin jää kuljetus-rako 39, jonka läpi siivekkeet 38 voivat kuljettaa jäteainesta alaspäin. Kuljetusraon 39 sulkee sen alapäästä lyöntitela 40, joka on varustettu vasaroilla 41, joiden säteen suunnassa ulommassa reunassa on melamaiset pääte-osat 42. Molemmat syöttötelat 36 ja 37 yhdessä lyönti-telan 40 kanssa peittävät näin ollen piirustuksen tasoon nähden muodoltaan pitkänomaisen siilon 26 piirustuksen tasoon nähden kohtisuoran alisen poikkileikkauksen olennaisesti täydellisesti. Syöttötelojen 36 ja 37 välisestä kuljetusraosta 39 saapuvaan höytälemuotoiseen jäte-ainekseen tarttuvat lyöntitelojen 40 vasarat 41 ja heittävät sen kuvioon 2 piirretyn nuolen 43 suunnassa kuohkeassa muodossa hihnakuljettimelle 35.

Tavallisesti kaikki yksityisten siilojen 26 ulosottoelimet 34 toimivat yhtä aikaa ja ottavat siten yksityisistä siiloista 26 ulos jäteainesta, joka putoaa hihnakuljettimelle 35. Niin kuin ilman muuta on ilmeistä, tällöin hihnakuljettimella 35 on kaikista siiloista 26 peräisin olevia kerroksia ja siten, ottaen huomioon yksityisten siilojen 26 toisiinsa nähden siirtyneen täytön, saavutetaan jäteaineksen sekoittuminen sillä tavoin, että aikaisemmin saapunutta jäteainesta koko ajan joutuu yhteen myöhemmin saapuneen jäteaineksen kanssa niin että jäteaines siten tulee homogenisoiduksi ja hiili- ja vastaavasti sideainepitoisuudeltaan tasoitetuksi. Jos nyt kaikki 68040 13 ulosottoelimet 34 pannaan yhtä aikaa käyntiin, niin hihna-kuljettimella 35 - lyhyen käynnistystauon kuluttua - tulee olemaan 15 - siilojen 26 lukumäärää vastaavasti - toisiinsa jo osaksi sekoittunutta kerrosta, jolloin jäteaineksen poikkileikkaus täten sisältää ainesta esimerkiksi neljästätoista verkkohäkistä. Viimeksimainitut sisältävät 3 esilläolevassa tapauksessa kukin noin 5 m jäteainesta, kun taas välisäiliön 4 kokonaistilavuus on noin 70 m3.

Tämä merkitsee noin 225 kg höytälesisältöä siiloa kohti, niin että siilot yhteensä sisältävät noin 3,6 tonnia jäteainesta. Kun karkeamyllyn 1 läpäisykyky on noin 410 kg/h, niin kaksivuorokäytössä on taloudellisesti mahdollista käsitellä päivää kohti noin 7,5 tonnia jäteainesta, jolloin hienomyllyn 7 läpäisykyvyn täytyy olla vähintään yhtä suuri. Niin kuin käytäntö on osoittanut, tällaisilla läpäi-symäärillä voidaan saada homogenisoitua, hienoksi jauhettua jäteainesta, jonka hiilipitoisuus vaihtelee ainoastaan 4 ja 5 %:n välillä.

Tässä yhteydessä tähdennettäköön vielä sitä, että päinvastoin kuin edellä mainitun brittiläisen patenttijulkaisun 14 89 797 mukaisessa laitoksessa, keksinnön mukaisessa laitoksessa käy päinsä käsitellä tietty määrä mineraalikuitu jäteainesta, joka sisältää karkaisematonta sideainetta. Päivää kohti käsitellyn jäteainesmäärän ollessa esimerkkinä mainitut 7,5 tonnia, voidaan tämän mukaan ongelmitta karkeamyllyyn 1 syöttää sekaan noin 400-500 kg karkaisematonta sideainetta sisältävää mineraalikuitu-jätettä vastaavasti annosteltuna, ilman että takertumisia esiintyy.

Hihnakuljettimella 35 - kuten edellä on mainittu - jo sekoitettuna oleva jäteaines kuljetetaan piirustuksen mukaisessa sovellutusmuodossa pois vasemmalle ja luovutetaan kuljettimelle 44, joka puolestaan jättää sen pa-lautus-kuljetusputken 46 luovutuskammioon 45. Palautus- 68040 14 johto 46 johtaa lisä-ulosottosiilon 48 täyttöpäähän 47. Täyttöpää 47 on täyttövaunua 27 vastaavasti varustettu imutuulettimella kuljetusilmavirran kehittämistä varten palautusjohtoon 46 ja seuiarummulla siihen toimitetun jäteaineksen erottamista ja tiivistämistä varten. Täyt-töpään 47 seularummun läpi kuljetusilman mukana kulkenut pöly johdetaan pölynpoistojohtoa 49 myöten pölynpoisto-laitteeseen 50. Pölynpoistolaitteisiin 30 ja 50 pölyn-poistojohtoja 29 ja 49 myöten tuleva tomu voidaan kuljettaa numerolla 51 merkittyä syöttöjohtoa myöten hienomyl-lyyn 7, niin että kaikki koko laitoksen alueelta kertynyt pöly tulee pois imetyksi ja myös viedyksi talteen otettavaksi. Pölynpoistolaitteista 30 ja 50 saatu tomu voidaan kuitenkin myös mukavasti pakata säkkeihin ja viedä käsin hienomyllyyn 7 tai pneumaattisen kuljettimen 15 keräys-suppiloon 16.

Ulosottosiilo 48 on esimerkkitapauksessa täysin samanlainen kuin jokainen siilo 26 ja alaosastaan varustettu samanlaisella ulosottoelimellä 34. Ulosottoelimen 34 kautta perusteellisesti sekoitettu jäteaines joutuu hih-nakuljettimelle 5, siltä hihnaku1jettimelle 6, ja vihdoin hienomyllyyn 7. Ulosottoelinten 34 telojen 36, 37 ja 40 kierroslukua sekä hihnakuljetinten 35, 44, 5 ja 6 kulku-nopeuksia ohjataan piirustuksessa lähemmin selittämättömällä tavalla valokennoilla hihnakuljetinten osalta ja täyttötason havaitsimilla siiloissa, häiriöttömän, jatkuvatoimisen ulosoton aikaansaamiseksi ilman tukkeutu-misilmiöi tä.

Syöttämällä hienomyllyä 7 keskisestä pölynpoistolait-teesta 23 sekä pölynpoistolaitteista 30 ja 50 ja varsinkin karkean tavaran erottimen 11 poistosta 17, saadaan aikaan ajallisesti aikaisemmin syötetyn jäteaineksen li-säsekoittuminen ajallisesti myöhemmin syötetyn jäteainek-sen kanssa ja siten vielä pitemmälle menevä homogenisoituminen jäteaineksen hiilipitoisuuden yhdenmukaisen tilas 68040 15 tollisen keskiarvon aikaansaamiseksi mitattuna lukuisista yksityisistä verkkohäkeistä, joiden sisältö on syötetty karkeamyllyyn 1. Sulatteessa esiintyy näin ollen jäteainesta, jonka hiukkaskoko on varsin yhdenmukainen ja hiili-pitoisuus varsin yhdenmukainen, niin että saadaan aikaan jäteaineksen moitteeton sekoittuminen sulatteeseen ja sulatteen hiilipitoisuuden hieno-ohjaus käy ongelmattomasti päinsä huolimatta sulatteen "jäykkyydestä". Tätä hiilipitoisuuden säätelyä helpottaa paitsi se, että hiili-pitoisuuden vaihtelun laajuus jäteaineksessa olennaisesti alenee, myös se, että hiilipitoisuuden muutokset siilojen 26 keskiarvon vähitellen noustessa tai laskiessa vähitellen esiintyvät vain vähitellen, tietyssä määrin tasaisena, pehmeänä käyränä.

Claims (13)

68040

1. Menetelmä laadultaan vaihtelevan mineraalikuitujätteen käsittelemiseksi, varsinkin sen uudelleenkäyttöä varten, jonka mukaan tietyissä tapauksissa ainakin osaksi laattojen, rullien tai sen tapaisten muodossa esiintyvä jäteaines esipienennetään ja jauhetaan, tunnettu siitä, että jäteaines ennen jauhatusta homogenisoidaan sillä tavoin, että myöhemmin syötetty jäteaines sekoittuu aikaisemmin syötetyn jäteaineksen kanssa, jolloin homogenisoiva sekoittaminen suoritetaan jäteaineksen välisäilytyksen aikana jäteaineksen laatassa tai sentapaisessa olevan sidoksen hajottamisen jälkeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välivarastoitu jäteaines sekoittamisen jälkeen otetaan ulos jatkuvatoimisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisähomogenisoimisen aikaansaamiseksi hienoksijauhetusta jäteaineksesta erotetaan ylisuuret rakeet ja palautetaan uudelleen jauhatukseen yhdessä tuoreen jäteaineksen kanssa.

4. Laitos laadultaan vaihtelevan mineraalikuitujätteen käsittelemiseksi, varsinkin sen uudelleenkäyttöä varten, johon laitokseen kuuluu vähintään yksi karkeamylly ja vähintään yksi hienomylly sekä vähintään yksi karkeamyllyn jälkeen sovitettu välivarasto jäteainetta varten, tunnettu siitä, että välivarastoon (4) kuuluu laite myöhemmin syötetyn jäteaineksen sekoittamiseksi aikaisemmin syötetyn jäteaineksen kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitos, tunnettu siitä, että välivarasto (4) koostuu useista yksityisistä siiloista (26), joihin liittyy mieluimmin yhteinen syöttölaite (kuljetusputki 2, täyttövaunu 27), jolla jäteaines voidaan viedä siiloihin (26) ajallisessa perättäisjärjestyksessä toiseen toisensa jälkeen, ja että siiloihin 17 68040 (26) kuuluu mieluimmin samoin yhteinen ulosottolaite (33), jolla jäteaines voidaan ottaa ulos useista siiloista (26) aineksen syöttöön nähden erilaisessa ajallisessa aikajärjestyksessä, varsinkin yhtäaikaisesti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitos, tunnet-t u siitä, että siilot (26) on muodostettu yhdensuuntaisiksi kuiluiksi, joissa on ainakin likimäärin yhdensuuntaiset kuilun seinät.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laitos, tunnettu siitä, että siilojen (26) avointa yläsivua myöten voidaan ajaa täyttövaunua (27), johon voidaan johtaa pienennettyä jäteainesta Karkeamyllystä (1), etenkin pneumaattista kuljetusjohtoa (2) myöten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitos, tunnet-t u siitä, että täyttövaunuun (27) kuuluu laite ilman erottamiseksi siihen toimitetusta jäteaineksesta.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laitos, tunnettu siitä, että täyttövaunuun (27) liittyy pölyn-poistojohto (29) erotetun ilman mukanaan kuljettaman pölyn johtamiseksi pölynpoistolaitteeseen (30).

10. Jonkin patenttivaatimuksista 5-9 mukainen laitos, tunnettu siitä, että jokaisen siilon (26) alapäähän on sovitettu pyörivät ulosottoelimet (34) ulosottolaittaan (33) osana.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitos, tunnet-t u siitä, että keskinen lyöntitela (40) ja sen kanssa symmetrisinä lyöntitelan (40) yläpuolella olevat vähintään kaksi syöttötelaa (36, 37) on sovitettu ulosottoelimiksi (34) . 18 68040

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että siilojen (26) alapuolella on vähintään yksi hihnakuljetin (35) siiloista (26) ulosotetun jä-teaineksen yhteisesti pois kuljettamiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 5-12 mukainen laitos, tunnettu siitä, että siihen kuuluu erillinen ulos-ottosiilo (48), johon voidaan syöttää ulosottolaitteiden (33) yksityisistä siiloista (26) yhteisesti ulosottamaa jäteainesta. 68040