FI67928C - Friktionsdrivmekanism foer omvandling av en roterande roerelsetill en axialroerelse eller omvaent - Google Patents

Description

ΓΛ, KUULUTUSJULKAISU B 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 6792 8 C ^ Fator*'iti ny:.1.-.2 tty 10 C6 1905

Vr^^y Patent neddelat (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 F 16 H 19/00 g y Q |^| I _ pf A Q (21) Patenttihakemu* — Patentansökning 782572 (22) HakembpSIvS — AnsBknlngadag 23-08.78 (23) Alkup&ivfi— Glltighetsdag 23*08.78 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offentllg 25.02.79

Patentti- ja rekisterihallitus Ndhtfväktlpanon |a kuul.julkalsun pvm.- „0 no .

Patent* och registerstyrelsen ' 1 Ansttkan utlagd och utl.skriften pubiicerad 2o. 02.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 24.08.77 Tanska-Danmark(DK) 3761/77 (71)(72) John Rasmussen, No. 21 fllrnebakken, 2840 Holte,

Ole Hauberg, No. 16 Strandhtfjsvej, 2920 Charlottenlund, Tanska-Danmark(DK) (74) Oy Kolster Ab (54) Kitkakäyttömekanismi pyörivän liikkeen muuttamiseksi aksiaaliseksi liikkeeksi tai päinvastoin - Friktionsdrivmekanism för omvandling av en roterande rörelse tili en axialrörelse eller omvänt

Keksintö koskee kitkakäyttömekanismia pyörivän liikkeen muuttamiseksi aksiaaliseksi liikkeeksi tai päinvastoin, mikä mekanismi käsittää käyttöosan tai kuormituksen kanssa yhdessä toimivan kitkalaitteen, johon sisältyy sileä akseli ja vähintään kaksi aksiaalisesti vastakkain siirrettyä sarjaa kitkakappaleen rullia, joista kummassakin on neljä rullaa, jotka on oleellisesti tasaisesti jaettu akselia ympäröivään pitimeen akselin ympäri, sen kanssa ulkopuoliseen kitkakosketukseen ja sijoitettu kääntyvästä geometristen akseliensa ympäri joilla geometrisillä akseleilla on sama kaltevuus akselin geometrisen akselin suhteen, mutta ne eivät kuitenkaan leikkaa viimeksi mainittua geometrista akselia, jolloin kummankin kitkakappalerullasarjän ja akselin väliset kosketuskohdat pysyvät oleellisesti samassa akselin geometrista akselia vastaan kohtisuoraan olevassa tasossa, ja jolloin mainittu pidin on tehty kaksiosaiseksi, joista kummassakin on mo- 2 67928 lemmista rullasarjoista kaksi kitkakappalerullaa ja välineet kummankin pitimen yhteen kiristämiseksi riittävällä kiristyksellä kitkakosketuksen varmistamiseksi kitkakappalerullien ja akselin välillä.

Käyttöosan kiertoliikkeen muuttaminen kuormituksen aksiaaliseksi liikkeeksi tapahtuu useimmiten käyttömekanismin avulla, jotka toimivat ruuvimutteriperiaatteella, so. kahden osan välisellä kierrekytkennällä, joista toinen voi liikkua aksiaalisesta ja toinen voi pyöriä. Ns. rullaruuvissa liikutetaan esim.rullia, jotka on varustettu kierteillä ja kiinnitetty rullien pitimeen, keskeisen kierrekaran ympäri, jonka kierteillä on sama nousu kuin rullien kierteillä. Rullien pidin liikkuu tavallisen mutterin tapaan karaa pitkin, kun sitä kierretään tämän ympäri, ja kara on kiinnitetty niin että se ei voi pyöriä.

Mikäli rullien pitimen pyörimisen aikana estetään se aksiaalinen liike, niin kara suorittaa aksiaalisen liikkeen. Jos päinvastoin karaa pyöritetään ja rullien pitimen pyöriminen estetään, niin joko rullien pidin tai kara suorittaa aksiaalisen liikkeen, kun toisen osan aksiaalinen siirtyminen estetään.

Mikäli järjestelmä ei ole aksiaalisesti itselukittuva, voidaan toisen osan aksiaalinen liike lisäksi muuttaa toisen osan pyörimiseksi.

Rullaruuvilla on siis samat liikkumismahdollisuudet kuin tavallisella ruuvi-mutterikytkyeellä, mutta voimansiirtomekanis-mina sillä on paljon vakavia haittoja samoin kuin ruuvi-mutterikytkyeellä. Ensiksikin on hyvin vaikeaa saada aikaan tavallinen aksiaalinen tiivistys kierrekaran ympärillä ja toiseksi pitempien kierrekarojen valmistus on hyvin kallista. Lisäksi kierteen nousu määrää kertakaikkisesti voimansiirtomekanismin välityssuhteen, joka siis on muutettavissa vain kierrekaran ja mutterin tai rul-laruuvin aivan uudella yhdistelmällä, joten tällä tavalla ei voida toteuttaa vaihtoa portaattomasti säädettävällä välityssuhteella.

Mm. tanskalaisesta patenttijulkaisusta n:o 105 376 ja tanskalaisista kuulutusjulkaisusta n:ot 134 498 ja 134 528 tunnetaan kitkakäyttömekanismit, joissa on saavutettu parannus verrattuna ruuvi-mutterijärjestelmään siten, että sileä akseli on sijoitettu kitkakosketukseen kolmen tai neljän perättäisen, aksiaalisesti siirretyn rullakappaleen kanssa, jotka ovat akselia ympäröiviä sisärenkaita kuulalaakereissa, joiden ulkorenkaat on kiinnitetty kuula- 67928 keri-istukoihin yhteisessä pitimessä siten, että jokainen sisärengas jolla on oltava suurempi sisähalkaisija kuin akselin ulko-halkaisija, kun pidintä pyöritetään akselin ympäri, suorittaa ruu-viviivamaisen kiertymisen akselilla samassa suunnassa ja yhdenmukaisella nousulla kaikkien sisärenkaiden kohdalla. Näillä tunnetuilla kitkakäyttömekanismeilla on kinemaattisesti samat liikkumismahdollisuudet kuin ruuvi-mutterijärjestelmällä.

Näissä tunnetuissa rakenteissa on käytettävä kuulalaakereita, joilla on erikoishiotut sisärenkaat, joilla siis on oltava sisähalkaisi ja, joka onäiselin ulkohalkaisijaa suurempi, minkä vuoksi ei voida käyttää tavallisia kuulalaakereita. Kun lisäksi laakerei-den tasaisen kuormituksen saavuttamiseksi on käytettävä kolmea laakeria, jotka asian luonteesta johtuen on siirrettävä aksiaalises-ti, kohdistuu akseliin kustakin laakerista tulevan, yksipuolisen kosketuspaineen takia väistämättäiaivutusrasituksia, jotka saavat aikaan muodonmuutoksia, jotka voivat aiheuttaa huonomman tiivistyksen ja kääntöliikkeen kiihdytyksen ja joita ei voida kokonaan poistaa edes laakereiden hyvin tiiviillä asennuksella.

Lisäksi näissä tunnetuissa rakenteissa on mahdollista käyttää vain osittain hyväksi laakereiden aksiaalista kuormituskapasiteet-tia. Laakeritoleransseista johtuen soidaan käytännössä saavuttaa kuormituksen kohtalaisen tasainen jakaantuminen vain käyttämällä kolmea laakeria, joista kaksi tasaavat kosketuspaineen akselilla kolmannesta. Kun laakereita on enemmän kuin kolme, syntyy sitä vastoin kuormituksen yhä epätasaisempi jakaantuminen, mikä asettaa suhteellisen alhaisen ylärajan aksiaaliselle kokonaiskuormitukselle, joka voidaan sallia tällaisessa rakenteessa.

Amerikkalaisista patenttijulkaisuista n:o 3 272 021 ja 3 981 203 tunnetaan johdannossa mainittua tyyppiä olevat rakenteet, joilla vältetään aksiaalisesti siirrettyjen laakereiden aiheuttamat ongelmat. Näissä tunnetuissa rakenteissa on rullakappaleiden kaksi aksiaalisesti siirrettyä ryhmää asennettu yhteiseen, kaksiosaiseen pitimeen siten, että kummankin ryhmän rullakappaleet ovat ulkopuolisessa kitkakosketuksessa akselin kanssa tämän yhdessä ja samassa säteistasossa. Vaadittu kitka saavutetaan siten, että pitimen kaksi osaa, joiden keskinäinen aksiaalinen siirtyminen on estetty, on kiristetty yhteen jousilla esijännitettyjen pulttien avulla, jotka on toisen pidinosanporausten kautta ruuvattu toisen pidinosan kierrereikiin.

4 67928

Amerikkalaisen patentin nso 3 272 021 mukaisessa rakenteessa on tällaisten jousilla esijännitettyjen pulttien avulla, jotka kiristävät yhteen kaksi pidinosaa käytcömoottoriin kytketyn, pyörivän akselin yhteydessä, saavutettu mahdollisuus rullakappaleiden pitimen akselilla aksiaalisesti tapahtuvan liikkeen jarruttamiseksi muotoilemalla tämä osilla, joilla on eri suuruinen läpimitta, ja välissä olevalla, kartiomaisella osalla, jossa akselin läpimitta kasvaa asteittain. Kun pidin liikkuu akselin kasvavan läpimitan suunnassa, tulevat kaksi pidinosaa pakotetuiksi hieman pois toisistaan, ja johtuen jousiesijännityksestä tapahtuu tällöin rullakappaleiden ja akselin välisen kitkan voimakas kasvu. Määrätyssä rakenteessa on tällöin mahdollista akselin sopivan muotoilun avulla saavuttaa kitkan tietty sovitus halutun aksiaalisen kuor-mituskyvyn mukaan. Tämä mahdollisuus on kuitenkin saavutettu eri-koismuotoisen akselin kustannuksella, joka tekee rakenteen kalliimmaksi, ja rullakappaleiden ja akselin välisen kitkan määräävät ainoastaan niiden pulttien esijännitysjouset, jotka kiristävät yhteen kaksi pidinosaa sekä akselin ko. muoto, niin että määrätyllä rakenteella ei ole mahdollista saavuttaa sovitusta ehdollisen aksiaalisen kuormituskyvyn mukaan.

Pitäen lähtökohtana johdannossa mainittua tyyppiä olevaa kitkakäyttömekanismia on keksinnön tavoitteena sellaisen rakenteen kehittäminen, jossa rullakappaleiden ja akselin välinen kitka on automaattisesti sovitettu esiintyvän aksiaalisen kuormituksen mukaan käyttämättä jousiesijännitystä tai erikoismuotoista, porrastettua akselia, joka edellyttää oleellisen säteittäisen pe-räänantavuuden kahdelta pidinosalta.

Mainituissa kiristysvälineissä on vastaavat osat, jotka on yhdistetty niveltyvästi kumpaankin pitimeen siten, että ne voivat tähän verrattuna kääntyä vastaavan kääntöakselin ympäri poikittain akselin geometriseen akseliin nähden, jolloin vain toinen mainituista kääntöakseleista tai pitimistä on kiinnitetty käyttöosien tai kuormituksen suhteen, kun taas toista akselia tai toista pi-dintä ei ole yhdistetty kiinteästi käyttöosiin tai kuormitukseen, jolloin aksiaalisen kuormituksen puuttuessa mainittujen kiristys-välineiden asento on neutraali, jossa asennossa molemmat mainitut kääntöakselit ovat oleellisesti samassa, akselin geometrista akselia vastaan kohtisuorassa tasossa, kun taas aksiaalisen kuormi- il 5 67928 tuksen läsnäolo kääntää kiristysvälineet mainitusta neutraalista asennosta niin, että kahden pitimen välinen etäisyys pienenee, ja kitkakappalerullien ja akselin välinen kitka täten lisääntyy.

Tällaisen yksinkertaisen yhteenkiristysmekanismin avulla saavutetaan edullisella tavalla rullakappaleiden ja sileän akselin välisen kitkan automaattinen, kuormituksesta riippuvainen säätö, joka akseli tässä tapauksessa on lieriömäinen ilman muutoksia poikkileikkauksessa.

Eräässä parhaana pidetyssä toteutusmuodossa kiristysväli-neitten mainitut kaksi osaa muodostuvat kahdesta ikeestä, jotka molemmat on sijoitettu siihen kuuluvan pitimen ulkosivulla sijaitsevaan koverrukseen ja jotka ikeet on yhdistetty pulteilla, jotka ulottuvat vastakkaisten reikien kautta toiseen mainituista ikeis-tä ja molempaan pitimeen ja jotka on kierretty toisessa ikeessä sijaitseviin kierrereikiin pulttien ja pitimen välisen etäisyyden ollessa tarpeeksi suuri, jotta kääntyminen neutraalista asennosta olisi mahdollinen.

Tällaisen kitkakäyttömekanismin toteutusmuodossa kunkin ko-verruksen pohja ja siihen kuuluvan ikeen tätä pohjaa kohti oleva sivu on muodostettu siten, että ies pääsee pyörimään koverruksen suhteen, mutta ei pääse liikkumaan aksiaalisesti ko. pitimeen nähden.

Jos akseli on tässä toteutusmuodossa yhdistetty pyörivän käyttöosan kanssa, niin kuormitus, joka on saatava suorittamaan aksiaalisen liikkeen, kytketään siis vain toiseen pidinosaan. Kuormituksesta johtuen tapahtuu pieni aksiaalinen siirtyminen kahden pidinosan välillä, jolloin nämä saranaliitoksesta johtuen tulevat puristetuiksi tiukemmin yhteen akselin ympärillä, jolloin tämän yhteen puristuksen ja siten kitkan suuruus on riippuvainen kuormituksen suuruudesta. Näin voidaan yhdellä ja samalla rakenteella saavuttaa sekä melko suuri aksiaalinen kuormituskyky että se etu, että pienemmällä kuormituksella automaattisesti tulee säädetyksi suhteellisesti pienempi kitka, joka rasittaa rullakappaleita vähemmän .

Toinen mahdollisuus on toisen pidinosan kytkeminen pyörivään käyttöosaan ja sen aksiaalisen liikkeen estäminen, kun taas kuormitus on yhdistetty akselin kanssa, jolloin kuormitus kohdistaa toiseen pidinosaan lyhyen aksiaalisen siirron suhteessa käyttöosaan kytkettyyn, aksiaalisesti liikkumattomaan pidinosaan, jolloin sa- 6 67928 maila tavalla saavutetaan kahden pidinosan yhteen kiristys, joka on riippuvainen kuormituksesta.

Jos kitkakäyttömekanismia käytetään voiman siirtona käyttö-osan, joka suorittaa aksiaalisen liikkeen ja kuormituksen välillä, jonka on suoritettava pyörivä liike, saavutetaan aivan vastaavalla tavalla automaattinen, kuormituksesta riippuvainen esikiristys, koska käyttöosa ja kuormitus kytketään vastaavasti toiseen pidin-osaan ja sileään akseliin tai päinvastoin.

Parhaana pidetyn toteutusmuodon toisessa muodossa saavutetaan samalla tavalla automaattinen, kuormituksesta riippuvainen esikiristys, mutta ilman kahden pidinosan välistä aksiaalista siirtoa, siten, että sen ikeen, joka muodostaa niiden kiristys-välineiden geometrisen akselin, jotka on määritetty käyttöosien kuormituksen suhteen, ja kyseisen koverruksen pohjan väliin on sovitettu laakeri, jotta ikeen rajoitettu, aksiaalinen siirtyminen koverruksessa olisi mahdollista, ja että siinä en välineitä, joilla estetään molempien pitimien aksiaalinen siirtyminen suhteellisesti toisiinsa nähden.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää perspektiivikuvantoa keksinnön mukaisen kitkakäyttömekanismin eräästä toteutusmuodosta, kuviot 2 ja 3 esittävät vastaavasti sivu- ja poikkileikkaus-kuvantoa kuvion 1 näyttämästä toteutusmuodosta ja kuvio 4 esittää sivukuvantoa toisesta toteutusmuodosta.

Kuviot 1-3 näyttävät kitkalaitteen käytännön toteutusmuodon keksinnön mukaisessa kitkakäyttömekanismissa, jossa sileää akselia 4 ympäröi rullakappaleiden pidin, jossa on kaksi pidintä 5 ja 6, joiden toisiaan kohti olevissa, oleellisen tasaisissa pinnoissa on tehty vastakkaiset, pitkittäiset syvennykset akselia 4 varten ja tässä tapauksessa pinnat ovat akselin 4 aksiaalitasossa. Pidin-osien 5 ja 6 jyrsityissä urissa 7 on laakeroitu kahteen rullakappa-leryhmään kuuluvat, yhdenmukaiset rullat 8 pyörivästi siten, että niiden geometriset akselit ovat vinosti suhteessa akselin geom. akseliin eivätkä leikkaa tätä. Jos ajatellaan pidintä 5, 6 pyöritettynä suhteessa akseliin 4, suorittavat rullat 8 ruuviviivan muotoisen kiertymisliikkeen akselin pinnalla. Jos estetään akselin 4 pyöriminen sekä pitimen 5,6 aksiaalinen siirtyminen, niin pitimen il 7 67928 5,6 pyöriminen saa aikaan akselin 4 aksiaalisen siirtymisen ja päinvastoin. Jos estetään pitimen 5,6 pyöriminen ja akselin 4 aksiaalinen siirtyminen, niin akselin 1 pyöriminen saa aikaan pitimen 3 aksiaalisen siirtymisen ja päinvastoin.

Tällaisella kitkalaitteella on siis kinemaattisesti samat liikkumismahdollisuudet kuin tavallisella ruuvi-mutteri-järjestelmällä.

Rullien 8 pyörivä laakerointi suhteessa pidinosiin voidaan saavuttaa kiinteillä akselitapeilla olevilla, kiinteillä rullilla laakeroimalla akselitappien päät pitimen kuulalaakereihin. Yksinkertaisempi ja halvempi muoto, jossa on vähemmän kuulalaakereita, saavutetaan kuitenkin siten, että itse rullat ovat ulkokehiä kuu-lalaakereissa, joiden sisäkehät istuvat kiinteästi akselitapeilla, jotka on yhdistetty pitimen kanssa. Molemmissa tapauksissa käytetyt kuulalaakerit voivat olla vakiokuulalaakereita, joiden koko ei ole riippuvainen akselin 4 ulkohalkaisijasta.

Kussakin rullarymässä on näytetyssä tapauksessa neljä rullaa 8, jotka, kuten on mainittu, voivat olla ulkokehiä vakiokuulalaake-reissa, joiden sisäkehät istuvat kiinteästi ei-näytetyillä akseli-tapeilla, jotka on kiinnitetty pitimissä 5 ja 6 oleviin tappien porauksiin 9.

Kaksi pidintä 5 ja 6 pidetään yhteen kiristettyinä kahden pultin 10 avulla, joilla näytetyssä toteutusmuodossa on päissä sisäpuolinen kuusioreikä ja jotka vastakkaisten porausten kautta, jotka ovat ikeessä 11 pitimen 5 ulkopuolella ja kahdessa pitimessä 5 ja 6, on kierretty kierreporauksiin, jotka ovat vastakkaisessa ikeessä 12 pitimen 6 ulkopuolella. Kuten kuviosta 2 käy parhaiten ilmi, on ikeillä 11 ja 12 tässä tapauksessa pyöristetty, oleellisen pyöreä poikkileikkausmuoto ja ne on sijoitettu uriin 13 ja 14, jotka on jyrsitty pitimiin 5 ja 6 sopivilla, pyöristetyillä pohja-pinnoilla, niin että ikeet voivat pyöriä näissä urissa mutta niiden aksiaalinen siirtyminen suhteessa vastaaviin pitimiin on oleellisesti estetty.

Tämän yksinkertaisen yhteen kiristysmekanismin avulla saavutetaan edellä kerrotulla tavalla kitkalaitteen automaattinen kuormituksesta riippuvainen esikiristys kytkemällä vastaavasti akseli 4 ja toinen pidin 5 tai 6 käyttöosaan ja kuormitukseen tai päinvastoin, jolloin pulteilla 10 yhdistetyt ikeet 11 ja 12 toimivat 8 67928 sarjanivelenä, joka aksiaalisen voiman vaikutuksesta saa aikaan pitimien 5 ja 6 melko lyhyen aksiaalisen, keskinäisen siirtymisen suunnassa, jossa näiden osien välinen etäisyys pienenee, jolloin rullat 8 tulevat painetuiksi läheiseen kitkakosketukseen akselin 4 kanssa. Kuten nuoli 1 osoittaa kaaviomaisesti kuviossa 2, on näytetyssä toteutusmuodossa akseli 4 ajateltu kytkettynä pyörivään käyttöosaan ja pidin 5 oletettuun kuormitukseen 2, jota on siirrettävä aksiaalisesti nuolen 3 suuntaan. Sarananivelessä on siis vain pitimeen 5 kuuluva osa, so. ies 11, aksiaalisesti kiinteä suhteessa kuormitukseen.

Pitimien sopivan, edeltävän yhteen kiristyksen ansiosta mainittu aksiaalinen siirto on kuitenkin vain niin suuri, että akselin 4 ja kunkin rullaryhmän rullien 8 väliset kosketuskohdat ovat jatkuvasti oleellisesti samassa säteistasossa akselin kanssa.

Koska kosketuspaineet kunkin rullaryhmän rullissa 8 vaikuttavat akseliin 4 neljässä 90° verran erilleen erotetussa kosketus-pisteessä, ei akseliin 4 kohdistu taivutusrasituksia, jolloin käytännössä on mahdollista laajentaa kitkalaitetta niin, että rullaryhmiä on haluttu määrä, joka sopii yhteen vastaanotettavan aksiaalisen kuormituksen kanssa, jolloin kuitenkin, jos rullaryhmiä on suurempi määrä, on vastaavasti käytettävä useampia sarana-niveliä, jotka ovat esimerkkinä kuvattua tyyppiä, riittävän tehokkaan yhteen kiristyksen varmistamiseksi.

Kuvio 4 näyttää muunnoksen kuvioiden 1-3 näyttämästä toteutusmuodosta ja siinä on kaksi pidintä 5' ja 6', jotka ympäröivät sileää akselia 4' ja sisältävät kaksi rullaryhmää, kummassakin neljä rullaa 8' ja pitimet on kiristetty yhteen sarananivelen avulla, joka sisältää pultit 10', 11' ja 12'.

Tässä muunnoksessa on kuitenkin vältetty pitimien 5' ja 6' aksiaalinen siirtyminen suhteessa toisiinsa aksiaalisen kuormituksen aikana siten, että pitimiin 5' ja 6' jyrsityillä urilla 13' ja 14' on tasainen pohjapinta, kun taas ikeillä 11' ja 12' samoin kuin kuvioiden 2-4 toteutusmuodossa on pyöreä poikkileikkaus, ja lisäksi on toinen ies 12' kaaviomaisen kuvion mukaisesti kiinnitetty aksiaalisesti ja tämän ikeen ja vastaavan uran 14' pohjapinnan väliin on pantu laakeri, esim. neulalaakeriksi tehty rullaluisti 15' joka sallii pidinosan 6' rajoitetun, suhteellisen, aksiaalisen liikkeen suhteessa ikeeseen 12' sarananivelen kääntöliikkeen aikana.

Il 9 67928

Aksiaalisen voiman vaikutus saa tällöin aikaan molempien pitimien 5' ja 6' lyhyen, samanaikaisen aksiaalisen siirtymisen, jotka tällöin johtuen aksiaalisesti kiinnitetystä ikeestä 12' tulevat painetuiksi tiukemmin yhteen rullien 8' esikiristämiseksi kitka-kosketukseen akselin 4' kanssa.

Samoin kuin kuvioiden 1-3 toteutusmuodsssa voi akseli 4' nuolen 1' osoittamalla tavalla olla kytketty pyörivään käyttö-osaan. Kuvion 4 mukaisessa toteutusmuodossa symboolisesti näytetty kuormitus 2', jota on liikutettava nuolen 3' suuntaan, on kuitenkin kytketty vain neulalaakerin 15 kohdalla olevaan ikeeseen 12', kun taas viivan 16 mukaisesti pitimien 5' ja 6' aksiaalinen liike suhteessa toisiinsa on esitetty, esim. kytkemällä ne yhteiseen vääntiölaippaan.

Kun kitkalaitetta käytetään käyttömekanismina, on myös mahdollista kytkeä rullien pidin pyörivään käyttöosaan, joka on järjestetty aksiaalisesti liikkumattomasti ja jonka liike täten muuttuu akselin aksiaaliseksi liikkeeksi. Ensimmäinen aksiaalinen voimavaikutus, joka saa aikaan esikiristyksen rullien ja akselin välillä, saavutetaan tällöin automaattisesti rullien pitimen alkavalla pyörimisellä, mahdollisesti akselin aksiaalisen liikkeen heikon jarrutuksen yhteydessä. Kuvioiden 1-3 toteutus-muodossa, jossa esikiristys edellyttää aksiaalista siirtymistä kahden pitimen 5 ja 6 välillä, voidaan käyttöosa tässä tapauksessa yhdistää vain toisen pitimen kanssa kiinteästi. Kuvion 4 toteutusmuodossa on käyttöosa yhdistettävä rullien pitimen kanssa siten, että saavutetaan ikeen 12' aksiaalinen kiinnitys, mutta pitimien 5' ja 6' yhteisen ja yhdenmukaisen aksiaalisen siirtymisen on oltava mahdollinen.

Kuten edellä on osoitettu, voidaan periaatteessa kuitenkin myös käyttää aksiaalisesti liikkuvaa käyttöosaa, jonka liikkeen kitkalaite muuttaa pyöriväksi liikkeeksi.

Claims (6)

10 Patenttivaatimukset 6 7 9 2 8

1. Kitkakäyttömekanismi pyörivän liikkeen muuttamiseksi aksiaaliseksi liikkeeksi tai päinvastoin, mikä mekanismi käsittää käyttöosan (1,1‘) tai kuormituksen (2,2') kanssa yhdessä toimivan kitkalaitteen, johon sisältyy sileä akseli (4,4') ja vähintään kaksi aksiaalisesti vastakkain siirrettyä sarjaa kitkakappaleen rullia (8,8'), joista kummassakin on neljä rullaa, jotka on oleellisesti tasaisesti jaettu akselia ympäröivään pitimeen (5,6; 5'6') akselin (4,4') ympäri, sen kanssa ulkopuoliseen kitkakosketukseen ja sijoitettu kääntyvästi geometristen akseliensa ympäri, joilla geometrisillä akseleilla on sama kaltevuus akselin (4,4') geometrisen akselin suhteen, mutta ne eivät kuitenkaan leikkaa viimeksi mainittua geometrista akselia, jolloin kummakin kitkakappalerulla-sarjan (8,8') ja akselin (4,41) väliset kosketuskohdat pysyvät oleellisesti samassa, akselin (4,4’) geometrista akselia vastaan kohtisuoraan olevassa tasossa, ja jolloin mainittu pidin on tehty kaksiosaiseksi (5,6; 5'6'), joista kummassakin on molemmista rulla-sarjoista kaksi kitkakappalerullaa (8,8') ja välineet kummankin pitimen (5,6; 5'6') yhteenkiristämiseksi riittävällä kiristyksellä kitkakosketuksen varmistamiseksi kitkakappalerullien (8,8') ja akselin (4,4') välillä, tunnettu siitä, että mainituissa kiristysvälineissä on vastaavat osat, jotka on yhdistetty niveltyvästi kumpaankin pitimeen (5,6; 5'6') siten, että ne voivat tähän verrattuna kääntyä vastaavan kääntöakselin ympäri poikittain akselin (4,4') geometriseen akseliin nähden, jolloin vain toinen mainituista kääntöakseleista tai pitimistä on kiinnitetty käyttöosien (1,1') tai kuormituksen (2,2') suhteen, kun taas toista akselia tai toista pidintä ei ole yhdistetty kiinteästi käyttöosiin (1,1') tai kuormitukseen (2,2'), jolloin aksiaalisen kuormituksen puuttuessa mainittujen kiristysvälineiden asento on neutraali, jossa asennossa molemmat mainitut kääntöakselit ovat oleellisesti samassa, akselin (4,4') geometrista akselia vastaan kohtisuorassa tasossa, kun taas aksiaalisen kuormituksen läsnäolo kääntää kiristysvälineet mainitusta neutraalista asennosta niin, että kahden pitimen (5,6; 5'6') välinen etäisyys pienenee, ja kitkakappalerullien (8,8') ja akselin (4,4') välinen kitka täten lisääntyy. il 67928

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kitkakäyttömekanismir tunnettu siitä, että kiristysvälineitten mainitut kaksi osaa muodostuvat kahdesta ikeestä (11,12; 11',12'), jotka molemmat on sijoitettu siihen kuuluvan pitimen (5,6; 5'6') ulkosivulla sijaitsevaan koverrukseen (13,14; 13', 14') ja jotka ikeet on yhdistetty pulteilla (10,10'), jotka ulottuvat vastakkaisten reikien kautta toiseen mainituista ikeistä (11,11') ja molempaan pitimeen (5,6; 5',6') ja jotka on kierretty toisessa ikeessä sijaitseviin kierrereikiin pulttien (10,10') ja pitimen (5,6; 5',6') välisen etäisyyden ollessa tarpeeksi suuri, jotta kääntyminen neutraalista asennosta olisi mahdollinen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kitkakäyttömekanismi, tunnettu siitä, että kunkin koverruksen (13,14) pohja ja siihen kuuluvan ikeen (11,12) tätä pohjaa kohti oleva sivu on muodostettu siten, että ies pääsee pyörimään koverruksen suhteen, mutta ei pääse liikkumaan aksiaalisesti ko. pitimeen (5,6) nähden.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kitkakäyttömekanismi, tunnettu siitä, että sen ikeen (12’), joka muodostaa niiden kiristysvälineiden geometrisen akselin, jotka on määritetty käyttöosien (1,1') kuormituksen (2') suhteen, ja kyseisen koverruksen (14') pohjan väliin on sovitettu laakeri (15), jotta ikeen (12') rajoitettu, aksiaalinen siirtyminen koverruksessa (14') olisi mahdollista, ja että siinä on välineitä, joilla estetään molempien pitimien aksiaalinen siirtyminen suhteellisesti toisiinsa nähden. 12 67928

1. Friktionsdrivmekanism för omvandling av en roterande rörelse till en axialrörelse eller omvänt, vilken raekanism ornfattar ett med ett drivorgan (1,1') resp. med en belastning (2,21) sam-verkande friktionsaggregat, som innehäller en slät axel (4,41) och minst tvä axialt mot varandra förskjutna grupper friktions-rullkroppar (8,8'), med fyra rullkroppar i varje grupp, som är väsentligen jämnt fördelade i en omkring axeln belägen hällare (5,6; 5',6') runt axeln (4,4') i utvändig friktionskontakt där-med och vridbart anordnade runt sinä geometriska axlar, vilka geo-metriska axlar har samma lutning gentemot axeln (4,4') geometriska axel, men icke skär den sistnämnda axeln, varvid kontaktställe-na mellan rullkropparna (8,8') i varje grupp och axeln (4,4') väsentligen förblir i sammat mot axelns (4,4*) geometriska axel belägna normalplan, och varvid den nämnda hällaren utförts i tvä delar (5,6; 5'6') , vilka bäda omfattar tvä rullkroppar (8,8') frän vardera gruppen och medel för sammanspänning av vardera hällar-delarna (5,5; 5'6') med en tillräcklig spanning för säkerställan-de av friktionskontakten mellan rullkropparna (8,8') och axeln (4,4')» kännetecknad därav, att de nämnda sammanspän-ningsmedlen uppvisar motsvarande delar, som genom gängjärnsled förbundits med de bäda hällarna (5,6; 5'6') sä att de i förhällande härtill vridbara kring en motsvarande svängaxel tvärs emot axelns (4,4') geometriska axel, varvid endast en av de nämnda svängaxlar-na eller hällarna är fastsatta gentemot drivorganen (1,1') eller belastningen (2,2'), medan den andra geometriska axeln eller den andra hällardelen inte är fast förbunden vid drivorganen (1,1') eller belastningen (2,2'),varigenom i fränvaro av en axial belastning de nämnda sammanspänningsmedlen intar en neutral ställning, i vilken bäda nämnda svängaxlarna väsentligen befinner sig samma, mot axelns (4,4') geometriska axel belägna normalplan, medan i närvaro av en axial belastning sammanspänningsmedlen svängs ut frän sin nämnda neutrala ställning sä att avständet mellan de tvä hällare (5,6; 5'6') minskar, och friktionen mellan rullkropparna (8,8') och axeln (4,4') därigenom ökar.