FI67646B - Digitalt konvergeringsfoerfarande foer katodstraolsfaergbildroer - Google Patents

Description

I- rft1 .... KUULUTUSJULKAISU ,π,α, jSfjk W (11> utlAggningsskkift 676 4 6 (51) K*.«U/tat-Cl3 H O1) N 9/28 SUOMI—FINLAND (21) ρ·****»·»»"»—p*·**"·»»»"* 773913 (22) Hikmari^lhr· —AmOknkigadac 22.12.77 (23) AMcupftivt—GlMghatsdag 22.12.77 (41) Tultat julktekal — Blhrfc afwKRg 23.06.78

Patantt(.ja raktetorihallta* (44) (« kyyt^ta*-, ^m. - ’

Patent- och ragistarctymban AmBfaw «ttafd odi utLskrtfUn pabNcand -51 1 z ·04 (32)(33)(31) Pyritty mutoUum» B«iM prtocte* 22.12.76

Englanti-England(GB) 53583 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, New York 10504, USA(US) (72) Michael Henry Hallett, Chandlers Ford, Hampshire,

Brian Raymond Sowter, Winchester, Hampshire,

Michael James Heneghan, Winchester, Hampshire, Englanti-England(GB) (74) Oy Koister Ab (54) KatodisMdevärikuvaputkien digitaalien värikohdistusmenetelma -Digitalt konvergeringsförfarande för katodsträlsfärgbiIdrör Tämän keksinnön kohteena ovat parannukset katodisädeputken ohjauslaitteissa ja etenkin - mutta ei yksinomaan - deltatykkisen katodisädeputken kolmen värisuihkun ohjauslaitteissa.

Tarve saada katodisädeputken katselijalle vääristymätön kuva aiheuttaa ohjauslaitteiden suunnitelijalle vaikeuksia. Kuva muodostetaan pyyhkäisemällä elektronisuihkua putken pinnalla, joka voi olla kaareva mutta jonka säde ei ole sama kuin elektronisuihkun näennäinen säde. Yksisuihkuisessa kuvaputkessa tämä aiheuttaa tyynyvääristymän nimellä tunnettua ilmiötä, jossa kuva puristuu sisäänpäin reunojen keskikohdissa ja pitenee nurkissa. Koska yksi-suihkuisen putken tykki on putken keskiakselilla, tyynyvääristymä on symmetrinen kuvapinnan keskipisteen suhteen.

Kuvan vääristyminen pahenee kolmisuihkuisessa värikuvaputkessa, koska tykit ovat välttämättä erillään toisistaan ja jokainen väri aiheuttaa oman tyynyrasterinsa kuvapinnan eri kohtiin. Suihkut voivat, jos korjausta ei ole, kohdistua yhteen kuvapinnan keskellä olevassa yhdessä pisteessä, mutta suihkujen yhtäsuuri vaaka- ja pystypoikkeutus aiheuttaa suihkujen hajaantumisen sekä tyynyvääristymän eriytymisen.

2 67646

Ennen kuin katselija siis on kuvaan tyytyväinen, on korjattava kaksi vääristymää, ensin tyynynvääristymä ja sitten kolmen säteen kohdistaminen yhdeksi kuvaksi.

Sekä tyyny- että kohdistusvääristymä ovat hyvin tunnettuja tekniikassa, ja sekä yksiväristen että värikuvaputkien vääristymien korjaukseen on esitetty ja käytetty monia ratkaisuja. Kirjan "Colour Television Theoryr’, G,H, Hutson, kustantaja McGraw-Hill, Lontoo, luvut 6 ja 7 käsittelevät melko yksityiskohtaisesti kohdistusta ja rasterimuodon korjauspiirejä.

Monet vääristymän korjaukseen käytetyistä ratkaisuista perustuvat korjausaallonmuotoon, joka otetaan joko kenttä- tai juoya-poikkeutusyirrasta, joka säädetään potentiometrisarjalla mahdollisimman hyvän korjauksen aikaansaamiseksi, Korjausaalto tuodaan sitten kohdistuskelasarjaan, joka on useimmiten sijoitettu pääpoik-keutuskelojen tykkipuolelle. Vaikka analogiset korjausmenetelmät voivatkin saada aikaan tyydyttävän kuvan kuvapinnan keskelle ja sen suurelle alueelle, kuvapinnan reunojen viereinen osa on taipuvainen vääristymään kolmitykkisen värikuvaputken kuvien hajaantuessa, Tämä kuvaputken vääristymä saattaa olla hyväksyttävää koti-katselussa eikä se välttämättä ole helposti havaittavissakaan yli kahden metrin etäisyydeltä, mutta kun kuvaputkea käytetään aakkosnumeerisen tiedon esittämiseen, jolloin katselijana on näyttöpäätteen operaattori alle yhden metrin etäisyydellä päätteestä, reunaosien hajaantumisesta tulee tärkeä tekijä.

Digitaalitekniikan käyttöä vääristymän korjauksessa on esitetty brittiläisessä patentissa n?o 1 371 045, jossa tyyny- eli trapetsivääristymää korjataan askelrekisteristä dekooderin kautta saatavalla korjaussignaalilla, Tässä patentissa esitettyä menetelmää sovelletaan ainoastaan yksiväriselle katodisädekuvaputkelle, eikä sitä voida säätää kuvaputken ollessa käytössä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan katodisädeput-ken ohjauslaite, jossa on korjauskerroinsignaalin vähintään yhden poikkeutuskelasarjän omaavaan katodisädeputkeen tuova laite siten, että kukin korjauskerroinslngaali lasketaan korjaamaan putken suihkun tai suihkujen vääristymät pyyhkäistäessä tähän signaaliin liittyvää kuvapinnan aluetta, ja ohjauslaitteessa on lisäksi tiedontal-letuslaite, johon kuvapinnan kunkin alueen korjauskerroinsignaalit 67646 talletetaan digitaalisessa muodossa, sekä laite, jolla digi-taaliset korjauskerroinsignaalit luetaan digitaalisesta muistista pyyhkäistäessä ko, signaaleihin liittyviä kuvapinnan alueita ja jolla edelleen muunnetaan digitaalisignaali analogiseen muoto-toon ennen sen tuomista katodisädeputken poikkeutuskeloihin,

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi sen sopivimpia suoritusmuotoja selostetaan seuraavassa oheisten piirrosten avulla; joissa; kuviot la ja b yhdessä esittävät kolmisäteisen deltakatodi-sädeputken kohdistuksen vaiheita, kuvio 2 esittää lohkomuodossa sopivimman suoritusmuodon käyttämää ohjauslaitetta, kuvio 3 on kaavioesitys katodisädeputken kuvapinnasta, kuvio 4 esittää kuvion 2 laitteen muodostamien signaalien aallonmuotoja, kuviot 5 ja 6 esittävät kaaviomaisesti sopivimmassa suoritusmuodossa käytetyn digitaalimuistin sisältöä, ja kuvio 7 on lohkomuotoinen esitys laitteesta, jolla digi-taalitieto syötetään sopivimmassa suoritusmuodossa käytettyihin muisteihin.

Yleisesti ottaen katodisädeputken kuvapinta jaetaan useisiin vyöhykkeisiin - sopivimmassa suoritusmuodossa 64 vyöhykkeeseen ja kullekin vyöhykkeelle muodostetaan hienokorjausvirta, joka perusyaaka- ja peruspystykorjaussignaaliin lisättynä korjaa kaikki vääristymät. Hienokorjausvirtojen arvot talletetaan digitaalimuis-tiin. Muistin lukeminen on tahdistettu kuvaputken juova- ja kenttä-pyyhkäisyyn siten, että suihkun tai suihkujen kohdistuessa tiettyyn alueeseen tähän alueeseen liittyvä hienokorjausvirta -arvo luetaan muistista, tuodaan digitaalianalogiamuuntimeen (DAC), ja tuloksena oleva korjausvirta lisätään vaaka- ja pystysuoraan perus-signaaliin, joka tuodaan kuvaputken kohdistuskeloihin, Näin tapahtuu, kun katodisädeputkea ohjataan tuomalla virtoja poikkeutuskeloihin. Jos käytössä on sähköstaattinen poikkeutus- 67 64 6 järjestelmä, korjauskerrolnsignaali tuodaan tietenkin sähkö-stattisiin poikkeutuslevyihin,

Korjausvxrralla, voidaan korjata yksivärisen, yksisuihkui-sen kuvaputken tyynyvääristymä, mutta sopivimmassa suoritusmuodossa sillä korjataan kolmisuihkuisen deltatykkiväriputken kohdistus.

Sopivimman suoritusmuodon katodisädeputkea käytetään ATK-jär-jestelmään liitettävässä aakkosnumeerisessa näyttöpäätteessä, Katodisädeputki on päätteessä tulostuslaitteena, ja lisäksi päätteessä on järjestelmän syöttölaitteena toimiva näppäimistö. Päättessä voi myös olla valokynä, jolla vastataan kuvapinnalle tuleviin kysymyksiin osoittamalla sillä oikeaa vastausta. Operaattori käyttää näyttöpäätettä normaalisti vuoropuhelutoiminnassa, eli jokainen näppäimistöllä syötetty tieto saa kuvapinnalle aikaan vastauksen sekuntien pikemminkin kuin minuuttien kuluessa syötöstä. Operaattori katselee kuvapintaa normaalisti alle yhden metrin päästä, joten on ymmärrettävää, että kaikki näytön merkkien vääristymät aiheuttavat pian ärsyyntymistä.

Kuvioissa on samasta komponentista käytetty kaikkialla samaa viitenumeroa.

Kuviot la ja Ib yhdessä esittävät kaaviomaisesti deltatykki-järjestelmän kolmen elektronisuihkun suuntausta. Kuvio la esittää näitä kolmea tykkiä, 1 on sininen, 2 vihreä, 3 punainen, ja nuolet osoittavat kunkin suihkun suuntauksen liikesuuntaa.

Tasossa tarkasteltuna punainen suihku voi siis kulkea pitkin nuolta 5 ja sininen nuolta 7.

Suuntausvaiheet on esitetty kuviossa Ib, Ensimmäisessä vaiheessa kuvapinnalle tulee ainoastaan punaisella ja vihreällä suihkulla aikaansaatu hilakuvio. Kuvapinnalta valitaan yksi vyöhyke, jossa tutkitaan punaisen ja vihreän kuvion kohdistusta. Jos hajaantumista esiintyy, muodostuu korjausvirta, joka esim, kuviossa Ib siirtää vihreätä ja punaista suihkua kunnes ne osuvat toistensa kohdalle ja muodostavat keltaisen ristin. Seuraavassa vaiheessa näytetään hilakuvio sinisellä suihkulla. Jos hajaantumista esiintyy , siirretään sinistä joko ylös- tai alaspäin siten, että hilojen 5 67646 vaakaviivat tulevat samoille kohdille, Tämä on sinisiirros, joka tapahtuu pitkin kuvion la nuolta 6. Kun vaakaviivat ovat valkoiset, muodostetaan pikittäissiirtovirta, joka siirtää pystyviivoja kuvion la nuolta 7 pitkin. Oikein kohdistettu kuvio on tämän jälkeen valkoinen.

Korjausvirtoja muodostuu neljä kappaletta, nimittäin punasiir-ros, vihreän siirto, sinisiirto ja poikittaissiirto, kullekin kuvapinnan vyöhykkeelle, ja jokainen näistä on tuotava omaan kohdistus-kelaansa kun ko, vyöhykettä pyyhkäistään kolmella suihkulla.

Kuvio 2 esittää lohkomuodossa tämän vaatimuksen täyttävän suoritusmuodon ohjauslaitetta. Katodisädeputkessa (ei-esitetty) on deltajärjestelmässä kolme elektronitykkiä: punainen, vihreä ja sininen. Kuhunkin tykkiin liittyy yksi kohdistuskela (8, 9, ja 19), joka ohjaa siihen kuuluvan tykin pyyhkäisyä. Neljäs kohdistuskela 11 ohjaa elektronitykeistä tulevien kolmen säteen poikittaissiirtoa.

Digitaalimuistissa on digitaalimuodossa ne tiedot, joilla saadaan aikaan kaikkien kolmen värisuihkun kohdistusta ohjaava perussig-naali. Tässä signaalissa on kaksi komponenttia, vaakasuora (Ib) ja pystysuora (lv), ja se tuodaan samanlaisena punaisen, vihreän ja sinisen kohdistuskeloihin. Toisessa digitaalimuistissa 13 on ne tiedot, joilla saadaan aikaan kunkin kohdistuskelan (Ir, Ib, Ig ja II) korjausvirta, Tiedon lukua muisteista 12 ja 13 sekä kirjoittamista niihin ohjataan ohjauslogiikalla 14, jonka kahteen tuloon 15 ja 16 tuodaan tahdistussignaalit katodisädeputken juova-'- ja kenttä-pyy hkäisypiireistä.

Kuuteen digitaalianalogiamuuntimeen 17^-22 tulee digitaali-muistien lähtösignaalit, jotka muunnetaan analogisiksi virroiksi. DA-muuntimet 17 ja 18 muodostavat virrat, joista syntyy peruskohdis-tussignaali. DA-^muunnin 19 muodostaa punaisen korjausvirran, 20 vihreän korjausvirran, 21 sinisen korjausvirran ja 22 poikittais-siirtokorjausvirran.

6 6 7 6 4 6

Vahvistimeen 23 tulevat DA-muuntimien 17, 18 ja 19 signaalit, ja siitä saadaan punaisen kohdistuskelaan 8 tuotava signaali. Vahvistin 24 ottaa vastaan DA-muuntimien 17, 18 ja 20 signaalit ja muodostaa vihreän kohdistuskelaan 9 tuottavan signaalin. Vahvistin 25 ottaa vastaan DA-muuntimien 17,18 ja 21 signaalit ja muodostaa sinisen kohdistuskelaan 11 tuotavan signaalin. Vahvistin 26 ottaa vastaan DA-muuntimen 22 signaalit ja muodostaa poikittais-siirron kohdistuskelaan 11 tuotavan signaalin.

Sopivimmassa suoritusmuodossa katodisädeputken kuvapinta on jaettu 64 korjausalueeseen. Tämä on esitetty kuviossa 3, jossa alueet on numeroitu 00-07,10-17, 20-27, 30-37, 40-47, 50-57, 60-67 ja 70-77, Alueet on jaettu vaaka- ja pystysuoriin vyöhykkeisiin, Tässä suoritusmuodossa katodisäde pyyhkäisee kuvapintaa 384 kertaa kutakin kuvaa kohti, joten kutakin vaakavyöhykettä pyyhkäisee 48 juovaa ja kutakin pystyvyöhykettä pyyhkäistään yhdellä kahdeksasosalla kustakin juovapyyhkäisystä. Yhden kuvan pyyhkäisyyn kuluva aika on 16,6 ms, ja kuvan paluuaika on 0,3 ms.

Kuvio 4 esittää idealisoidussa muodossa kuvion 2 DA-muuntimilla aikaansaatuja virtasignaaleja. Signaali Ih esittää DA-muuntimen 17 lähtövirtaa. Tämä signaali muodostetaan kerran kutakin juovapyyh-käisyä kohti tuomalla 32 kahdeksan Bitin tavua DA-muuntimeen 17 aikavälillä t^.,.t^2.

Nämä 32 8 bittistä tavua talletetaan perussignaalimuistiin 12 (kuvio 2) ja niiden lukemista ohjataan ohjauslogiikalla 14 ja tahdistetaan tuloon 15 tulevalla juovapyyhkäisypulssilla. Kukin juova-pyyhkäisyn lopussa hetkellä t32 viimeinen tavu asettaa DA-muuntimen 17 virta-arvon seuraavan juovapyyhkäisyn alussa tarvittavaksi.

Vaakasignaali Ih (kuvio 4) jaetaan sen arvon näyttämiseksi, kun juova kulkee korjausalueiden kautta, ja tämä tapahtuu samoin kunkin pystyvyöhykkeen kaikille alueille.

Signaali lv (kuvio 4) on pystyvirran perussignaali, joka muodostetaan muuntimessa 18. Tämä signaali muodostetaan kerran kutakin kenttäpyyhkäisyä kohti toisella 32 kpl kahdeksanbittisen tavun sarjalla, joka on talletettuna perussignaalimuistissa 12. Tämän numerosarjan lukemista ohjataan ohjauslogiikalla 14 ja tahdistetaan tuloon 16 tulevalla kenttäpyyhkäisypulssilla. Samoin kuin 7 6 76 4 6 vaakasignaalissa, 32. tavu asettaa muuntimen 18 virran seuraavan kenttäpyyhkäisyn alussa tarvittavaan arvoon.

Koska lv:n muodostamiseen on 32 tavua, Iv:ssä tapahtuu neljä muutosta kullakin vaakavyöhykkeellä, joten muutokset tapahtuvat joka 12. juovalla. Ohjauslogiikka 14 varmistaa, että uusi pysty-signaalitavu luetaan perussignaalimuistista 12 kerran kahtatoista juovapyyhkäisyä kohti.

Kuvion 4 signaali Ie on esimerkki yhdestä virhesignaalista Ir, Ig, Ib tai II, jotka DA-muuntimet 19-22 muodostavat yhdelle vaakavyöhykkeelle. Tämä signaali muodostetaan kahdeksasta 6-bit-tisestä tavusta, jotka on talletettu virhesignaalimuistiin 13.

Kukin tavu liittyy vastaavan korjausalueen tarvitsemaan korjaus-virtaan ja luetaan muistista 13 ohjauslogiikan 14 ohjaamana, kun juovapyyhkäisy tulee tälle alueelle. Koska kussakin vaakavyöhyk-keessä on 48 juovaa, kukin yksittäinen signaali Ie muodostetaan 48 kertaa kullakin kenttäpyyhkäisyllä.

Virhesignaalitavujen muistista 13 lukemisen ajoitus on samanlainen kuin vaakasignaalin Ih tavujen lukemisessa muistista 12.

Koska nyt käytetään vain kahdeksaa tavua, ne ajoittuvat hetkiin t4, t8, tl2,tl6,t20,t24, ja t32. Hetkellä t32 luettu tavu asettaa Ie:n arvon seuraavaa bittipyyhkäisyä varten.

Hetkien t32 ja to väliset viivoitetut alueet signaaleissa Ih ja Ie osoittavat paluuaikaa, ja signaalin lv viivoitettu alue osoittaa kuvan paluuaikaa.

Tyypillisessä sovellutuksessa virran Ih amplitudi vaihtelee välillä O...140 mA ja virran Ie välillä +30...-30mA.

Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti perussignaalimuistin 12 sisältöä. Tässä muistissa on 64 8-bittistä paikkaa, jotka on jaettu kahteen 32 paikan osaan. H01...H32 ovat vaakasignaalia Ih koskevia tavuja, ja V01...V32 pystysignaaliin lv liittyviä tavuja.

Logiikka 14 ohjaa perussignaalimuistin lukemista siten, että HOI luetaan DA-muuntimeen 17 hetkellä t^, H02 hetkellä t2, jne.

VOI luetaan DA-muuntimeen 18 ensimmäisen juovapyyhkäisyn alussa ja V32 luetaan 372. juovapyyhkäisyn alussa.

Tavujen HOI, H16, H32, VOI, V16 ja V32 sisällöt on esitetty esimerkkeinä siitä, kuinka numerot voivat vaihdella muodostettaessa kutakin uutta signaalia IH ja lv.

8 67646

Koska signaalit Ih ja lv voidaan tavallisesti määrätä kullekin katodisädeputkelle valmistuksen aikana, signaalimuistin 12 sisältö määrätään myös valmistuksen aikana ja syötetään ohjaus-logiikalla 14. Tässä suoritusmuodossa ei odoteta operaattorin tarvitsevan muuttaa signaaleja Ih ja lv, joten tavujen H01...H32 ja V01...V32 muuttamislaitetta ei ole esitetty, vaikka kaikille ammattimiehille on seuraavan selostuksen lukemisen jälkeen selvää, kuinka tämä voidaan tehdä.

Tavujen arvot ykkösinä ja nollina riippuvat tietenkin kuvion 2 piirissä käytetyistä DA-muuntimista, ja vaikka sekä H32 että V32 on esitetty ykkösinä, DA-muuntimien 17 ja 18 näiden tulojen ohjaamina muodostamat virran riippuvat virtojen Ih ja lv maksimiarvoista.

Kuvio 6 esittää kaaviomaisesti virhesignaalimuistin 13 sisältöä. Tässä muistissa on 64 24-bittistä sanapaikkaa,joista kukin liittyy kuvapinnan vastaavaan alueeseen. Paikat on numeroitu kuviossa 00-07, 10-17,....,70-77 samoin kuin kuvion 3 kuva inta-alueet. Kukin sana-paikka on jaettu neljään 6-bittiseen tavuun, jotka liittyvät punaisen muuntimeen 19, vihreän muuntimeen 20, sinisen muuntimeen 21 ja poikittaismuuntimeen 22.

Muistin 13 lukemista ohjataan logiikalla 14 siten, että aina kun juovapyyhkäisy kohdistuu alueelle 00" luetaan sana 00. Ensimmäistä vaakavyöhykettä pyyhkäistäessä sanat 00...07 luetaan siis peräkkäin 48 kertaa. Toista vaakavyöhykettä pyyhkästäessä luetaan sanat 10...17 peräkkäin 48 kertaa jne. koko muistin läpi, kunnes viimeinen vaakavyöhyke pyyhkäistään ja sanat 70...77 luetaan.

Kuviossa 6 dm esitetty sanat 00, Oi, 07, 40 ja 77, joilla on mallisisältö. Nämä on tarkoitettu ainoastaan esimerkiksi samoin kuin muistin 12 sisältö (kuvio 3), ja käytännössä ne riippuvat käytettyjen DA-muuntimien rakenteesta sekä värisuihkujen hieno-kohdistukseen tarvittavista virtamuutoksista. On kuitenkin huomattava, että vyöhykekohtaisesti voidaan kääntää punaisen ja vihreän virran arvot siten, että toinen alkaa positiivisena ja muuttuu negatiiviseksi ja toinen alkaa negatiivisena ja muuttuu positiiviseksi. Kunkin vaakavyöhykkeen sinisen arvo voi pysyä samana koko juovapyyhkäisyn ajan ja kääntyä ensimmäisen ja kahdeksannen vaaka-vyöhykkeen välillä.

9 67646

Sopiviirauassa suoritusmuodossa operaattori voi syöttää muistin 13 sisällön näyttöpäätteen avulla. Kuvio 7 esittää lohkomuo-dossa sanasisällön säätämistä hoitavaa laitetta.

Näyttöpäätteen näppäimistössä on nelisuuntainen kytkin sarja 27, joka on esitetty selvyyden vuoksi kaksi kertaa kuviossa 7. Kytkimet 28 ja 29 ovat vaakasuoraa vasempaan ja oikeaan tapahtuvaa siirtoa varten ja kytkimet 30 ja 31 pystysuoraa ylös- ja alas-siirtoa varten.

Punaisen, vihreän, poikittaisen ja sinisen siirron yhteydessä on neljä YLÖS/ALAS-laskuria 32-35. Kussakin laskurissa on kuusi numeropaikkaa, ja ne on kytketty kaapelilla 36 logiikkaan 14.

Tämä on puolestaan kytketty virhesignaalimuistiin 13.

Kytkimet 27 on esitetty kahdesti, koska kuvioiden la ja Ib mukaisessa kohdistuksessa voidaan tehdä kaksi erilaista suuntausta.

Kun ensimmäisessä suuntauksessa näytetään punainen ja vihreä hilakuvio, vasempaan-kytkin 28 on kytkettynä TAI-portin 37 kautta punaisen laskurin 32 alas-tuloon ja TAI-portin 38 kautta vihreän laskurin 33 alas-tuloon. Oikeaan-kytkin 29 on kytkettynä TAI-portin 39 kautta punaisen laskurin 32 ylös-tuloon ja TAI-portin 40 kautta vihreän laskurin 33 ylös-tuloon. Ylös-kytkin 30 on kytkettynä TAI-portin 39 kautta punaisen laskurin 32 ylös-tuloon ja TAI-portin 38 kautta vihreän laskurin 33 alas-tuloon. Alas-kytkin 31 on kytkettynä TAI-portin 37 kautta punaisen laskurin 32 alas-tuloon ja TAI-portin 40 kautta vihreän laskurin 33 ylös-tuloon.

Kun toisessa suuntausvaiheessa näytössä on punaisen ja vihreän yhdistetty kuvio eli keltainen kuvio ja sininen kuvio, kytkin 28 on kytkettynä poikittaislaskurin 34 ylös-tuloon ja kytkin 29 sen alas-tuloon, kytkin 30 on kytkettynä sinisen laskurin 35 ylös-tuloon ja kytkin 31 sen alas-tuloon.

Osoitedekooderiin 36 tulee päätteen näppäimistöstä tulosignaali, joka osoittaa mitä kuvapinnan aluetta operaattori on kohdistamassa, tämä tulo dekoodataan ja tuodaan ohjauslogiikkaan kaapelilla 37.

Käytännössä operaattori antaa päätteelle komennon näyttää 10 67646 punainen ja vihreä hilakuvio. Ohjauslogiikka muodostaa automaattisesti signaalit Ih ja lv, joista saadaan peruskohdistus-signaali. Operaattori valitsee sitten hienokohdistusta tarvitsevan alueen. Tämän alueen osoite tulee osoitedekooderiin 36 ja edelleen ohjauslogiikkaan 14. Logiikka tietää nyt, että laskureista tulevat mahdolliset päivitykset koskevat tätä aluetta. Jos valitaan esim. alue oi, sanan 01 senhetkinen sisältö luetaan ja sijoitetaan lasku-reihin 32, 33, 34 ja 35, jotka tulevat alkutilaan.

Punaisen ja vihreän hilan kohdistuksen virheestä alueella 01 riippuen operaattori painaa kytkimiä 28...31, jolloin laskurit 32 ja 33 askeltavat ylös- tai alaspäin. Joka kerran kun jotain kytkintä painetaan ja laskurien sisältö muuttuu, ohjauslogiikkaa muuttaa muistin 13 sanan 01 sisältöä. Tämä merkitsee taas sitä, että DA-muun-timien 19 ja 20 lähdöt muuttuvat ja operaattori voi nähdä mihin suuntaan suihkut muuttuvat syötön ansiosta. Kun operaattori on tyytyväinen punaisen ja vihreän kohdistukseen, siis kun ne muodostavat alueelle 01 keltaisen hilakuvion, näppäimistöllä annetaan toinen komento, jolloin pääte näyttää sinisen hilan sekä yhdistetyn punaisen ja vihreän hilan. Kytkimien 28-31 painaminen muuttaa nyt laskurien 34 ja 35 sisältöä. Tapana on kohdistaa ensin vaakasuuntaus kytkimillä 30 ja 31, jolloin laskurin 35 sisältö muuttuu. Lopuksi suoritetaan pystykohdistus näppäimillä 28 ja 29, jolloin laskurin 34 sisältö muuttuu.

Kun operaattori on tyytyväinen yhden alueen kohdistukseen, hän voi valita toisen alueen ja toistaa edellisen kohdistusmenet-telyn.

On huomattava, että kun yhden alueen kohdistus on suoritettu, viereisen alueen muutokset eivät vaikuta siihen, koska DA-muuntajien 19, 20, 21 ja 22 muodostamat virrat Ir, Ia, Ib ja II riippuvat ainoastaan muistissa 13 olevan, tähän alueeseen liittyvän sanan digitaalisesta sisällöstä.

Kun katodisädeputki asetetaan toimintakuntoon ensi kertaa, virhesignaalimuistissa 13 ei tietenkään ole vielä mitään numeroita, ja kutakin aluetta-valittaessa laskurit 32...35 asetetaan kukin kokonaan nollaksi, ja alkusuuntaus tehdään muuttamalla näitä arvoja.

67646

Ylläkuvatussa suoritusmuodossa kukin vyöhyke on kuvapinnan samalla alueella, ja koska operaattori pyrkii yleensä parhaaseen kohdistukseen kuvapinnan keskellä, vierekkäisten vyöhykkeiden välillä voi tuntua olevan epäjatkuvuutta. Kohdistuksen suurimmat muutokset esiintyvät kuvapinnan ylä- ja alarajoilla, ja suuremman tasaisuuden aikaansaamiseksi vyöhykkeet voidaan tehdä sellaisiksi, että ulommilla vaakavyöhykkeillä on vähemmän juovia ja keskustassa enemmän. Esimerkki vyöhykkeiden juovamääristä: 01 - 20 juovaa 10 - 30 20 - 50 30-92 40 - 92 50 - 50 " 60 - 30 70 - 20

Vyöhykekohtaisen juovamäärän valinta riippuu tietenkin katodisäde-putken tyyppistä sekä kuvaa kohti esiintyvien juovapyyhkäisyjen kokonaislukumäärästä.

Ylläolevassa esityksessä ohjauslogiikka 14 suorittaa vakio-tyyppistä digitaalisen tiedon käsittelyä, eikä sitä senvuoksi ole kuvattu yksityiskohtaisesti.

Ammattimiehelle lienee myös ilmeistä, kuinka kohdistusvaiheissa voidaan kytkimien 27 kytkeminen laskurien 32, 33, 34 ja 35 välillä toteuttaa kullekin suuntausvaiheeheelle sovellettujen JA-porttien avulla.

Ylläkuvatussa suoritusmuodossa korjaussignaalin digitaalimuodon talletus on jaettu kolmeen erilliseen osaan, mutta lienee ilmeistä, että muunlaisia digitaalisia talletusmuotoja voidaan käyttää, esimerkiksi jos käytettävissä on riittävästi digitaalista muistitilaa, yhtä sanaa voitaisiin käyttää kullekin värille ja poikittaiskelalle, joka antaa yhdistetyn vaaka-, pysty- ja hieno-korjausvirran tuotuna sopivaan DA-muuntajaan.

Sopivimmassa suoritusmuodossa käytetyt digitaalimuistit voivat olla markkinoilla olevia integroituja RAM-muisteja, jollaisia käytetään esim. digitaalisissa mini- tai mikrokokoisissa ATK-laitteissa.

Claims (7)

67646 12

1. Katodisädeputken ohjauslaite, jossa on välineet korjaus-kerroinsignaalin syöttämistä varten ainakin yhdellä poikkeutus-elinsarjalla varustetulle katodisädeputkelle, jolloin jokainen korjauskerroinsignaali lasketaan siten, että se korjaa katodisädeputken suihkun tai suihkujen vääristymät, kun asianomaista katodisädeputken kuvapinnan useista alueista pyyhkäistään, jotka vääristymät aiheutuvat kuvan tyynyvääristymästä ja konvergenssistä, digitaalidatamuisti (12, 13) jokaisen kuvapinta-alueen korjauskerroinsignaalien tallentamiseeen digitaalisessa muodossa sekä välineet digitaalikorjauskerroinsignaalien lukemiseen digi-taalimuistista, kun näihin liittyvää kuvapinnan aluetta pyyhkäistään, sekä digitaalisignaalin muuttamiseen analogiamuotoon ennen sen syöttämistä katodisädeputken poikkeutuselimiin (8,9,10), tunnettu siitä, että katodisädeputken kuvapinnan kutakin mainittua aluetta vastaavassa korjauskerroinsignaalissa on vähintään kaksi komponenttia, peruskorjaussignaali ja hienokorjaus-signaali, ja että digitaalimuistissa on ensimmäinen osa (12) peruskor jaussignaalin tallentamiseksi digitaalisessa muodossa ja toinen osa (13) hienokorjaussignaalin tallentamiseksi digitaalisessa muodossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite, tunnet-t u siitä, että katodisädeputki on kolmitykkiputki, ja että digi-taalidatamuistin toinen osa tallentaa ainakin kolme hienokorjaussignaalin komponenttia, joista kukin kuuluu yhteen oman erityi-sensä kanssa näistä kolmesta katodisädeputkitykeistä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjauslaite, tunnet-t u siitä, että poikkeutuselin koostuu sarjasta konvergenssikelo-ja, yksi kutakin tykkiä varten, jolloin suihkujen pyyhkäistessä tiettyä kuvapinnan aluetta kukin konvergenssikeloista vastaanottaa analogiamuodossa peruskorjaussignaalin ja siihen liittyvän hienokorjaussignaalin osan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjauslaite, tunnet-t u siitä, että katodisädeputkessa on poikittaissiirtokela (11), ja että hienokorjaussignaalissa on neljäs osa, joka syötetään analogiamuodossa poikittaissiirtokelaan, kun kuvapinnan vastaavaa aluetta pyyhkäistään. 13 67646

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen ohjauslaite, tunnettu siitä, että peruskorjaussignaalissa on kaksi komponenttia, ja että digitaalidatamuistin ensimmäisessä osassa on ensimmäinen osa peruskorjauskertoimen vaakakomponentin tallentamista varten ja toinen osa peruskorjauskomponentin pystykompo-nentin tallentamista varten.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ohjauslaite, tunnettu välineistä niiden korjauskerroinsig-naalien muuntamiseksi, jotka on tallennettu digitaalidatamuistiin.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ohjauslaite, tunnet-t u siitä, että muuntovälineissä on useita binäärilaskimia, jotka kukin kuuluvat yhteen oman erityisensä kanssa hienokorjaussignaa-lin osista, ja elimet laskimien summan arvon ja täten vastaavan hienokorjauSsignaaliosan digitaaliarvon muuttamiseksi. 14 6764 6