FI67633C - Foerfarande och anordning foer identifiering av foeremaol - Google Patents

Description

Iftor'.l Γβΐ /<«* KUULUTUSJULKAISU , π _ ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 7633 ijfä?· c (45) Γ: ' - ν η ' ι :?:!5 ^ ^ (51) Kv.lk.3/ln*-Cl.3 G 06 K 7/015 SUOMI-FINLAND (21) Pit«nttlhak«mut — PatentanfCknlng 801195 (22) H«kemlspflvi — Ansdknlng*d«g 1 5.04,80 ^ ^ (23) Alkup&tvi — Glltlghetsdig 1 5 . 0 4 . 8 0 (41) Tullut lulklMksI — Bllvlt offentHg 20.10.80

Patentti- ja rekisterihallitus ........ . __ . .....

_ · (44) Nlhtivlkslpanon Ja kuuLJulkaltun pvm. — .

Patent- och registerstyreleen ' An»Okan utlagd och utl.skrlften pubticerad 31 .12.84 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet 19-04.79

Saksan Li ittotasavalta-FörbundsrepubIiken Tyskland(DE) P 2915732.2 Toteennäytetty-Styrkt (71) Scantron GmbH 6 Co. Elektronische Lesegeräte KG, Legienstrasse 14, 6230 Frankfurt-Hoechst, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Klaus Wevelsiep·, Kriftel, Saksan L i i ttotasaval ta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (7*0 Ruska & Co Oy (5*0 Menetelmä ja laitteisto esineiden tunnistamiseksi -Förfarande och anordning för identifiering av föremäl

Keksintö käsittää menetelmän ja laitteiston tunnistamaan esineitä, jotka ilmestyvät missä tahansa asennossa ja suunnassa ja mihin tahansa aikaan kuvaruutuun sekä osoittavat kuvaruudun pinnalla kulloinkin tunnisteken-tän (50), joka käsittää vähintään yhdessä tietojuovassa (51) merkkejä ja vähintään yhden kontrastiviivakuvion (5*1), joka on tunnisteena tietoj uovan asennolle ja suunnalle ja jossa kontrastiviivakuviossa on useampia rinnakkaisia viivoja eri etäisyyksillä ja/tai viivaleveyksillä, jolloin kuvaruutua pyyhkäistään juovittain ja synnytetään pyyhkäistyä kontrastiviivakuviota ja sitä seuraavia merkkejä vastaava binäärinen videosignaali, jolloin ensimmäisessä menetelmäaskeleessa pyyhkäistään kuvaruutua eri kulmissa niin kauan, että tunnistetaan ennalta annettu kontrastiviivakuvio, toisessa menetelmäaskeleessa määrätään tietojuovan asema ja suunta kuvaruutuun nähden, ja kolmannessa menetelmäaskeleessa tapahtuu rasteripyyhkäisy tietojuovan suunnassa ja merkit luetaan ja dekoodataan.

Tällaiset menetelmät ja laitteistot ovat jo tunnettuja. Tunnistettavissa esineissä on kyse esimerkiksi kauppatavaroista, tavarataloartik-keleista tai vastaavista, jotka ovat tunnistetta- 2 67633 vissa koneellisesti luettavassa muodossa. Tätä tarkoitusta varten kinnitetään tai sijoitetaan esineisiin tunnisteet, mitkä on painettu koneellisesti luettavan koodin, esim. OCR-koodin merkeillä. Tällainen tunniste voi muodostua laatu-, dimensio-, hintatiedoista, artikkelinumerosta jne. Nämä tunnistetiedot on sijoitettu jollain tavoin esineiden pinnoille.

Tällaiset tunnisteet ovat vain vaikeasti luettavissa koneellisesti, koska esineet ovat erilaisia suuruudeltaaan ja koska nämä tunnisteet sijoitetaan esim. liimattaviin etiketteihin esineen eri kohtiin. Luettaessa tunnistetta ei näin voida lähteä siitä, että tunniste on käytettävissä määrätyssä asennossa määrättyyn aikaan ja kiinteässä suunnassa. Näiden tunnisteiden lukeminen ei ole näin verrattavissa reikäkorttien tai vastaavien lukemiseen, jossa kortti on käytettävissä tarkkaan määrätyssä lukuasennossa tarkkaan määrättyihin aikoihin. Edelläolevassa tapauksessa tapahtuu päinvastainen.. Tietokenttä esineessä ilmestyy nyt enemmän tai vähemmän suurinpiirtein määrättyyn paikkaan, ja myös tietokentän suunta on suhteellisen mielivaltainen.

Tällaisia menetelmiä ja laitteistoja esineiden tunnistamiseksi asennetaan esim. supermarkettien jne. kassapaikoille mahdollistamaan niiden esineiden hinnan ja/tai artikkelinumeron selvittäminen, mitkä asiakas haluaa ostaa ja tätä tarkoitusta varten on tuonut kassalle. Tavara-artikkelit, kuten erimuotoiset ja kokoiset laatikot, pullot, paketit, rasiat jne. järjestetään sitten yksitellen kuvaruudulle, jolloin ainoastaan niiden pintojen, joilla on tavaran tunnistamiseen käytetty tietokenttä, täytyy olla suunnattu kohti kuvaruutua. Tietokentät eri esineissä ilmestyvät näin erilailla suunnattuina eri paikkoihin kuvaruudun sisäpuolelle. Edelleen tietokentät eivät ilmesty kiintein aikavälein lukuasemalle. Lukuaseman täytyy näin etsiä tietokenttä ja tietokentän tietolinjojen suunnassa lukea tietolinjojen merkit. Luetut merkit johdetaan sitten sähköisinä signaaleina kassalle, mikä voi myös artikkelinumeron tai artikkeli-ryhmän painaa kassakuittiin.

Esineeseen sijoitettu tietokenttä on varustettu kontrastiviiva-kuviolla (PIC), millä on useampia rinnakkaisia viivoja eri etäi- 3 67633 syyksillä ja/tai viivaleveyksillä. Kontrastiviivakuvio on tarkoitettu siihen, että tietokenttä, esim. painettu etiketti, luotettavasti ja yksikäsitteisesti erotetaan muista merkeistä ja viivakuvioista, jotka mahdollisesti ovat esineen pinnalla tietokentän ympäristössä. Lisäksi kontrastiviivakuviolla on tietolinjan suhteen tietokentän sisäpuolella ennaltamäärätty asento ja suunta ja sitä voidaan näin käyttää selvittämään kontrastivii-vakuvion - ja sen kanssa tietolinjojen - asento ja suunta suhteessa ositusrivin osituskulmaan, jotta saataisiin aikaan osi-tusrasteri tietolinjojen suunnassa, mikä ylleviivaa merkit tietolinjojen sisäpuolella pystysuorassa suunnassa. Kontrastivii-vakuvion varma tunnistaminen esittää näin oleellista askelta sellaisten tietokenttien lukemisessa, jotka on painettu selvä-kirjoitusmerkeillä.

DE-OS 2 338 561 :sta on tuttu menetelmä ja laitteisto , joka on sitä alussa mainittua lajia, jolla tapahtuu kontrastiviivakuvi-on tunnistaminen vasta sitten, kun kontrastiviivakuvio itse a-siassa ositetaan pystysuoraan viivojensa suuntaan ja sen avulla videosignaaliin sisältyvä pulssijono on sama kuin ennaltamäärätty pulssijono, joka vastaa käytettyä kontrastiviivakuvi-ota. Näin on kyse korrelaatiomenetelmästä. Haitallista on tällöin varsinkin se, että kuvakentän ositus kontrastiviivakuvion etsimiseksi täytyy tapahtua hyvin pienessä kulma-askeleessa, kunnes ositusrivi leikkaa pystysuorassa kontrastiviivakuvion, jolloin etsintäaika on ei-toivotun suuri. Siitä johtuen tulevat kontrastiviivakuvion viivojen epäteräväksi painetut reunat häiritsevästi näkyviin ja estävät mahdollisesti sen, että ositettu kontrastiviivakuvio tunnistetaan sellaisena, koska videosignaaliin sisältyvä pulssijono poikkeaa muistissaolevasta ver-tailukuviosta. Seurauksena tästä toistuu joko etsintätapahtuma tai kontrastiviivakuviota ei voi ylipäätänsä tunnistaa, tieto-kenttä pysyy silloin tunnistamattomana.

Keksinnön tehtävä on toisaalta esittää alussa mainitunlaatuinen menetelmä ja laitteisto, joka mahdollistaa kontrastiviivakuvl-oitten nopean ja varman tunnistamisen ja toimii laajakantoises-ti riippumattomana epäterävyyksistä kontrastiviivojen reunamilla .

Tämä tehtävä ratkaistaan alussa mainitunlaisella menetelmällä kek-sinnönmukaisesti siten, että k 67633 - kontrastiviivakuvion (PIC) tunnistamiseksi mitataan videosignaalin limittäin menevien kirkas-pimeäjaksojen (Tl-T^i) pituudet ja esitetään ne binäärisinä laskintiloina (TCl-TCä) - laskintilat (TCl-TC^) antavat osoitteet kaksiulotteiseen taulukkoon, joka sisältää odotuskentän, jossa on ennaltamäärätyt kriteerit jaksojen (Tl-T^) kahden toisiaan seuraavan jaksonpituuden suhteelle - yhtä jaksonpituutta (TN) vastaava laskintila (TCN) antaa taulukon rivin osoitteen ja seuraavaa jaksonpituutta (TN+1) vastaava laskin-tila antaa taulukon sarakkeen osoitteen - synnytetään signaali (LPIC1, LPIC2, LPIC3), kun molempien kulloinkin toisiaanseuraavien jaksonpituuksien suhde on ennalta annetulla arvoalueella, ja - annetaan tunnistussignaali (PIC OUT), kun kontrastiviivakuvion ennal-tamääräämän lukumäärän toisiaan seuraavia osoitteenantovaiheitä jälleen kulloinkin on synnytetty signaali (LPIC1, LPIC2, LPIC3).

Keksintö koskee myös laitteistoa asetetun tehtävän ratkaisemiseksi, varustettuna käännettävän pyyhkäisyrasterin omaavalla optoelektronisella pyyhkäisylaitteistolla, joka antaa ulostuloon binäärisen videosignaalin, joka vastaa juovittain pyyhkäistyä kuvakenttää ja joka sisältää pyyhkäistyn juovan kontrastikuvion binäärisenä^ varustettuna dekooderilaitteis-tolla tunnistamaan pyyhkäistyä kontrastiviivakuviota (PIC), joka on tunnisteena vähintään yhden tunnistekentän yhden tietojuovan asemalle ja suunnalle ja joka sisältää useita rinnakkaisia viivoja eri etäisyyksillä ja/tai viivaieveyksillä, ja varustettuna laitteostolla pyyhkäisyrasterin suuntaamiseksi tietojuovan suuntaiseksi ja tietojuovan pyyhkäistyjen merkkien lukemiseksi. Tällainen laitteisto on keksinnönmukaisesti tunnettu siitä, että dekooderilaitteistot sisältävät laskinkytkennän, joka vastaanottaa videosignaalin ja määrää videosignaalin peräkkäin limittyvien jaksojen jaksonpituudet ja antaa ne laskintiloina (TC1-TC4), että dekooderilaitteistot (2 — 40) sisältävät vähintään yhden taulukon (PROM 28), joka vastaanottaa porttikytkennän (16-26) kautta pareittain peräkkäisiä jaksonpituuksia vastaavat laskintilat (TCI, TC2; TC2, TC3; TC3, TC*1..) ja joka antaa kulloinkin signaalin (LPIC1, LPIC2, LPIC3), kun molempien toisiaan seuraavien jaksonpituuksien suhde on ennalta-määrätyllä arvoalueella, joka vastaa kontrastiviivakuvion vastaavien jaksojen suhdetta, ja että laitteisto on varustettu toimintakytkennällä (3^, 36, 38), joka antaa ennaltamäärätystä lukumäärästä peräkkäisiä signaaleja (LPICI,...) tunnistussignaalin (PIC OUT).

Keksinnön edut ovat erityisesti siinä, että kontrastiviivakuvi-

J

67633 on tunnistaminen riippuu vain siitä, onko videosignaalin peräkkäisten, limittyvien jaksonpituuksien suhde kapean arvoalueen sisäpuolella siten, että kontrastiviivakuvio tunnistetaan varmasti myös vinosti kontrastiviivojen suuntaan tapahtuvalla osituksella, koska videosignaalin peräkkäin mitattujen jaksonpituuksien peräkkäin muodostetut suhteet ovat muuttumattomia osi-tuskulman suhteen. Kontrastiviivakuvion luotettavaksi tunnistamiseksi riittää näin missä tahansa kulmassa tapahtuva kontrastiviivakuvion ositus, jolla kaikki kontrastiviivat ylitetään täysin. Kontrastiviivakuvion etsintä voi näin tapahtua suhteellisen suurella kulma-askeleella, s.o. suhteellisen nopeasti.

Koska videosignaalin dekoodauksen kontrastiviivakuvion löytämiseksi täytyy tapahtua videosignaalin suhteen reaaliaikatyösken-telyssä, s.o. pääasiassa samanaikaisesti videosignaalin talteenoton kanssa, jotta varmistetaan, että kontrastiviivakuvio tunnistetaan missä tahansa paikassa videosignaalin sisäpuolella , tapahtuu toteaminen, onko peräkkäin mitattujen jaksonpituuksien suhde ennaltamäärätyn arvoalueen sisäpuolella, ei jakamalla , vaan siirtymisellä kaksidimensioiseen vertailutaulukkoon eli ja-kotaulukkoon, joka lähettää vasta sitten ennaltamäärätyn ensimmäisen amplitudin omaavan vertailusignaalin, kun molemmat kulloinkin keskenään verratut jaksonpituudet ovat taulukon ennal-tamäärätyssä odotuskentässä, jonka sisäpuolella keskenään verrattujen jaksonpituuksien osamäärällä on arvoalue, joka vastaa etsityn kontrastiviivakuvion vastaavien jaksonpituuksien osamäärää. Tällöin vältetään aikaa ja hardwarea kuluttava jakolasku-menetelmä ja pidetään voimassa yksinkertaisella tavalla reaali-aikakäyttö videosignaalin suhteen.

On parempi, jos vertailutaulukko on muodostettu kaksidimensioi-sena kiinteästiohjelmoituna muistina (PROM). Ensimmäisen mitatun jaksonpituuden erilaiset mahdolliset diskreetit arvot osoittavat kiinteästi ohjelmoidun muistin eri rivejä. Jäljessä mitatun jaksonpituuden erilaiset diskreetit arvot osoittavat kiinteästioh jelmoidun muistin eri sarakkeita. Odotuskenttä määrätään siten, että se käsittää kaikki ne muistipaikat, joissa riviosoit-teeseen sijoitetun ja sarakeosoitteeseen sijoitetun jaksonpituuden osamäärä on ennaltamäärätyllä arvoalueella. Jos muistipai- 6 67633 kalle annetaan osoite odotuskentän sisäpuolella, niin kiinteäsT tiohjelmoitumuisti lähettää vertailusignaalin, jolla on ensimmäinen amplitudi, mikä merkitsee kontrastiviivakuvion osatunnista-mista. Jos sitävastoin riviosoitteen ja sarakeosoitteen kautta sidottu muistipaikka on odotuskentän ulkopuolella, niin lähetetään vertailusignaali, jolla on toinen amplitudi, mikä merkitsee että keskenään verrattujen peräkkäisten jaksonpituuksien osamäärä on ennaltamäärätyn arvoalueen ulkopuolella. Toisen amplitudin omaavan vertailusignaalin ilmestyessä nollataan dekooderi-laitteet ja ne ovat sitten valmiina uuden tunnistus- ja dekoo-dausaskeleen suorittamiseen.

On parempi, jos kulloinkin syötetään kaksi toisiinsa verrattavaa jaksonpituutta omaan vertailutaulukkoon omalla odotuskentällä ja koestetaan siinä niiden osamääräarvon suhteen. On parempi, jos jokainen erillinen vertailutaulukko toteutetaan erillisenä kiinteästiohjelmoituna muistina PROM, jotta dekooderilaitteiden ohjauslogiikka yksinkertaistuisi.

Keksinnön erään parempanapidetyn suoritusmuodon mukaan on ensimmäisellä kiinteästiohjelmoidulla muistilla ensimmäisen ja toi- .

sen jaksonpituuden vertaamiseksi, sekä toisella kiinteästiohjelmoidulla muistilla toisen ja kolmannen jaksonpituuden vertaamiseksi jne. 8-bittiset muistipaikat. Täten voidaan varastoida kiinteästiohjelmoitaviin muisteihin 8 vertailutaulukkoa kukin omalla odotuskentällään, jolloin muodostetaan ensimmäinen taulukko esim. muistipaikkojen ensimmäisestä bitistä, toinen taulukko muistipaikkojen toisesta bitistä jne. Kunkin käytetyn taulukon selektiivisellä osoitteella varustamisella ja selektiivisellä valinnalla voidaan tunnistaa valinnaisesti aina 8 eri kon-trastiviivakuviota yhdellä dekooderikytkennällä, jolloin keksin-nönmukaisen laitteiston asennettavuutta on kohotettu.

Binäärisellä videosignaalilla on esim., kun ositussäde kulkee yli tietokentän pimeäksi värjätyn alueen, ensimmäinen amplitudi Hi, ja sillä on toinen amplitudi Lo, kun ositussäde kulkee yli tietokentän kirkkaan merkkivapaan alueen. Amplitudien Hi ja Lo järjestys on mielivaltainen, on myös mahdollista molemmille amplitudeille toinen järjestys tietokentän kirkkaan ja pimeän 7 6 76 3 3 alueen suhteen.

On parempi, jos videosignaalin jaksot, joiden pituus ilmoitetaan ulottuvat kukin yhdeltä nousureunalta seuraavalle nousureunalle sekä limittäin näiden nousureunojen välissä sijaitsevalta las-kureunalta seuraavalle videosignaalin laskureunalle. Kolmas jak-sojulottuu sitten toiselta nousureunalta seuraavalle nousureunalle jne. Tällä tavoin, että jaksot ulottuvat kukin nousureunalta nousureunalle tai laskureunalta laskureunalle, on varmistettu, että kontrastiviivakuvion kontrastiviivojen epäterävät reunat - jotka yleensä kulkevat kaikilla kontrastiviivoilla samalla tavoin - eivät vaikuta jaksonpituuksiin oleellisesti,niin että keksinnönmukainen dekooderilaitteisto tunnistaa myös kon-trastiviivakuviot, jotka on saatu aikaan erilaisilla painatus-ehdoilla.

Tunnistusvarmuuden kohottamiseksi voidaan käyttää kontrastivii-vakuvioita, joilla on ennaltaraäärätyn pituinen merkkivapaa esi-vyöhyke, jolloin esivyöhyke on sijoitettu ennen ensimmäistä kon-trastiviivaa. On parempi, jos jaksonpituuksien mittaus tapahtuu vasta sitten, kun ennaltamäärätyn pituinen merkkivapaa esivyöhyke ilmestyy videosignaaliin.

On parempi, jos jaksonpituuksien mittaus loppuu, kun mikä tahansa jaksonpituus ylittää ennaltamäärätyn maksimiarvon, joka on sama kuin kontrastiviivakuviossa esiintyvä maksimijaksonpituus. On parempi, jos jaksonpituuksien juokseva mittaus myös loppuu, kun kahden peräkkäin mitatun jaksonpituuden suhde on ennaltamäärätyn arvoalueen ulkopuolella. Molemmissa tapauksissa keskeytetään toiminta mahdollisimman aikaiseen ajankohtaan ja dekooderilaitteisto palautetaan jälleen sen aktiiviin tilaan.

On parempi, jos jaksonpituuksien juokseva mittaus myös loppuu, kun ennaltamäärätyn kestoinen merkkivapaa välivyöhyke ositetaan, joka vastaa samaa kuin maksimiositusväli kontrastiviivakuvion viivojen välillä. Dekooderilaitteisto palautetaan sitten aktiiviin tilaan ja se on sen jälkeen valmis uuden toiminnan suorittamiseen .

67633 o - o

On parempi, jos kontrastiviivakuviolla on edelleen merkkivapaa. jälkivyöhyke, jonka pituus vastaa esim. merkkivapaan esivyöhyk-keen pituutta. Kontrastiviivakuvion tunnistussignaali lähetetään vain silloin, kun videosignaali sisältää myös ennaltaraää-rätyn pituisen merkkivapaan jälkivyöhykkeen.

Jotta kohotettaisiin tunnistustapahtuman redundanssia ja sen a- j vulla vähennettäisiin virhetodennäköisyyttä, on parempi, jos samat rivit ositetaan n-kertaa, ja kontrastiviivakuvion tunnistus-signaali lähetetään vasta sitten, kuh kontrastiviivakuvio tunnistetaan n-kertaa peräkkäin.

On parempi, jos limittyvien jaksojen pituudet mitataan digitaalisesti ja tätä tarkoitusta varten lasketaan laskinkytkennässä. Laskinkytkennässä on ajastinpiiri, joka tuottaa porttipulsse-ja, joilla on sama pituus kuin videosignaalin vastaavilla jaksoilla. Videosignaalin kunkin jakson pituuden mittaamiseksi on kukin varustettu laskimella, jolle johdetaan porttisisäänmenoon vastaavan jakson porttipulssit. Laskinten laskinsisäänmenot on yhdistetty pulssigeneraattoriin, joka antaa viereisten portti-pulssien aikana laskimelle tahdistuspulsseja. Erillisten laskinten lopputila vastaa sen jälkeen vastaavien porttipulssien ja näin vastaavien jaksojen ajallista pituutta. Peräkkäin lasketut jaksojen laskinarvot antavat osoitteen vastaavalle kiinteästi-ohjelmoidulle muistille, minkä jälkeen on laskettu jakson myöhempi laskinarvo, jolloin jaksojen seuraavien laskinarvojen laskenta voi vielä jatkua.

Seuraavassa selvitetään lähemmin keksinnön toimintaesimerkkejä piirrosten avulla. Ne esittävät:

Kuva 1 yhdellä tietolinjalla varustetussa tietokentässä olevan kontrastiviivakuvion ensimmäinen esiuya ;

Kuva 2 tietokentässä olevan kontrastiviivakuvion toinen esitys ;

Kuva 3 tietokentässä olevan kontrastiviivakuvion kolmas esitys ;

Kuva 4 eri kontrastiviivakuvioiden kirkas-pimeä-jako poikittain kontrastiviivoihin nähden ; 67633

Kuva 5 ajan funktiona videosignaalin jakso, joka vastaa kuvan Aa kontrastiviivakuviota ;

Kuva 6 dekooderilaitteiston laskinkytkennän lohkokaavio-kuva ;

Kuva 7 dekooderilaitteiston vertailutaulukon lohkokaa-viokuva ;

Kuva 8 dekooderilaitteiston vertailutaulukon laajennettu toiminta ;

Kuva 9 dekooderilaitteiston toimintakytkennän lohkokaa-viokuva ;

Kuva 10 vertailutaulukon rakenteen kaaviollinen esitys ;

Kuva 11 laskinkytkennän ajastinpiirissä tuotettujen pulssien pulssikaavio ;

Kuva 12 valintakytkennässä muokattujen pulssien pulssi-kaavio .

Kuvissa 1 - 3 on esitetty erilaisia tunnisteita 50, esim. liimattavia hintalappuja, jotka on kiinnitetty pakkaukseen tai johonkin tavaraan ja jotka ilmestyvät kuvaruutuun missä tahansa a-sennossa ja suunnassa. Kuvaruutu määritetään esim. valopisteosi-tuslaitteiston, esim. vidikonin optisen avauskulman avulla, jolla kuvaruutua ositetaan ensin riveittäin, rivimuotoisessa ositus-rasterissa.

Tunnisteilla 50 on kullakin tietokenttä, joka sisältää vähintään yhdessä tietolinjassa 51 toisilleen vastakkaisia merkkejä 52 tällaisella tunnisteella varustetun tavaran tunnistamiseksi. On parempi, jos merkit muodostuvat jonkun tunnetun koneellisesti luettavan kirjoitustyypin, esim..OCR-A-kirjoituksen tai OCR-B-kirjoi-tuksen, selväkirjoitusmerkeistä. Ennaltamäärättyyn asentoon ja suuntaan tietolinjan suhteen on sijoitettu kontrastiviivakuvio 5A - myös asennontunnistuskoodiksi PIC nimitetty - jolla on u-seita rinnakkaisia kontrastiviivoja eri etäisyyksillä ja/tai vii-vanleveyksillä. Kontrastiviivakuvio on sijoitettu kuvan 1 mukaan ennen tietolinjaa, kuvan 2 mukaan tietolinjan alapuolelle, kuvan 3 mukaan tietolinjan loppuun. Kontrastiviivakuvio 5A on epäsymmetrisesti muodostettu poikittain kontrastiviivojen suhteen, jotta tietokenttä tunnistettaisiin tietolinjojen alun ja lopun suhteen. Kuvissa 1 ja 2 esitetyillä kontrastiviivakuvioilla, myöhem- 10 67633 min PIC-kuvioksi mainittu, on merkkivapaa esivyöhyke 56 ja sa-: moin merkkivapaa jälkivyöhyke 58.

Vaikka PIC-kuviot on esitetty kukin vain kolmella viivalla, voidaan käyttää myös useamman kuin kolmen viivan PIC-kuvioita.Edelleen voidaan PIC-kuviot sijoittaa - poiketen kuvioista 1 - 3 -jinyös muuhun asentoon ja suuntaan tietolinjojen suhteen, ja edelleen voidaan myös kaksi tai useampia PIC-kuvioita sijoittaa yhdelle tunnistekentälle 50.

Kuten kuvassa 1 on esitetty, ositetaan kuvaruutu tai kuvaruutua vastaava kuva askelmaisesti vähintään yhden ositusrivin 60 as-kelkulmalla oC . On oleellista, että ennen tietolinjojen lukemista tunnistetaan ensin PIC-kuvio luotettavasti, ja määrätään sen asento ja suunta suhteessa ositussäteeseen 60 , koska sitten voidaan lukea rasteriosituksen avulla tietolinjan suunnassa tietolinjaan sisältyvät merkit.

Kuva A esittää erilaisten, kolme viivaa sisältävien PIC-kuvi-oitten kirkas-pimeä-jaon poikittain viivasuuntaan nähden. Viivat on kaikki sijoitettu epäsymmetrisesti ja täten niitä voidaan käyttää keksinnönmukaisesti.

Kuva 5 esittää videosignaalin kulkua. Videosignaali saadaan o-sittamalla kuvan Aa mukainen PIC-kuvio sähköisenä, binäärisenä signaalina, jolloin PIC-kuvion pimeällä alueella on amplitudi Hi ja PIC-kuvion kirkkaalla alueella on amplitudi Lo. Mahdolliset kirkas-pimeä-värähtelyt PIC-kuvion erillisten viivojen ja välien sisäpuolella poistetaan välittömästi sähköisestä signaalista osituksen jälkeen. Kuvan 5 mukaisen videosignaalin jaksossa todetaan merkkivapaa esivyöhyke, joka vastaa vyöhykettä 56 kuvassa 1, ensimmäinen jakso Tl ensimmäisestä nousureunasta toiseen nousureunaan, toinen jakso T2 ensimmäisestä laskureu-nasta toiseen laskureunaan, kolmas jakso T3 toisesta nousureunasta kolmanteen nousureunaan, sekä jälkivyöhyke, joka vastaa vyöhykettä 58 kuvassa 1.

PIC-kuvion, esim. kuvan 5 mukaisen, dekoodaus tapahtuu nk. del-taetäisyysmenetelmän mukaan, jolla kulloinkin koestetaan, ovatko 11 67633 peräkkäiset ja limittyvät jaksot, siis Tl, T2 ja T2, T3 ja T3:, TA toisiinsa nähden ennaltamäärätyssä suhteessa, mikä on annettu dekoodattavan PIC-kuvion avulla. Jos peräkkäisten, limittyvien jaksonpituuksien osamäärän arvo on ennaltamäärätyn arvo-alueen sisäpuolella, jolloin alueen leveydet on annettu paino-epäterävyyksien ja digitalisointiepäterävyyksien avulla, niin suurella todennäköisyydelläjetsitty PIC-kuvio on kyseessä.

Kuva 6 esittää laskinkytkentää, joka muodostaa keksinnönmukai-sen dekooderilaitteiston sisäänmenon ja laskee jaksonpituudet T1 - TA ja asettaa ne binääriarvoina käyttöön myöhempää toimintaa varten. Laskinkytkentä sisältää ajastinpiirin 2, jolle johdetaan videosignaali VIDEO, ja joka lähettää ensimmäiseltä ulostulolta ensimmäisen porttisignaalin videosignaalin ensimmäisestä nousureunasta toiseen nousureunaan, toiselta ulostulolta toisen porttisignaalin T2 videosignaalin ensimmäistä nousureunaa seuraavasta laskureunasta toiseen laskureunaan, kolmannelta u-lostulolta kolmannen porttisignaalin T3 toisesta nousureunasta seuraavaan, kolmanteen nousureunaan, ja neljänneltä ulostulolta neljännen porttisignaalin TA toisesta laskureunasta seuraavaan, kolmanteen laskureunaan, vrt. kuvan 11 mukainen pulssikaavio. Porttisignaalit Tl - TA johdetaan erikseen kukin yhden laskimen 6, 8, 10, 12 porttisisäänmenoihin G1 - GA. Jokainen laskin 6 -12 vastaanottaa laskinsisäänmenoonsa CT1 - CTA pulssigeneraat-torilta 1A tahdistuspulsseja, joita laskimet 6-12 laskevat niin kauan, kun porttisignaali Tl - TA on olemassa. Laskinten 6-12 ulostuloissa TC1 - TCA lähetyskelpoinen laskintila esittää tällöin mittaa porttisignaalien T1 - TA pituudelle.

Ajastinpiirissä 2 tuotetaan porttisignaalin T2 laskureunalta toimintasignaali E2, porttisignaalin T3 laskureunalta toiminta-signaali E3 sekä porttisignaalin TA laskureunalta toimintasignaali EA ja lähetetään erillisille ulostuloille. Toimintasignaa-lista EA saadaan edelleen signaali PWAIT, jonka pituus vastaa merkkivapaata jälkivyöhykettä porttisignaalin TA lopun jälkeen ja joka lähetetään erilliselle ulostulolle.

Laskinkytkentä sisältää edelleen nollauspiirin A, joka vastaanottaa videosignaalin VIDEO, ja erillisellä sisäänmenolla ulkoi-

_ i C

67633 sen nollaussignaalin RESET IN jokaisen ositusrivin alussa. Nol-lauspiiri A antaa nollaussignaalin RESET laskinten 6-12 nol-laussisäänmenoihin RS1 - RSA sekä ajastinpiiriin 2 ja palauttaa laskimet 6-12 sekä ajastinpiirin 2 aktiiviin tilaan, jos videosignaali sisältää merkkivapaan jakson - amplitudi Lo - joka on suurempi kuin maksimiositusväli PIC-kuvion viivojen välillä, jolloin tämä maksimiositusväli annetaan maksimietäjLsyyden avulla PIC-kuvion sisällä, kerrottuna sallitulla maksimiosituskul-malla.

Laskinkytkentä sisältää edelleen ohitustunnistuksen AO, joka saa laskinten 6-12 ohitusulostulolta 0V1 - OVA ohitussignaa-lin ja sen jälkeen antaa nollaussignaalin OV RESET ja näin de-kooderilaitteisto palautetaan uuteen valmiustilaan.

Kuva 7 esittää dekooderilaitteiston vertailutaulukon erästä suoritusmuotoa. Vertailutaulukko sisältää kiinteästiohjelmoidun muistin PROM , 28. PROM 28 on siten järjestetty, että laskimen 6 laskintila TC1 antaa osoitteen muistimatriisin erillisille riveille, ja että laskimen 8 laskintila TC2 antaa osoitteen ensimmäisen muistimatriisin erillisille sarakkeille. Laskintilat TC1 ja TC2 johdetaan porttikytkentöjen 16, 18 kautta laskinti-lan TC2 laskennan jälkeen toimintasignaalin E2 avulla muistille PROM 28. Ensimmäisen muistimatriisin sisällä määrätään ennalta odotuskenttä, mikä käsittää ne muistipaikat, joilla riviosoit-teen ja sarakeosoitteen osamäärä on ennaltamäärätyn arvoalueen sisäpuolella. Tämä arvoalue vastaa käytetyn PIC-kuvion ensimmäisen jaksonpituuden ja toisen jaksonpituuden osamäärää. Jos las-kintilojen TC1 ja TC2 avulla annetaan osoite muistipaikalle odo-tuskentän sisällä, lähetetään ensimmäisen amplitudin, esim Hi omaava vertailusignaali, mikä merkitsee, että ositettiin informaatio, joka vastaa käytetyn PIC-kuvion yhtä osaa.

Jotta voitaisiin suorittaa vastaavalla tavalla porttipulssien T2, T3 vertailu, antaa toisen laskimen 8 laskintila TC2 osoitteen toisen muistimatriisin riveille, ja kolmannen laskimen 10 laskintila TC3 antaa osoitteen toisen muistimatriisin sarakkeille. Osoitteen antaminen tapahtuu senjälkeen, kun laskintila TC3 on laskettu ja laskintilat TC2 ja TC3 johdettu toimintasignaalin 13 67633 E3 avulla porttikytkentöjen 20, 22 kautta muistille PROM 28 . Toisen matriisin sisällä on myös ennaltamäärätty odotuskenttä, mikä käsittää ne muistipaikat, joiden riviosoitteen ja sarake-osoitteen osamäärä on ennealtamäärätyn arvoalueen sisäpuolella, joka on sama kuin PIC-kuvion porttisignaaleita T2 ja T3 vastaavien jaksojen osamäärän arvoalue. Jos muistipaikalle annetaan osoite odotuskentässä, lähetetään ensimmäisen amplitudin, esim. Hi omaava vertailusignaali. Antamalla osoite muistipaikalle odotuskentän ulkopuolella lähetetään toisen amplitudin Lo omaava vertailusignaali.

Kolmannen laskimen 10 laskintilojen TC3 vertailu laskintilan TC4 suhteen tapahtuu samalla tavalla antamalla osoitteet kolmannen muistimatriisin riveille ja sarakkeille. Matriisi sisältää myös odotuskentän, jolloin antamalla osoite muistipaikalle odotus-kentän sisäpuolella lähetetään ensimmäisen amplitudin Hi omaava vertailusignaali. Osoitteen antaminen kolmannelle muistimat-riisille tapahtuu senjälkeen, kun neljännen laskimen 12 laskin-tila TC4 on laskettu ja toimintasignaali E4 lähettää laskinti-lat TC3 ja TC4 porttikytkentöjen 24 ja 26 kautta muistille PROM 28. Porttikytkennät 16 - 26 muodostuvat JA-porteista. Vertailu-signaalien LPIC1, LPIC2 ja LPIC3 lukeminen tapahtuu lukusignaa-lien EL2, EL3 ja EL4 avulla, jotka saadaan toimintasignaalien E2, E3 ja E4 hidastamisella hidastuskytkennässä 30, vrt. kuvan 12 mukainen pulssikaavio. Lukeminen saa tapahtua vasta sitten, kun osoitteiden antaminen ensimmäiselle, toiselle ja kolmannelle muistimatriisille on vakavoitunut.

Vaihtoehtoisesti kuvan 7 mukaiselle suoritusmuodolle voidaan toteuttaa ensimmäinen muistimatriisi ensimmäisellä kiinteästi-ohjelmoidulla muistilla, PR0M1, toinen muistimatriisi toisella kiinteästiohjelmoidulla muistilla, PR0M2, ja kolmas muistimatriisi kolmannella kiinteästiohjelmoidulla muistilla, PR0M3, koska silloin voidaan käyttää edullisemmalla tavalla oleellisesti pienemmän muistikapasiteetin omaavia, kolmea erillistä kiinte-ästiohjelmoitua muistia.

Kiinteästiohjelmoidulla muistilla 28 on muistipaikkoja, jotka ovat kukin suuruudeltaan n bittiä. Koska odotuskentän ennalta- 14 67633 määräämiseen varataan kulloinkin vain yksi odotuskenttään sisältyvien muistipaikkojen bitti, voidaan PROM-muistiin samanaikaisesti varastoida 8 erilaista odotuskenttää 8 erilaista PIC-ku-viota varten, jolloin esim. muistiin PR0M1 on varastoitu ensimmäinen odotuskenttä muistipaikkojen kuhunkin ensimmäiseen bittiin, toinen odotuskenttä muistipaikkojen kuhunkin toiseen bittiin jne. Vastaavasti pätee muisteille PR0M2 ja PR0M3. Kullekin määrätylle PIC-kuviolle on sitten rivien ja sarakkeiden osoitteiden antamisen tapahduttava selektiivisesti muistipaikkojen vastaaviin bitteihin. Edelleen on muistille PROM 28 kytketty valitsin 32, joka suorittaa selektiivisesti vertailusignaalien LPIC1, LPIC2 ja LPIC3 lukemisen muistipaikkojen asianomaisista biteistä ja lähettää ulostuloonsa vertailusignaaleista LPIC1, LPIC2 ja LPIC3 muodostetun toimintasignaalin MUX PIC toiminta-kytkennälle.

Kuvassa 9 on esitetty dekooderilaitteiston toimintakytkentä. Välimuisti 34 vastaanottaa toimintasignaalin MUX PIC ja lähettää vertailusignaalin LPIC1 - se ilmoittaa, että arvo TC1/TC2 on ennaltamäärätyn alueen sisällä - sekä vertailusignaalin LPIC2 ja vertailusignaalin LPIC3. Sisäänsyöttö tapahtuu lähettämällä lukusignaalit EL2, EL3 ja EL4, jotka esiintyvät pääasiassa samanaikaisesti vertailusignaalien LPIC1, LPIC2 ja LPIC3 kanssa, vrt. kuvan 12 mukainen pulssikaavio, Senjälkeen kun kaikki ver-tailusignaalit välimuistissa on otettu muistista rauistisignaa-leina LPIC1', LPIC2', LPIC3' , lähetetään nämä muistisignaalit JA-portille 36, joka lähettää lähtösignaalin LPIC, kun kaikilla muistisignaaleilla LPIC1' jne. on ensimmäinen amplitudi, joka vastaa vertailusignaalien LPIC1 jne. ensimmäistä amplitudia, vrt. kuva 12. Lähtösignaali LPIC johdetaan toimintapiirille 38, joka vastaanottaa videosignaalin VIDEO ja ajastinpiiriltä 2 odotussignaalin PUAIT. Toimintapiiri 38 lähettää tunnistussig-naalin PIC OUT, kun videosignaali VIDEO pysyy odotussignaalin PWAIT olemassaolon aikana amplitudiarvossa Lo, joka tunnistaa merkkivapaan taustan. Näin on varmistettu, että merkkivapaan jälkivyöhykkeen dekoodattua viivakuviota seurataan. Vyöhyke on sama kuin PIC-kuvion jälkivyöhyke 58.

Toimintapiiri 38 nollataan ulkoisella nollaussignaalilla RESET III, joka lähettää sitten nollaussignaalin RESETA välimuistille 67633 34 ja nollaa tämän samoin uutta käyttöä varten. Välimuisti nollataan edelleen ohitus-nollaussignaalilla OV RESET, kun yksi laskimista 6-12 havaitsee ohituksen.

Kuva 10 esittää kaaviollista esitystä siitä, kuinka vertailutaulukko, esim. muistin PR0M1 osavertailutaulukko osamäärän TC1/TC2 vertailua varten järjestetään. Taulukko esitetään muis-timatriisina, taulukon rivit on merkitty binäärisillä osoitteilla. Taulukon sarakkeet on samoin merkitty binäärisillä osoitteilla, jolloin on valittu keksinnönmukaisen dekooderilaitteis-ton paremman suoritusmuodon mukaan 5-bittinen esitys. Kaikki muistipaikat rivi- ja sarakeosoitteiden osamäärän tietyllä arvolla ovat yhdessä linjassa, niinkutsutulla odotuslinjalla,jonka ympärillä sijaitsee odotuskenttä, jonka sisäpuolella sijaitsevat kaikki muistipaikat, joiden osoiteosamäärät ovat ennalta-määrätyn arvoalueen sisäpuolella. Laskintilat TC1 - TC4 lähetetään samoin 5-bittisinä sanoina. Laskintila TC1 antaa osoitteen taulukon riveille, laskintila TC2 antaa osoitteen taulukon sarakkeille.

Claims (20)

16 67633

1. Menetelmä tunnistamaan esineitä, jotka ilmestyvät missä tahansa asennossa ja suunnassa ja mihin tahansa aikaan kuvaruutuun ja osoittavat kuvaruudun pinnalla kulloinkin tunnistekentän (50), joka käsittää vähintään yhdessä tietojuovassa (51) merkkejä ja vähintäin yhden kont-rastiviivakuvion (5^)» joka on tunnisteena tietojuovan asennolle ja suunnalle ja jossa kontrastiviivakuviossa on useampia rinnakkaisia viivoja eri etäisyyksillä ja/tai viivaleveyksillä, jolloin kuvaruutua pyyhkäistään juovittain ja synnytetään pyyhkäistyä kontrastiviivakuviota ja sitä seuraavia merkkejä vastaava binäärinen videosignaali, jolloin ensimmäisessä menetelmäaskeleessa pyyhkäistään kuvaruutua eri kulmissa niin kauan, että tunnistetaan ennalta annettu kontrastiviivakuvio, toisessa menetelmäaskeleessa määrätään tietojuovan asema ja suunta kuvaruutuun nähden, ja kolmannessa menetelmäaskeleessa tapahtuu ras-teripyyhkäisy tietojuovan suunnassa ja merkit luetaan ja dekoodataan, tunnettu siitä, että - kontrastiviivakuvion (PIC) tunnistamiseksi mitataan videosignaalin limittäin menevien kirkas-pimeäjaksojen (T1-T4) pituudet ja esitetään ne binäärisinä laskintiloina (TCl-TC^) - laskintilat (TCl-TC^) antavat osoitteet kaksiulotteiseen taulukkoon, joka sisältää odotuskentän, jossa on ennaltamäärätyt kriteerit jaksojen (Tl-T^O kahden toisiaan seuraavan jaksonpituuden suhteelle - yhtä jaksonpituutta (TN) vastaava laskintila (TCN) antaa taulukon rivin osoitteen ja seuraavaa jaksonpituutta (TN+1) vastaava laskin-tila antaa taulukon sarakkeen osoitteen - synnytetään signaali (LPIC1, LPIC2, LPIC3), kun molempien kulloinkin toisiaanseuraavien jaksonpituuksien suhde on ennalta annetulla arvoalueella, ja - annetaan tunnistussignaali (PIC OUT), kun kontrastiviivakuvion ennal-tamääräämän lukumäärän toisiaan seuraavia osoitteenantovaiheita jälkeen kulloinkin on synnytetty signaali (LPIC1, LPIC2, LPIC3).

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä,t u n n e t t u siitä että taulukon odotuskenttä on rajoitettu kulloinkin rivillä ja sarakkeella, jolloin on minimi- ja maksimiarvoiset jaksonpituudet. 17 67633

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kahden toisiaan seuraavan jaksonpituuden laskintilat kulloinkin antavat osoitteet omaan taulukkoon, jossa on oma odotuskenttä. Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksittäisissä taulukoissa on eri odotuskenttiä eri kontrastiviiva-kuvioiden toisiaan seuraaville jaksonpituuksille.

5. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että videosignaalin jaksot mitataan kulloinkin nousureunasta seuraavaan nousureunaan sekä limittäin näiden nousureunojen välissä olevasta laskureunasta seuraavaan laskureunaan.

6. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kontrastiviivakuviossa on merkkivapaa esivyöbyke, jolla on ennaltamäärätty pituus, ja että jaksonpituuksien mittaus alkaa vasta kun videosignaalissa on todettu ennaltamäärätyn pituinen merkkivapaa esivyöhyke.

7. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaksonpituuksien mittaus päättyy, kun jaksonpituus ylittää ennaltamäärätyn maksimiarvon, joka vastaa kontrastiviivakuviossa esiintyvää maksimijaksonpituutta.

8. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ettäjaksonpituuksien juokseva mittaus päättyy ja uusi mittaus alkaa, kun kahden peräkkäin mitatun jaksonpituuden suhde on ennaltamäärätyn arvoalueen ulkopuolella.

9. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaksonpituuksien juokseva mittaus päättyy ja uusi mittaus alkaa, kun videosignaalissa todetaan ennaltamäärätyn kestoinen merkki-vapaa välivyöhyke, joka vastaa kontrastiviivakuvion viivojen maksimi-v äliä.

10. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kontrastiviivakuviossa on ennaltamäärätyn pituinen merkki-vapaa jälkivyöhyke, ja että tunnistussignaali (PIC OUT) annetaan vain, jos videosignaalissa on ennaltamäärätyn pituinen merkkivapaa jälkivyöhyke .

11. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jaksonpituudet la&tfetaan digitaalisesti ennaltamäärätyn tahtijakson monikertoina ja käsitellään edelleen binäärisignaaleina.

12. Jonkin edeltävän vaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu 16 67633 siitä, että kuvakentän sama rivi pyyhkäistään n kertaa ja että tunnis-tussignaali (PIC OUT) annetaan vasta, kun kontrastiviivakuvio on tunnistettu n kertaa peräkkäin.

13· Laitteisto jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, varustettuna käännettävän pyyhkäisyrasterin omaavalla optoelektronisella pyyhkäisylaitteistolla, joka antaa ulostuloon binäärisen videosignaalin, joka vastaa juovittain pyyhkäistyä kuvakenttää ja joka sisältää pyyhkäistyn juovan kontrastikuvion binäärisenä, varustettuna dekooderilaitteistolla tunnistamaan pyyhkäistyä kontrastiviivakuviota (PIC), joka on tunnisteena vähintään yhden tun-nistekentän yhden tietojuovan asemalle ja suunnalle ja joka sisältää useita rinnakkaisia viivoja eri etäisyyksillä ja/tai viivaleveyksillä, ja varustettuna laitteistolla pyyhkäisyrasterin suuntaamiseksi tieto-juovan suuntaiseksi ja tietojuovan pyyhkäistyjen merkkien lukemiseksi, tunnettu siitä, että dekooderilaitteistot (2— h 0) sisältävät laskinkytkennän (2, 6-14), joka vastaanottaa videosignaalin ja määrää videosignaalin peräkkäin limittyvien jaksojen jaksonpituudet ja antaa ne laskintiloina (TC1-TC4), että dekooderilaitteistot (2-40) sisältävät vähintään yhden taulukon (PROM 28), joka vastaanottaa porttikyt-kennän (16-26) kautta pareittain peräkkäisiä jaksonpituuksia vastaavat laskintilat (TCI, TC2; TC2, TC3;TC3, TC4...) ja joka antaa kulloinkin signaalin (LPIC1, LPIC2, LPIC3), kun molempien toisiaan seuraavien jaksonpituuksien suhde on ennaltamäärätyllä arvoalueella, joka vastaa kontrastiviivakuvion vastaavien jaksojen suhdetta, ja että laitteisto on varustettu toimintakytkennällä (34, 36, 38), joka antaa ennalta-määrätystä lukumäärästä peräkkäisiä signaaleja (LPIC1, ...) tunnis-tussignaalin (PIC OUT).

14. Vaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laskinkytkentä (2, 6-14) sisältää ajastinpiirin (2), joka synnyttää porttipulssit (Tl, T2, T3, T4...), jotka vastaavat videosignaalin limittäisiä jaksoja, joiden pulssien pulssinpituus on määrätty videosignaalin peräkkäisistä nousureunoista tai peräkkäisistä lasku-reunoista, että porttipulssit (Tl, T2, T3, T4...) ovat kukin johdettavissa yhden laskimen (6-12) porttisisäänmenoon,että laskinten (6-12) laskinsisäänmenot on yhdistetty pulssigeneraattoriin (14) ja että laskimet laskevat porttipulssit ja antavat taulukolle (28) osoitteet digitaalisina laskintiloina (TC1-TC4). 67633 ί n - y

15· Vaatimuksen 14 mukainen laitteisto tunnettu siitä, että laskinkytkentä (2, 6—14) sisältää ohitustunnistuksen (40), joka laskimen (6-12) ohituksen jälkeen nollaa dekooderilaitteistot (2-4 0).

16. Jonkin vaatimuksista 13-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että taulukko (28) on muodostettu kaksidimensioisena kiinteästi-ohjelmoituna muistina (PROM), että ensimmäisen jaksonpituuden las-kintila (TC1-TC4) antaa osoitteen kiinteästiohjelmoidun muistin yksikäsitteisesti järjestetyille riveille, että seuraavan jaksonpituu-den laskintila (TC1-TC4) antaa osoitteen kiinteästi ohjelmoidun muistin yksikäsitteisesti järjestetyille sarakkeille, että odotuskenttä käsittää ne muistipaikat, joilla riviosoitteen ja sarakeosoitteen osamäärä on ennaltamäärätyllä arvoalueella, ja että annettaessa osoite odotuskentän sisäpuolella olevalle muistipaikalle annetaan signaali (LPIC1, LPIC2, LPIC3). 17* Vaatimuksen 16 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kutakin kahta peräkkäistä laskinarvoa (TCI, TC2; TC2, TC3; TC3, TC4...) varten on oma kiinteästiohjelmoitu muistinsa (PROM 1, PROM 2, PROM 3...), jolla on oma odotuskenttä.

18. Vaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että peräkkäin lasketut laskintilat (TCI, TC2; TC2, TC3; TC3, TC4...) antavat pareittain osoitteet niille järjestetylle kiinteästiohjelmoi-dulle muistille (PR0M1, PR0M2, PROM3) kulloinkin sitten, kun jälkimmäisen jakson laskinarvo on laskettu, ja kun ajastinpiiri (2) antaa toimintasignaalin (E2, E3, E4) kiinteästiohjelmoidun muistin edessä olevan porttikytkennän (16, 18; 20, 22; 24, 26,...) aktivoimiseksi.

19- Jonkin vaatimuksista 16-I8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jokainen kiinteästi ohjelmoitu muisti (PROM) sisältää selektiivisesti osoitettavia odotuskenttiä eri kontrastiviivakuvioita varten, ja että eri odotuskentille järjestetyt laskintilat (TC1-TC4) ovat johdettavissa toimintakytkennälle (34, 36, 38) muistin peräin Kytketyn valitsimen (32) avulla.

20. Jonkin vaatimuksista 13-19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että toimintakytkentä (34, 36, 38) sisältää välimuistin (34), sen perään kytketyn JA-portin (36) sekä toimintapiirin (38).

21. Jonkin vaatimuksista 13-20 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se on varustettu nollauspiirillä (4), joka vastaanottaa ?0 67633 videosignaalin ja jokaisen pyvhkäisyjuovan alussa ulkoisen nollaus-signaalin (RESET IN), että nollausp Liri (4) antaa nollaussignaalin (RESET), kun videosignaali sisältää merkkivapaan vyöhykkeen, joka on suurempi kuin maksimipyyhkäisyväli kontrastiviivakuvion viivojen välillä, että nollauspiiri (4) antaa nollaussignaalin (RESET), kun ulkoinen nollaussignaali (RESET IN) on olemassa, ja että nollaussig-naali (RESET) on johdettavissa laskimille (6-12) ja ajastinpiirille (2) nollausta varten.