FI67461B - Mellanbaervaogsljudsystem - Google Patents

Description

- rri ^PATENTTIJULKAISU , rj * s Λ

^ ^11) PATENTSKRIFT O /46 I

(51) Kv.lk?/lnt.CI? H 04 N 5/62 0 (21) Patenttihakemus — Patentansökning 793515 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 09.1 1 .79 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 09.11 79 SUOMI—FINLAND (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 18.05.80 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — V*/ Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 30.1 1 .84 (45) Patentti myönnetty — Patent meddelat j ] .03.85

Patentti- ja rekisterihallitus

Patent- och registerstyrelsen (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 17.11 . /8 USA(US) 961508 (73) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Jack Craft, Bridgewater, New Jersey, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Yhte istieaänijärjeste 1 mä - Mel 1 anbärvags1judsystem Tämä keksintö liittyy yhteistieäänijärjestelmää käyttäviin televisiovastaanottimiin ja yksityiskohtaisemmin järjestelmään, jolla saadaan kulmamoduloitu yhteistieäänisignaali väritelevisio-vastaanottimessa.

Väritelevisiovastaanottimessa, jossa on yhteistieäänijärjestelmä, sekä kuva- että äänivälitaajuuskantoaallot vahvistetaan yhteisessä vt-kanavassa. Vahvistetut kantoaallot kytketään sekoitus-piiriin, joka yhdistää signaalit kehittääkseen 4,5 MHz moduloidun yhteistieääni-vt-signaalin (NTSC-järjestelmä), joka on ääni- ja kuvakantoaallon keskinäis-modulaatiotulos. 4,5 MHz:n yhteistieäänisignaali vahvistetaan sitten ääni-vt-vahvistimella, suodatetaan ja amplitudi-rajoitetaan ja syötetään taajuusmodulaatioilmaisimeen ääni-informaation palauttamiseksi entiselleen. Ääni- ja kuva-vt-kantoaallot kytketään myös videoilmaisimelie viritetyn imupiirin kautta, joka erottaa äänikantoaallon vt-signaalista. Videoilmai-sin palauttaa videoinformaation väritelevisiovastaanottimen valo- 67461 2 tiheys-, värikkyys- ja poikkeutusjärjestelmien käsiteltäviksi.

Vaikka yllä kuvattu perusyhteistieäänijärjestelmä kehittää tyydyttävästi 4,5 MHz:n yhteistieäänisignaalin useimmissa käyttöolosuhteissa, voi syntyä ongelmia, kun äänijärjestelmä vahingossa ilmaisee kuvakantoaallon videosignaalin. Yhteistieäänisignaalin tuottamiseksi välitaajuiset ääni- ja kuvakantoaallot yhdistetään tai sekoitetaan tasasuuntaavan laitteen (esim. diodin tai transistorin kanta-emitteriliitoksen) epälineaarisella toiminnalla. Yhteistieäänisignaalin synnyttämisen lisäksi tasasuuntaava laite toimii myös videoilmaisimena kuvakantoaallolle ja ilmaisee amplitudimoduloidun videosignaalin. Ilmaistu videosignaali esiintyy tasasuuntaavan laitteen lähdössä yhdessä 4,5 MHz:n yhteistieäänisignaalin kanssa saaden yhteistieäänisignaalin tasajänni-tetason muuttumaan ilmaistun videosignaalin amplitudin mukana.

Yhteistieäänikanava sisältää tavallisesti korkean Q-arvon omaavan, 4,5 MHz:lie viritetyn piirin ennen FM-ääni-ilmaisinta yhteistieäänisignaalin valitsemiseksi ja siitä saattavan videosignaalin suhteelliseksi poissulkemiseksi. Jos äänisekoittimen lähtö on suoraan kytketty tähän 4,5 MHz:lie viritettyyn piiriin ennen signaalin lisävahvistusta, ilmaistu videosignaali voidaan poistaa yhteistieäänisignaalista ennen kuin se haitallisesti vaikuttaa äänijärjestelmän toimintaan.

Kuitenkin milloin äänisekoitin sisältyy televisiovastaanottimessa mikropiiriin, yhteistieäänisignaali halutaan yleensä vahvistaa mikropiirillä, jolla vahvistus on helposti toteutettavissa, jotta suuritehoinen yhteistieäänisignaali saadaan käytettäväksi piirin ulkopuolella. Tyypillisessä mikropiirissä, kuten RCA-yhtymän valmistamassa piirissä CA3139E TV Automatic Fine Tuning and Inter-Carrier Mixer/ Amplifier Circuit (CA3139E TV:n automaattinen hienoviritys- ja yhteistiesekoitin/vahvistinpiiri), yhteistieäänisignaali vahvistetaan välittömästi sekoittimen jälkeen ja signaali, joka kytketään mikropiiriltä ääni-ilmaisimeen, on suuritehoinen ääni-vt-signaali. Täten ei ole välttämätöntä vahvistaa ääni-vt-signaalia ennen äänisignaalin amplitudin rajoitusta ja ilmaisua.

Mutta koska ilmaistua videosignaalia sekoittimen lähdössä ei poisteta ennen vahvistusta mikropiirin vahvistimella, se vah- 67461 vistetaan sekoitinmikropiirivahvistimella. Jos videosignaalilla on sekoittimen lähdössä huomattava amplitudi, videosignaali voi ylikuormittaa sekoitinmikropiirivahvistinta täten häiriten tai jopa tukahduttaen yhteistieäänisignaalin. Videosignaalin huiput voivat saada sekoitinmikropiirivahvistimen kyllästymään tai sxil-keutumaan. Siitä johtuvan yhteistieäänisignaalin särökomponentti toistuu 60 Hz:n (pystypoikkeutus-)taajuudella, ja voi olla kyllin vahva kestääkseen sekä rajoituksen että FM-ilmaisun. Sellainen särö johtaa television kaiuttimesta kuultavaan 60 Hz:n huri-naan. Koska edelleen on toivottavaa ylläpitää kuvakantoaaltoa sekoittimen tulossa amplitudilla, joka on oleellisesti suurempi kuin äänikantoaallon (so. 20-30 desibeliä) estämässä amplitudiltaan muuttuvaa kuvakantoaaltoa amplitudimoduloimasta yhteistieää-nisignaalia, suuriamplitudisesta videosignaalista johtuva ylikuor-mitustila on alituinen mahdollisuus.

Esillä olevan keksinnön kohteena on siten yhdistyspiiri televisiovastaanotinta varten taajuusmoduloidun äänikantoaallon yhdistämiseksi amplitudimoduloituun kuvakantoaaltoon yhteistieäänisignaalin aikaansaamiseksi, jossa piirissä on vahvistinlaite, johon kuuluu kollektorielektrodi sekä kantaelektrodi ja emitteri-elektrodi ja näiden välinen tasasuuntaava siirtymäalue, edelleen kanta- ja emitterielektrodin kautta kulkeva tulopiiri taajuusmo-duloitujen ääni- ja kuvakantoaaltojen syöttämiseksi tasasuuntaa-valle siirtymäalueelle ja kollektorielektrodin sekä emitteri- tai kantaelektrodin kautta kulkeva signaalin lähtöpiiri vahvistettujen, yhteistieäänikantoaallon sisältävien signaalien aikaansaamiseksi. Tälle yhdistyspiirille on tunnusomaista, että tulo- ja läh-töpiirille yhteisessä vastakytkentäpiirissä on taajuuteen verrattuna käänteisesti muuttuva impedanssi siten, että vahvistinlait-teen tuottama vahvistus muuttuu videosignaalin ja yhteistieäänisignaalin sisältävällä kaistalla samalla tavalla kuin taajuus. Piirustuksissa: kuvio 1 havainnollistaa yhteistieäänijärjestelmää osaksi lohkokaavion muodossa ja osaksi piirikaavion muodossa, kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 mukaisen sekoitustran-sistorin kanta-emitterisiirtokäyrää; ja kuvio 3 havainnollistaa osaksi lohkokaavion muodossa ja osaksi piirikaavion muodossa esillä olevan keksinnön mukaisen yh-teistieäänijärjestelmän toista suoritusmuotoa.

67461 4

Kuvioon 1 liittyen yleisradiotelevisiosignaali vastaanotetaan antennilla 10 ja kytketään virittimeen 20. Viritin 20 valitsee yhden taajuusalueen monien yleisradiotaajuuksien joukosta radiotaa-juuskaistalta. Vastaanotettu yleisradiosignaali välitaajuusmoduloi-daan virittimen paikallisesta välitaajuusoskiliaattorista saatavalla signaalilla alkuperäisen radiotaajuuden ja paikallis-oskil-laattoritaajuuden summa- ja erotustaajuuksien synnyttämiseksi. Nämä signaalit kytketään selektiivisyyspiiriin 30, jossa kaikki paitsi väli taajuuksiksi (vt) kutsutut erotustaajuudet suodatetaan pois. Tuloksena syntyvä vt-signaali sisältää äänikantoaallon, ku-vakantoaallon ja väriapukantoaallon ja eräitä näiden sivukaistoja, jotka selektiivisyyspiiri 30 läpäisee. Äänikantoaallon amplitudi on noin 10 desibeliä alempana kuin kuvakantoaallon amplitudi kun kuvakantoaalto on moduloimaton (tahtipulssissa).

Selektiivisyyspiirin 30 lähdöstä vt-signaalit kytketään vt-esivahvistimelle 40. Vt-esivahvistin 40 käsittää yhden tai useamman vahvistinasteen ja nostaa vt-signaalien tasot noin 6 mVriin äänikantoaallolla ja 20 mV:iin kuvakantoaallolla tahtipulssin aikana. Nämä vahvistetut vt-signaalit kytketään yhteistieäänimuut-timeen 100, ja 4125 MHz:n loukkuun 50. 41,25 MHz:n loukku 50 käsittää suodatinpiirin, joka on viritetty äänikantoaallon taajuudelle jyrkästi vaimentamaan äänikantoaaltoa suhteessa kuvakantoaaltoon ja väriapukantoaaltoon. On toivottavaa vaimentaa äänikantoaalto ennen vt-signaalin kytkemistä vt-päätevahvistimeen 60, jotta estetään äänikantoaallon sekoittuminen väriapukantoaallon kanssa video-ilmaisimessa 70, mikä synnyttäisi televisiovastaanottimen kuvaputkella näkyvän 920 kHz:n interferenssisignaalin.

Vt-signaali kytketään 41,25 MHz:n loukun 50 lähdöstä vt-päätevahvistimeen 60, joka vahvistaa edelleen vt-signaalin ja kytkee vahvistetun vt-signaalin videoilmaisimeen 70. Videoi Imaisin 70 ilmaisee kuvakantoaallon amplitudimodulaation ja kytkee videosignaalin videovahvistimeen 80, joka nostaa videosignaalin tasoa edelleen käsiteltäväksi valotiheys-, värikkyys- ja poikkeutusjärjestelmillä televisiovastaanottimessa. Vahvistettu vt-kuvakantoaal-to, jonka vt-päätevahvistin 60 tuottaa, vaihtelee tahtipulssin tasosta 100 millivoltin suurimman modulaation tasoon (valkoisen tasoon) .

5 67461

Vt-esivahvistimen 40 tuottamat vt-signaalit kytketään johtimella 42 emitteriseuraintransistorin 102 kantaelektrodille. Transistorin 102 kollektorielektrodi on kytketty syöttöjännitelähteeseen (+B) ja sen emitterielektrodi on kytketty transistorin 104 kannalle ja vertailujännitelähteeseen (maa) vastuksella 103. Ääni-kantoaallolla on transistorin 104 kannalla käytännöllisesti katsoen noin 6 mV:n tehollisarvoinen vakioamplitudi ja kuvakantoaallon amplitudi tässä pisteessä vaihtelee tehollisarvoltaan 20 mVrsta tahti-pulssilla 2 mVriin valkoisen tasolla.

Transistorin 104 emitterielektrodi on kytketty maahan ja kollektorielektrodi sekoitintransistorin 106 emitterielektrodilie. Transistori 104 toimii transistorin 106 virtalähteenä ja kytkee myös äänikantoaallon sekoitintransistorille 106 kuvakantoaallon kanssa keskinäismoduloitavaksi (sekoitettavaksi). Transistori 104 ja kondensaattori 108 yhdessä muodostavat lähdeimpedanssin transistorille 106.

Vt-päätevahvistimen 60 tuottama vahvistettu kuvak-antoaalto kytketään transistorin 106 kantaelektrodille johtimella 62. Kuva-kantoaallon taso transistorin 106 kantaelektrodilla vaihtelee 20dB:n alueella yhden voltin tehollisarvosta tahtipulssi11a 100 mV:iin valkoisen tasolla.

Sekoitintransistorin 106 kollektorielektrodi on kytketty +B-syöttöön vastuksella 110 ja kondensaattorilla 114. Signaalit transistorin 106 kollektorielektrodilta syötetään myös emitteriseuraintransistorin 116 kannalle. Transistorin 116 kollektorielektrodi on kytketty +B-syöttöön ja emitterielektrodi on kytketty maahan vastuksella 118. Transistorin 116 emitterielektrodi on myös kytketty transistorin 126 kannalle vastuksen 122 ja vastuksen 124 sar-jakytkennällä. Kondensaattori 130 on kytketty transistorin 126 kan-taelektrodilta +B-syöttöön.

Transistorin 126 kollektorielektrodi on kytketty +B-syöttöön ja sen emitterielektrodi on kytketty maahan vastuksella 128 ja vastuksien 122 ja 124 liitokseen kondensaattorilla 132. Transistorin 126 emitterielektrodilie syntyvä 4,5 MHz:n yhteistieäänisignaa-.li kytketään lähtönapaan 140 vastuksella 142.

Ääni- ja kuvakantoaaltosignaalit, jotka kytketään transistorin 104 kantaelektrodille, ovat amplitudiltaan riittäviä pitä- 6 7 4 61 mään transistorin 104 lineaarisella toiminta-alueella. Transistori 104 toimii täten virtalähteenä transistorille 106 sen syöttäessä äänikantoaallon tuon transistorin emitterielektrodilie. Kanto-aaltosignaalien puuttuessa transistori 104 asettaa transistorin 106 lepotoimintapisteen alhaiselle tasolle myötä-suuntaisella alueella, kuten piste "X" osoittaa transistorin 106 kanta-emitteri-siirtokäyrällä, joka on esitetty kuviossa 2.

Kuvion 2 käyrä 150 edustaa tyypillistä kanta-emitterisiirto-käyrää transistorille 106. Kun johtimella 62 oleva suhteellisen suuritehoinen kuvakantoaalto syötetään transistorin 106 kantaelek-trodille, transistori toimii epälineaarisesta sen kanta-emitteri-liitoksen siirtyessä ominaiskäyrällä 150 sulkutilasta pisteessä 154 myötäsuunta-alueelle pisteessä 156. Tämä transistorin 106 epälineaarinen toiminta tuottaa ääni- ja kuvakantoaallon keskinäismo-dulaation transistorin kanta-emitteriliitoksessa ja tuloksena syntyy 4,5MHz:n yhteistieinterferenssi vahvistettuna sen kollektori-elektrodeille.

Ääni- ja kuvakantoaallot esiintyvät myös vahvistettuina transistorin 106 kollektorielektrodilla ja ne täytyy poistaa. Nämä kantoaaltotaajuudet eliminoidaan kahdella alipäästosucdattimella, jotka on kytketty transistorin 106 kollektorin ja lähtönavan 140 välille. Ensimmäinen RC-alipäästösuodatin 110 käsittää vastuksen 112 ja kondensaattorin 114, jotka on kytketty transistorin 106 kol-lektorielektrodi lie. RC-alipäästösuodat.timella 110 on suurempia taajuuksia asteittain rajoittava vaste, joka vaimentaa signaaleja ääni- ja kuvakantoaaltotaajuuksi11a (41,25 ja 45,75 MHz).

Alipäästösuodattimen 110 läpäisemät signaalit kytketään toiseen alipäästösuodattimeen 120 transistorilla 116. Alipäästösuoda-tin 120 on aktiivinen suodatin, joka käsittää piirielimet 122-132. Takaisinkytkentäkondensaattorin 132 kytkeminen transistorin 126 emitterin ja vastusten 122 ja 124 liitoksen välille antaa akt.iivi- v ν' sen suodattimen 120, ^olla on Tsebysevin vaste. Tämä vaste on tunnettu jokseenkin tasaisesta vasteestaan tasav.irrasta taajuuteen, joka on juuri 4,5 MHz:n yhteistieäänisiqnaalin taajuuden yläpuolella, missä pisteessä vasteella on terävä rajoitus. Aiipäästösuodat-timet 110 ja 120 vaimentavat täten voimakkaasti signaaleja ääni-ja kuvakantoaaltotaajuuksilla.

6 7 4 61 7 Ääni- ja kuvakantoaallot sekoittavan transistorin 106 epälineaarinen toiminta johtaa myös kuvakantoaallon videosignaalin alataajuuskomponenttien ilmaisuun transistorin kanta-emitteriiii-toksessa. Nämä videosignaalikomponentit sisältävät sekä juovataa-juiset (noin 15734 Hz) että kenttätaajuiset (noin 60Hz) television tahtisignaalikomponentit. Samalla kun juovataajuusmodulaatio on tavallisesti taajuudeltaan liian suuri äänijärjestelmän nyt esillä oleviin ongelmiin, kenttätaajuusmodulaatio voi aiheuttaa kuultavan hurinan ääni järjestelmässä, jos sen annetaan ylikuormittaa transistoria 106. Kuitenkaan videosignaalin alataajuuskomponentit transistorin 106 kanta-emitteriliitoksessa eivät esiinny transistorin 106 kollektorilla transistorin 106 emitteridegeneraation johdosta. Emitteridegeneraatio johtaa videosignaalin alataajuuskomponenttien vaimenemiseen tai ainoastaan merkityksettömään vahvistumiseen transistorilla 106, mutta sallii suhteellisen suurtaajuisten 4,5 MHz:n yhteistieäänisignaalin ja kuva-äänikantoaaltojen oleellisen vahvistuksen.

Alataajuussignaalien vaimennus voidaan selittää tutkimalla sekoitintransistorin 106 vahvistusominaisuuksia. Transistorin 106 vahvistus on laskettu jakamalla sen kollektorielektrodilla oleva kuormitusimpedanssi sen emitterielektrodin lähdeimpedanssi11a. Ala-taajuuksilla transistorilla 106 on suhteellisen pieni kuormitus-(kollektori)-impedanssi ja suhteellisen suuri lähde-(emitteri)-impedanssi johtaen pieneen vahvistukseen alataajuussignaalei11a. Esimerkiksi tasavirtasignaalilla kuormitusimpedanssi on yhtä suuri kuin vastuksen 112 arvo (kuvion 1 mukaisessa esimerkissä 10 ki lo-ohmia) ja lähdeimpedanssi on yhtä suuri kuin kollektorin lähtö-impedanssi (100 kilo-ohmia) transistorilla 104, joka toimii suurim-pedanssisena vakiovirtalähteenä alataajuuksilla. Transistorin 106 vahvistus on täten 0,1 tasavirtasignaalilla. Ylätaajuussignaaleiila transistori 104 ei enää vastaa vakiovirtalähdettä ja sen impedanssi laskee. Lisäksi kondensaattorin 108 reaktanssi laskee ylemmillä taajuuksilla ja transistorin 104 ja kondensaattorin 108 nettovaikutus on emitteri-(lähde)-impedanssin pieneneminen ylemmillä taajuuksilla. Transistorin 106 kuormitusimpedanssi vähenee myös ylemmillä taajuuksilla kondensaattorin 114 vaikutuksesta, mutta tämän vähenemisen määrä on oleellisesti pienempi kuin lähdeimpedans-sin vähenemisen määrä. Täten transistori 106 osoittaa emitteri- 8 6 7 4 61 degeneraatiota, jolloin transistori vahvistaa ylätaajuussignaa-leja suuremmassa määrin kuin alataajuussiqnaaleja. Transistorin 106 kollektorielektrodilla olevat signaalit ovat sen tähden käytännöllisesti katsoen vapaita kuultavista, pientaajuisista ampli-tudimoduloiduista signaalikomponenteista. Yhteistieäänisignaalien vahvistus ennen suodatusta 4,5 MHz:n kaistanpäästösuodattimella (ei-esitetty) on täten saatu aikaan sekoitintransistorilla 106 ilman siihen liittyvää ylikuormitusta tai signaalin vääristymistä.

Esillä olevan keksinnön mukainen äänimuutin 100 hyötyy suuritehoisen kuvakantoaaltosignaalin käytöstä, jonka signaalin vt-päätevahvistin 60 antaa sekoitussignaalina. Tämä suuritehoinen signaali on amplitudiltaan riittävä varmistaakseen transistorin 106 sekoituksen vaatiman epälineaarisen toiminnan. Edelleen pienimmällä mahdollisella amplitudillaankin (100 mV) kuvakantoaalto johtimella 62 on amplitudiltaan riittävä suhteessa äänikantoaaltoon johtimella 42 (6 mV) tehdäkseen keskinäismoduloidun yhteistieääni-signaalin ei-toivottavan amplitudimodulaation mahdollisimman pieneksi .

Esillä olevan keksinnön mukainen äänimuutin 100 voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa kuvion 3 havainnollistamalla tavalla, jossa sekä ääni- että kuvakantoaallot syötetään transistorin 106 kanta-elektrodille. Tässä kokoonpanossa transistorin 104 kollektori on kytketty transistorin 106 kantaelektrodilie emitterielektrodin sijasta. Transistori 104 on transistorin 106 emitterin lähdeimpedans-sina korvattu 100 kilo-ohmin vastuksella 160 emitterielektrodilta maahan, joten 100 kilo-ohmin lähdeimpedanssi tasavirralla säilyy emitterielektrodilla. Kuvakantoaalto syötetään transistorin 106 kantaelektrodille johtimelta 62 sarjaerotusvastuksella 162. Erotus-vastus 162 vähentää äänikantoaallon kytkentää transistorin 104 kol-lektorilta takaisin vt-päätevahvistimelle 60, joka saattaisi pyrkiä synnyttämään näkyvän 920 kHz:n interferenssin äänikantoaallon ja väriapukantoaallon välille videokanavassa. Tätä äänikantoaallon kytkentää takaisin vt-päätevahvistiraelle 60 voidaan edelleen pienentää ohjaamalla johdinta 62 puskuriasteella vt-päätevahvisti-melta 60.

Kuvion 3 havainnollistama äänimuutin 200 vähentää alataajuis-ten amplitudimoduloitujen videosignaalikomponenttien vaikutusta 67461 transistorin 106 kollektorilla degeneratiivisen piirijärjestelyn johdosta transistorin 106 emitterillä. Äänimuutin 200 toimii suuressa määrin samalla tavoin kuin yllä esitetty äänimuutin 100, koska kondensaattorin 108 reaktanssi lisää transistorin 106 lähde-(emitteri)-impedanssia alataajuussignaaleilla. Täten 4,5 MHz:n yh-teistieäänisignaali vahvistuu suuremmassa määrin kuin alataajui-set videosignaalikomponentit, jotka ilmaistaan transistorin 106 kanta-emitteriliitoksessa.

Kuvioissa 1 ja 3 esitetyissä piireissä on mahdollista, että äänikantoaallon tehoton imu 41,25 MHz:n loukulla 50 johtaa ääni-kantoaallon pienen jäännösosuuden syöttämiseen transistorin 106 kannalle vt~päätevahv.istimesta 60. Tämän jäännösäänikantoaallon on mahdollista olla vaihesuhteessa transistorin 104 tuottamaan äänikantoaaltoon siten, että äänikantoaalto vaimenee tai jopa tukahtuu transistorissa 106. Tämä ei-toivottava vaikutus voidaan estää ylläpitämällä riittävän suuritehoista (esim. 5-6 mV) äänikan-toaaltosignaalia transistoreiden 102 ja 104 kannoilla. Transistorin 104 tuottama suuritehoinen äänikantoaalto varmistaa, että jokainen vt-päätevahvistimen 60 syöttämä jäännösäänikantoaalto saa keskinäismoduloivan äänikantoaallon transistorilla 106 vaimenemaan vain vähän. Jos 41,25 MHz:n loukku 50 on 1 aajakaistaisesti viritetty poistamaan äänikantoaallon ja sen sivukaistat + 50 kHz: iin asti kantoaallosta lukien, tätä äänikantoaallon vähäistä vaimennusta ei esiinny.

Claims (10)

67461 10

1. Yhdistyspiiri televisiovastaanotinta varten taajuusmodu-loidun äänikantoaallon yhdistämiseksi amplitudimoduloituun kuva-kantoaaltoon yhteistieäänisignaalin aikaansaamiseksi, jossa piirissä on vahvistinlaite, johon kuuluu kollektorielektrodi sekä kantaelektrodi ja emitterielektrodi ja näiden välinen tasasuun-taava siirtymäalue, edelleen kanta- ja emitterielektrodin kautta kulkeva tulopiiri taajuusmoduloitujen ääni- ja kuvakantoaaltojen syöttämiseksi tasasuuntaavalle siirtymäalueelle ja kollektorie-lektrodin sekä emitteri- tai kantaelektrodin kautta kulkeva signaalin lähtöpiiri vahvistettujen, yhteistieäänikantoaallon sisältävien signaalien aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että tulo- ja lähtöpiirille yhteisessä vastakytkentäpiirissä (104, 108; 108, 160), joka approksimoi vakiovirtalähdettä matalilla taajuuksilla, on taajuuteen verrattuna käänteisesti muuttuva impedanssi siten, että vahvistinlaitteen (106) tuottama vahvistus muuttuu videosignaalin ja yhteistieäänisignaalin sisältävällä kaistalla samalla tavalla kuin taajuus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vastakytkentäpiirissä on kondensaattori (108).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vastakytkentäpiirissä lisäksi on virtalähdetransisto-ri (104), jonka kollektori-emitteri-tie on kytketty rinnan kondensaattorin (108) kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäisen välitaajuusvahvistimen (40) lähtö on äänikantoaaltosuodattimen (50) sisältävän kytkentäpiirin kautta yhdistetty toisen välitaajuusvahvistimen (60) tuloon ja että tulopiiri reagoi ensimmäisen välitaajuusvahvistimen lähdöstä johdettuihin moduloituihin äänikantoaaltosignaaleihin ja toisen välitaajuusvahvistimen (60) lähdöstä johdettuihin moduloituihin kuvakantoaaltosignaaleihin.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistinlaitteen (106) kollektoriin on liitetty ali-päästösuodatin (110), joka vaimentaa niitä vahvistettuja signaaleja, joiden taajuudet ovat ääni- ja kuvakantoaaltojen alueella.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 5 mukainen piiri, tunnettu siitä, että vahvistinlaitteen kollektoriin on liitetty alipäästösuodatin (120), joka vaimentaa niitä vahvistettuja sig- 11 67461 naaleja, joiden taajuudet ovat suurempia kuin yhteistieäänisig-naalin taajuus.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen vahvistin (40) tuottaa lähtöönsä suhteellisen pienitehoisia ääni- ja kuvakantoaaltoja, että ensimmäisen vahvistimen lähtöön liitetty suodatin (50) vaimentaa äänikanto-aaltoa kuvakantoaaltoon verrattuna, että toinen vahvistin (60) tuottaa lähtöönsä suhteellisen suuritehoisen kuvakantoaallon, että vastakytkentäpiiri sisältää ensimmäisen transistorin (104), jonka kanta on liitetty ensimmäisen vahvistimen lähtöön ja jonka emitte-ri on yhdistetty vertailujännitelähteeseen ja jossa on kollektori, sekä toisen transistorin (106), jonka kanta on liitetty toisen vahvistimen (60) lähtöön, jonka emitteri on yhdistetty ensimmäisen transistorin (104) kollektoriin ja jonka kollektorista saadaan vahvistetut signaalit sisältäen yhteistieäänisignaalin, ja että toisen transistorin (106) emitterin ja vertailujännitelähteen (maa) välille on kytketty kapasitiivinen elin (108).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toisen transistorin (106) kollektoriin on kytketty alipäästösuodatin (110), joka vaimentaa niitä vahvistettuja signaaleja, joiden taajuudet ovat ääni- ja kuvakantoaaitojen alueella.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toisen transistorin kollektoriin on kytketty aktiivinen suodatin (120), joka vaimentaa niitä vahvistettuja signaaleja, joiden signaalit ovat suurempia kuin yhteistieäänisignaalin taajuus.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen piiri, tunnettu siitä, että transistorit, kapasitanssi ja aktiivinen suodatin on toteutettu integroidussa muodossa yhteiselle monoliittiselle integroidulle mikropiirisirulle. 67461 12