FI67460C - Elektrisk krets - Google Patents

Description

- ^~·"1 r_, Μ. KUULUTUSjULKAISU s η Λ s n W <11) UTLÄCGNINGSSKRIFT 674 6 0 c (45) 11 '3 1905 (51) KvJt/tacCt3 H 03 K 23/00, H Ok B 1/16 SUOMI—FINLAND (21) rmmeOMumm—r*m**Mu*ig 780886 (22) HmkwntapiMk —AnaBkninpda« 21.03· 78 (23) AHnpiM—GlMgKatadag 21.03.78 (41) Tulta JuUttataJ — BllvH oflMtMg 23.09.78

Patentti- ja rekisterihallitut (44) NiMrtk^enoo μ kmAHIctau. pum.-

Patent- och registerstyrelaen 7 Amekin udegd eeK ud^kretw pwbliwed 30.11.84 (32)(33)(31) Ρη*«*τ »wokw.» prtormt 28.03-77 USA(US) 781878 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Howard Raymond Beelitz, Gillett, Pennsylvania, Donald Ray Preslar, Somerville, New Jersey, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Sähkö inen piiri - Elektrisk krets Tämän keksinnön kohteena on laite, joka valitsee, suhteuttaa ja multipleksoi vuorotellen eri taajuuksia. Laite on käyttökelpoinen mm. taajuuden syntetisointisovellutuksissa, esim. television viritysjärjestelmissä, yleensä instrumentoiminnissa ja tietoliikennejärjestelmissä.

Monet järjestelmät on sovitettu ottamaan vastaan monia eri taajuisia signaaleja käyttämällä valintalaitetta, joka käsittelee yhden tällaisen taajuuden kerrallaan. Esimerkiksi TV-järjestelmät on sovitettu ottamaan vastaan kahdella eri alueella olevia taajuuksia (esim. UHF ja VHF), jolloin toisen alueen (esim. UHF:n) taajuusalue on suunnilleen neljä kertaa niin suuri kuin toisen alueen (esim. VHF:n). Television viritysjärjestelmän eri portaissa on nämä taajuudet pienennettävä, ja siihen tarvitaan monia jako-piirejä. Osien taloudellisuuden, valmistuksen vähentyneiden kustannusten ja suurentuneen luotettavuuden kannalta on toivottavaa, et-' tä eri alueet käyttävät samaa pienentävää piiriä, missä vain on 67460 mahdollista. Edellä olevan esimerkin tapauksessa tämä saadaan aikaan jakamalla ensiksi UHF-aluekaista neljällä, ja sitten käyttämällä samaa taajuuden jakopiiriä UHF- ja VHF-signaaleille. Tällainen ratkaisu on selostettu artikkelissa "Frequency Synthesizer For Television Receivers", Breeze, Rothstein, Alfke ja Hamamoui, Transactions BTR, marraskuu 1974, sivut 259-163.

Sekä VHF-signaaleille että "jaetuille" UHF-signaaleille käytettyyn yhteiseen laskimeen liittyvä yksi ongelma on se, että näin suurilla taajuuksilla tunnetut VHF-signaalien tai jaettujen UHF-signaalien valinnan suorittavat kytkentäpiirit pyrkivät valitettavasti johtamaan läpi valitsematta jätettyjä signaaleja. Tämä keksintö pyrkii poistamaan tämän ongelman.

Tämän keksinnön toteuttaa taajuuden jakopiiri, joka koostuu ensimmäisestä laskimesta 10, joka on kytketty jakamaan ensimmäisen tulosignaalin (UHF) taajuuden välisignaalin (IHF/4) aikaansaamiseksi samalle taajuusalueelle kuin toinen tulosignaali (VHF), selektiivisestä kytkentäpiiristä, joka ohjauspiirin ohjaussignaalin ensimmäisen arvon vasteena valitsee mainitun välisignaalin johdettavaksi toiseen laskimeen, jossa taajuus taas jaetaan, ja joka mainitun ohjaussignaalin toisen arvon vasteena valitsee mainitun toisen tulosignaalin johdettavaksi mainittuun toiseen laskimeen, jossa taajuus jaetaan, jolloin mainittu selektiivinen piiri pyrkii estämään valitsematta jääneen tulosignaalin etenemisen, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen laskin on sellainen, että siinä on ohjauspiste, jossa siihen tuodun signaalin vaste estää tai sallii ensimmäisen laskimen toiminnan sekä että mainittu ohjauspiste on kytketty mainitun ohjauspiirin lähtöön estämään mainitun ensimmäisen laskimen toiminnan, kun mainittu toinen laskin jakaa mainittua toista tulosignaalia (VHF), ja sallimaan mainitun ensimmäisen laskimen toiminnan, kun mainittu toinen laskin jakaa ensimmäisen laskimen lähtöä (UHF/4) ja ensimmäinen laskin jakaa ensimmäistä tulosignaalia (UHF).

Eri liitepiitustuksissa samat viitemerkit tarkoittavat samoja komponentteja, ja kuvio 1 on keksinnön toteuttavan piirin kaavio, kuviot 2A ja 2B ovat kuvion 1 esittämän laskimen 10 yksityiskohtaisia kaavioita ja 3 67460 kuvio 3 on keksintöä hyväksikäyttävän TV-järjestelmän lohkokaavio .

Kuvion 1 järjestelmässä on UHF-signaali ja sen komplementti UHF tuotu neljällä jakavan laskimen 10 tulonapoihin 11a ja 11b tässä järjestyksessä. Laskimessa 10 on kaksi lähtöä 13a ja 13b, jotka on kytketty vahvistin-multiplekseriin (AMP/MUX) 20 tuloihin 21a ja 21b. Jäljempänä yksityiskohtaisesti selostetussa laskimessa 10 on virran tulojohtimet (111, 112, 121 ja 122), joihin on kytketty virtalähteenä toimivien transistorien (T11, T12, T21 ja T22) kol-lektorit. Virtalähteinä toimivien transistorien emitterit on kytketty maan potentiaaliin vastuksien (R11, T12, R21 ja R22) avulla. Kantavirran lähteen 50 tuottama kannan potentiaali νχ on kytketty virtalähteinä toimivien transistorien kannoille.

Kannan virtalähde 50 koostuu +V voltin (navan 5) ja navan B1 väliin kytketystä vastuksesta R51 sekä diodien D51 ja D52 kanssa sarjaankytketystä vastuksesta R52, jotka on kytketty navan B1 ja maan väliin. Emitteriseuraajana toimiva transistori 51 on kytketty kollektoristaan napaan 5, kannastaan napaan B1 ja emitte-ristään napaan B2, johon syntyy ohjausjännite V^. Vastus R54 on kytketty navan B2 ja maan väliin. Navan B1 potentiaali VB1 on diodien D51 ja D52 kahden (2) myötäjännitteen (2*Vp) ja vastuksen R52 jännitehäviön summa, kun alueenvalitsimen 30 kytkin S1 on asennossa 1. Kun oletetaan diodin myötäjännitteen Vp olevan suunnilleen yhtäsuuri kuin transistorin kannan ja emitterin välisen jännitteen (Vgp), on νβ1 yhtä suuri kuin 2Vgg + VR52 ia on yhtä suuri kuin VDr, + V_ro. Tämä V~.T:llä merkitty Vv:n arvo ohjaa dL KdZ (JIM Λ virtalähteenä toimivat laskimen 10 transistorit johtaviksi ja saattaa laskimen 10 toimintaan. Tulojen 11a ja 11b signaalien UHF ja UHF vasteena ovat lähdöissä 13a ja 13b komplementtisignaalit UHF/4 ja UHF/4, joiden taajuudet ovat yksi neljännes (1/4) tulo-signaalien taajuudesta.

Kun kytkin S1 on asennossa 2, on Vgp volttia ja on silloin maan potentiaalissa tai lähellä sitä. Virtalähteinä toimivat transistorit T11, T12, T21 ja T22 eivät silloin johda ja -kuten seuraavassa yksityiskohtaisesti selostetaan - laskimen 10 lähdöt 13a ja 13b muuttuvat Vgp volttien mukana +V volttina.

VHF-signaali ja sen komplementtisignaali VHF johdetaan 67460 AMP/MUX 20: n tuloihin 23a ja 23b. UHF/4-signaalit ja VHF-signaalit, jotka tuodaan AMP/MUX 20:n kahteen tulolinjaan (21a, 21b sekä 23a, 23b), ovat taajuuksiltaan suunnilleen samalla alueella, koska UHF-alueen signaalit, joiden taajuus on suunnilleen neljä (H) kertaa niin suuri kuin VHF-alueen signaalien taajuus, on jaettu neljällä ennen kuin ne on johdettu AMP/MUX 20:een.

AMP/MUX 20 koostuu ensimmäisestä (I) ja toisesta (II) differentiaalivahvistimesta. Differentiaalivahvistimessa I (DA-I) on transistorit Q1a ja Q1b, joiden kannat on kytketty tuloihin 21a ja 21b - tässä järjestyksessä - ja emitterit kytkentätransistorin Q3a kollektoriin. Differentiaalivahvistimessa II (DA-II) on transistorit Q2a ja Q2b, joiden kannat on kytketty tuloihin 23a ja 23b -vastaavassa järjestyksessä - ja joiden emitterit on kytketty kytkentätransistorin Q3b kollektoriin.

Transistorien Q1a ja Q2a kollektorit on kytketty yhteiseen lähtöön "a" (0 ) ja transistorien Q1b ja Q2b kollektorit on kyt-

cL

ketty yhteiseen lähtöön "b" (0b). Kuormitusvastukset ja on kytketty lähtöjen 0^ ja - vastaavassa järjestyksessä - ja tehon syöttönavan 5 väliin, johon napaan syötetään +V volttia.

0 :hän ja 0, :hen tuotetut signaalit johdetaan kuudellakymmenellä-

cl D

neljällä jakavan laskimen 40 tuloihin 41a ja 41b.

Transistorien Q3a ja Q3b emitterit on kytketty yhteen virtalähteenä toimivan transistorin Q7 kollektoriin. Transistorin Q7 emitteri on kytketty emitterivastuksen R7 kautta maan potentiaaliin ja vertailujännite VRFp,| tuodaan sen kannalle, jolloin se saa aikaan suhteellisen vakion virran kulkemaan kollektorilta emitteril-le.

Vertailujännite VRFFa, joka on positiivisempi kuin VREF1, tuodaan vastuksen R1 kautta transistorin Q3a kannalle, ja vertailujännite joka on vähemmän positiivinen kuin mutta positiivisempi kuin VRFF^, tuodaan transistorin Q3b kannalle.

Kun transistorin Q3a kannan potentiaali (vBQ3a^ on positiivisempi kuin transistorin Q3b kannan potentiaali (VRQ3b), johtaa transistori Q3a ja transistori Q3b ei johda. Transistorin Q7 aikaansaama virta kulkee transistorin Q3a kautta transistorien Q1a ja Q1b emittereille.

DA-I tuottaa siten lähtösignaalit 0 :han ja 0. :hen, jotka

cl D

ovat ainoastaan tuloihin 21a ja 21b johdettujen UHFA ja UHFA sig naalien vahvistettuja vasteita.

67460

Kun VgQ2a on vähemmän positiivinen kuin vgQ3^5 ei transistori Q3a johda ja transistori Q3b johtaa, jolloin DA-I ei vaikuta ja DA-II vaikuttaa. Transistori Q3b kytkee virtalähteen Q7 transistorien Q2a ja Q2b emittereille. DA-II tuottaa siten lähtösig-naalit 0 :hän ja 0. :hen, jotka ovat ainoastaan tuloihin 23a ja 23b johdettujen VHF-signaalien vahvistettuja vasteita.

AMP/MUX 20:een tuodut signaalit (UHFA ja VHF) valitaan siten, että ainoastaan joko DA-I tai DA-II vaikuttaa kerrallaan, ja kun DA-I vaikuttaa, se tuottaa tulojensa vasteet lähtöihin 0 ja cl 0^, ja kun DA-II vaikuttaa, se tuottaa tulojensa vasteet lähtöihinsä .

Alueen valitsin 30 ohjaa laskimen 10 auki- ja kiinni-tiloja ja määrittää joko DA-I:n tai DA-II:n vaikuttamaan. Alueen valitsimessa on kytkin S1 - kuten on esitetty selostuksen helpottamiseksi - kaksiasentoisena kytkimenä (1-UHF ja 2-VHF), mutta se voi olla mikä tahansa laite, joka tuottaa kaksi eri jännitetasoa.

Kytkimen S1 keinuvipu 3 on kytketty diodien D1 ja D2 katodeille ja diodien D11 ja D12 anodeille. Diodin D1 anodi on kytketty transistorin Q3a kannalle ja diodin D2 anodi on kytketty solmu-pisteeseen B1. Kytkimen S1 liitin 1 on kytketty vastuksen R101 kautta +V volttiin ja liitin 2 on maatettu.

Kun kytkin S1 on asennossa 1-UHF, saa keinuvipu 3 jäännit-teen +V volttia ja diodit D1 ja D2 ovat estosuuntaisia eivätkä johda (lukuun ottamatta pientä vuotovirtaa). Kantavirran lähde on siten auki kytkimestä S1 ja sen lähtöön tulee potentiaali νχ = V0N’ joka panee laskimen 10 toimimaan. Vastaavasti vpgpa:n ollessa positiivisempi kuin VREFb toimii DA-I (DA-II on kytketty pois), jolloin UHF-signaalit jaetaan neljällä ja ainoastaan UHF-signaalit vahvistuvat ja pääsevät AMP/MUX 20:n kautta lähtöihin 0& ja 0b-

Diodit D11 ja D12 ovat katodeistaan kytketyt tuloihin 23a ja 23b ja anodeistaan kytkimen S1 keinuvipuun 3. Diodit D11 ja D12 ohjaavat transistorien Q2a ja Q2b +V volttiin vähennettynä diodien Vpillä, kun kytkin S1 on asennossa 1. Tämä estää häiriö-signaaleja kytkeytymästä transistorien Q2a ja Q2b kannan ja kollek-torin välisten kapasitanssien kautta AMP/MUX 20:n lähtölinjoihin.

67460 Nämä diodit on esitetty katkoviivoilla, jolla esitetään niiden olevan tarpeettomia piirin toiminnalle, ja että ne voidaan joko jättää pois tai korvata muilla saman toiminnan omaavilla laitteilla.

Kun kytkin S1 on asetettu asentoon 2-VHF, keinuvipu 3 on palautettu maan potentiaaliin. Tämä maattaa diodien D1 ja D2 katodit ja diodien D11 ja D12 anodit. Diodien D1 ja D2 katodien maattaminen saa aikaan: a) Vgg3a pienenee VREp^:n alle ja saattaa transistorin Q3b johtavaksi. Tämä poistaa DA-I:n toiminnasta ja saattaa DA-II:n toimimaan; ja b) laskee diodin jännitehäviön (Vgg volttia) maan potentiaalin yläpuolelle, joka saattaa V^:n maan potentiaaliin tai lähelle sitä ja laskin 10 poistuu toiminnasta. Tämän seurauksena vain VHF-signaalit vahvistetaan ja ne etenevät AMP/MUX 20:n lähdöille 0 ja 0, .

On tärkeää kääntää laskin 10 pois toiminnasta, kun käsitellään VHF-signaaleja, jotta kohina ja ristiinkuuluminen pienenisi.

Huomattakoon, että kytkimen S1 ollessa asennossa, 2VHF transistori Q3a on johtamaton ja siten DA-I:n transistori Q1a ja Q1b ovat johtamattomia. Siten nämä transistorit eivät voi vahvistaa liittämiin 21a ja 21b tulevia signaaleja, ja näyttäisi tarpeettomalta ohjata laskinta 10 pois toiminnasta.

Transistorien Q1a ja Q1b kannan ja kollektorin välillä on kuitenkin kapasitanssi (Cg^) ja mikä tahansa linjojen 21a ja 21b potentiaali (oli se kohinan tai signaalin aikaansaama) kytkeytyy (vaikkakin suuresti vaimentuneena) Q1a:n ja Q1b:n CgC:n kautta lähtöihin C>a ja 0^· Laskimen 10 poistaminen toiminnasta estää kaikkia UHF-signaaleja kytkeytymästä lähtöön 13a ja 13b ja täten transistorien Q1 a ja Q1b kannoille. Kun laskin 10 ja DA-I ovat poissa toiminnasta viedään transistorien Q1a ja Q1b kannat lisäksi kiinteään potentiaaliin (+V - VgE volttia). Kun nämä pisteet (13a, 13b, 21a ja 21b) pidetään kiinteässä potentiaalissa, pienen lähde-impedanssin avulla - kuten myöhemmin selostetaan - vähenee lisäksi linjoista 21a ja 21b tulevien signaalien mahdollisuus kytkeytyä toiminnasta poistetun vahvistimen DA-I kautta AMP/MUX 20:n lähtöihin .

Vaikkakin järjestelmässä on selostettu AMP/MUX:n tulot johdetuiksi kiinteään potentiaaliin lähelle +V volttia, voitaisiin tulot 21a ja 21b vaihtoehtoisesti kytkeä maahan.

6 7 4 6 0

Vastaavasti edellä selostetun tapaan käytetään diodeja D11 ja D12, tai vastaavia laitteita, tukkimaan VHF:n tulot kytkimen S1 ollessa asennossa 1-UHF. Tämä pienentää olennaisesti kaikkia valitsemattomasta VHF:n differentiaalivahvistimen portaasta tulevia häiriöitä AMP/MUX:n lähdössä.

Kun laskin 10 ja DA-I ovat poissa toiminnasta, ovat transistorien Q1a ja Q1b kannat voltissa. Niiden kollektorien po tentiaalin määrittää siten DA-II. Mutta DA-II on suunniteltu siten,

että lähdöt 0 ja 0, eivät mene alle (+V-VDr, voltin). Siksi tran-a b BL

sistorien Q1a ja Q1b kollektorin ja kannan väliset diodit eivät koskaan ole päästösuunnassa, kun DA-I on pois toiminnasta ja DA-II on toiminnassa. Vastaava ilmiö syntyy, kun DA-I on toiminnassa ja DA-II on pois toiminnasta.

Kuvion 1 piirissä on selostettu kaksipuolinen toiminta. Ts. komplementtisignaalit (VHF, VHF ja UHF, UHF) tuodaan tuloihin (11a, 11b ja 23a, 23b). Kuitenkin yksipuolinen toiminta on samoin mahdollinen. Ts. signaali (VHF ja UHF) voidaan tuoda tuloparin toiseen tuloon ja pitämällä toinen parin tulon kiinteässä potentiaalissa. Vaikka AMP/MUX 20 tuottaa siis kaksi differentiaalista lähtöä (0a ja 0^), on mahdollista tuottaa ja käyttää vain yhtä lähtöä AMP/MUX:sta.

Vaikka keksintöä sovellettaessa voidaan käyttää monta erilaista laskinpiiriä, on erityisen käyttökelpoinen suurtaajuuslas-kin esitetty kuviossa 2.

Kuten kuviossa 2A esitetään, on laskimessa 10 osaksi kahdella jakavaa astetta 101 ja 102. Kumpikin aste puolestaan koostuu kahdesta puoliasteesta 101a ja 101b, sekä 102a ja 102b kuviossa 2B esitetyllä tavalla.

Kukin puoliaste koostuu emitterikytketystä differentiaali- portista 110 (Q11a ja Q11b) ja emitterikytketystä asetuspalautus- kiikusta 112 (Q12a ja Q121 , Q13a ja Q13b). Kummassakin puolilohkos- sa on kaksi ohjauksen tuloa C.· ja C.., jotka määrittävät joko por- 11 tl tin 110 tai kiikun 112 johtamaan, kaksi signaalin tuloliitintä W.. ja W.., kaksi signaalin lähtöliitintä X.. ja X.. sekä virran il il & il J il tulonapa 1^.

Liittimien C, C, W, W, X ja X signaaleja kutsutaan joko suuriksi tai pieniksi. Termejä "suuri” ja "pieni" käytetään tässä re- 8 67460 latiivisina termeinä; positiivisempi kahdesta signaalista merkitään "suureksi" ja negatiivisempi merkitään "pieneksi".

Portissa 110 on transistoreista Q11a ja Q11b tehty pari, joiden transistorien kannat on kytketty liittimiin W ja W vastaavassa järjestyksessä, kollektorit on kytketty vastaavassa järjestyksessä lähtönapoihin S_ ja S ja emitterit on kytketty virtana-paan 114. Kuormitusresistanssit L ja L, on kytketty napojen S ja S, väliin sekä liittimeen 5. b

Transistorit Q10a ja Q10b, joiden kannat on kytketty vastaavassa järjestyksessä liittimiin CAj ja , määrittävät porteista 110 ja kiikuista 112 toiminnassa olevan. Transistorin Q10a kol-lektorin ja emitterin välinen tie on kytketty navan 114 ja virtalähteen T.. väliin ja transistorin Q1Ob kollektorin ja emitterin välinen tie on kytketty navan 116 ja virtalähteen T^j väliin.

Kun transistori Q10a johtaa, portti 110 on käytössä. Transistorit Q11a ja Q11b toimivat silloin differentiaalivahvistimena tai virran kytkimenä, jonka lähtö asettaa kiikun 112. Kun Q10a johtaa ja tulot W ja W ovat vastaavassa järjestyksessä suuri ja pieni, ovat lähdöt S ja X.. pieniä ja lähdöt S, ja X.. suuria. Toisaalta a J il b_J il Q10a:n johtaessa ja W:n ollessa pieni ja W:n suuri, ovat lähdöt ja X.. suuria ja lähdöt S, ja X.. pieniä.

S^:han ja S^rhen tuotetut signaalit pysyvät kiikussa 112, joka koostuu emitteriseuraajan transistorien Q13a ja Q13b avulla ristiinkytketyistä transistoreista Q12a ja Q12b, jolloin transistorit Q13a ja Q13b toimivat myös napojen ja signaalien tason siirtiminä lähtöliittimiin X.. ja X.· mainitussa järjestyksessä. Transistorit Q12a ja Q12b ovat vastaavassa järjestyksessä kytketyt kollektoreistaan napoihin S ja S, , kannoistaan liittimiin X-. ja Χ^^ ja emittereistään virtanapaan 116. Transistori Q13a on kytketty kannastaan napaan S ja emitteristään liittimeen X.. ja kollek- il toristaan liittimeen 5. Transistori Q13b on kytketty kannastaan napaan S^, emitteristään liittimeen X^j ja kollektoristaan liittimeen 5 .

Laskinlohko on toiminnassa, kun arvona johdetaan virtalähteenä toimivan transistorin T^ kannalle. Niin kauan kuin on yhtä suuri (tai suurempi) kuin , toimii laskinlohko. Kuviossa 2A esitetyssä yhteenkytkennässä jokainen laskinlohko tuot- 9 67460 taa lähtöönsä 2 signaalin, jonka taajuus on puolet tuloihin

Ci1 ’ Ci1 't'-10^1'13'113 signaalin taajuudesta. Ensimmäisen asteen lähdöt on edelleen tasoina johdettu emitteriseuraajille EF1 ja EF2 ja johdettu edelleen toiseen asteeseen.

Kun on yhtä suuri tai pienempi kuin Vgg volttia, transistori T.. ei johda. Laskinaste ei siten toimi eikä transistorien iD

Q11a, Q11b, Q12a, Q12b, Q1Oa ja Q1Ob läpi kulje virtaa. Transistorit Q13a ja Q1 3b toimivat kuitenkin vielä emitteriseuraajina ja ohjaavat lähtöliittimensä (X.., X..) suunnilleen yhden jännitehäviön Vgg (noin 0,8 V) alle +V voltin. Koska transistorit Q13a ja Q13b toimivat emitteriseuraajina, niillä on pieni lähtöimpedanssi. Siten ne voivat pitää linjat X.· ja X.. kiinteissä tasoissa ja häi-riösignaalien on omattava huomattava energia aiheuttaakseen jännitteitä näihin linjoihin.

Kuvio 3 esittää keksinnön piirin käyttöä televisiojärjestelmässä .

Kanavanvalitsin 310 ohjaa alueen valitsimen 30 tilaa ja syntetisaattoripiiriä 312, jossa on digitaalinen jakajapiiri ja kideohjauksisen vertailuoskillaattorin 314 taajuutta 64:llä jakavan laskimen 40 lähdöstä saataviin signaaleihin vertaava vaiheen-vertailupiiri. Syntetisaattoripiirin 312 lähtö ohjaa jänniteohjauk-sisen UHF-oskillaattorin (VCO) 316 ja VHF VC0:n 318 värähtelyn taajuutta. UHF VC0:n 316 lähtö (lähdöt) viedään neljällä jakavan laskimen 10 tuloihin 11a ja 11b sekä UHF-sekoittimeen 320.VHF VCO:n 318 lähdöt viedään AMP/MUX:n 20 tuloihin 23a ja 23b ja VHF-sekoittimeen 322. UHF-signaalit ottaa vastaan antenni 324, joka on kytketty RF-vahvistimeen 326, jonka lähtö on kytketty UHF-sekoit-timeen 320. VHF-signaalit ottaa vastaan antenni 328, joka on kytketty vahvistimeen 330, jonka lähtö on kytketty VHF-sekoittimeen 322.

Kun kanavanvalitsin 310 valitsee jonkin taajuuden UHF-alueel-ta, ohjataan valitsin 30 tilaan, joka sallii systeemin käsittelevän vain UHF-signaaleja. Kun kanavanvalitsin 310 valitsee jonkin taajuuden VHF-alueelta, valitsin 30 ohjataan asentoon, jossa se sallii järjestelmän käsittelevän vain VHF-signaaleja.

Claims (3)

1. Tadjuuden jdkopiiri, jokd koostuu ensimmäisestä laskimesta '10, joka on kytketty jakamaan ensimmäisen tulosignaalin (UHF) taajuuden välisignaalin (UHF/4) aikaansaamiseksi samalle taajuusalueelle kuin toinen tulosignaali (VHF), selektiivisestä kytkentä-piiristä (20), joka ohjauspiirin (30) ohjaussignaalin ensimmäisen arvon vasteena valitsee mainitun välisignaalin johdettavaksi toiseen laskimeen (40), jossa taajuus taas jaetaan, ja joka mainitun ohjaussignaalin toisen arvon vasteena valitsee mainitun loisen tu-losignaalin johdettavaksi mainittuun toiseen laskimeen (40), jossa taajuus jaetaan, jolloin mainittu selektiivinen piiri pyrkii estämään valitsematta jääneen tulosignaalin etenemisen, tunnet-t u siitä, että mainittu ensimmäinen laskin (10) on sellainen, että siinä on ohjauspiste (B1), jossa siihen tuodun signaalin vaste estää tai sallii ensimmäisen laskimen toiminnan sekä että mainittu ohjauspiste (B1) on kytketty mainitun ohjauspiirin (30) lähtöön (3) estämään mainitun ensimmäisen laskimen toiminnan, kun mainittu toinen laskin (40) jakaa mainittua toista tulosignaalia (VHF), ja sallimaan mainitun ensimmäisen laskimen toiminnan, kun mainittu toinen laskin jakaa ensimmäisen laskimen lähtöä (UHF/4) ja ensimmäinen laskin jakaa ensimmäistä tulosignaalia (UHF).

1 o 6 7 4 6 0 Patenttivaat imukset:

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen taajuuden jakopiiri, tunnettu siitä, että mainitun ensimmäisen laskimen lähtö-piirissä on emitteriseuraajana lähtöaste (Q13a), joka mainitun ensimmäisen laskimen ollessa estettynä toimimasta, antaa vasteena vertailupotentiaalin (+V-V^?) lähtöjännitteeksi, ja että lähtö (13a) on suoraan kytketty kytkentäpiirin (20) tuloon (21a) tuottamaan siihen mainitun vertailupotentiaalin, kun mainittu ensimmäinen laskin on estetty toiminnasta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen taajuuden jakaja, tunnettu siitä, että sen mainitun ohjauspiirin (30) lähtö (3) on kytketty tasavirtaa johtavan laitteen (D12) kautta mainitun kytkentäpiirin (20) toisen tulosignaalin (VHF) vastaanottavaan tuloon (23b), jotta siihen syötettäisiin vertailupotentiaali (tV-V^), kun mainittu ensimmäinen laskin (10) on käytössä ja ensimmäisen laskimen lähtö on valittu.