FI67029B - Anordning foer tvaettning av massa - Google Patents

Description

RSCT ral rt«KUULUTUSJULKAISU /πλλλ m (11) utlAggnINGSSKRIPT 6 7029

Paterit ac:rd.:iuL

^ (51) K».lk.3/hta3 B 01 D 33/26 SUOMI—FINLAND (») αιμ^«ιμ-μμμμ«ιιιι 803 toi (22) H»k*flit*ptfv* — AnaBknfnpdag 30.09.80 ' ' (23) ANrapllvt—GIMfheadag 30.09.80 (41) Tulfac JulktMkxf — Bllvit offentllf q? go

Patentti- ja rekiftcrihallitut .... .,..., „ , _ _. . _ (41) N«ht*vtk*»p*noo {a kuuLJulkaisun pvm. — . nQ fl/l

Patent· och registerttyreiMn ' ' AmHm uthgi och utUkrHfn pubttcand 20.09.84 (32)(33)(31) Pyydetty etuoilceuj —Begird prloritet (71) Rauma-Repola Oy, Helsinki, FI; Porin Tehtaat, PL 96, 28101 Pori 10, Suomi-Finland(Fl) (72) Esko Jääskelä, Pori, Paul Widqvist, Pori, Suomi-Fin1and(FI) (7*0 Ruska & Co Oy (5*0 Laite massan pesemiseksi - Anordning för tvättning av massa Tämä keksintö koskee laitetta massan pesemiseksi, jossa laitteessa on allas ja akselille sovitetut, altaassa pyörivät suodinkiekot sekä pesunesteen jakoelimet, jotka on sovitettu suodinkiekkojen väliin kunkin suodinkiekon kummankin suodinpinnan läheisyyteen.

Massan pesulla tarkoitetaan seuraavassa joko kemikaalien tai lämmön syrjäytystä pesunesteen avulla. Pesuun voidaan käyttää esim. puhdasta vettä, joka syrjäyttää kemikaalit, tai kylmää vettä, joka syrjäyttää massassa olevaa lämpöä.

Aikaisemmin on tunnettua käyttää kuitumassojen pesuun rumpusuotimia, joissa pesuneste johdetaan erillisten suuttimien tai ylijuoksukynnysten yli ohuena kerroksena rummun yläosan kuiturainan päälle ja pesunesteen siirtyminen rainaan tapahtuu ali- tai ylipaineen avulla (imu-tai painepesurit). Rumpusuotimien vaatima tila on kuitenkin verraten suuri eikä rumpusuodin sovellu pitkälle jauhetun, matalasakeuksisen massan käsittelyyn.

Tämän keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, se, että pesunesteen jakoelimen muodostaa suodinpinnan läheisyyteen sovitettu 67029 seinäni, joka yhdessä suodinpinnaila olevan massakerroksen kanssa muodostaa pääasiassa vaakasuoran kourun ja jonka kauttc Desuvesi on johdettavissa massakerrokseen.

Kiekkosuotimet ovat sinänsä tunnettuja ja niitä on kuvattu esim. suomalaisissa patenteissa 5^060 ja 56628 sekä tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti tehdyssä suomalaisessa patenttihakemuksessa no 803100.

Kiekkosuotimessa massaraina nousee ammeen nestenpinnasta kiekon pinnal-le, joka on koko ajan lähes pystysuorassa asennossa. Rumpusuotimessa massaraina sen sijaan on pesutapahtuman aikana rummun suodinpinnan kannattama. Johtuen massarainan sijainnista kiekkosuotimella on pesuneste johdettava tasaisena kerroksena kiekon pinnalla olevaa massarainaa vasten siten, että pesuneste ei pääse valumaan pitkin massarainaa, jolloin massarainan kuoriutuminen kiekon pinnasta olisi mahdollista.

Tämän keksinnön mukainen laite soveltuu erityisen hyvin mm. hiokkeen, hierteen, TMP:n.(thermo-mechanical pulp) ja CTMPrn (chemo-thermo-mechanical pulp) eli erilaisten pitkälle jauhettujen, matalasakeuksis-ten massojen pesuun, joiden syöttösakeus on 0,3~2 %. Kiekkosuotimen käyttö lisää suodinpinnan noin 2-3 -kertaiseksi rumpusuotimiin verrattuna, mikä on edullista pitkälle jauhetuille massoille, joiden suotautuvuus on huono. Pesun avulla voidaan alentaa esim. kuuman paine-hiokkeen lämpötilaa ennen sen varastointia tai sen syöttämistä kuivaus-koneelle .

Keksintöä ja sen sovellutuksia selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin kaaviollisiin piirustuksiin, jossa kuva 1 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta kiekkosuotimesta, kuva 2 esittää suuremmassa koossa yksityiskohtaa kiekkosuotimesta, suotimen sivulta nähtynä ja leikattuna ja kuva 3 esittää päältä nähtynä kiekkosuodinta ilman huuvaa.

Viitenumerolla 1 on merkitty ammetta, johon massa johdetaan syöttökoh-dasta 9. Katkoviiva 2 osoittaa massapinnan korkeuden. Sektorien muodostamat kiekot 3 on kiinnitetty akselille Kussakin kiekossa on kaksi vettä läpäisevää vastakkaista suodinpintaa 5· Ammeen 1 yläpuolella on huuva 6.

Z

J

67029

Kiekkojen välissä, suotimen toisessa laidassa on poistokouruina pysty-putket 7, joihin suodatettu massa kerätään kiekkojen pinnasta. Pysty-putkien 7 alapäät yhtyvät vaakasuoraksi kouruksi, jossa on ruuvikuljetin 8 massan kuljettamiseksi pois.

Pesunesteen johtamista varten putki 10 ulottuu suotimen koko pituudelle ja siitä haarautuu kunkin kiekon molempia pintoja vasten pesunesteen jakoelin 11, joka on sovitettu ammeen nestepinnan 2 yläpuolelle.

Kuvassa 2 on esitetty kaksi vaihtoehtoista sovellutusmuotoa jakoelimes-tä 11. Kuvassa on vasemmalla pudotuskourun 7 seinämän yläreunaan kiinnitetty kaukalo 15, jonka yksi sivu on auki ja varustettu tiivisteellä 12. Kuvan 2 oikealla puolella on esitetty vaihtoehto, jossa kaukalossa on lisäksi suihkuputki 13.

Kiekkosuotimen toimiessa se pyörii kuvassa 1 nuolella A merkittyyn suuntaan. Kiekkojen sisäpuolisen imun vaikutuksesta massa kerääntyy kiekkojen pintaan niiden pyöriessä massaan osittain upotettuna. Alipaine imee massamatosta suodoksen kiekkojen sisäpuolelle, mistä suodos johdetaan akselin ^ sisälle ja edelleen pois.

Putken 10 avulla johdetaan pesunestettä jakoelimiin 11 (nuoli B). Pesunesteen jakoelimen avulla pesuneste johdetaan edelleen massarainaan ennen massan irrottamista, mikä tapahtuu kiekkosektorin tullessa kohtaan l1*.

Kuvan 2 vasemmalla puolella esitetyssä vaihtoehdossa kaukaloon 15 johdetaan pesunestettä esimerkiksi kaukalon yläreunaan yhdistetyn yhden tai useamman putken kautta (ei esitetty kuvassa).Koska kaukalon toinen sivu on avoin, pesuneste voi vapaasti "nojata” massarainaan ja kiekkosektorin sisällä oleva imu (alipaine) imee pesunesteen massaradan läpi. Ylimäärä pesunesteestä valuu kourun seinämän yli ja se voidaan palauttaa kiertoon. Kourun korkeuden avulla voidaan säätää pesuveden määrää.

Kuvan 2 oikealla puolella olevassa vaihtoehdossa pesuneste suihkutetaan suihkupptken 13 avulla sumuna massamattoa vasten, missä se muodostaa ohuen kalvon ja suotautuu edelleen maton läpi kiekon sisälle. Suihkuputken lisäksi voidaan käyttää kourua 15, johon ylimäärä vedestä valuu.