FI66754B - Elektromagnetisk behandlingsanordning foer kroppen - Google Patents

Description

IH m mV&ZXiSSXXir 66754 C (45) Patentti sySnnetty 10 12 1934 L%Srf/ Patent racddelat V ' V (51) Kvjk?/lM.a.3 A 61 N 1/32, 1/1*0 SUOMI—FINLAND (21)^»-^-^«-*«-», 802013 (22) Hdwmhpua—AwBfcwli^rf·» 23.06.80 (23) AMoapUvi—GlklglMtsdaf 23.06.80 (41) TmNm|<ftliitil—BHvttoffaatlf 24.12.81

Patentti- ja rekisterihallitut ...............- . „

Jk 31.08.8¾ (32)(33)(31) «mftn. Ssflrt priority (71) Electro-Biology Inc., 300 Fairfield Road, Fairfield, New Jersey 07006, USA(US) (72) John P. Ryaby, Essex Fells, New Jersey,

Arthur A. Pi 11a, Wyckoff, New Jersey, USA(US) (74) Ruska 6 Co Oy (54) Sähkömagneettinen kehon käsittelylaite -

ElektromagnetF sk behandlingsanordning för kroppen Tämä keksintö kohdistuu sähkömagneettiseen kehon käsittelylaitteeseen elävien kudosten ja solujen kasvu-, parantumis- ja ylläpito-käyttäytymisen muuntamiseksi kirurgisesti tunkeutumattomalla tavalla, jolloin käsiteltävän alueen sähköistä ympäristöä muutetaan spesifisesti ja selektiivisesti magnetoimalla magneettista virtapiiri-laitetta perättäisillä pulsseilla, jolloin aikaansaadaan magneettisen vuon akseli kehon käsiteltävän alueen kautta voimaviivojen jakautuessa käsiteltävän alueen läpi. Kysymyksessä on siis elävien kudosten ja/tai solujen käsittely eli hoito muuttamalla niiden keskinäistä vaikutusta yhdessä varattujen osasten kanssa niiden ympäristössä. Keksintö kohdistuu erityisesti solujen ja/tai kudosten kasvun, parantumisen ja ylläpitokäyttäytymisen ohjattuun muunteluun käyttämällä kooditettua sähköistä informaatiota. Vielä yksityiskohtaisemmin tämän keksinnön mukaan käytetään yhtä tai useampaa hyvin spesifisen mallin mukaista sähköjännite- ja samalla virtasig-naalia kirurgisesti tunkeutumattomalla välittömällä induktiivisella kytkennällä.

Viime aikoina on tehty useita yrityksiä elävän kudoksen saamiseksi vastaamaan sähkösignaaleihin.

2 66754

On suoritettu tutkimuksia, joissa on käytetty tasavirtaa, vaihtovirtaa ja yksi- tai kaksipolaarisia sykkiviä signaaleja. On toteutettu sisääntunkeutuvia käsittelyjä, joissa käytetään 3isääntunke-tuvia elektrodeja, samoin kuin sisääntunkeutumattomia menettelytapoja, joissa käytetään hyväksi sähköstaattisia ja sähkömagneettisia kenttiä. Useita aikaisemmin toteutettuja työskentelytapoja on selitetty julkaisussa Annals of The New York Academy of Sciences, nidos 238, joka on julkaistu 11.10.1974, otsikolla "Electrically Mediated Growth Mechanisms in Living Systems", (toimittaneet A.R. Liboff ja R.A. Rinaldi). Katso myöskin kirjoitusta "Augmentation of Bone Repair by Inductively Coupled Electromagnetic Fields", kirj. C. Andrew, L. Bassett, Robert J. Pawluk ja Arthur J. Pilla, julkaistu Sciencen nidoksessa 184, sivut 575-577 (3.5.1974).

Tässä esitetty keksintö perustuu peruseolututkimuksiin ja analyyseihin, joissa on käsitelty yksityiskohtaisesti varattujen osasten, esimerkiksi kaksiarvoisten kationien ja hormoonien keskinäistä vaikutusta solujen jakopinnoissa ja liitoskohdissa.

On näytetty toteen, että muuttamalla elävien solujen ja/tai kudosten sähköistä ja/tai sähkökemiallista ympäristöä voidaan aikaansaada mainittujen kudosten ja/tai solujen kasvu-, parantumis- ja yllä-pitokäyttäytymisen muuntelu, usein edullinen terapeuttinen vaikutus. Tämä muuntelu tai vaikutus aikaansaadaan saattamalla kudosten ja/tai solujen haluttu alue erityisesti kooditetun sähköjännitteen ja -virran alaiseksi, jolloin varattujen osasten keskinäisiä vaikutuksia muunnellaan solujen pinnoilla. Tällaiset muuntelut aiheuttavat muutoksen solun tai kudoksen tilassa tai toiminnassa, millä voi olla edullinen vaikutus käsiteltyyn kohtaan. Niinpä esimerkiksi luun kasvun ja parantumisen tietyssä tapauksessa on mahdollista yhdellä sähköisellä koodilla, josta tämän jälkeen käytetään nimitystä hoi- 2 + tomenetelmä 1, muuttaa ionin, kuten Ca keskinäistä vaikutusta solun kalvojen kanssa. Toisella sähköisellä koodilla, josta tämän jälkeen käytetään nimitystä hoitomenetelmä 2, taas voidaan saada aikaan muuntelu saman solun proteiinisynteesiominaisuuksissa.

Esimerkiksi kudosviljelyn kokeet, jotka käsittävät alkiokautisen kananpojan raajan jäänteiden tutkimuksen, osoittavat, että hoitome- 2+ netelmän 1 koodisignaalin käyttö aiheuttaa Ca :n vapautumisen jopa 50 %: sesti luusyntyisestä solusta. Tämä vaikutus on hyvin ominainen iioitomenetelmän 1 sähköisen koodin parametreille. Niinpä tämä 66754 koodi aikaansaa luunmuodostuksen yhden päävaiheen, ts. luun kasvu-kohdan mineraloitumisen. Samanlaiset kudosviljelytutkimukset käyttäen hoitomenetelmän 2 koodisignaaleja ovat osoittaneet, että tämä koodi aiheuttaa proteiinin tuotannon lisääntymisen samanlaisista luusyntyisistä soluista. Tämä viimeksi mainittu vaikutus on myöskin erittäin ominainen hoitomenetelmän 2 sähköisen koodin parametreille. Toisin sanoen, tämä koodi aikaansaa tiettyjä aineenvaihdunnallisia prosesseja solujen näitä tyyppejä varten, jotka prosessit käsittävät esim. kalsiumin oton tai vapauttamisen sauvajyväsis-tä sekä kollageenin, luun perusrakenneproteiinin synteesin.

Nämä tutkimukset osoittavat, että hoitomenetelmien 1 ja 2 sähköiset koodit kehittävät yksilöllisiä kudos- ja soluvasteita, mikä osoittaa, että kumpikin koodi sisältää hyvin spesifisen informaation. Perustuen näihin ja muihin tutkimuksiin on ollut mahdollista käyttää hyväksi hoitomenetelmän 1 ja 2 signaaleja tai hoitomenetelmän 1 ja 2 signaalien tiettyä yhdistelmää spesifisen vasteen saavuttamiseksi, joka on tarpeellinen luusairauden parantamiseksi. Näitä sähköisiä menetelmiä on käytetty menestyksellisesti ihmisille ja eläimille parantumattomissa luunmurtumissa, kuten synnynnäisissä valenivelissä ja murtumapintojen toisiinsa liittymättömyyksissä 3e-kä vereksissä luunmurtumissa. Tulokset, jotka on saavutettu synnynnäisten valenivelten tapauksissa, ovat erittäin merkityksellisiä, koska tavallisesti amputointi on tarpeen 80 S :11a näistä kärsivistä lapsista ja koska tavalliset hoitomenetelmät, kuten luun-siirto ja sisäinen kiinnitys eivät onnistu.

Vaikka viime aikoina on tehty monia tutkimuksia elävien kudosten ja/tai solujen vasteesta sähkösignaaleihin, kliiniset tulokset näihin saakka, jotka on saatu käyttäen aikaisempia menetelmiä, eivät ole olleet yhtäläisesti menestyksellisiä tai yleisesti hyväksyttyjä ammattipiireissä. Monet syyt myötävaikuttavat tähän tilaan. Ensinnäkään näihin asti ei ole huomattu, että tarvitaan informaatiosisällöltään aivan erityisiä sähkösignaaleja erityisesti halutun edullisen kliinisen vaikutuksen aikaansaamiseksi kudokseen ja/ tai soluihin. Toiseksi, useimmissa aikaisemmissa menetelmissä käytetään hyväksi istutettuja elektrodeja, jotka ei-vältettävissä olevien faradisten (elektrolyysi) vaikutusten johdosta ovat usein enemmän myrkyllisiä kuin hyödyllisiä hoitokohdassa. Lisäksi solut ja/tai kudokset joutuvat hyvin kontrolloimattoman virran ja/tai jännitteen jakelun alaiseksi, siten kompromisoiden solujen kykyä 66754 vastata käytettyyn signaaliin. Tämä hyvin kontrolloimaton virran ja/tai jännitteen jakelu koskee myös kapasitiivisesti kytkettyjä signaaleja.

Sen sijaan tässä keksinnössä käytetty erityisten sähköisten koodien sähköisen informaatiosisällön kirurgisesti tunkeutumaton välitön induktiivinen kytkentä tuottaa elävässä kudoksessa ja/tai soluissa kontrolloidun vasteen.

Lyhyesti sanoen, tämä keksintö käsittää sen havainnon, että elävien kudosten ja/tai solujen kasvu-, parantumis- ja ylläpitokäyttäyty-mistä voidaan muunnella edullisesti käyttämällä siihen erityistä sähköistä informaatiota. Tämä saavutetaan kohdistamalla erityiset aikataajuus-amplitudisuhteet omaavia jännitteen ja myötäseuraavan virran pulssin aaltomuotoja kudokseen ja/tai soluihin kirurgisesti tunkeutumattomin välinein, käyttämällä vaihtelevaa sähkömagneettista kenttää, joka on induktiivisesti kytketty suoran induktion välityksellä käsittelyn tai hoidon aikana kudoksen ja/tai solujen sisään tai pinnalle. Informaatio, joka on annettu soluihin ja/tai kudoksiin näillä signaaleilla, on tarkoitettu vaikuttamaan ärtymät-tömien solujen käyttäytymiseen, kuten kasvuun, parantumiseen ja ylläpitoon. Nämä kasvu-, parantumis- ja ylläpitoilmiöt eroavat oleellisesti niistä ilmiöistä, jotka liittyvät ärtyvään soluaktii-visuuteen (esim. hermot, lihakset, jne.), erityisesti vaadittavaan häiriötyyppiin nähden. Niinpä jännitteet ja myötäseuraavat virrat, jotka vaikuttavat soluihin ja/tai kudoksiin, ovat suuruudeltaan ainakin kolme kertaa alemmat kuin mitä on tarvittu aikaansaamaan solujen aktiivisuutta, esim. mahansuun, rakon jne. toiminnan valvontaa.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että magneettisessa virtapiirilaitteessa on kaksi käämiä ja kannatinelimet käämien asettamiseksi välin päähän toisistaan kehon käsiteltävän alueen vastakkaisille puolille, jolloin käämien kierroksien läpimitta on pääasiallisesti yhtäsuuri tai suurempi kuin käämien välinen etäisyys.

Keksinnön paremmin ymmärtämiseksi sitä selitetään yksityiskohtaisesti seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää edestä nähtynä keksinnön mukaista kehon hoitolaitetta, havainnollistaen laitetta avattuna, valmiina käärittäväksi viallisen kehon osan ympärille, 5 66754 kuvio IA esittää kuviosta 1 pitkin viivaa 1A-1A otettua leikkausta, kuvio 2 esittää perspektiivisesti asetuselintä käytettäväksi yhdessä kuvion 1 mukaisen laitteen kanssa, kuvio 3 esittää yksinkertaistettuna kaaviollisesti kuvioiden 1 ja 2 laitteen ja elimen käyttötapaa, kuvio 4 esittää yksinkertaistettuna kehon jäsentä varten tarkoitettua valosta tai lieriötä, jossa voidaan käyttää kuvioiden 1 ja 2 laitetta ja elintä, kuviot 5 ja 6 esittävät yksinkertaistettuna perspektiivisesti vielä eräitä kehon hoitolaitteita erikoistarkoituksia varten, kuvio 7 esittää diagrammaa kaksoiskäämin sijoituksen merkityksen havainnollistamiseksi, kuviot 8, 9 ja 10 esittävät samanlaisia pareja a ja b, esittäen kaaviollisesti edestä ja sivulta nähtynä kolmea erilaista pääasiallisesti ellipsin muotoista kaksoiskäämiä ja kuviot 11-13 esittävät samalla tavalla kuin kuviot 5 ja 6 käämi-järjestelyjä vielä muita kehon hoitolaitteita varten.

Käytännössä uskotaan olevan edullista käyttää hyväksi mahdollisimman suurta käämin ’'ikkunaa" ja sijoittaa käämi eiten, että riittävä vuotiheys aikaansaadaan hoidettaviin kudoksiin ja/tai soluihin. Kuten tunnettua, ajan mukana vaihteleva magneettinen kenttä indusoi siihen nähden suorakulmaisen ajan mukana vaihtelevan jännitekentän. Toisin sanoen, magneettikentän voimaviivojen geometria määrää indusoidun jännitekentän geometrian. Koska halutaan verraten yhdenmuo-toisesti indusoitua jännitekenttää, magneettikentän voimaviivojen geometrian täytyy olla mahdollisimman yhdenmukainen, mikä voidaan saavuttaa tekemällä käämi kooltaan verraten suureksi käsiteltävään alaan nähden. Tällä hetkellä ei uskota, että tarvitaan erityistä suuntausta magneettikentän voimaviivojen ja käsiteltävän kudoksen ja/tai käsiteltävien solujen välillä.

Uskotaan, että indusoidun jännitekentän tasaisuus sähkömagneettisessa käsittelyssä on monissa suhteissa tärkeä hyvien hoito- tai käsittelytulosten saavuttamiselle, eroituksena epätasaisille kentille, jotka voivat olla ja mahdollisesti ovat seurauksena muista käsittelytyypeistä, joissa esimerkiksi käytetään hyväksi sähköstaattisia kenttiä tai kehitetään potentiaaligradientti, käyttäen kudoksiin tai soluihin istutettuja elektrodeja. Erityisesti indusoitu jännitekenttä on olemassa tyhjössä samoin kuin johtavassa väliaineessa tai eristime3sä. Kentän ominaisuudet ovat yleensä sa- 66754 manlaiset (yhden prosentin sisällä) näissä kolmessa tapauksessa, lukuunottamatta tapausta, jota varten indusoitu virta on riittävän suuri aikaansaamaan vastasähkömotoorisen voiman magneettikentän voimaviivojen siirtämiseksi. Tämä tilanne esiintyy, kun johtavalla väliaineella, esim. metallilla, on hyvä johtavuus ja se on tarpeeksi suuri magneettikentän voimaviivojen oleellisen lukumäärän imemiseksi. Elävät järjestelmät, kuten kudokset ja/tai solut ovat paljon vähemmän johtavia kuin tyypillinen metalli (tavallisesti ainakin 10^ kertaa vähemmän, ts. viisi suuruusluokkaa). Johtuen näistä seikoista kudoksissa ja/tai soluissa olevan magneettisen kentän geometria on häiriintyraätön ja pysyy muuttumattomana, kun kudoksen ja/tai solun kasvu jatkuu. Näin ollen tunkeutumatonta sähkömagneettista käsittelyä tai hoitoa käytettäessä uskotaan, että potentiaaligradientti, joka aikaansaadaan kudoksessa ja/tai soluissa, on muuttumaton, huolimatta hoitovaiheesta tai -tilasta.

Indusoidun potentiaalin tällainen tasaisuus on todellisuudessa mahdotonta saavuttaa käyttämällä istutettuja elektrodeja tai sähköstaattista kytkentää tai elektrodeihin kytkettyä muuntajaa tai elektrodeihin yhdistettyjä istutettuja käämejä. Koska nämä viimeksi mainitut hoitomenetelmät ovat riippuvaisia johtavuudesta, joka vaihtelee kudoksessa ja/tai soluissa, indusoitu potentiaaligradientti ei ole vakio, kun kudoksen ja/tai solujen tila muuttuu. Lisäksi kunakin ajankohtana kudoksessa ja/tai soluissa käsiteltävän aineksen yksittäisillä sijainneilla tulee olemaan erilaiset johtavuus-ominaisuudet, joista on seurauksena erilaiset potentiaaligradientit käsiteltävässä aineksessa.

Näistä syistä uskotaan, että kudoksen ja/tai solujen kirurgisesti tunkeutumaton sähkömagneettinen hoito tai käsittely on paljon edullisempi muihin sähköisiin käsittelyihin nähden.

Mitä tulee tyypillisiin käämin parametreihin, on uskottavaa, että tyypillisiä luunmurtumia varten käämin '’ikkunat" eli aukot suuruudeltaan noin 50 x 67 mm (aikuisille) ja noin 50 x 38 mm (lapsille) ovat sopivia. Käämeissä käytettynä lankana voi olla B&S 12 paksuinen kuparilanka, joka on lakkapäällystetty kierrosten toisistaan eristämiseksi. Käämit, joissa on noin 60 kierrosta aikuisia varten ja 70 kierrosta lapsia varten, näyttävät olevan sopivia. Suuontelon hoitoja varten käämien koot voivat olla vastaavasti pienempiä.

66754

Keksinnön mukaan käytetään kahta käämiä. Itse asiassa eräissä ihmisten käsittelyissä käämit on sijoitettu luunmurtuman vastakkaisille puolille. Myöskin voidaan käyttää käämejä, joissa on metal-lisydämet. Suoritettaessa hoito suuontelossa, on uskottavaa, että kaksoiskäämit ovat edullisia sijoitettuna esimerkiksi hampaan kolon tai ontelon vastakkaisille sivuille tämän kolon parantumisen edistämiseksi. Eräitä erittäin edullisia hoitoyksiköltä ja -menetelmiä selitetään viitaten kuvioihin 1-9·

Kuviot 1 ja IA havainnollistavat kehon käsittely- tai asetuslaitet-ta, jota käytetään erittäin edullisesti käsivarressa tai sääressä olevien luunmurtumien tai luun yhteenliittymättömyyksien hoidossa, ts. siellä, missä hoidettava luualue on verraten pitkänomainen. Laitteeseen kuuluu kaksi käämiasennusyksikköä 50 ja 51, joista kumpikin käsittää sähkökäämin, jotka sähkökäämit on yhdistetty taipui-sasti toisiinsa niiden helpon sovitettavuuden sallimiseksi hoidettavan kohdan vastakkaisille puolille. Molemmat yksiköt 50 ja 51 voivat olla rakenteeltaan samanlaiset, jolloin käämin kierrokset on sovitettu jäykästi lujittavaan kovetettuun elastomeeriseen ainekseen tai muoviin. Kuitenkin edullisimmassa muodossaan kumpikin yksikkö, kuten yksikkö 50, käsittää kotelon, jonka muodostaa laipoi-tettu kovera etupaneeli 52 ja kupera takapaneeli 53, jolloin etupaneelin 52 kehälaippa 5^ on yhtämittaisessa teleskooppimaisessa limityksessä takapaneelin 53 samanlaisen laipan 55 kanssa. Paneeleiden 52 ja 53 sisäänpäin ulottuvien ulkonema- tai jaikaosien 56 toisiinsa nähden kohdistaminen ja toisiaan vasten asettaminen tekee mahdolliseksi näiden kahden paneelin yhdistämisen pulteilla toisiinsa tarkalleen määrätyn välin päähän, kuten on esitetty kuviossa IA. Yksikköjen 51 ja 50 sisä- ja ulkopaneelit ovat muuten tarkalleen samanlaiset, paitsi että keksinnön lisäpiirteenä suorakulmainen syvennys 57 on tehty sisäänpäin paneeliin 52 jälempänä selitettävää sijoitus- tai kiilaustarkoitusta varten. Kiinnitetyt ulkonema- tai jalkaosat 56 on siirretty edullisimmin sisäänpäin paneeleiden 52 ja 53 laipoitetuista kehistä, mikä määrää kehästä välin päähän sijoitetut välineet käämin 58 kierrosten sisärajan sijoittamiseksi takapaneelin 53 laipan 55 sisään. Käämin kierrokset voivat olla liitetty jäykästi paikalleen laippaan 55 nähden ja sen sisään tai ne voivat olla sopivasti pidätetty kokoonpuristuvalla aineksella, kuten uretaanivaahdolla, joka on puristettu kokoon pulttiliitoksil-la 56.

8 66754

Esitetyn mukaan yksiköiden 50 ja 51 taipuisaan yhteyteen kuuluu sähköjohto 59 vastaavissa yksiköissä 50 ja 51 olevien samanlaisten käämien 58 rinnan kytkennän aikaansaamiseksi, jolloin tällaisen rinnan kytkennän napaisuus on sellainen, että magneettiset voima-viivat käämeissä 58 ja niiden välissä ovat magneettista vuota edistäviä, kun yksiköiden 50 ja 51 etupaneelit (koverat) ovat vastakkain. Käämien 58 irrotettava liitäntä magnetointipiiriin on esitetty yksikön 51 kautta yksinkertaisella pistokytkimellä 24, 26, Tyypillisesti kummallakin käämillä 58 on induktanssi suuruusluokkaa 5000 mikrohenriä, niin että niiden edullisessa rinnan kytkennässä induktanssi toisen käytettävän virtapiirin ulostuloon on 2500 mikrohenriä.

Yksiköiden 50 ja 51 taipuisaan yhteyteen kuuluu myöskin esimerkiksi tarrainmateriaalia oleva nivelhihna yksinkertaisen sovituksen aikaansaamiseksi jokaisen potilaan erityisien kokovaatimuksien mukaan. Niinpä yksikössä 50 on ensimmäinen tällainen hihna 60, joka on kiinnitetty takapaneeliin 53 ja jonka vapaa pää ulottuu pituuden yksikön 51 toista sivua kohti. Samalla tavalla yksikössä 51 on toinen hihna, joka on kiinnitetty sen takapaneeliin ja sen vapaa pää 61 ulkonee pituuden L1 säädettävää limiliitosta varten hihnan 60 vapaan pään kanssa. Yksikön 51 kannattaman hihnan vastakkainen pää 62 on myöskin vapaa, ja sen pituus Lg on olennaisesti suurempi kuin pituus 1^, mikä sallii hihnaliitoksen täyden kehällisen täydennyksen kiinnitettäessä molempia yksikköjä 50 ja 51 irrotettavas-ti kehon osan hoitokohdassa. Sopivimmin pituus on riittävä, jotta vapaan pään 62 3isä- tai etupinnassa oleva tarrainmateriaali-osa 63 voi kehällisesti ympäröidä kehon osaa ja mahdollistaa irrotettavan tarrainkytkennän saman hihnan sopivasti varustetun takapinnan kanssa sen kiinteästi yksikön 51 takapintaan asennetulla kohdalla.

Käämeillä 58 on esitetty olevan pääasiallisesti elliptinen muoto. Näiden käämien sisämittojen täytyy olla tarpeeksi suuret suhteessa niiden lopullisesti asennettuun sijoitukseen luun käsittelyä eli hoitoa varten, suhteellisen tasaisesti jaetun keskitetyn vuon takaamiseksi käsittelyalueessa. Perusperiaatteita ja edullisia mittasuhteita kahden käämin vuota edistävää ympyrän muotoista ulkomuotoa varten tullaan esittämään jälempänä, näiden kahden käämin välisten hajavuoviivojen syntymisen vähentämiseksi. Tässä riittää 9 66754 huomauttaa, että käyttämällä paneelien 52 ja 53 lieriömäisesti koveria ja kuperia muotoja käämit 56 voidaan myöskin mukauttaa geometriseen muotoon, joka on lieriömäisesti kaareva, ellipsin pääak-selin suunnan ollessa yhdensuuntainen akselin kanssa, jonka ympäri kumpikin käämi 58 on lieriömäisesti kaareva. Niinpä kun yksiköt 50 ja 51 sijoitetaan kehon käsittelyä varten, molempien käämien 58 koverat puolet ovat vastakkain, jolloin yksikön 50 pienemmässä akselissa välin päässä olevat käämin alueet m-n ovat lähempänä yksikön 51 vastaavia pienemmästä akselista välin päässä olevia käämin alueita m' - n' kuin on käämien välinen etäisyys vastaavilla pääak-selista välin päässä olevilla käämin alueilla p-q ja p' - q'. Tämän suhteen seurauksena mikä tahansa pyrkimys hajavuoviivojen sijoittumiseksi käämin vastaavien pienempien akseleiden alueiden m-n’ ja m' - n välille on pienentynyt.

Kuvioiden 1 ja IA mukaisen kehon käsittelylaitteen erityinen käyttö tulee paremmin ymmärretyksi viittaamalla lisäksi kuvioihin 3 ja 4, käyttäen hyväksi asetuskappaletta eli kiilavälinettä (esitetty kuviossa 2), joka voi olla kertakäyttöinen ja valettu sopivasta muovista, kuten polypropeenista. Kuvion 2 mukaiseen asetuskappalee-seen kuuluu suorakulmainen prismamainen kappale 65, joka on mitoitettu irrotettavaa sovitusta varten koveran paneelin 52 yksikön 50 keskeiseen suorakulmaiseen syvennykseen 57- Prisman 65 rungon kanssa on muodostettu yhtenäiseksi pitkänomaiset asennusliuskat 66, jotka ulkonevat rungosta vastakkaisiin pitkittäisiin suuntiin ja ovat verraten jäykästi taipuisat mukautuen vähän taipuen tietyn rungon tai valoksen ulkomuodon mukaan. Asennusliuskojen 66 paksuuden ja aineksen pitää myöskin olla sellainen, että ne sallivat leikkauksen lyhempään pituuteen, joka voi olla tarpeellinen eräissä tapauksissa. Paineherkkä liuska 67, jossa voi olla metallileh-ti, lanka tai muu aines, joka on röntgen-säteilyä läpäisemätön, on esitetty liittymään irrotettavasti kappaleen 65 ulkoreunaan.

Kuvion 1 mukaisen laitteen käytön alkuvaiheissa, ts. sen jakson aikana, jona luun murtuman tai luun yhteenliittymättömät erilliset puoliskot on kiinteästi pidätettävä keksinnön mukaista sähkömagneettisesta indusoitua käsittelyä varten, viallinen jäsen, esimerkiksi kuvion 3 mukaan sääri 70, sijoitetaan ensin valokseen eli lieriöön 71, joka peittää viallisen kohdan. Sitten sääri asetetaan pöydälle 72, niin että vioittunut kohta voidaan tutkia radiologisella säteilyllä, joka on esitetty kaaviollisesti nuolella, röntgen- 10 66754 säteet, jolloin on järjestetty sopivat videopyyhkäisy- ja ilmaisu-laitteet 73* 74. Sitten kuvion 2 mukainen laite sijoitetaan valoksen 71 kohdalle siten, että prisman 65 läpäisemätön kehä on näkyvissä laitteessa 74 suorakulmaisena kehyksenä, joka ympäröi hoidettavan luunmurtuman tai luun yhteenliittymättömän alueen keskikohtaa. Kun läpäisemätön kehys näkyy ilmaisulaitteessa ympäröiden täydellisesti kohdakkain viallista luunkohtaa, ts. sellaisten si-joitussäätöjen jälkeen, jotka voivat olla tarpeellisia varmistamaan tällaisen kohdakkaisuuden, liuskan päät 66 kiinnitetään valokseen 71 liimanauhoilla 68. Sitten valos 71 voidaan saattaa liuskan päiden 66 päälle takaamaan asetusprisman pysyvyyden valoksen 71 kiinteänä osana. Kun prisma 65 on kiinnitetty näin valokseen 71* liuska 67 voidaan irrottaa ja poistaa, ja potilas on valmis kuvion 1 mukaista laitetta varten, joka kootaan asettamalla (ts. kiilaamalla) ensin yksikkö 50 syvennyksen 57 välityksellä prismaan 65, säätämällä sitten tarrainlimitys 60, 6l yksikön 51 sijoittamiseksi diametraalisesti vastakkain yksikköön 50 nähden (valoksen 71 toisella sivulla) ja sitten käyttämällä hihnan päätä 62 kehällisen limityksen täydentämiseksi ja kiinnittämiseksi sisäpinta-aluetta 63 varten. Sitten sähköinen kytkentä täydennetään kohdassa 24, 26, ja käsittely voi alkaa. On huomattava, että jos kummankin yksikön 50, 51 koveran paneelin pinta ei ole pehmeärakennetta, voi esiintyä pyrkimys kalkkipölyn kehittymiseen valoksen 71 paikallisesta mekaanisesta hankauksesta johtuen yksiköiden 50, 51 toistuvasta asennuksesta siihen ja poistamisesta siitä. Tällaista hankausta voidaan vähentää liittämällä vaahtomuovia tai sentapaista joustavaa ainesta oleva vuoraus toisen tai kummankin yksikön 50, 51 koveraan paneeliin, jolloin tällainen vuoraus liuska on merkitty viitenumerolla 75 kuviossa 4. Vaahtomuovia oleva vuorausliuska tulee lisäksi takaamaan potilaalle suuremman mukavuuden, samalla kun se kitkalli-sesti osaltaan edistää käsittelykäämien vakavaa sijoitusta ja paikallaan pysymistä.

Kuvio 5 esittää kehon käsittely- tai hoitolaitetta, joka on erittäin sopiva luuvaurion hoitoon kantapään kohdalla. Yksinkertaistamisen vuoksi kuviossa 11 on rajoituttu esittämään verraten jäykät rakenteelliset komponentit, ja tällaisen rakenteen kannattama, vaahtomuovia oleva vuoraus potilaan mukavuutta varten (ts. hiertymisen välttämiseksi) on jätetty esittämättä. Kuvion 5 mukaiseen jäykkään rakenteeseen kuuluu esim. metyylimetakrylaattia oleva put- 11 66754 kimainen holkki tai kuori 80, joka on avoin pitkittäisistä päistään ja joka on paikallisesti avoin kohdassa 81 tietyllä kulmavälillä (hoikin akselin ympäri) ja hoikin 80 pitkittäisten päiden keskikohdalla. S:n muotoisen kaistaleen 82, joka voi olla samaa ainesta kuin holkki 80, yläpää 83 on kiinnitetty hoikin takapäähän aukon 81 kohdalla ja sen alapää ulottuu hoikin 80 sisäpinnan diametraali-sesti vastakkaista aluetta pitkin, määrittäen levyn kannattamaan aukon 81 kautta sovitettavaa jalkaa 85· Kahden kaarevasti käyris-tetyn elliptisen käämin 86, 86' kulut on esitetty kaaviollisesti pilkkuviivoilla. Nämä käämit on tarkoitettu liitettäväksi hoikkiin 80 vastakkain pystysuoran välin päähän toisistaan, jolloin ylempi käämi 86 on liitetty kotelon 80 sisäpintaan, juuri aukon 8l reunan sisäsivuun ja alempi käämi 86' on liitetty samalla tavalla diamet-raalisesti vastakkain ylempään käämiin nähden. Näin käämeillä 86, 86* on muuttumaton asema toisiinsa nähden, joka on hyvin samanlainen kuin on esitetty yksiköiden 50, 51 käämien yhteydessä, kun viimeksi mainitut ovat kehoon sovitetussa asemassa. Ymmärretään, et- ! tä käämit 86, 86f on kytketty sähköisesti sopivimmin rinnan vuota edistävään polarisuuteen.

Selitetyn käämien sijoituksen ja jalkaa kannattavan rakenteen lisäksi kuvion 11 mukaiseen laitteeseen kuuluu sivu-puskuriohjaimet tai suojalaitteet 87-88, joina voi olla samaa muoviaine3ta kuin holkki 80 olevat taivutetut kaistaleet, jotka on päistään sopivasti liitetty hoikin 80 vastaaviin pitkittäisiin päihin. Kaistaleet 87, 88 ovat sopivimmin jäykästi joustavia vaimennuksen aikaansaamiseksi hoidettavaan alueeseen kohdistuvaa mekaanista iskua vastaan, joka voi aiheutua vahingossa tapahtuvasta kosketuksesta huonekalun tai muun esineen kanssa.

Kuvio 6 esittää yksinkertaistettuna samalla tavalla kuin kuvio 5 toista kehon käsittelylaitetta, joka on muotoiltu käytettäväksi vaurioituneen nilkan kohdalla tai säären tai reisiluun alaosassa. Jälleen jäykkä perusrakenne käsittää sopivaa muovia olevan putkimaisen kuoren tai hoikin 90. Tämän hoikin 90 sivuseinämässä olevassa aukossa 91 on suora alareuna, joka on pohjalevyn eli tuen 92 läheisyydessä, joka ulottuu diametraalisesti hoikin 90 poikki. Vastakkaiset sähkökäämit 93, 9^ on liitetty hoikin 90 sisäpintaan korkeussuunnassa siten, että niiden symmetriakeskiöiden akseliviiva 95 leikkaa vaurioituneen alueen keskikohdan, mikä sopivimmin todetaan 12 66754 röntgensäteillä akseliviivan 95 kohdalla. Käämien 93, 9¾ ulkomuoto voi olla pyöreä tai elliptinen, mutta on sopivimmin lieriömäi-sesti kaareva yhdenmukaisesti hoikin sen paikallisen pinnan kanssa, johon käämit on liitetty. Ellipsin muotoisten käämien tapauksessa pääakselin suuntaus on sopivimmin pystysuora samoin kuin edellä on esitetty kuvion 1 mukaisten käämien 58 yhteydessä. Käämien 93, 9^ kytkentä ja magnetointi on sellainen kuin on selitetty muita kak-soiskäämilaitteita varten.

Huomataan, että selitetyillä laitteilla ja menetelmillä saavutetaan suuria etuja kehon solujen kirurgisesti tunkeutumattomassa käsittelyssä, erityisesti luun hoidossa ja parantamisessa. Mitä tulee selitettyihin kehon käsittely- tai hoitolaitteisiin, ei vielä ole määritetty kokorajoitusten koko aluetta, mutta tiettyjä edullisia alueita voidaan esittää yleisinä termeinä erityisesti kaksoiskää-misovellutusmuotoja varten, jotka on selitetty havainnollistavasta kuvioiden 1-6 yhteydessä.

Peruslähtökohdalta on tarkoituksenmukaista tutkia kuviossa 7 esitettyä ympyrän muotoisten käämien asemaa, jossa samanlaiset pyöreät käämit A, B, joiden sisäläpimitta on D^, on sijoitettu yhteiselle symmetriakeskiakselille yhdensuuntaisiin tasoihin, jotka sijaitsevat välin S päässä toisistaan, ja jolloin käämit A, B magnetoidaan magneettista vuota edistävässä suhteessa. J03 väli S on tarpeeksi pieni läpimittaan D1 nähden, niin pääasiallisesti kaikki magneettisen vuon voimaviivat käämien A, B sisäpuolella tulevat kulkemaan jatkuvasti niiden välillä pääasiallisesti suorassa suunnassa, joka kuitenkin voi suipeta keskeltä, kuten on esitetty viivalla 96. Jos väli S on suurempi (jälleen läpimittaan D1 nähden), tulee syntymään eräitä hajavuoviivoja 97, jotka ovat haitallisia tasaisen, hyvin tiiviin magneettisen vuon kehittymiselle keskeisessä välissä S. Yleensä, ottaen huomioon suippenemisen 96 ja käsittelyalueen sijainnin välin S keskellä, on tarkoituksenmukaista katsoa käämien A, B olevan halutun tehokkaita aikaansaamaan voimaviivojen tasainen jakautuminen kuvitellun lieriön 98 kautta, jonka läpimitta on C>2 Ja J°^a on tangentiaalinen suippenevaan profiiliin 96 nähden. Tähänastisen kokemuksen mukaan voidaan esittää, että luonteeltaan juuri selitettyä käyttöä varten välin S täytyy olla yhtäsuuri tai pienempi kuin läpimitta ja luonnollisesti läpimitta D2 (kehon käsittelyalueen tehokas läpimitta) on aina huomattavasti pienempi kuin läpimitta D-, ja pääasiallisesti yhtäsuuri kuin D·, ainoastaan 13 66754 silloin, kun käämit A, B ovat tiiviisti vierekkäin. Käytännössä sovitettaessa kaksoiskäämit kehoon katsotaan, että käämien nimel-lissisäläpimitan D-j^ täytyy olla ainakin 1,5 kertaa kehon tehollisen käsittelyalueen läpimitta D2, ja tämän on huomattu olevan luotettavan ohjeen, kun käämin väli S on pääasiallisesti yhtäsuuri kuin sisäläpimitta D^.

Kun näin on tarkasteltu kriteeriotekijöitä tasaisten pyöreiden käämien yksinkertaistettua tapausta varten, on mahdollista kehittää yleiset kriteeriot, jotka soveltuvat elliptisille käämeille, jotka on "kääritty” yleisesti mukautumaan lieriömäiseen kaareen. Kuvio 8 esittää kaaviollisesti kuvion 1 mukaisen käämin 58 suhtautumista, jolloin "käärityn" käämin lieriömäinen kaari sijaitsee keskiakse-lin 100 ympärillä, joka on yhdensuuntainen käämiellipsin pääakse-lin kanssa. Kuvio 9 esittää kaaviollisesti käämin 58' suhdetta, jolloin käämien lieriömäisesti kaareva kaari on yhdensuuntainen kummankin käämin pienemmän akselin kanssa. Molemmissa tapauksissa tyypillinen tuloksena oleva käsittelyalue on esitetty pilkkuviival-la edestä nähdyssä kuviossa (kuviot 8a ja 9a).

Tarkoituksella päätellä, miten keskeinen magneettinen kenttä jakautuu vastakkaisten käämien 58 välillä, voidaan niiden pääakseli-alueiden (merkitty p-q-p’-q* kuviossa 1) arvioida olevan suurimman eron kohdalla ja niiden pienempien akselialueiden (merkitty kuviossa 1 m-n-mf-nT) voidaan arvioida olevan pienimmän eron kohdalla, kuten on esitetty kuviossa 8. Näin ollen pääakselikohtien vaikutusten magneettiseen kenttään voidaan arvioida kohdistuvan välille S (kuvio 7), joka on yhtäsuuri kuin (kuvio 8b) tehollisen sisäläpimitan Dmaj yhteydessä, joka vastaa ellipsin pääakselia. Samoin pienempien akselialueiden vaikutusten magneettikenttään voidaan arvioida kohdistuvan välille S2 (kuvio 9b) tehollisen sisäläpimitan Dm^n yhteydessä, joka vastaa ellipsin pienempää akselia. Paikallisia vaikuttimia varten pääakselin ja pienemmän akselin välisissä tasoissa magneettikenttä tulee seuraamaan jakautumisen vaikuttimia niiden vaikuttimien väliltä, jotka ohjaavat jakautumista pääakseleiden ja pienempien akseleiden tasoissa.

Edellä esitettyä päättelyä magneettikentän kuvion 8 mukaisesta jakautumisesta voidaan käyttää myöskin kuvion 9 mukaiseen muotoon muuten, paitsi luonnollisesti sitä, että muodot tulevat eroamaan johtuen siitä, että lieriömäinen kaarevuus on akselin ympäri, joka on ynaonsuuntainen ellipsin pienemmän akselin kanssa.

14 66754

Kuvion 10 mukainen järjestely esittää kahden olennaisesti lieriö-mäisesti kaarevan käämin 58” käyttöä, jolloin lieriömäiset kaaret painautuvat välin päässä toisistaan sopivasti haluttuun kohteeseen ja jolloin sähköisen kytkennän jälleen ymmärretään olevan magneettista vuota edistävä. Kuvion 10 mukaista käämisovitelmaa voidaan luonnollisesti käyttää olennaisesti lieriömäisesti kaarevassa käsittelyalueessa, kuten leukaosan tai hammasryhmän 101 tapauksessa, jolloin viimeksi mainittu on esitetty kaaviolliseeti kuviossa 10b. Riippuen käämien 58" koosta ymmärretään, että ne voivat olla pidätetty kiinteän välin päässä toisistaan, käyttäen sopivaa tukea tai kannatinta 103, joka kulkee hampaiden yli molempien käämien ollessa sovitettu suuhun ja joka kulkee hampaiden sekä viereisen posken yli (suun kautta) toisen käämin ollessa sisäpuolella ja toisen käämin ulkopuolella. Myöskin ymmärretään, että tietyn halutun voima-viivojen jakautumisen aikaansaamiseksi suussa hampaiden ja/tai leukaluun luutumista varten, sisäkäämin 58" täytyy olla fysikaaliselta kooltaan pienempi kuin ulkokäämin 58".

On selvää, että yleisten periaatteiden edellä oleva selitys on tarkoitettu havainnollistamaan keksintöä, mutta se ei rajoita keksintöä ja että muutoksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön puitteista. Niinpä esimerkiksi, jos tiettyjä tarkoituksia varten ei ole mahdollista valmistaa kaksoiskäämin molempia käämejä täysin sopimaan yhteen geometrisilta ja sähköisiltä ominaisuuksiltaan, kuten edellä on ehdotettu hammas- ja leukaluusovellutusta varten, keksinnöllä voi vielä olla hyödyllistä käyttöä, käyttäen magneettisten voimaviivojen jakautumista, joka ei ole yhtä tasainen kuin on esitetty kuvioiden 7~10 yhteydessä, mutta joka siitä huolimatta aikaansaa edun johtuen viallisen, käsiteltävän kohdan vastakkaisilla puolilla olevan kahden käämin magneettista vuota edistävästä yhteistoiminnasta, jolloin tällainen etu luonnollisesti on seurauksena tällaisten käämien magnetoinnista.

Kuviot 11-13 esittävät käämien muotoja, jotka soveltuvat magneettisen vuon aikaansaamiseen käsiteltävää kehon elintä pitkin ja siksi tavallisesti yhdensuuntaisesti tämän elimen pituussuunnan kanssa.

Kuviossa 11 on esitetty käämi, jota kannattaa putkimaisen elimen 108 lieriömäinen pinta, mutta putkimaiseen elimeen on leikattu aukko 109, joka on samanlainen kuin aukko 81 kuviossa 5, nivelalueen, kuten kyynärpään sovitusta varten; jolloin kyynärvarsi ulkonee put- 66754 15 kimaisen elimen 108 toisesta aksiaalisesta päästä ja olkavarsi ul-konee säteittäisesti ulospäin aukon 109 kautta. Yksi käämi muodostuu ensimmäisestä useita kierukkamaisia kierroksia käsittävästä yksiköstä 110, joka jatkuvasti on kytketty aksiaalisesti laajenevalla kierroksella 111 toiseen useita samanlaisia kierroksia käsittävään yksikköön 112, jolloin yksiköt 110, 112 on sijoitettu aukon 109 vastakkaisille pitkittäisille sivuille ja välin päähän toisistaan, joka ei ole ainakaan suurempi kuin yksiköiden 110, 112 tehollinen läpimitta.

Kuvion 12 mukainen laite on muuten samanlainen kuin kuvion 11 mukainen laite, paitsi että vastaavat useita kierroksia käsittävät yksiköt 110, 112 on kytketty sähköisesti rinnan magneettista vuota edistävään suhteeseen. Keskeisen luoksepääsyaukon täytyy luonnollisesti olla tehty putkimaiseen elimeen 108 kohtaan, joka sijaitsee aukkoa 109 vastapäätä, jolloin magnetointilankaliitännät voidaan järjestää kaikkien kierrosten ulkopuolelle, ts. mitään syöttö-johtoa ei kulje minkään kierroksen sisäpuolella yksiköissä 110, 112.

Kuvion 13 mukaiseen laitteeseen on tehty kaksi alikäämiä 115, 116, jotka on asennettu ei-magneettista ainesta olevan, pitkittäisellä raolla varustetun taipuisan kannatinelimen 117 vastakkaisiin päihin. Pitkittäinen rako 118 antaa joustavuutta sovitettaessa sitä raajaan, esim. työnnettäessä se kantapään ohi käsiteltävän jalan-osan kohdalle. Kummankin alikäämin on esitetty olevan verraten jäykän käämirenkaan, joka on sovitettu kovetettuun kovettuvaan ainekseen, ja ne on varustettu tasoupotuksilla 119, joiden kohdalla alikäämi on teleskooppimaisesti sovitettu putkimaisen elimen 117 · pään päälle. Kummankin tasoupotuksen sisäpää määrittää sisäpuolisen laipan, näiden kahden alikäämin pidättämiseksi toistuvasti tarkan välin päässä toisistaan. Sähköisten kytkentöjen lisäkäämeihin on esitetty olevan rinnakkaisten ja niiden täytyy olla magneettista vuota edistävässä suhteessa, jolloin taipuisa johtokytkentä on merkitty viitenumerolla 120.

On selvää, että erilaisia yksinkertaistavia menetelmiä on käytetty, jotta viittaus piirustuksiin olisi helpommin ymmärrettävä. Niinpä esimerkiksi kuvioiden 5, 6 ja 11-13 mukaisten jäykkäkehyksisten käämin kannattimen sovellutusmuotojen kyseessä ollessa on ymmärrettävää, että kehoon sovitettaessa tiettyjä pehmustavia vuorausainei-ta, kuten uretaanivaahtoa kiinnitetään sopivimmin esitettyyn raken-

Claims (30)

1. Sähkömagneettinen kehon käsittelylaite elävien kudosten ja solujen kasvu-, parantumis- ja ylläpitokäyttäytymi3en muuntamiseksi kirurgisesti tunkeutumattomalla tavalla, jolloin käsiteltävän alueen sähköistä ympäristöä muutetaan spesifisesti ja selektiivisesti magnetoimalla magneettista virtapiirilaitetta perättäisillä pulsseilla, jolloin aikaansaadaan magneettisen vuon akseli kehon käsiteltävän alueen kautta voimaviivojen jakautuessa käsiteltävän alueen läpi, tunnettu siitä, että magneettisessa virta-piirilaitteessa on kaksi käämiä (58; 58’; 58"; 86, 86'; 93, 94; A, B; 110, 112; 115, 116) ja kannatinelimet (50, 51; 80; 90; 108; 117. käämien asettamiseksi välin päähän toisistaan kehon käsiteltävän alueen (70, 85) vastakkaisille puolille, jolloin käämien kierroksien läpimitta (D^) on pääasiallisesti yhtäsuuri tai suurempi kuin käämien välinen etäisyys (S).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelylaite, tunnet-t u siitä, että paikoilleen asetettuna käämien kierrokset ovat magneettisen vuon akselin ympärillä, joka kulkee käsiteltävän alueen läpi, ja käämit on kytketty vuota edistävään suhteeseen.

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnet-t u siitä, että sen kiinnitysvälineisiin (50, 51) kuuluu hihna (60, 6l, 62), joka on käärittävissä kehon viallisen osan (70) ympäri, ja että käämit (58) on sovitettu hihnaan välin päähän toisistaan käämien sijoittamiseksi käsiteltävän alueen vastakkaisille puolille, kun hihna on kääritty kehon osan ympärille.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että hihna (60, 6l, 62) on taipuisa ja siihen kuuluu välineet 17 66754 Käämien välisen, hihnalla yhdistetyn välin säätämiseksi selektiivisesti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että hihnan (60, 6l, 621 pituus ulottuu säädettävästä yhdistetyn välin yli määrän, joka on riittävä säädettävästi yhdistetyn välin sulkemiseksi kehällisesti täydellisesti, ja että hihnaan kuuluu selektiivisesti toimivat välineet hihnan kiinnittämiseksi tällaiseen kehälliseen sulkuasemaan.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että ainakin toinen mainituista käämeistä (58; 58*; 58"; 86, 86’; 93, 94) on pääasiallisesti ellipsin muotoinen.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että molemmat käämit (58; 58'; 58”; 86, 86'; 93, 94) ovat pääasiallisesti ellipsin muotoiset, ja että kiinnityvälineet (50, 51; 80; 90) asettavat käämien pääakselit pääasiallisesti yhdensuuntaiseen suuntaukseen.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että molemmat käämit (A, B; 110, 112; 115, 116) ovat pääasiallisesti ympyrän muotoiset.

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että molemmat käämit (110, 112) ovat pääasiallisesti kierukan muotoiset, jolloin kummankin käämin kierukka etenee samaan suuntaan.

10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kummassakin käämissä (110, 112) on useita pääasiallisesti kierukkamaisesti samaan suuntaan eteneviä kierroksia.

11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että käämit (58; 93, 94; 110, 112) on kytketty sähköisesti rinnan.

12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että käämit (11Q, 112) on kytketty sähköisesti sarjaan. 18 66754

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että elliptinen käämi (58; 58»; 58"; 86, 86»; 93, 91*) on sovitettu olennaisesti yhteen pintaan, joka on pääasiallisesti lieriömäisesti kaareva.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kaarevuus on akselin (1QQ) ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen ellipsin pääakselin (D m .) kanssa.

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kaarevuus on akselin ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen ellipsin pienemmän akselin kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kumpikin käämi (58; 58»; 58"; 86, 86»; 93, 9H on sovitettu olennaisesti yhteen pintaan, joka on lieriömäisesti kaareva, ja että kiinnitysvälineet(50, 51, 80, 90) soveltuvat sijoittamaan käämien koverat sivut vastakkain viallisen alueen yli.

16 66754 teeseen mukavaa kosketusta varten kehon kanssa sovituskohdalla, mutta tällaisten verhousten esittäminen monimutkaistaisi piirustuksia. Myöskin kuvion 3 yhteydessä valos 71 on esitetty ainoastaan ha-vainnollistavasti, koska kiilaväline 65 voi olla asennettu muulla tavalla ulkopuolisesta, esimerkiksi ulkopuoliseen kiinnityslaitteeseen, kuten kangassäärystimeen tai itse kehon jäseneen, (ts. ilman valosta, kuten luun parantumisen viime vaiheissa) ja valos voi olla muutakin ainesta kuin kipsiä, esim. ainesta, joka tunnetaan ortoplastina.

17. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kumpikin käämi (58; 86, 86», 93, 9*0 on sovitettu olennaisesti yhteen pintaan, joka on lieriömäisesti kaareva akselin (100) ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen ellipsin pääakselin (D maj) kanssa, ja että kiinnitysvälineet (50, 51; 30; 90) soveltuvat sijoittamaan pääakselit pääasiallisesti yhdensuuntaisesti.

18. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kumpikin käämi (58») on sovitettu olennaisesti yhteen pintaan, joka on lieriömäisesti kaareva akselin ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen ellipsin pienemmän akselin kanssa, ja että kiinnitysvälineet soveltuvat sijoittamaan pienemmät akselit pääasiallisesti yhdensuuntaisesti.

19. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kumpikin käämi (58") on sovitettu olennaisesti yhteen pintaan, joka on lieriömäisesti kaareva, ja että kiinnitysvälineet soveltuvat sijoittamaan käämien koverat sivut sisäkkäin, jolloin toisen käämin kovera sivu sijaitsee toisen käämin kuperaa sivua kohti viallisen alueen yli. 66754 19

20. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineisiin kuuluu jäykkä putkimainen kehys (30), johon käämit (86, 86') on asennettu jäykästi kehyksen vastakkaisiin kohtiin, jolloin kehyksen seinämä on paikallisesti avoin toisen käämin (861 asennusalueessa ja jolloin kehon osassa (85) oleva viallinen alue on irrotettavasti sovitettavissa kehykseen kulkemaan kehyksen aukon (81) läpi, viallisen alueen sijoittamiseksi käämien käsittelyalueeseen.

21. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineisiin kuuluu jäykkä putkimainen kehys (90), johon käämit (93, 9*0 on asennettu jäykästi välin päähän toisistaan, jolloin kehyksen seinämä on paikallisesti avoin käämien asennus-kohdan välillä ja jolloin kehon osan viallinen alue on irrotettavasti sovitettavissa kehyksen sisään kulkemaan kehyksen aukon (91) läpi viallisen alueen sijoittamiseksi käämien käsittelyalueeseen.

22. Patenttivaatimuksen 7 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineisiin ainakin yhtä käämiä (58) varten kuuluu ei-magneettista ainesta oleva kotelo (50), jonka etupinta (52) on sovitettu suuntautumaan käsiteltävän kehon alueen (70) yhtä sivua vasten, jolloin käämi (58) on sijoitettu koteloon (50) etupinnan (52) läheisyyteen, jossa pinnassa on kohdistusmuodostuma (57) sijaiten symmetrisesti käämin keskeiseen akseliin nähden, ja irrotettavasti asetettava kohdistuselin (65),jonka muoto vastaa kohdistusrauodos tumaa (57) ja on liitettävissä sen kanssa, jolloin kohdistuselimessä (65) on sivutt&isesti ulkonevat liitinvälineet (66) kohdistuselimen sijoittamiseksi verraten kiinteästi hoidettavaan kehoon nähden, jolloin kehoon nähden oikean sijoituksen ja kiinnityksen jälkeen kohdistuselin (65) määrää tarkasti käämin (58) sijainnin, niin että kiinnitys-välineet (50, 51) voivat siten määrätä oikein molempien käämien (58) sijainnin kehon käsittelyalueeseen nähden käämien toistuvasti sovittamiseksi ja irrottamiseksi.

23· Patenttivaatimuksen 22 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kohdistusmuodostumäna. (57) on kotelon (50) etupinnassa oleva syvennys ja että kohdistuselimenä (65) on ulkonema, joka on irrotettavasti sovitettavissa syvennykseen. ϋυ *6754

24. Patenttivaatimuksen 22 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kohdistuselimeen (651 kuuluu radiologisesta läpäisemätön kehyksen merkitsevä laite (671 kohdistuselimen ulkoreunojen kohdalla.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kehyksen merkitsevään laitteeseen kuuluu metallikaistale (67), joka on irrotettavasti liitetty kohdistuselimen (65) ulkoreunan kohdalle.

26. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että siinä on ainakin yksi käämitys (58), jossa on useita kierroksia, joilla on suuri tehollinen säde ja lyhyt aksiaalinen ulottuvuus, sekä verraten ohut kaksiosainen kotelo (50) käämitystä varten, että koteloon (50) kuuluu kehällisesti laipoitettu etu- ja takapaneeli (52, 53), jotka on sovitettu kohdakkain niiden laipoitettujen kehien (54, 55) avulla teleskooppimaisessa suhteessa, että käämityksen (58) kaikki kierrokset on kannatettu ja rajoitettu kotelon (50) teleskooppimaisessa kehäalueessa kotelon sisällä, että etupaneeli (52) on kovera ja pääasiallisesti lieriömäisesti kaareva, että takapaneeli (53) on kupera ja sen kaarevuus vastaa pääasiallisesti etupaneelin lieriömäistä kaarevuutta, että käämitys (58) ja kehät (54, 55) on sovitettu pääasiallisesti samaan suuntaan, ja että laipat (54, 55) vastaanottavat ja sijoittavat käämityksen (58).

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että käämin (58) käämitys on pääasiallisesti elliptinen, ja että paneelit (52, 53) ovat kaarevat akselin (100) ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen kääraitysellipsin pääakselin (D maj) suunnan kanssa.

28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että etupaneelissa (52) on keskeinen, sisäänpäin kuppimainen syvennys (57) kehoon kiinnitettävää kohdistuselimen (65) irrotettavaa vastaanottoa varten ja että syvennys on sovitettu symmetrisesti käämin (58) käämityksen keskiakseliin nähden.

29. Patenttivaatimuksen 2 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu taipuisaa,ei-magneettista ainesta oleva, pitkittäisesti halkaistu putki (117), joka on tilapäisesti muotoa muut- 66754 21 tava asetettaessa sitä hoidettavaan kehon elimeen ja joka siten sovitettuna on ympärykseltään jatkuva, ja kaksi käämiä (115, 116), joista kumpikin on sovitettu pääteasennusta varten putken päihin, jolloin käämien väli on pienempi kuin niiden, tehollinen läpimitta, ja taipuisat välineet (1201 käämien kytkemiseksi samanaikaista magnetointia varten magneettista vuota edistävään suhteeseen. t'

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että kumpaankin käämiin (115,.116) kuuluu useita käämitys-kierroksia, jotka on upotettu ei-magneettista ainesta olevaan kovetettuun rengasmaiseen runkoon, jonka toisessa päässä on tasoupotus (119) teleskooppista asennusta varten putken (117) päähän, jolloin tasoupotus määrää laipan teleskooppimaisen asennuksen rajoittamiseksi nojaamalla putken päähän. 22 Patentkrav 66754