FI66688B - Foer staelpning kaenslig mindetonator - Google Patents

Description

___M M4X KUULUTUSJULKAISU

l J 0 ) utlAccnincsskiuft 666 8 8 ^ ’ ^ (51) KvJu /taLCL3 F 42 B 23/26 // F 42 C 15/1^ SUOMI—FINLAND (21) —**»«w8Mh| 783647 (2¾ HikMhfM—AwBImlajrff 29.11.78 («> m*—-«»ti—η 29;„:7β (41) TMmHMmW—MvttaffamNg 30.05.80

Fatantti- ia raklrtarihalHfcu· ... ------------------------------------ fittnt· och Iaglrtarttyral—w ^ AmMomMliiXErtlSM^Sie^ 31.07.84 (32)(33)(31) mn*mm ·η«Η φ>tartut (71) FFV-Mipro AB, Ursviksvägen 138, S-172 46 Sundbyberg, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Björn Kjellberg, Sollentuna, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Leitzinger Oy (54) Kaatumiselle herkkä miinansytytin - För stjälpning kansiig mindetonator

Esillä olevan keksinnön kohteena on kaatumiselle herkkä miinansyty-tin, joka lähemmin kuvataan patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa.

Tavanomaiset rynnäkkö- tai taistelupanssarivaunumiinat, joissa on mekaaninen sytytyin, ovat herkkiä vain sellaisille painovoimille, jotka syntyvät ajettaessa panssarivaunulla miinan päälle. Miinan laukeamiseen vaadittava voima valitaan luonnollisestikin sen maalin mukaan, jota vastaan miina on tarkoitettu; panssarimiinassa tämä voima on niin suuri, että miina ei tavallisesti räjähdä sen päälle astuttaessa.

Niinpä voidaankin väittää, että tavanomaiset mainitunlaiset miinat ovat kohtalaisen vähän herkkiä ja siksi helppoja raivata ja purkaa etenkin, jos ne on voitu paikallistaa. Tavallinen tapa raivata tie miinoitetulle alueelle on räjäyttää pitkulainen panostus, ns. miina-käärme, jolloin useita miinoja tietyllä etäisyydellä panostuksesta räjähtää syntyneen paineaallon seurauksena. Tunnetaan myöskin menetelmä suojata panssarivaunu miinoja vastaan sen eteen asennetulla auramai-sella laitteella, jolla mahdolliset panssarimiinat voidaan kyntää esiin ja työntää niin kauas sivulle, että ne aikaansaavat enintään 2 66688 vähäisiä vahinkoja panssarivaunulle siinäkin tapauksessa, että ne tällöin räjähtäisivät.

Tähän mennessä on jo ehdotettu kaatamiselle herkkiä sytyttimiä tai järäyttimiä, jotka toimivat sähköisillä tai magneettisilla perusteilla. Asentotuntoelimenä käytetään magneettisesta tai sähköäjohtavasta materiaalista valmistettua kuulaa, joka voi liikkua tiettyjä reittejä ja jotka kallistettaessa lähtevät liikkelle ja näin aikaansaavat kosketuksen kahden toisistaan eristetyn navan välille tai vastaavasti sen liike tunnistetaan magneettikenttään reagoivalla tunnistimella.

Sellaisten sytyttimien vakava varjopuoli on, että vaaditaan jonkinlainen sähköinen voimanlähde» tavallisesti paristo. Kuten tiedetään, on sähköparistojen elinikä rajoitettu kuten myöskin niiden pysyvyys, ja siksi on kallista ja työtä vaativaa sähkötoimisten sytyttimien varastoinnissa valvoa, että paristot ovat jatkuvasti toimintakelpoisia. Toinen varjopuoli on, että sähköparistojen rajoitettu kestoikä määrää miinan toimintakelpoisuuden miinoituksen tapahduttua.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada mekaanisesti toimiva miinansytytin, joka on herkkä kaatamiselle, mutta tunteeton paineaalloille. Tämä voidaan aikaansaada niin, että sytyttimen tunnusmerkistö on patenttivaatimusten mukainen. Sytytin voidaan asentaa sekä yksin että myös yhteen miinan tavanomaisen paineherkän laukaisulaitteen kanssa. Keksinnön mukaisella sytyttimellä varustettua miinaa ei voida tehdä vaarattomaksi millään edellä kuvatulla tavalla. Auraraivauksella miina räjähtää heti kallistuessaan, mistä seuraa, että räjähdys tapahtuu tosiasiassa auralaitteen vieressä, jolloin se ja panssarivaunu vahingoittuvat, ja jatkoraivaus vaikeutuu huomattavasti .

Keksintöä selvitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista sytytintä miinaan asennettuna.

Kuvio 2a esittää sellaisen miinasytyttimen parempaa suoritusmuotoa ylhäältä nähtynä.

3 66688

Kuvio 2c esittää kuvion 2b yksityiskohtaa.

Kuviot 3a ja 3b esittävät vaihtoehtoista suoritusmuotoa keksinnön mukaisesta sytyttimestä nähtynä sivulta ja ylhäältä.

Kuviot 4a ja 4b esittävät vaihtoehtoista menettelytapaa tehdä sytytin tunteettomaksi miinakäärmeraivaukselle.

Kuvioissa on vastaavasti toimivat yksityiskohdat varustettu samoin viitenumeroin.

Kuvion 1 miina mijouostuu pyöreästä rungosta 1, jossa räjähdysaine on, sekä sen keskustaan järjestetystä kotelosta 2, joka sisältää paineella laukeavan sytytinlaitteen, jossa on laukaisuelin 3, ns. sytytinristi. Koteloon 2 on kiinnitetty keksinnön mukainen kaatamiselle herkkä miinansytytrn 4 kotelon ympäri kulkevalla lankasilmu-kalla 5 tai muulla sopivalla tavalla. Koskapa sytytintä 4, kuten seuraavasta ilmenee, ei tarvitse sijoittaa tietyllä tavalla tai tiettyyn asentoon miinalle, on sytyttimen 4 kiinnitys miinaan vähemmän kriittinen. Niinpä sytytin voidaankin edulisesti rakentaa miinaan itseensä.

Sytytin kuviossa 2 voidaan jakaa viiteen kekskenään toimivaan sytytin-osaan, nimittäin mekaanisesta laukaistavaan sytytinmekanismiin, jolla miina voidaan räjäyttää, sytytinmekanismiin vaikuttavaan elimeen, esimerkiksi kellokoneistoon, joka on järjestetty automaattisesti lataamaan miinan tietyn ajan kuluttua miinoituksesta, kaatamiselle herkkään elimeen, tietyin myöhemmin selvitettävin edellytyksin vaikuttavaan toiminnalliseen yhteyteen kaatamiselle herkän elimen ja syty-tysmekanismin välillä sekä kiihdytyksille, esimerkiksi räjähdyspaine-aaltojen aikaansaamille kiihdytyksille herkkään elimeen, jonka teh-tävnä on ehkäistä se, että miina räjähtää esimerkiksi miinakäärmeiden aikaansaamien paineaaltojen seurauksesta.

Sytytinmekanismiin kuuluu sytytysnalli 6, jossa on alkupanos 7 sekä iskuripiikki 8 laukaisujousineen 9 ja rajoitinelimineen 10, joka on kuulamainen. Iskuripiikki liikkuu porauksessa 11, joka sytyttimen ladattuna ollessa kohdistuu keskelle nallia 6. Kun jousi 9 ja siten siis myös sytytinlaite on viritetty, jää iskuripiikki 8 yläasentoon kuulan 10 ansiosta, joka tarttuu iskuripiikkiä 8 kiertävään uraan 12. Sytytysnalli 6 on pyörijässä 13, joka on kiertyvästi laakeroitu 4 66688 iskuripiikin 8 liikesuuntaan nähden suorakulmaisesta, olevalle akselille 14 siten, että sytytinnalli sytyttimen ollessa varmistettuna muodostaa suunnilleen suoran kulman iskuripiikin kanssa. Siten on aivan mahdotonta, että varmistusasennossa tapahtuisi sytytystä, koska iskuripiikki 8 myöskään irrotessaan ei voi saavuttaa nallia 6 .

Latauslaitteen muodostaa kuviossa 2 esitetty kellokoneisto 15, joka on yhdistetty nallia 6 kannattavan pyörijän 13 akseliin 14. Ladattaessa kiertyy pyörijä 13 kellokoneiston 15 voimasta niin, että nalli 6 on samalla linjalla iskuripiikin 8 liikesuunnan kanssa. Tällöin vaikutetaan lisävarmistimeen, jota kuvataan jäljempänä kaatamiselle herkän elimen ja sytytinraekanismin välisen operatiivisen yhteyden kanssa. Edellyttäen, että sytyttimen rakenne muutoin sopii tähän, voidaan latauslaite tietystikin muodostaa monesta muusta mekaanisesta viivemekanismista, esimerkiksi sellaisesta, jota kuvataan USA-patentissä 3,786,750.

Kaatamiselle herkkä elin muodostuu heilurina toimivasta pyörästä 16, joka on kiertyvästi laakeroitu keskeiselle akselille 17 ja varustettu epäkeskeisellä painolla 18. Jos pyörä 16 saa vapaasti pvöriä, se asttuu yksinomaan painovoiman vaikutuksesta tasapainoasemaan, jossa paino 13 on alimmassa asemassaan.

Toiminnallinen yhteys heiluripyörän 16 ja sytytinmekanismin välillä muodostuu akseliin 17 ja pyörään 16 kiinteästi yhdistetystä kitka-pyörästä 19, tämän kehää vasten järjestetystä, jousella 20 kuormitetusta vastapainepyörästä 21 sekä toisesta päästään mainittujen pyörien 19, 21 väliin juututetusta kitkatangosta 22. Tämän toisessa päässä on poraukseen 23 laakeroitu mäntä 24, joka muulloin kuin sytytinmekanismin lauetessa pitää rajoitinkuulaa 10 uraan 12 sisään-painettuna ja siten myös iskuripiikkiä 8 ripustettuna. Varmistus-asennossa vaikuttaa kitkatankoon 22 akselille 25 kiertyvästi laakeroidun vipuvarren 26 toinen pää, jonka varren toinen pää on mukaan-ottotapilla 27 kiinni pyörijässä 13 niin, että kitkatanko 22, kuten selvemmin ilmenee kuviosta 2c, ei kosketa kitkapyörää 19. Kitkatankoon 22 järjestetyllä uralla 28, johon vipuvarsi näin tarttuu, on kitkatanko varmistettu pituussuuntaista liikettään vastaan. Männän 24 porausta 23 vasten liukuvat pinnat on muodostettu jokseenkin pyö-reiksi, jotta mahdollistettaisiin kitkatangon 22 keinumisliike tar- 5 66688 tuntaan ja pois tartunnasta kitkapyörän 19 kanssa. Kuvattu toiminnallinen yhteys aikaansaa, että keksinnön mukaan heiluripyörä voi vapaasti asettua kulloiseenkin tasapainoasentoonsa niin kanan kuin sytytinmekanismi ei ole laaattu, mutta ladattaessa se yhdistää heiluripyörän sytytinmekanismiin niin, että se laukeaa, kun heiluri liikahtaa mainitusta tasapainoasennosta.

Kiihtyvyydelle herkkä elin muodostuu rungosta 29, joka on liikkuvasti ja jousitetusti laakeroitu koteloon 30, jonka toiseen pintaan 31 akseli 17 on laakeroitu. Runkoa pitää kotelossa keskitetyssä asemassa rungon 23 ja pinnan 31 väliin järjestetty tasainen kierrejousi 32, jonka keskusta osuu pääasiallisesti yhteen kotelon 30 keskustan ja akselin 17 laakeroinnin kanssa. Rungossa 29 jouseen 32 nähden vastakkaisella puolella on kartiomainen kolo 33, joka on kohdakkain kotelon toisen pinnan 35 pyöreän aukon 34 kanssa. Aukossa 34 on kuula 36. Ko-o lon 33 syvyys, kuulan 36 läpimitta ja seinämän 35 paksuus ovat niin sovitetut keskenään, että kuula 36 juuri on tasan aukosta 34 seinämän 35 rungosta 29 poispäin olevan sivun kanssa, kun runkoa 29 pidetään jousella 32 keskitetyssä asennossa kolossa 33, joka on aukon 34 keskellä. Kun sytytin joutuu alttiiksi sivusuuntaasilie kiihtyvyysvoimille, jotka ovat sitä suuruusluokkaa, että jousesta 32 huolimatta syntyy keskinäistä siirtymää kotelon 30 ja rungon 29 välillä sen vaikutuksesta, puristuu kuula 36 ulos aukosta 34 kolon 33 seinämien kiilavaikutuksen vuoksi. Aukkoa 34 ja seinämän 35 ulkosivua vasten lepää jousen 37 painamana akselille 38 laakeroidun vivun 39 toinen haara, jolloin toinen haara on varustettu kitkamateriaa-lisella palalla 40. Vipu on järjestetty niin, että kun kuula 36 puristuu aukosta 34 yllä mainitullattavalla jousella 37 kuormitettua vipua vasten tällöin voittaen jousen 37 paineen, puristuu kitkapala 40 heiluripyörän 16 kehälle niin, että se ei pääse pyörimään. Mainittakoon, että jousen tehtävänä ei ole vain kuormittaa runkoa 29, vaan myös estää sitä siirtymästä koteloon 30 nähden sellaisilla kiih-tyvyysvoimilla, ts. painovoimakiihtyvyydellä, jotka vaikuttavat miinaan sitä kaadettaessa.

Yllä kuvattu miinansytytin toimii ajatellussa käytäntötilanteessa seuraavasti:

Kun sytytin on varmistettu kuviosta 2 näkyvällä tavalla, on jousi 9 66688 6 jännitettynä ja iskuripiikki 8 ripustettu yläasentoonsa kuulalla 10, jota mäntä 24 pitää paikoillaan. Kun pyörijää 13 on kierretty niin, että nalli 6 on iskuripiikin liikkumissuunnassa ei aikaisemmin mainittu vahingonlaukaus ole mahdollinen. Pyörijän kiertymisasennon vaikutuksesta kiinnittyy sitä paitsi kitkatanko 22 vipuvarrella 26 niin, että se osaksi on pituussuunnassaan liikkumaton ja osaksi kosketuksessa kitkapyörään 19, mikä merkitsee, että heiluripyörä 16 voi vapaasti kiertyä miinasytyttimen kulloisenkin 'asennon mukaan.

Kun miinoitus suoritetaan, käynnistyy kellokoneisto 15. Heiluripyörä 16 voi vapaasti pyöriä akseliaan 17 vasten ja ottaa kohta tasapaino-asentonsa. Kellokoneiston vaikutuksesta pyörijä 13 kiertyy kellon myötä niin, että kun kellokoneisto on kiertonsa suorittanut, pyörijä on asennossa, jossa nalli 6 on keskellä reikää 11, ts. juuri iskurin-piikin 8 toimintasuunnassa. Pyörijän vastaliikkeellä saattaa vipuvarsi 26 kitkatangon 22 tartuntaan kitkapyörän 19 kanssa samanaikaisesti, kun se jännitys, jonka vipuvarren 26 tartunta kitkatangon 22 uraan 28 on vallinnut, lakkaa. Nyt miinansytytin on ladattu. Jos miinaa ja samalla sytytintä 4 nyt kallistetaan esimerkiksi rajyaisyrityksellä, pyrkii heiluripyörä 16 ottamaan uuaen tasapainoasennon. Tällöin kitkatanko 22 siirtyy pituussuunnassaan kuten myös mäntä 24, joka aikaansaa sen, että rajoitinkuula 10 ei enää pysy paikoillaan, vaan puristuu pois iskurinpiikin 8 urasta 12, jolloin iskuripiikki vapautuu. Jousivoiman vaikutuksesta se iskee nalliin 6, joka näin sytyttää alkupanoksen 7 ja siten räjäyttää koko miinan.

Jos sen sijaan yritetään saada sytytin räjäyttämään miina antamalla miinakäärrneen tai muun panostuksen räjähtää xhiinan läheisyydessä niiden raivaamiseksi, tulee tämä epäonnistumaan. Jos räjähdys ta-pantuu tietyllä etäisyydellä miinasta, se ja sytytin tärähtävät ja siirtyvät niiden kiihtyvyysvoimien vaikutuksesta, jotka räjähdyksessä syntyvät. Silloin runko 29 hitausvoimiensa vaikutuksesta pysyttelee asemassaan edellyttäen, että sivuttaissuuntainen kiihtyvyysvoima on riittävän suuri voittamaan tasaisen kierrejousen 32 voiman. Rungon 29 ja kotelon 30 näin saaaun suhteellisen siirtymän ansiosta kuula 36 puristuu vipua 39 vasten ja siten aikaansaa, että jarrupala 40 puristuu heiluripyörää 16 vasten jarruttaen sitä niin, että sytytin-mekanismin laukeaminen estetään.

7 6 66 8 8

Kuvion 3 mukaisessa miinansytyttimessä voidaan havaita joitakin ra-kenneteknisiä vaihtoehtoja esillä olevan keksinnön toteuttamiseksi. Toiminnallinen yhteys, joka keksinnön mukaan vallitsee heiluripyö-rän 16 ja sytytinmekanismin välillä sytyttimen ollessa vireessä, aikaansaadaan tässä hammaspyörällä 41, joka liikkuu aksiaalisesti pääteasentojensa välillä. Toisessa, kuvion 3 esittämässä asennossa, jonka pyörä 41 ottaa sytyttimen ollessa varmistettu, ei vallitse toiminnalista yhteyttä sytytinmekanismin ja heiluripyörän 16 välillä, joka pyörä siis voi asettua kulloiseenkin tasapainoasemaansa. Toisessa pääteasennossa, jonka hammaspyörä 41 ottaa sytytintä viritettäessä, hammaspyörä on tartunnassa osaksi heiluripyörän 16 kehällä olevan hammastuksen 42 kanssa ja osaksi sytytinmekanismin hampailla varustetun elimen 43 kanssa. Tällä elimellä on sama tehtävä kuin kuvion 2 männällä 24, nimittäin pitää rajoitinkuula 10 paikoillaan urassa 12 ja siten iskuripiikki 8 ripustettuna. Kun sytytin on viritetty, aiheuttaa kaikkinainen heiluripyörän tasapainoaseman muutosta aikaansaava toiminta iskuripiikin 8 vapautumisen. Hammaspyörää 41 pitää mainitussa toisessa pääteasennossa akselin 44 ympäri kiertyvä rajoitinvarsi 45 ja sitä painaa ylöspäin tasainen jousi 46.

Lisävarmistuksena vahingonlaukausta vastaan on nalli 6 järjestetty poikittain iskuripiikin 8 liikesuuntaan nähden liikkuvaan luistiin 47, jonka toiminta on vastaava kuin pyörijän 13. Niin kauan kuin sytytinmekanismi on varmistettuna, luisti 47 on rajoitettuna viritys-kellokoneiston 15 kanssa yhdessä toimivalla kuulalukolla 48 sellaiseen:.asentoon, että nalli 6 on sivussa iskuripiikin 8 liikesuunnasta. Sytytintä viritettäessä vapautuu luisti 47 kuulalukosta 48 niin, että se jousen 49 vaikutuksesta voi siirtyä niin, että nalli 6 on juuri iskuripiikin 8 edellä. Aikaisemmin mainittu rajoitinvarsi 45 on yhdistetty luistiin 47 siten, että se luistin 47 liikkuessa kiertyy akselinsa 44 ympäri niin paljon, että hammaspyörä 41 vapautuu, ja jousi 46 joutuu toiseen pääteasentoonsa, jossa se on yhteydessä heilu-ripyörään 16 ja rajoitinelimeen 43.

Kiihtyvyydelle herkässä elimessä, jonka tehtävänä on estää sytytintä reagoimasta paineaaltoihin, jotka aiheuttavat lyhytaikaisia vaakatason suuntaisia, ennalta määrätyn suuruisia kiihtyvyysvoimia, on hitausrunko 29, joka, kuten aikaisemminkin, on siirtyvä ja jousite-tusti laakeroitu muuhun sytyttimeen nähden ja joka on varustettu 66688 kolmella ylössuunnatuila nastalla 50. Mainittuun elimeen kuuluu edelleen siipipyörä 51, joka on järjestety samankeskisesti rungon 29 kanssa ja nastojen 50 väliin ja joka hammaspyörän 52, 53 välityksellä on kosketuksessa hammaskehään 42 ja siten myös heiluripyörään 16. Välitys heiluripyörän 16 ja siipipyörän 51 välillä on sellainen, että viimeksi mainittu alkaa nopeasti pyöriä jo heiluripyörän vähäisellä heilanauksella. Jos tämä kuitenkin lähellä olevan tai riittävän voimakkaan räjähdyksen seurauksena pyrkii pyörimään myös suhteellista siirtymää hitausrungon 29 ja siipipyörän 51 välillä syntyy edellyttäen, että tällöin kiihtyvyysvodima voittaa jousen 32 voiman. Nasta 50 estää tällöin pyörää 51 pyörimästä, jolloin heiluripyörä 16 välittömästi pysähtyy ja laukeaminen estetään.

Kuviossa 4 nähdään, kuten sanottu, vielä eräs tapa tehdä sytytin tunteettomaksi esimerkiksi miinakäärmeiden paineaaltojen avulla tapahtuvalle raivaamiselle. Kiihtyvyydelle herkkä elin on valtaosin rakennettu ja toimii siten kuin kuvion 2 yhteydessä on selvitetty, mutta heiluripyörän 16 jarruttaminen tapahtuu tässä toiminnallista yhteyttä vasten siten, että kitkapala 40 vaikuttaa hammaspyörän kehän kanssa samankeskisesti kiinnitettyyn pyörään 54.

• ·» *»

Claims (4)

9 Patenttivaatimukset 66688

1. Kaatamiselle herkkä miinansytytin, johon kuuluu mekaanisesti laukaistava sytytinmekanismi, jolla miina saadaan räjähtämään, sytytinmekanismiin vaikuttava elin, joka on tarkoitettu automaattisesti virittämään sytytinmekanismin tietyn ajan kuluttua mii-noittamisesta ja miinan kaatamiselle herkkä heilurina toimiva massa, joka on tarkoitettu kaatamisen yhteydessä vaikuttamaan sytytinmekanismiin sen laukaisemiseksi heilurin ja sytytinmekanismin välissä vaikuttavan mekaanisesti toimivan yhteyden (19, 20, 21, 22; 41) välityksellä, tunnettu siitä, että sytytinmekanismin ollessa virittämättä on toiminnallinen yhteys (19, 20, 21, 22; 41) kytketty vapaaksi siten, että heiluri voi vapaasti ottaa sillä hetkellä vallitsevan tasapainoasemansa vaikuttamatta sytytinmekanismiin, ja että viritettäessä sytytinmekanismi vaikutetaan toiminnalliseen yhteyteen (19, 20, 21, 22; 41) mekaanisen kytkennän aikaansaamiseksi sytytinmekanismin ja heilurin (16, 17, 18) välille siten, että poikkeutettaessa heiluri tasapainoasemastaan miinan kaatamisen seurauksena, heiluri kykenee aikaansaadun kytkennän (19, 20, 21, 22; 41) välityksellä vaikuttamaan sytytinmekanismiin sen laukaisemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen miinansytytin, tunnettu siitä, että toiminnallinen yhteys (19, 20, 21, 22) muodostuu heiluriin (16, 17, 18) yhdistetystä kitkapyörästä (19), tämän kehää vasten vaikuttavasta jousi kuormitetusta vastapainepyörästä (21), molempien mainittujen pyörien väliin järjestetystä ja sytytinmekanismin kanssa yhdistetystä kitkatangosta (22), joka on järjestetty virityselimen (15) toimiessa irtoamaan tai tarttumaan kitkapyörään (19) niin, että heiluri (16, 17, 18) niin kauan kuin sytytinmekanismi on virittämättä vapaasti ottaa kulloisenkin tasapainoasentonsa, mutta virityksen jälkeen se ottaa kitkapyörän (19) välityksellä mukaansa kitkatangon (22).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen miinansytytin, tunnettu siitä, että heiluri (16, 17, 18) muodostuu keskisesti, kiertyvästi laakeroidusta pyörästä (16), jossa on epäkeskinen painopiste ja •i·· 3'·*' 10 66688 hanunastus (42) pitkin sen kehää ja että toiminnallinen yhteys heilurihammaspyörän (16, 17, 18) ja sytytinmekanismin välillä muodostuu virityselimen (15) vaikutuksesta kahteen eri asentoon säädettävän välipyörän (41) avulla, joka on tarkoitettu olemaan ennen viritystä toimimattomassa asennossa, jossa välipyörä (41) ei ole yhteydessä heilurihammaspyörään (16, 17, 18) ja että virityselimen (15) virityksen yhteydessä saatetaan ottamaan toinen asento, jossa välipyörä kytkee heilurihammaspyörän (16, 17, 18) yhteen sytytinmekanismin kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen miinansytytin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kiihtyvyysvoimille herkkä heiluriin (16, 17, 18) tai toiminnalliseen yhteyteen (19, 20, 21, 22; 41) vaikuttava elin (29, 32, 33, 36, 37, 38, 39, 40; 50, 51, 52, 53; 41, 42, 54), joka on tarkoitettu kiihtyvyysvoimien ylittäessä ennalta määrätyn arvon, joka sopivimmin on suurempi kuin maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys, estämään heiluria (16, 17, 18) laukaisemasta sytytinmekanismia, joka elin käsittää tiettyhita-uksisen rungon (29), joka on siirrettävissä poikittan suhteessa heilurin (16, 17, 18) akseliin (17) jousivaikutusta (32) vastaan, sekä rungon (29) kanssa yhdessä toimivat pidätinelimet (36, 37, 38, 39, 40; 50, 51, 52, 53; 41, 42, 54), jotka on tarkoitettu kiihtyvyysvoimien ollessa suurempia kuin rungon (29) jousivoima saatettavaksi kiinni heiluriin (16, 17, 18) tai toiminnalliseen yhteyteen (19, 20, 21, 22; 41) ja täten estämään tai jarruttamaan heilurin (16, 17, 18) liikettä. 11 66688