FI66257B - Foerfarande och anordning foer varning av begynnande elektrodfel vid joule-effektuppvaermning av i vaerme mjuknande material - Google Patents

Description

------ m KUULUTUSJULKAISU / /; o c <7 jHFa W C11) utlAccningsskkift 662b/ ^ Patent tseddelat G 08 B 21/00 // C 03 B 5/02 SUOMI-FINLAND <*) N-**-^-**·*·*^ 752853 (22) 14. 10.75 (23) ΑΝαφ·!*—GHdgktttdaf 14.10.75 (41) TalkitMMnM — MvHaSmtMg 16.04.76

Patentti- ja rakiatarihallltn» _ f|1)|| .. |h| | N . .... .

Patana· odi ragirtarrtyulaan ' ' Aw»lan ta<dod/edjJtr^^ 31-05.84 (32X33X31) ^r««er «»oikmn-Λ^βΗ prior*·' 15-10.74 USA(US) 514549 (71) Owens-Corning Fiberglas Corporation, Fiberglas Tower, Toledo,

Ohio 43659, USA(US) (72) Eugene Camillo Varrasso, Heath, Ohio, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä ja laite, joka varottaa alkavasta elektrodiviasta lämmössä pehmenevää ainetta kuumennettaessa Joulen ilmiön avulla - Förfarande och anordning för varning av begynnande elektrodfel vid Joule-effekt-uppvärmning av i värme mjuknande material Lämmöllä pehmennettävissä olevien aineiden kuumentaminen sähköisesti käyttäen Joulen ilmiötä sisältää sähkövirran yhteyden aikaansaamisen tämän aineksen läpi elektrodeista. Tyypillistä lämmöllä pehmennettävissä olevaa ainetta, lasia on jo aikaisemminkin ylläpidetty työskentelylämpötilojen, noin 1425°C kohdalla tai lähistöllä upottamalla yksi tai useampia pareja elektrodeja sulaan lasiin ja viemällä säädettyjä sähkötehon pulsseja elektrodeista tämän lasin lävitse. Usein näissä elektrodeissa on huomattavat osuudet niiden lasiin kosketuksissa olevista pinnoista sijoitettu eroon tämän säiliön tai uunin lasia varten seinistä, jotta pienennettäisiin näihin seiniin kohdistuvaa lämpöä ja lisättäisiin seinien elinikää. Eräs elektrodien muoto sisältää suoran pyöreän sylinterin, joka on pitkähkö.kulkien se tämän uunin pohjan lävitse. Vaikkakin joukko ratkaisuja onkin ollut käytössä suojaamaan tätä elektrodia ja pohjalla olevaa tulenkestävää ainesta on havaittu, että elektrodeilla on olemassa taipumus syöpyä tämän seinän alueella, mistä ne kulkevat lävitse.

66257

Kun kyseessä on sylinterimäiset elektrodit on asennettu jäähdytettäviä vaippoja näiden elektrodien ympärille tämän uunin pohjan alapuolelle, jotta pienennettäisiin elektrodien lämpötilaa tämän uunin ulkopuolella tasolle, joka ei ole alttiina ilmakehän osien häiriövaikutuksille. Edelleen ei ole harvinaista, että ylläpidetään inerttiä kaasukehää tämän vaipan sisällä ja elektrodien ympärillä, niin että sitä suojataan osittain sen siltä pituudelta, missä lämpötila lähestyy uunin sisällä olevaa. Jopa tällaisilla varokeinoilla pyrkivät elektrodit syöpymään yleisesti ottaen uunin pohjan ja sulan lasin välipinnan alueelta tai hieman sen alta. Tällainen syöpyminen saattaa johtaa elektrodin katkeamiseen sulatteessa.

Kun elektrodi katkeaa tämän uunin seinä jäljellä olevan nysän läheisyydessä joutuu syövytyksen kohteeksi ja muodostaa vuotoja ellei nopeasti suoriteta korjaavaa toimintaa.

Nyt kyseessä oleva keksintö tarkoittaa menetelmää ja laitetta elektrodien valvomiseksi, joita käytetään sulatettaessa lämpöpehemenviä aineita, jolloin sykkivä jännite syötetää jaksottaisesti elektrodien yli, jotka ovat sähköisesti yhteydessä sulaan aineeseen. Tavoitteena on havaita odotettavissa olevat elektrodien pettämisolosuhteet ja osoitettaisiin nämä tilanteet ulos. Tällainen osoitus mahdollistaa korjaavien toimenpiteiden oikealla ajalla suorittamisen.

Odotettavissa olevan elektrodin pettämisen on havaittu olevan osoitettavissa lisääntymisenä vastusarvossa elektrodiparin välillä, jotka syöttävät sähkötehoa tätä Joulen ilmiöllä kuumentamista varten.

Eräs tämän keksinnön piirre perustuu siihen että määrätään elektrodien yli olevan jännitteen tehollisarvo ja tehollisarvo sille virralle, joka virtaa elekt-rodeihin, että sähköinen resistanssi määrätään saatujen jännitteen ja virran te-hollisarvojen perusteella ja että elektrodivirta ilmaistaan alkuvaiheessaan riippuvaisesti ennalta määrätystä resistanssiarvosta.

Eräs toinen keksinnön piirre sisältää vastusarvon tarkkuuden tehostamisen mikä toteutetaan havaitsemalla virran ja jännitteen tehollisarvoja ja käyttämällä niitä vastusarvon määrittelyyn.

Eräs toinen keksinnön piirre sisältää sen, että valinnaisesti liitetään vastuksen mittauslaite Joulen ilmiötä käyttävään elektrodien pariin joukosta tällaisia elektrodien pareja ja käytetään odotettavissa olevan pettämisen ilmaisinta ja elektrodien parin ilmaisinta osoittamaan se pari tästä joukosta, jolla kyseinen ilmaisin sitten toimii.

Kuvio 1 on kulkukaavio menettelytavasta jolla valvotaan odotettavissa olevaa elektrodien pettämistä Joulen ilmiötä käytettävässä kuumentimessa, mitä käytetään aineeltaan sähköä johtavaan, lämmöllä pehmennettävissä olevaan aineeseen.

Kuvio 2 on kaavamainen esitys lasin sulattimen rakenteesta elektrodien parien ollessa muodostettu yksittäisiksi elektrodien osiksi ja joissa 3 66257 elektrodien parit muodostuvat elektrodeista joilla on joukko osia, sekä valvovan kaaviokytkennän kuvasta tyypillistä paria varten kustakin tyypistä.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti on keksitty, että virtaavaan ainekseen lämmöllä pehmettävissä olevaa ainetta upotetun elektrodin odotettavissa oleva pettäminen, kun aineeseen johdetaan sähkötehoa tai virtaa Joulen ilmiöllä kuumentamista varten on osoitettavissa vastusarvon lisääntymisenä niiden elektrodiparien välillä, jotka tätä virtaa siirtävät. Tämän ilmiön uskotaan olevan peräisin elektrodin syöpymisestä mikä pienentää sen poikkileikkausta ja murtumien muodostumisen tämän syöpymisen kaventamalle alueelle.

Koska oleellinen lisäys vastusarvosea elektrodien parien välillä on havaittu niinkin paljon kuin 24 tuntia ennen elektrodien pettämistä on päätelty, että sen tapahtuman alkaminen, joka lopulta johtaa pettämiseen esiintyy pienentymisenä poikkileikkauksen pinta-alassa pitkin elektrodin pituutta. Tämä pienentyminen eli kuristuminen sisäänpäin on kaikkein useimmin havaittu tapahtuvan elektrodin sillä alueella, joka on sen tulenkestävästä seinästä säiliöön sulaa ainesta varten upoksiin joutumisen alueen läheisyydessä. Tyypillisessä tapauksessa vastusarvon litääntymisen nopeus lisääntyy ajan mukana. On havaittu, että kahdenkymmenen prosentin (20 lisäys on luotettava osoitus odotettavissa olevasta häiriöstä, tämän johdosta tällaista lisäystä on käytetty kriteeriona häiriön ilmaisimen toimintaan saattamiseksi.

Tulisi todeta, että Joulen ilmiöllä kuumennettujen säiliöiden pitkän tähtäimen suunnitelmissa tapahtuu jonkin verran elektronien syöpymistä suhteellisen pitkien aikavälien kuluessa. Tämä pitkäaikainen syöpyminen ja siihen liittyvä pitkäaikainen vastusarvon lisääntyminen elektrodien parien välissä ei ole osoituksena odotettavissa olevasta elektrodien pettämisestä. Niinpä tämän mukaisesti kun kyseessä on lasin sulattamo käytettäessä natrium-boori-silikaattityyppistä lasia valmistettaessa lasivillaa ja mitä kuumennetaan sulatelämpötilaan ja puhdistamisen lämpötilaan noin 1425°C niin vas-tusarvo pystysuuntaisten, suorien pyöreiden sylinterimäisten molybdeeni-elektrodien välillä, joilla halkaisijamitta on 3 tuumaa näiden kulkiessa uunin pohjan läpi mikä sisältää lasia yli kahdenkymmenen tuuman verran niiden pituudelta on noin 0,04 ohmia niiden ollessa sijoitettuna kuuden jalan päähän eroon toinen toisistaan pitkin tätä pohjaa.

Havaittu lisäys vastusarvosea määrään 0,03 ohmia suhteellisen lyhyessä aikavälissä on ollut käytössä osoittamaan odotettavissa olevaa pettämistä. Jotta voitaisiin saattaa minimiinsä väärät hälytykset on toiminnan jakso, 4 66257 jolla normaalia syöpymisen vaetusmuutokeia ei kompensoida on ollut noin 3 kuukautta. Täten milloin vastuearvoa elektrodien parien välillä verrataan tiettyyn asetuearvoon nähden tämä asetusarvon kohta voidaan määritellä uudestaan keksikymmentä prosenttia yli silloisen vastusarvon aina kolmen kuukauden välein.

Ilmaisimen toiminta tämän systeemin mukaisesti saattaa olla käytössä jotta toteutettaisiin automaattinen tehon katkaisu elektrodien parille, joista lisääntynyt vastus havaitaan. Edullisena pidetty käytäntö on kuitenkin käyttää hälytintä jatkuvasti kunnes hälytyfe kuitataan ja antaa ohje vastaavalle henkilökunnalle toimia hälytyksen perusteella tarkastaen elektrodit, niiden piiri ja uuni, jotta saataisiin selvää syystä muutoksessa ja sitten joko korjata tämä syy, sulkea teho pois käytöstä kyseessä olevalle alueelle tai varmistautuu, ettei mitään ongelmaa ole olemassakaan.

Joukko muuttujia, jotka vaikuttavat elektrodien parin vastusarvoon on olemassa mitä tahansa määrättyä systeemiä varten, jossa yllä esitetty menetelmä valvomiseksi on käytössä. Kun kyseessä on lasi on olemassa jyrkkä lämpötilan vastuskoeffisientti kyseessä olevalla lämpötilojen alueella sulattamista, puhdistamista ja työstöä varten. Lasin kokoomus on myös merkityksellinen määrättäessä vastusta. Elektrodien koko ja olosuhteet kuten yllä on mainittu omaavat myös vaikutusta vastusarvoon. Normaalin käytännön tapauksessa lasin kokoomus ja lämpötila stabilisoidaan ja voidaan tämän johdosta jättää huomiotta. Alkuperäinen elektrodien koko on määrätty ennakkoon ja asteettainen koon muuttuminen voidaan ottaa huomioon sen muuttaessa elektrodien parin vastuearvoa kuten yllä on mainittu. Täten suhteellisen äkillinen muutos elektrodien parin vastuksessa on korreloitavissa nopeaan muutokseen elektrodin tilanteessa.

Käytännössä toteutetaan Joulen ilmiöllä lasin kuumentaminen joukolla elektrodien pareja. Näiden parien elektrodit voidaan valmistaa yhdestä tai useammasta osasta. Tämän systeemin tehokas valvonta käsittää vastuksen valinnaisen valvonnan kustakin joukosta elektrodien pareja. Tämä toteutetaai tarkkailemalla pareja jaksotellen vuorottain. Mikäli käytetään lukuisia osia elektrodeja varten parissa voidaan yksittäiset elektrodien osat tarkastaa sijoitettuna parittain toisen elektrodien tai elektrodin osan kanssa. Tämä osien valvonta on toivottavaa koska vastusarvon lisääntyminen johtuen muutoksista tietyn osan tilassa peittyy sen kanssa rinnakkain liitettyihin osiin nähden. Tällaieet rinnakkain kytketyt elektrodien osat pyrkivät keräämään itselleen sen virran, jota aikaisemmin kuljetti niihin liittyvä osa kun tämä osa huononee ja lisääntyy vastukseltaan.

5 66257

Bräs toinen tekijä, joka tulisi ottaa huomioon valvottaessa elektrodien parin vastusta on parien välinen virran kulkumäärä ja kompleksinen aaltomuoto uunin sisääntulon tehossa, mistä virran ja jännitteen arvot vastus-arvon osoittamista varten saadaan. Parien välinen virran kulku voidaan jättää huomiotta stabiilissa systeemissä. Aaltomuodot, erityisesti ne aaltomuodot, jotka kehitetään syötetyn tehon vaiheen tai ajan säädöllä poikkeavat puhtaasta sinimuodosta. Ne merkit, jotka edustavat jännitettä ja virtaa voidaan käsitellä vastaamaan todellisia tehollisia arvoja tarkkaa elektrodien parin vastuksen määrittelyä varten. Näin on erityisesti asianlaita kun kyseessä on Joulen ilmiöllä kuumentaminen lasille, jossa oleellisesti koko impedanssi on vastustyyppistä.

Mikäli käytetään vastuksen laskemista tietokoneella voidaan todelliset teholliset virran ja jännitteen arvot valita asteikoltaan sopimaan tämän tietokoneen sisäänsyötön tarpeisiin.

Kuten asia on edustettuna kuvion 1 valvontatapauksessa odotettavissa olevaa elektrodin pettämistä valottaessa voidaan se toteuttaa kehittämällä elektrodien parin vaetusarvo mihin sisältyy tämä elektrodi ja vertailemalla tätä vastusarvoa tiettyyn asetusarvoon, minkä saavuttaminen käynnistää virheen ilmaisevan laitteiston. Vastus määritellään tarkastelemalla jännitettä tai sen mitallista osuutta mikä syötetään elektrodien parin yli käyttämään Joulen ilmiöllä kuumentamista sulassa aineksessa, jota käsitellään ja mittaamalla virta tai mitoitettu osa siitä sen kulkiessa elektrodien parin kautta. Tämä jännitteen ja virran valvonta voidaan toteuttaa kaapeleissa tai,:johtimissa, jotka näille elektrodeille johtavat,

Havainnollistettu vertailu asetusarvoon on sopiva automaattista ilmaisimen toimintaa, muistiinmerkitsevää painolaitetta tai prosessisäädön muutosta varten, kuitenkin myös suora ilmaisu lukemana ennakolta määrättynä vaetusarvona voidaan toteuttaa osoituksena odotettavissa olevasta viasta.

Laitteisto sulan lasin Joulen ilmiöllä kuumentamista varten on esitettynä kuviossa 2 mihin sisältyy usean elektrodien parien valvontalait-teieto, jota käytetään automaattisesti pyyhkäisten, vaetusarvo mitaten ja osoittaen hälytystasot, virran arvot ja jännitteen arvot kutakin koodilla tunnistettua paria kohden. Lasiuuni on esitettynä varustettuna viidellä elektrodien pareilla 12,13,14,15 ja 16 näiden työntyessä ylöspäin sen pohjan 17 läpi ja ollessa upoksissa sulaan lasiin 18. Kussakin elektrodissa parista 16 on kaksi elektrodien osaa 21, 22 sekä 23 ja 24. Vastuksen valvonta toteutetaan pareille 12-15 sekä parittaisille elektrodiosille 21,22 sekä 23 ja 24.

*" 6 66257

Kukin elektrodien pareista 12-16 on kytketty sähkötehon pulssien syöttölähteeseen, joilla on vuorotellen vastakkaiset napaisuudet kuten esim. rinnakkaisten vastakkain navoiltaan sijoitettujen SCR tasasuuntaajien 26 ja 27 kautta parille 12 säädettynä liipaisusäädöllä 28, mikä voi olla varustettu virran rajoittimilla (joita ei ole esitetty), jotta valinnaisesti liipaistaisiin SCR tasasuuntaajat kun vaihtovirtaa syötetään tehomuuntajan 29 kautta sisään. Kun kyseessä on elektrodien pari 12 siirtävät johtimet 31 ja 32 tehon näille elektrodeille. Kun kyseessä on elektrodien pari 16 elektrodien osat on kytketty vaihtovirran tehon syöttölähteeseen muuntajan 33 toieiosta SCR tasasuuntaajien 34 ja 33 kautta, joiden liipaisusäätö 36 vastaa osaa 28. Rinnakkaiset johtimet 37) 38 ja vastaavasti 41 ja 42 kulkevat elektrodien osille 21, 22 sekä 23 ja 24. Säädetyt tehon syöttölähteet puls-eimaisesti vastakkaisin napaisuuksin (joita ei ole esitetty) vastaten muuntajaa 29, SCR tasasuuntaajia 26 ja 27 sekä liipaisun säätöä 26 on myös aikaansaatu elektrodien pareille 13)14 ja 15.

Elektrodien parin 12 vastusarvo määritellään mittaamalla jännite elektrodien yli johtimista 31 ja 32 käyttäen muunninta 44, Josta toinen puoli sen toieiosta on maadoitettu ja toinen puoli on kytketty johtimen 43 ja koskettimen 46 välityksellä releestä Rl kiskoon 47· Kisko 47 syöttää jännitteen aaltomuodon todellisen tehoarvon tasajännitteeksi muuntimeen 48, joka tyypillisessä tapauksessa on tyypin 4128 todellisen tehoarvon tasajännitteeksi muuntaja, jota valmistaa Burr Brown.

Tasavirraksi muunnettu merkki, joka edustaa tehollista jännitettä syötetään tietokoneeseen 51 johtimista 32 ja 33 muuntimesta 46 ja se käsitellään tietokoneessa sen mitoitetun merkin kanssa, joka edustaa tehollista virtaa kehittäen vaetusarvon elektrodien parille 12, Virta, joka syötetään elektrodien pariin 12 tehoneyöttölähteestä Joulen ilmiöllä kuumentamista varten sulassa aineessa 18 havaitaan virran muuntajalla 34, jossa on käämitys johtimen 32 ympärillä, tämän syöttäessä merkin muuntimeen 33· Mitoitettaessa tätä virran merkkiä on vastus 36 kytketty muuntajan 33 merkin koskettimen 36 kautta releessä Rl kiskoon 39 kytkettynä todellisen tehoarvon tasajännitteeksi muuntimeen 61 mikä vastaa muunninta 48. Tämä mitoitettu taeajännitteinen merkki edustaen tehoarvon virtaa viedään johtimista 62 ja 63 tietokoneeseen 51 käsiteltäväksi vastusarvoksi siellä. Normaali vastus-arvo elektrodien paria varten voidaan aikaansaada laskemalla tai mittaamalla.

Kun tasapainotilanteen käsittelyn olosuhteet on muodostettu uunissa 11 voidaan vastusarvo kehittää tietokoneella määritellystä tehollisesta jännitteestä ja tehollisesta virta-arvosta. Asetuspiste muodostetaan tämän jäi- 7 66257 keen hälytyksen kynnysarvoksi ja asetetaan erääksi sisääntuloarvoksi vertaili jalle, joka on tietokoneen sisällä. Toinen sisääntulo vertailijaan on käsitelty vastusarvo (R - E/l), mikä saadaan tehollisesta jännitteestä ja tehollisesta virrasta.

Muuntimien funktiot osissa 4S ja 61 sekä käsittelyfunktiot tietokoneessa 51 ovat käytössä joukolle elektrodien pareja, joista useita pareja tulee valvoa. Tämä tehdään joko ajan vuorottelukäytön taikka multipleksoin-nin tapaan, mikä on ohjelmoitu sisällisesti tietokoneeseen ja tietokone antaa jaksottain osoitekoodin useille eri piireille, joista vastusta tulee valvoa. Tyypillisessä tapauksessa käytetään IBM 1800 tietokonetta, jota sovelletaan joukkoon muitakin prosessin valvontoja ja säätötehtäviä siten että se kytketään multipleksoinnin piiristöllä elektrodien pareihin kuhunkin vuorollaan. Kun tarkkaillaan kutakin elektrodien paria sisältää tarkkailu tyypillisesti aikavälin suuruudeltaan noin kaksi sekuntia. Tämän kahden sekunnin aikavälillä luetaan tehollinen jännite ja tehollinen virta ja toteutetaan vastusarvon laskeminen. Sitten syötetään koodattu ulostulo siten että multipleksoiva piiristö kytketään seuraavaksi tarkkailtavaan piiriin. Tietokone on voitu järjestää jatkuvaa pyyhkäisyn uudelleenjaksottelua varten niille piireille, joita tarkastellaan, näiden pyyhkäisyjen ajallisesti sijoitettua täydellisiä jaksoja varten tai valinnaisesti tarkastelemaan määrättyjä piirejä tiheämmin aikavälein kuin muita piirejä.

Piirin osoitteen koodit aikaansaadaan tietokoneella 51 neljän binäärisen merkin muotoon johtimilla 64,65,66 ja 67 tulkkilaitteeeeen 68. Tulkki-laite 68 aikaansaa yksittäiset releen käynnistävät merkit niille releille, joilla vastaavasti on normaalisti avoimet käkjet niiden niiden piireissä jännitteen merkin syöttölähteen ja tehollisen arvon muuntimen 43 välillä jännitemerkkejä varten ja virran merkin syöttölähteen ja tehollisen arvon muuntimen 61 välillä kutakin elektrodien paria varten vastaavalle koodille. Täten saatetaan rele Rl toimintaan sulkien kärjet 46 ja 53 ja kytkien elektrodien parin 12 vastusarvon laskemista varten mukaan. Samalla tavoin valvotaan muut elektrodien parit virroittamalla releet tarkkailun vuorottelujärjestyksessä. Silloin kun tietyn parin koodi syötetään tietokoneesta 51 se syöttää myös parin koodin, joka saattaa olla digitaalinen tai tulkittu muuksi koodiksi kuten esim. numeron tai kirjaimen näyttöön 71, jollainen esim. on ikkuna 72, samanaikaisesti kun sen hetkiset virran ja jännitteen arvot esitetään ikkunoissa 7? j* 74*

Siinä tapauksessa että vastusarvo on liian suuri tarkkailtavana olevalle vyöhykkeelle tiettynä aikana saattaa hälyttimen osoitus olla esitet- 8 66257 tävissä ikkunassa 75 ja/tai kirjoittimen painolaitteella tai valonäyttötau-lu on voitu järjestää esittämään sanoma kuten esim. sanoma "elektrodipari n:o 1, katkaiskaa teho pois ja kutsukaa valvoja paikalle".

Koska vastus elektrodien parien tai elektrodien osien parien väleillä saattaa olla erilainen on kukin pari voitu varustaa erillisellä asetuspis-teellä. Tämä asetuspiste saadaan tietokoneen 51 muistista silloin kun kyseessä oleva pari on tarkkailtavana. Se on voitu asettaa asiaankuuluvalla tavalla (esim. 120 96 normaalivastusarvosta) hälyttimen kynnysarvoa varten, jotta osoitettaisiin elektrodin pettäminen kyseisessä parissa.

Voidaan todeta, että vaikkakin viides pari 16 elektrodeista tai viides Joulen ilmiöllä kuumennuksen vyöhyke numeroituna vasemmalta päin oikealle kuviossa 2 on varustettu kahdella osalla muodoltaan lähellä toisiaan sijaitsevat suorat ympyrämäiset sylinteritangot kulkemassa pystysuunnassa ylöspäin tämän uunin pohjan lävitse, ovat elektrodien osat sijoitettu pareittain mahdollistamaan yksittäisten osien valvonta. Täten vaikkakin yhteinen syöttölähteen teho Joulen ilmiöllä kuumentamista varten vyöhykkeessä 5 onkin kytketty yksittäisiin osiin sähköisesti rinnakkain valvotaan vain toista tällaista oeasta kullakin napaisuudella tietyn pyyhkäisyn aikavälillä.

Osat 21 ja 23 valvotaan jännitteeltään muuntajalla 76 johtimien 37 ja 41 yli ja niiden virtaa valvotaan käämityksessä 77 johtimessa 37 muuntajaan 78.

Tämä valvonta toteutetaan kun sitä osoitetaan siten että tulkkilaite 68 vir-roittaa yksinomaisesti releen R5 ja se sulkee kärjet 81 todellisen tehollisen arvon muuntimelle 46 jännitettä vartsi ja koskettimet 82 todellisen tehollisen arvon muunninta 61 varten virralle. Tänä ajanhetkenä tietokone kutsuu esiin asetusarvojen vastusarvot tämän elektrodin parin osien yli ja käynnistää näytön. Edelleen on erillinen pyyhkäisytarkkailun aikaväli muodostettu elektrodiosien 22 ja 24 paria varten vyöhykkeessä 5 kun tietokone vuorollaan osoittaa releen R6 virroittamista.

Tietokoneen 51 ohjelmointi saattaa sisältää odotettavissa olevan elektrodin häiriön hälytysalarutiinin. Tällainen alarutiini säilyttää näytön seurauksena hälytystilanteesta, joka on saatettu toimintaan seurauksena siitä että vastusarvo sijaitsee kynnystasolla. Tällä tavoin elektrodin parin koodi siitä parista, joka osoittaa hälytystilannetta ja havaittu virta ja jännite säilytetään jatkuvasti näytössä. Vaihtoehtoisesti tietokone saattaa säilyttää sen elektrodiparin osoitteen, jossa hälytystilanne on osoitettu, minkä johdosta muutokset virrassa ja jännitteessä eritetään näytöissä 73 ja 74 kun ne muuttuvat myöhemmin hälytystilanteen alkamisen jälkeen.

Vaikkakin edelläolevassa selityksessä on esitetty eräät erityiset s 66257 olosuhteet elektrodiparien käyttöä varten suuruusluokaltaan 3000 amppeeril-la jännitteen ollessa 150 volttia Joulen ilmiöllä kuumentamista varten lasille ja jossa täten on noin 0,05 ohmia on ymmärrettävä, että keksintö on sovellettavissa muihinkin lämmöllä pehmennettävissä olevien aineiden tapauksiin, joilla on muita sähköisiä parametreja Joulen ilmiöllä kuumentamista varten. Edelleen on ymmärrettävä, että tietokoneen toiminnat joita on ehdotettu ovat muunnettavissa niin että mahdollistetaan muita osoituksia tai säätötoimenpiteitä kuten esim. elektrodiparin todellisten vastusarvojen lukeminen. Niinpä tämän johdosta yllä oleva selitys on luettava havainnollistavaksi tästä keksinnöstä eikä sitä rajoittavaksi.

Claims (12)

1. Menetelmä elektrodien valvomiseksi, joita käytetään sulatettaessa lämpöpehmeneviä aineita, jolloin sykkivä jännite syötetään jaksottaisesti elektrodien yli, jotka ovat sähköisesti yhteydessä sulaan aineeseen, tunnettu siitä, että määrätään elektrodien yli olevan jännitteen tehollisarvo ja tehollisarvo sille virralle, joka virtaa elektrodeihin, että sähköinen resistanssi määrätään saatujen jännitteen ja virran tehollisarvojen perusteella ja että elektrodivika ilmaistaan alkuvaiheessaan riippuvaisesti ennalta määrätystä resistanssiarvosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että sähköinen resistanssi määrätään määräaikavälein ja että elektrodivika ilmaistaan riippuvaisesti resistanssin määrätystä muutoksesta ennalta määrätystä arvosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ennalta määrätty resistanssiarvo vastaa resistanssin suuruudeltaan 20 % lisäystä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että jännitteen ja virran tehollisarvot tunnustellaan jaksoisesti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valvottaessa useita elektrodipareja virran ja jännitteen tehollisarvot tiettyjen elektrodiparien yli kerätään ennalta määrätyssä jaksottaisessa järjestyksessä ja että sitä elektrodiparia varten, jossa elektrodivika ilmaistaan, annetaan tunnistusilmoitus.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kutakin elektrodiparia varten määritellään resistanssin vertailuarvo, että kunkin elektrodiparin määritettyä resistanssia verrataan näiden parien vastaaviin vertailuarvoihin ja että elektrodivika ilmaistaan, kun tietyn parin määritetyllä resistanssilla on ennalta määrätty yhteys kyseisen parin määriteltyyn vertailuarvoon .

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa useat elementit muodostavat yhden elektrodiparin toimivan elektrodin, tunnettu siitä, että määrätään sen virran suuruus, joka virtaa yksittäiseen elektrodielementtiin ja sähköinen resistanssi määrätään yksittäisten elektrodien virran perusteella ja että 66257 elektrodivika ilmaistaan riippuvaisesti määritetystä resistanssista, joka perustuu siihen virtaan, joka virtaa yksittäiseen elektro-dielementtiin.

8. Laite elektrodien valvomiseksi, joita käytetään sulatettaessa lämpöpehmeneviä aineita jonkin patenttivaatimuksen 1...8 mukaisen menetelmän avulla, jolloin pari elektrodeja (12-16) on sovitettu olemaan upotettavissa lämpöpehmenevään aineeseen ja on kytketty sykkivää jännitettä antavaan sähköenergialähteeseen (29), tunnettu laitteesta (44) jännitteen valvomiseksi mainittujen elektrodiparien välillä ja laitteesta (54) elektrodeihin johdetun virran valvomiseksi, laitteesta (51) resistanssiarvon laskemiseksi valvotun jännitteen ja virran tehollisarvojen perusteella ja ilmaisinlaitteesta (71) elektrodivian ilmaisemiseksi alkuvaiheessa riippuvaisesti, ennalta määrätystä resistanssiarvosta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että virranvalvonta- ja jännitteenvalvontalaitteet sisältävät muuttajan (48) sykkivän virran todellisen tehollisarvon muuttamiseksi tasajännitearvoksi.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, jossa on ainakin ensimmäinen ja toinen pari elektrodeja, tunnettu ainakin ensimmäisestä ja toisesta laitteesta (44, 76) jännitteen valvomiseksi ensimmäisen vastaavasti toisen elektrodiparin välillä, ainakin ensimmäisestä ja toisesta laitteesta (54, 77) toiseen ensimmäisen parin elektrodeista johdetun virran vastaavasti toiseen toisen parin elektrodeista johdetun virran valvomiseksi ja laitteesta (68) kunkin elektrodiparin vastaavien jännitteen- ja vir-ranvalvontalaitteiden samanaikaiseksi pyyhkäisemiseksi.

10 66257

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu pyyhkäisylaitteesta (68) riippuvaisesti toimivasta laitteesta (71, 75) signaalin antamiseksi vastaavia ennalta määrättyjä yksittäisten elektrodiparien resistanssiarvoja varten.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu laitteesta (51, 71, 72), joka on riippuvainen pyyhkäisylaitteesta (68) elektrodiparin tunnistussignaalin antamiseksi vastaavia yksittäisiä elektrodipareja varten riippuvaisesti vastaavien yksittäisten elektrodiparien ennalta määrätyistä resistanssiarvoista. 12 66257