FI66140B - Perforeringsfoerfarande - Google Patents

Description

RSF^I M (ii>lcllu.l*UTUSJUL,tAISU 66140

JmTj* l"J VV utlAgoningsskiuft 1 ^ JSgi C (45) Patentti oyönr.c Lty 10 09 I33.1 (51) K*MLflm.G? B 41 G 7/00, B 26 F 1/08 SUOMI—FINLAND <p)t»**»i*^-t***m*^ 77o856 (22) H^mh»*h*-AMMmlnfad*· 18.03.77 'P,;' (23) Alkupatrft—QMffc«t»4af 18.03.77 (41) ThNmC ftfdclMW - BHrfc <*«**,

Patentti· ja rekisterihallitut νιμμμτμ»j·MJaMcaiM—n. — 3‘

Patent· och ragtsterstyrelsen ' ^ Aweton e*|d edimUkrtlte* puMkered 31.05.84 (32)(33)(31) ^rr»«*r «-ft— MH prioriut (71) Mi 1ler-Johannisberg Druckmaschinen GmbH, Friedrich-Bergius-Strasse 5, D-6200 Wiesbaden 12, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Seppo Kanervo, Espoo, Suomi-Finland(FI) (74) Berggren Oy Ab (54) Perforointimenetelmä - Perforeringsförfarande

Keksintö kohdistuu menetelmään painokuvaelementtien, esimerkiksi posti-tms. merkkien, reunaperforoinnin suorittamiseksi rainalie peräkkäin painettuihin painokuvayksikköihin.

Tässä yhteydessä tarkoitetaan painokuvayksiköllä painokuvaelementeistä eli postimerkeistä, leimamerkeistä tai vastaavista tuotteista muodostuvaa suurempaa, painettavaksi soveltuvaa kokonaisuutta, siis esimerkiksi postimerkki-arkkia. Perforaattoriin kuuluvan pistintelan yksittäistä pistintä tai vastaavaa kutsutaan rei'itystyokaluelementiksi, jolloin rei'itystyokalu on edellistä suurempi kokonaisuus, esimerkiksi rivi kyseisiä rei'itystyökalu-elenentcejä.

Tunnetun tekniikan mukaisesti edellä tarkoitettu perforointi suoritetaan yhtä pistintela-tyynytela-paria hyväksikäyttäen siten, että pistintelaan asetetaan kukin rei'itystyökaluelementti perforoitavien painokuvaelementtien kulloisenkin koon mukaisesti. Itse perforointi tapahtuu joko kussakin poikittaisessa perforointipistelinjassa erikseen stanssaamalla, mikä on varsin hidasta, tai uudemmissa laitteissa jatkuvana rotaationa. Suurena epäkohtana tunnetuissa 2 66140 perfo rointimenetelmissä on se, että painokuvae1ementtien koon muuttuessa on vastaavasti suoritettava rei'itystyökaluelementtien uudelleenjärjestely pistintel o issa. Tämä on varsin työlästä ja siksi myös hidasta suorittaa aiheuttaen lisäkustannuksia ja turhan pitkiä katkoja perfo rointitoiminnassa.

Keksinnön tarkoituksena on parantaa painokuvaelementtien perforoi-mista poistamalla edellä esitettyjä haittapuolia. Keksintö on tunnettu siitä, että pitkittäisperforointi suoritetaan sinänsä tunnetusti erikseen pitki11äisperforaattor il1 a, joka mieluimmin yhdellä kierroksella suorittaa yhden painokuvayksikön pituusper-foroinnin, ja että poikittaisperforointi suoritetaan erillisellä poikittaisperforaattori1la, jossa perforointi on jaettu eri teloille, joista kukin järjestetään tekemään vain yhden poikittais-reikärivin painokuvayksikköön, ja jossa poikittaisreikäririvien välistä jakoa säädetään muuttamalla mainittujen telojen suhteellista asentoa, mieluimmin vain kulma-asentoa, toisiinsa nähden haluttavan painokuvaelementtikoon mukaan.

Edullisesti poikittaisperforaattoriin kuuluu pistinteloja siten, että toimivien telojen lukumäärää muuttamalla muutetaan painokuvayksikköön tehtävien poikittaisrivien lukumäärää. Poikittaisper-foraattorin pistintelat on edullista varustaa vaihdettavissa olevalla pistinkammalla tai vastaavalla rei’itystyökalulla. Telojen joustavan säädön mahdollistamiseksi kukin pistintela puolestaan tekee vain yhden poiki11a isreikärivin. Tällöin poiki11aisreikä-rivien välistä jakoa voidaan helposti muuttaa poikittaisperforaat-torin telojen vaihekulmia ja toimivien pistintelojen määrää muuttamalla. Jälkimmäinen tapahtuu esimerkiksi sijoittamalla tämä yksi pistinkampa pistintelaan tarpeen mukaan. Mikäli siis painokuvayksikköön halutaan tehdä elementtikoon suurenemisen johdosta vähemmän poiki11ai sreikärivejä, poistetaan ylimääräiset pistin-kammat ja muutetaan jäljelle jäävien, edelleen pistinkammoilla varustettujen telojen keskinäisiä vaihekulmia. Vastaavasti elementtikoon pienentyessä otetaan käyttöön sopiva määrä lisää pistinteloja. Myös muunlaisia telojen säätötapoja, esimerkiksi telojen keskinäisen etäisyyden muuttamista, voidaan ajatella sovellettavan. Käytännössä ne ovat kuitenkin osoittautuneet huomattavasti hankalammiksi toteuttaa.

Edullinen rakenne muunmuassa tilankäyttöä ajatellen saadaan, jos poikittaisperforaattori muodostetaan poikittaisperforointiyksiköistä, joissa jokaisessa on tyynytelan kanssa yhteistoiminnassa kaksi pistintelaa, jotka sijoitetaan vastakkain tyynytelan molemmille puolille. Tällöin painokuvayksikkörainalle ·-<«·<* .>· : ' . . t « H *, 66140 on edullista ensin tehdä kunkin poikittaisperforointiyksikön toisella pistin-tela-tyynytela-parilla yksi poikittaisreikärivi, jonka jälkeen mainitulle rainalle tehdään kooltaan säädettävissä oleva silmukka siten, että poikittais-perforointiyksikköjen toisella pistintela-tyynytela-parilla tehtävät toiset poikittaisreikärivit osuvat tarkasti oikealle kohdalleen. Mainitun silmukan säätö voi tapahtua esimerkiksi siirrettävän telan avulla. Kuvatulla järjestelyllä tarvitaan puolta vähemmän tyynyteloja.

Synkronoimalla poikittaisperforointiyksikön telat keskenään varmistetaan pistintelan ja tyynytelan tarkka yhteistoiminta. Tällöin telojen vaihekulmien muuttaminen voidaan helposti suorittaa esimerkiksi tyynyteloja säätämällä, jolloin tullaan toimeen pienemmällä määrällä säätölaitteita. Säätötoimenpiteitä voidaan helpottaa varustamalla säätölaitteet tiettyjen elementtikokojen mukaan valmiiksi porrastetulla säätöasteikolla. Pistinkammat ja tyynytelojen tyynykiskot vaihtamalla voidaan puolestaan helposti siirtyä käyttämään täysin erilailla porrastettuja perforoinnin säätöasteikkoja.

Painokuvayksikkörainan jatkuvassa perforoinnissa poikittaisperforaattorin telojen teoreettinen kehämitta on yhtä suuri kuin perforoitavan painokuvayksikön pituus ja poikittaisperforointiyksikköjen keskinäinen etäisyys perforointi- kohdista luettuna on puolet perforoitavan painokuvayksikön pituudesta. Jälkimmäisessä tapauksessa sopii myös saadun mitan jokin kokonaislukerrannainen, mutta seurauksena on perforaattorin koon tarpeeton kasvu. Telojen teoreettisella kehämital ia tarkoitetaan tässä telojen perforointikohtien sädettä kerrottuna 2 TT .

Painokuvaelementtien perforointituloksen ja laadun kannalta on suositeltavaa, että pitkittäisperforointi kohdistetaan poikittaisperforointiin ja että pitkittäis- ja poikittaisreikäriveihin kuuluvat yhteiset reiät tehdään vain yhtä rei’itystyökalua käyttäen. Jälkimmäisessä tapauksessa on tarkoituksena eliminoida kaksinkertaisesti suoritetun perforoinnin mahdollisesti aiheuttamat epäsäännöllisyydet.

Keksintö kohdistuu myös perforointilaitteistoon, jossa on erillinen pitkittäis-perforaattori ja poikittaisperforaattori ja joka on rakennettu yllä esitetyn menetelmän tai sen jonkin piirteen soveltamista varten sopivaksi.

4 66140

Keksintöä on havainnollistettu oheisella piirustuksella, jossa - kuvio 1 esittää erään keksinnön mukaisen perforointi- laitteiston suositun sovellutusmuodon periaatekuvaa ja - kuvio 2 esittää kaaviollisesti kuvion 1 mukaisen laitteiston poikittaisperforaattorin toimintaperiaatteita.

Piirustuksessa tarkoittaa 1 perforoitavaa painokuvayksikkörainaa, jolle aluksi suoritetaan pitkittäisperforointi pitkittäisperforaattorilla 2, joka on varustettu elementtikoon mukaan asetetuilla rei’itystyökaluilla ja joka yhdellä pyörimiskierroksella suorittaa yhden painokuvayksikön pituusperforoinnin.

Tämän jälkeen tapahtuu poikittaisperforointi poikittaisperforointiyksiköistä 3 muodostuvassa poikittaisperforaattorissa, johon lisäksi kuuluu säätotelalla 5 varustettu poikittaisperforoinnin sisäisen pituuskohdistuksen asettelulaite 4 sekä rainan vetoryhmä 8. Kussakin poikittaisperforointiyksikössä 3 on toisiinsa synkronoidut tyynytela 7 ja kaksi pistintelaa 6. Kunkin yksikön 3 telojen vaihekulmien säätö tapahtuu kutakin tyynytelaa 7 säätämällä, jolloin pistintelojen vaihekulmat vastaavasti muuttuvat automaattisesti. Säätölaitteet, jotka eivät näy piirustuksessa, voidaan varustaa valmiiksi porrastetulla säätöasteikolla tiettyjä painokuvaelementtikokoja varten, jolloin esimerkiksi postimerkkejä perforoitaessa käytetään filatelistista asteikkoa. Asteikko voidaan vaihtaa. Jos samalla vaihdetaan myös tyynytelojen tyyny-kiskot 10 tai vastaavat sekä pistintelojen pistinkammat 9, joiden tarkempaa rakennetta ei ole esitetty piirustuksessa, voidaan uusien painokuvaelementti-kokojen lisäksi helposti siirtyä käyttämään myös kokonaan uusia perforointi-standardeja.

Poikittaisperforointiyksiköt 3 on selvyyden vuoksi nimetty M(1)...M(6). Poikittaisperforointiyksikköjen lukumäärää voidaan tarpeen mukaan vaihdella riippuen siitä, mikä on haluttu maksimaalinen painokuvayksikköön tuleva poikittaisreikärivimäärä. Haluttaessa muuttaa painokuvayksikköön tehtävien poikittaisreikärivien määrää muutetaan toimivien pistintelojen määrää joko kytkemällä pois käytöstä poikittaisperforaattorista ylimääräiset perforointitelaparit tai vastaavasti yhdistämällä perforointitela-pareja käyttöön, minkä jälkeen valmiin asteikon perusteella 5 66140 säädetään teloille uudet vaihekulmat. Kuviossa 1 esitetty rakenne edellyttää lisäksi poikittaisperforoinnin sisäistä pituuskohdistusta laitteella 4, jolloin säätötelan 5 etäisyys yksiköstä M(l) säädetään sellaiseksi, että yksikönM(l) tekemä jälkimmäinen poikittaisreikärivi osuu haluttuun kohtaan. Tämäkin säätö voidaan suorittaa valmista asteikkoa hyväksikäyttäen.

Säätöteknisistä syistä piirustuksessa esitetyn poikittaisperforaattorin telojen teoreettinen kehämitta sekä eri yksiköiden 3 keskinäinen etäisyys ovat aiemmin selitetyllä tavalla riippuvaisia perforoitavan painokuvayksikön, siis esim. arkin, pituudesta.

Kuviossa 2 esitetyn toimintaperiaatteen mukaisesti suoritetaan kullakin poikittaisperforaattorilla 3 ensin yksi poikittaisreikärivi ja sen jälkeen rainan paluuviennissä toinen poikittaisreikärivi. Kuviossa 2 on kukin poikittaisreikärivi nimetty sen yksikön 3 mukaan, joka kyseisen poikittaisreikärivin tekee. Jos merkitään: f = perforoitavan painokuvayksikön pituus, siis edellä esitetyn mukaisesti myös telojen 6 ja 7 kehämitta d = painokuvaelementin pituus eli myös kahden peräkkäisen poikittaisreikärivin etäisyys a = säätötelan 5 etäisyys poikittaisperforointiyksiköstä M(l), saadaan kuviossa 2 havainnollistetulla tavalla kunkin poikittaisperforointi-yksikön M(N) vaihekulma kaavasta: Q(N) - -(N-l) (f/2 - 2d), missä N € £ 1,2,3,4,5,β} , Tällöin siis säätö on aloitettu yksiköstä M(l), jolle pätee Q(l) = 0.

Kunkin yksikön M(N) vaihekulma Q(N) on yhtä kuin ko. tyynytelan vaihekulma.

Kun säätötela 5 on halkaisijaltaan yhtä suuri kuin pistintelat 6 ja tyyny-telat 7, ja ottamalla huomioon, että yksikön M(l) pistintelojen 6 keskinäinen 66140 toiminnallinen vaihe^ero on f/2, pätee poikittaisperforoinnin sisäiselle pituus-kohdistukselle

a - (Kf + d)/2, missä K C-^1,2,3,.. .J

Mikäli kunkin poikittaisperforointiyksikön molempia pistinteloja varten varataan vastaavaan tyynytelaan oma tyynykisko, yllä esitettyyn kaavaan on lisättävä vakio, jonka suuruus ja etumerkki riippuvat tyynytelan tyynykiskojen keskinäisestä etäisyydestä ja sijoittelusta. Pituuskohdistuksen yksinkertaistamiseksi tyynykiskojen sijoittelu suoritetaan yhdenmukaisella tavalla kuhunkin tyynytelaan.

Painokuvayksikköraina voi olla varustettu painokuvayksikköjen välisillä marginaaleilla e (kuvio 2), mutta telojen asettelusta riippuen voidaan yhtä hyvin perforoida marginaalitonta rainaa.

Keksintö ei rajoitu esitettyyn sovellutusmuotoon, vaan useita muunnelmia on ajateltavissa oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (12)

1. Menetelmä painokuvaelementtien, esimerkiksi posti- tms. merkkien reunaperforoinnin suorittamiseksi rainalle (1) peräkkäin painettuihin painokuvayksikköihin, tunnettu siitä, että pitkittäisperforointi suoritetaan sinänsä tunnetusti erikseen pitkittäisperforaattorilla, joka mieluimmin yhdellä kierroksella suorittaa yhden painokuvayksikön pituusperforoinnin, ja että poi-kittaisperforointi suoritetaan erillisellä poikittaisperforaatto-rilla, jossa perforointi on jaettu eri teloille (6), joista kukin järjestetään tekemään vain yhden poikittaisreikärivin painokuva-yksikköön, ja jossa poikittaisreikärivien välistä jakoa (d) säädetään muuttamalla mainittujen telojen (6) suhteellista asentoa, mieluimmin vain kulma-asentoa, toisiinsa nähden haluttavan painokuva-elementtikoon mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, poikittaisperforaattoriin kuuluu pistinteloja (6) siten, että toimivien telojen lukumäärää muuttamalla muutetaan painokuva-yksikköön tehtävien poikittaisrivien lukumäärää.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pistintelat (6) varustetaan vaihdettavissa olevalla pistinkammalla (9) tai vastaavalla rei'itystyökalulla.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poikittaisreikärivien välistä jakoa (d) muutetaan poikittaisperforaattorin telojen (6, 7) vaihekulmia ja toimivien pistintelojen määrää muuttamalla.

5. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poikittaisperforaattoriin kuuluu poi-kittaisperforointiyksikköjä (3), joissa jokaisessa on tyynytela (7), joka järjestetään yhteistoimintaan kahden, tyynytelan molemmille puolille vastakkain sijoitetun pistintelan (6) kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että painokuvayksikköraina (1) järjestetään kulkemaan 8 66140 kahdesti poikittaisperforointiyksikköjen läpi (3) siten, että ensimmäisellä kerralla tehdään yksi poikittaisreikärivi poikit-taisperforointiyksikköjen (3) toisella pistintela-tyynytela-parilla, minkä jälkeen mainitulle rainalle (1) tehdään kooltaan säädettävissä oleva silmukka, jonka jälkeen poikittaisperforointi-yksikköjen (3) toisella pistintela-tyynytela-parilla tehdään toinen poikittaisreikärivi, ja että mainitun silmukan pituus säädetään siten, että jälkimmäiset poikittaisreikärivit osuvat oikealle kohdalleen halutun perforointimallin mukaisesti.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että poikittaisperforointiyksikön telat (6, 7) synkronoidaan keskenään ja että mainittujen telojen vaihekulmia muutetaan yhden telan, mieluimmin tyynytelan (7), vaihekulmaa säätämällä.

7 661 40

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että telojen (6, 7) vaihekulman säätölaitteet varustetaan tiettyjen painokuvaelementtikokojen mukaan valmiiksi porrastetulla säätoasteiko11a.

9. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poikittaisperforaattorissa käytetään teloja (6, 7)s joiden teoreettinen kehämitta on yhtä suuri kuin perforoitavan painokuvayksikön pituus (f).

10. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poikittaisperforointiyksiköt (3) järjestetään siten, että niiden keskinäinen etäisyys perforointi-kohdista luettuna on puolet perforoitavan painokuvayksikön pituudesta (f) tai saadun mitan (f/2) kokonaislukukerrannainen.

11. Jonkin yllä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pitkittäisperforointi kohdistetaan poikittaisperforointiin ja että pitkittäis- ja poikittaisrei- 9 66140 käriveihin kuuluvat yhteiset reiät tehdään vain yhtä rei'itys-työkalua käyttäen joko pitkittäisperforaattorilla (2) tai poikittaisperforaattorilla.

12. Perforointilaitteisto, tunnettu siitä, että siinä sinänsä tunnetusti on erillinen pitkittäisperforaattori (2) ja poikittaisperforaattori ja että se on rakennettu jonkin yllä esitetyn patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän soveltamista varten sopivaksi.