FI65347C - Vertikalavboejningskoppling foer faergtelevisionsapparater - Google Patents

Description

n 65347

Useissa systeemeissä aikaansaa pystypoikkeutusvahvistin lineaarisen saha-aaltojännitteen pystyjuova-ajon aikana. Pystypaluun aikana vahvistin on sammutettuna ja poikkeutuskäämitys ja paluu-käämitys ja paluukondensaattori muodostavat resonanssipiirin, jolla nopeasti vaihdetaan vastakkaiseksi virta poikkeutuskäämi-tyksessä. Paluun lopussa on virta vaihtunut alkuarvoonsa, minä ajan hetkenä vahvistin kytketään päälle aikaansaamaan juovavirta käämitykseen.

Tämä vahvistin, jolla on pieni-impedanssinen ulostulo vaimentaa myös kiertävän, resonanssissa olevan paluuvirran poikkeu-tuskäämityksessä. Mikäli vaimennus on riittämätöntä saattaa juovan alkuun muodostua kiusallinen juovavirran värähtely, mikä johtaa juovaisiin vaakasuuntaisiin viivoihin, jotka näkyvät fosfori-pinnalla.

Kytketyissä pystypoikkeutusvahvistimissa tämä vahvistin kehittää juovavirtaa pelkästään kunkin vaakajuova-ajan osan kuluessa. Juovavirran värähtelyn poisto on tärkeä näkökohta suunniteltaessa tällaisia vahvistimia, koska vahvistimen vaimennusominaisuus ei ole käytettävissä koko vaakajuova-aikaa varten.

Tämän keksinnön erään suoritusmuodon mukaan paluujohtohaaraan on kytketty jännitteenjakopiiri, joka juova-ajan ensimmäisen osan aikana vaikuttavan juovavirran värähtelykomponenttien eliminoimiseksi muodostaa poikkeustusvahvistimeen vähintään paluuaikavälin viimeisen osan aikana paluujännitteeseen nähden 180° vaihesiirre-tyn jännitteen, jolla on käytännössä sama amplitudi kuin tällä.

Kuvio 1 on piirikaavio osittain lohkokaavion muodossa kytketystä pystyvahvistimesta, johon tämä keksintö sisältyy.

Kuviot 2A - 2F havainnollistavat aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 1 piiriin.

Kuvio 3 on piirikaavio kytketyn pystyvahvistimen ulostulo-osuudesta, johon sisältyy tämän keksinnön eräs toinen suoritusmuoto.

Kuviossa 1 syöttää kytketty pystypoikkeutusvahvistin 20 virtaa ulostulonapoihin V kehittäen pyyhkäisyvirran 21 pystypoikkeu-tuskäämitykseen 22, joka tähän on liitetty. Käyttöjännite saadaan vaakapaluun pulsseista tuotuna vaakapoikkeutuspiiristä 24 vahvistimelle. Vahvistimen 20 yksityiskohtaista toiminnan selittämistä varten tullaan viittaamaan saman hakijan saksalaiseen hakemusjulkaisuun 2 603 162 joka on tullut julkiseksi 26. elokuuta 1976.

3 65347

Vaakatahtipulssit 23 taajuudeltaan 1/¾ saatuna tahtisignaalin erottimelta, jota ei ole esitetty, yhdistetään kytkinnapaan A vaaka-poikkeutuspiirissä 24. Vaakapoikkeutusvirta tuodaan kytkinnapojen X-X kautta vaakapoikkeutuskäämitykseen, jota ei ole esitetty.

Vaakapaluupulsseja 50a kehitetään vaakapoikkeutuspiirissä 24 ensiökäämitykseen 25a vaakäpäätemuuntajassa 25. Toisiokäämitykset 25b ja 25c kytkinnavoissa S ja vastaavasti S1 tuovat napaisuudeltaan vastakkaiset paluupulssit 50b ja 50c ulostulonapaan V kunkin tullessa varastoiduktanssin 26 ja vastaavasti 27 kautta. Säädetyt kytkimet SCR 28 ja 29 on kytketty sarjatyyppisesti vastaavasti toi-siokäämityksiin 25b ja 25c. Edellisen SCR 28 anodi ja SCR 29 katodi ovat maadoitettuja.

Ulostulonapa V on yhdistetty maadoituskondensaattorin 30 kautta sekä myös sarjaan kytkettyjen poikkeutuskäämityksen 22 ja takai-sinkytkentävastuksen 31 kautta. Kytkettynä poikkeutuksen käämityksen 22 yli on vaimennusvastus 32 ja myös kondensaattorin 33 ja vastuksen 34 sarjajärjestely.

Juovavirtaa poikkeutuksen käämityksessä 22 seurataan takaisin-kytkentävastuksella 31 ja takaisinkytkentäjännite 61 aikaansaadaan takaisinkytkentänapaan F, joka sijaitsee kondensaattorin 33 ja vastuksen 34 liitospisteessä. Osien 33-34 tehtävänä on pienentää haitallista värähtelyä juovavirrassa kuten tullaan myöhemmin selittämään.

Pystytahtipulssit 35 saatuna tahtisignaalin erottimelta, jota ei ole esitetty, tuodaan pystysaha-aaltogeneraattorin napaan B 36. Generaattorin 36 ulostulo on lineaarisesti kasvava saha-aaltojännite 37 juova-aikavälin kuluessa kustakin pystysuuntaisesta poikkeutus-jaksosta. Saha-aaltojännite 37 tuodaan yhdessä takaisinkytkentäjännitteen kanssa kytkinnavasta F vahvistimeen 60. Lineaarisesti pienentyvä invertoitu ulostulojännite 38 sekä lineaarisesti kasvava ulostulojännite 38a tuodaan modulaattoriin 39. Modulaattoriin 39 on myös yhdistettynä vaakapaluupulssit 50d saatuna toisesta toisiokää-mityksestä 25d vaakapäätemuuntajassa 25.

Pystyjuovan ensimmäisen osuuden kuluessa yhdistää modulaattori 39 SCR osan 28 hilalle kytkinnavassa C vaakataajuisia, pulssin leveydeltään moduloituja portituspulsseja 40 synkronisesti paluupulssien 50 d kanssa. Kun SCR 28 johtaa virtaa, varaa virta paluupulssista 50d kondensaattorin 30 induktanssin 26 ja kondensaattorin 30 sarjareso-nanssipiirin kautta. Kun virta SCR osan 28 läpi on pienentynyt riit- 4 65347 tävästi sammuttaakseen SCR osan pois johtamasta irroitetaan kytketty pystypoikkeutusvahvistin 20 kondensaattorista 30 ja poikkeutuskää-mityksestä 22. Sitten kondensaattori 30 purkautuu maadoitukseen pys-typoikkeutuskäämityksen 22 ja takaisinkytkentävastuksen 31 kautta.

Jännite kondensaattorin 30 yli on kolmionmuotoinen aaltomuoto, joka toistuu vaakataajuudella. Kondensaattorin jännitteen huippu-arvot pienentyvät lineaarisesti ajallisesti portituspulssien 40 pulssinleveysmoduloinnin vaikutuksesta, joiden portituspulssien nousureunat viivästyvät jatkuvasti verrattuna palautuspulssien 50b nousureunaan nähden. Toisen pystyjuovan osuuden kuluessa samanlainen järjestely mutta jatkuvasti yhä etenevillä pulssinleveysmoduloivilla portituspulsseilla 42 tuodaan modulaattorin 39 kytkinnavasta D SCR osan 29 hilalle. Täten sallivat SCR osat 28 ja 29 ensin yhä pienempien vaakapaluupulssien 50a osuuksien varaavan kondensaattorin 30 ja sitten yhä suurempien paluupulssien 50c osuuksien varaavan kondensaattorin. Suhteellisen suuren induktanssin vaikutuksesta poikkeutuskäämi-tyksessä 22 integroidaan lineaarisesti pienentyvä verhokäyrä 41 kolmionmuotoisesta jännitteestä kondensaattorin 30 yli poikkeutuksen käämityksessä lineaarisesti pienentyväksi saha-aaltovirraksi 21, joka kehittää lineaarisen pystypyyhkäisyn elektronisäteelle.

Juovan lopussa virta poikkeutuskäämityksen 22 läpi on saavuttanut suurimman negatiivisen arvonsa. Modulaattori 39 ei enää kehitä portituspulsseja paluuaikavälin ajaksi. Kumpikaan SCR osista ei johda virtaa mikä täten irroittaa kytketyn pystyvahvistimen 20 poikkeutus-käämityksestä 22. Poikkeutuskäämitys 22 ja kondensaattori 30 muodostavat resonanssipiirin, jonka jakson aika on kaksinkertainen paluu-aikaväliin verrattuna. Virta poikkeutuskäämityksen kautta vaihtuu suunnaltaan päinvastaiseksi kun varausta ensin varastoidaan ja sitten poistetaan kondensaattorista 30. Sekä virta poikkeutuskäämityksen 22 kautta että jännite kondensaattorin 30 yli ovat siniaaltoja edellisen sijaitessa 90° viime mainitun jäljessä. Takaisinkytkentä-jännite 61 vastuksen 31 yli kehitettynä on samavaiheinen virran kanssa ja on tämän johdosta 90° jäljessä kondensaattorin jännitteestä.

Paluuaikavälin lopussa virta käämityksen 22 kautta on kokonaisuudessaan vaihtunut suunnaltaan päinvastaiseksi ja on saavuttanut positiivisen huippuarvonsa. Modulaattori 39 alkaa kehittää moduloituja portituspulsseja ja uusi poikkeutusjakso on alkanut.

Osien 33 ja 34 toiminta tullaan nyt seuraavassa selittämään.

Kuvio 2A esittää pystytaajuista saha-aaltojännitettä 37 lineaari- 65347 sesti lisääntyvänä jännitteenä alkaen juovan alusta ajan hetkenä T2·

Yksinkertaisuuden vuoksi haluttu keskimääräinen ulostulojännite, joka on kytkinnavoissa S ja S1 olevien jännitteiden summa, esitetään kuviossa 2B katkoviivoilla aaltomuotoa 70a pienentyen lineaarisesti tämä juova-aikavälin kuluessa kun taas portituspulssit 40 ja 42 esitetään kuviossa 2C pulssin leveydeltään vakinaisina. Todellisuudessa pulssien 40 ja 42 pulssin leveys vaihtelee pystytaajuudella, kuten yllä on kuvattu. Juova-aikana on haluttu keskimääräinen ulostulojännite 70a saman vaiheinen halutun verhokäyrän 41a kanssa kolmionmuotoisesta jännitteestä kondensaattorin 30 yli, kuten on esitetty kuvioissa 2B ja 2D, sekä halutun juovavirran 21a kanssa poik-keutuskäämityksen 22 läpi, kuten esitetään kuviossa 2E. Takaisinkytkentä jännitteen aaltomuoto on sama kuin poikkeutuskäämityksen virran ja se on esitetty kuviossa 2E aaltomuotona 61a identtisenä aaltomuodon 21a kanssa. Takaisinkytkentäjännite 61a on 180° eri vaiheinen sisääntulojännitteen 37 kanssa täten kehittäen oikean negatiivisen takaisinkytkennän.

Paluuaikavälin T^ - T2 kuluessa jänniteaaltomuoto 41b kondensaattorin 30 yli on resonanssissa oleva siniaalto mikä edistää resonanssissa olevaa siniaaltoista virtaa 21b ja takaisinkytkentäjännitettä 61b määrältään 90° verran. Takaisinkytkentäjännite invertoidaan vahvistimella 60 ja se tulee näkyviin resonanssissa olevana siniaallon virhejännitteenä eli kuviossa 2B katkoviiva-aaltomuotona 70b, jonka arvo puolestaan riippuu avoimen silmukan vahvistuskertoi-mesta tässä piirissä. Keskimääräinen ulostulojännite paluuajan kuluessa on värähtelevä siniaalto 180° eri vaiheisena värähtelevän takaisinkytkentä jännitteen kanssa ja se edistää värähtelevää kondensaattori jännitettä 41b määrältään 90° verran. Tämä värähtelevä ulostulojännite juovan lopussa tulee haitallisesti jatkumaan useiden tämän jälkeisten jaksojen kuluessa juova-aikavälille saakka ellei sitä vaimenneta kytketyllä vahvistimella, joka täten lisää haitallisen värähtely-komponentin juovavirtaan likimäärin pystypaluun taajuudella, kuten on esitetty kuviossa 2E aaltomuodolla 21b aikavälillä T2 - T,..

Kuvio 2E esittää paluuvirtaa 21b paluun lopussa havainnoliista-mistapauksessa, jonkin verran positiivisempana kuin nimellinen haluttu arvo. Täten ajan hetkenä T2 virta ja takaisinkytkentäjännite ovat molemmat posittivisempia kuin mitä niille halutaan. Värähtelevä komponentti keskimääräisestä ulostulojännitteestä, joka on 180° eri 6 65347 vaiheinen, on nyt negatiivisempi kuin mitä halutaan, kuten esitetään aaltomuodolla 70c. Jännite kondensaattorin 30 yli, joka on viivästyneenä keskimääräiseen ulostulojännitteeseen nähden 90° verran on myös negatiivisempi kuin mitä halutaan, kuten esitetään aaltomuodolla 41b. Ajan hetkenä T2 johtaa SCR osa 28 ja kiertävä resonanssivirta alkaa vaimentua pieni-impedanssisen tien kautta induktanssin 26 maadoitukseen ja toisiokäämitykseen 25b. Tämän piirin täytyy nyt kuitenkin myös pyrkiä vaimentamaan ylimääräinen värähtelyjännite keskimääräisessä ulostulojännitteessä jonka aikaansaa lisääntynyt varähtelytakaisinkytkentäjännite, joka esiintyy resonanssitaajuudella. Vaimentaminen saattaa kuitenkin tapahtua ainoastaan kun SCR 28 johtaa, se tahtoo sanoa ainoastaan murto-osalla kytketyn pystyvahvistimen toimintajaksosta.

Täten keskimääräisen ulostulojännitteen värähtely, jonka aikaansaa ylimääräinen haitallinen värähtely takaisinkytkentäjännitteessä jatkuu suhteellisen pitkän aikavälin T2 - T,. aikana. Ulostulo jännitteen värähtelykomponentti lisää värähtelyjännitteen 41b verhojännitteeseen kondensaattorin 30 yli ja lisää värähtelykompo-nentin 21b juovavirtaan. Tämä haitallinen juovavirran värähtely aikaansaa juovaisten vaakasuorien viivojen näkymisen fosforipinnalla.

Jotta voitaisiin oleellisesti pienentää värähtelykomponenttia juovavirrassa, jonka takaisinkytkentäjännitteen värähtelykomponentti aikaansaa, on nyt lisätty kondensaattori 33 ja vastus 34 rinnakkain kondensaattorin 30 kanssa. Näiden kahden osan tehtävänä on kehittää paluuajan aikana tietty jännite sammutusjännitteeksi vastuksen 34 yli amplituudiltaan oleellisesti yhtä suurena kuin takaisinkytkentä-jännite vastuksen 31 yli mutta oleellisesti 180° vaiheisena sen kanssa. Kokonaisjännite tuotuna takaisinkytkentänapaan F paluuajan kuluessa saadaan oleellisesti eliminoitua. Juovavirran värähtelykomponentti, jonka takaisinkytkentäjännitteen värähtelykomponentti aikaansaa paluuaikavälin lopussa saadaan oleellisesti eliminoitua. Jäljellä oleva värähtelyjäännös saadaan nopeasti vaimennettua vahvistimella, kuten kuviossa 2F on esitetty. Juovavirran värähtely saadaan oleellisesti pienentymään kestäen se ainoastaan välin T2 - T^ eli noin puolen jakson verran resonanssijaksosta.

Kuviossa 1 kondensaattori 33 on suhteellisen pieniarvoinen jotta seurattaisiin paluuvirtaa, joka kulkee kondensaattorin 30 läpi.

7 65347

Virta vastuksen 31 kautta on vaiheeltaan likimäärin -90° siirtynyttä vertailujännitteeseen verrattuna poikkeutuskäämityksen 22 yli. Virta vastuksen 34 läpi vaihesiirretään likimäärin +90° samaan vertailujännitteeseen verrattuna, joka vaikuttaa myös kondensaattorin 33 yli. Vastuksen 34 arvo valitaan oleellisesti sammuttamaan takaisinkytkentäjännite paluuajan kuluessa. Tulisi todeta, että pystyjuovajakson kuluessa aikaansaadaan häviävän pieni virhe takaisinkytkentäjännitteeseen, koska virta kulkien vastuksen 34 kautta on kondensaattorin 33 suhteellisen pienen arvon vaikutuksesta paljon pienempi kuin se virta, joka kulkee vastuksen 31 kautta.

Eräs toinen järjestely, mikä myös mahdollistaa takaisinkytkennän sammutuksen pystypaluuajan kuluessa on havainnollistettuna kuviossa 3. Jännitteenjakaja muodostuen vastuksista 101 - 103 on korvannut kondensaattorin 33 ja vastuksen 34. Takaisinkytkennän kyt-kinnapa F sijaitsee nyt vastuksien 101 ja 102 liitospisteessä. Vastuksien suuruudet valitaan siten, että kehitetään keskenään yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaan kiertävät paluuvirrat vastuksien 31 ja 103 kautta. Jännite kehitettynä vastuksien 101 ja 102 sarja-yhdistelmän kautta on nollasuuruinen mikä toteuttaa nollajännitteen takaisinkytkennän kytkinnavassa F.

Tyypillisiä lukuarvoja kuvion 1 pääkomponenteille esitetään seuraavassa luettelona:

Induktanssi 26, 27 3 100 fiH

Poikkeutuskäämitys 22 = 3,2 mH

Kondensaattori 30 = 3,3 μ£

Kondensaattori 33 3 0,033 μ£

Vastus 31 = 0,47 Ω

Vastus 32 3 220 Ω

Vastus 34 = 10 Ω

Claims (6)

8 65347

1. Pystypoikkeutuskytkentä väritelevisiolaitteita varten, jossa on kytketty poikkeutusvahvistin, joka kunkin poikkeutus-jakson juova-ajan aikana päästää juovavirran virtaamaan ulos-tuloliittimeensä kytketyn poikkeutuskäämin läpi, johon on kytketty ensimmäinen varauksenvaraaja resonanssipiirin muodostamiseksi kunkin poikkeutusjakson paluuaikavälin aikana paluuaika-välin aikana poikkeutuskäämissä virtaavaa paluuvirtaa varten, ja poikkeutusvahvistimeen kytketty paluujohtohaara, joka poikkeutuskäämissä virtaavan virran perusteella muodostaa tätä virtaa vastaavan paluujännitteen, tunnettu siitä, että paluu j oh tohaaraan (31) on kytketty jännitteenjakopiiri (33,34: 101, 102, 103), joka juovapaluun ensimmäisen osan aikana vaikuttavan juovavirran värähtelykomponenttien eliminoimiseksi muodostaa poikkeutusvahvistimeen (20) vähintään paluuaikavälin viimeisen osan aikana paluujännitteeseen nähden 180° vaihesiirretyn jännitteen, jolla on käytännössä sama amplitudi kuin tällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pystypoikkeutuskytkentä, tunnettu siitä, että paluujännite käytännössä sammutetaan koko paluuaikavälin ajaksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pystypoikkeutuskytkentä, tunnettu siitä, että paluukytkentään (31) kytketty jännitteenjakopiiri (33,34) sisältää toisen varauksenvaraajan (33) paluuvirran seuraamiseksi ja ensimmäisen jännitteen tuottamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pystypoikkeutuskytkentä, tunnettu siitä, että toisessa varauksenvaraajassa (33) virtaava virta on vaihesiirretty poikkeutuskäämissä (22) virtaa-vaan virtaan nähden ensimmäisen jännitteen tuottamiseksi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pystypoikkeutuskytkentä, tunnettu siitä, että kytketty poikkeu-tusvahvistin (20) on paluuaikavälin olennaisen osan aikana erotettu poikkeutuskäämistä (22).

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pystypoikkeutuskytkentä, tunnettu siitä, että kytketty poikkeu-tusvahvistin (20) sisältää laitteen, joka syöttää ensimmäiseen va-rauksenvaraajaan (30) juovapaluupyyhkäisyn yhden osan aikana yhä pienempiä vaakataajuisen jännitteen osuuksia ja paluuaikavälin toisen osan aikana yhä suurempia vaakataajuisen jännitteen osuuksia juovapaluuvirran tuottamiseksi poikkeutuskäämiin (22). 9 65347