FI64872C - Reglerbar fasfoerskjutningskrets - Google Patents

Description

ESFn rB] (11)KUULUTUSJULKAISU , lJ 1 } UTLÄGGNINGSSKRIFT 64 872 C (45) Fa t. r.ύ t i r.; ' y 10 "1 ’9 21 ^ (51) KvJk.3/lnt.ci. 3 H 03 H 7/20, H 04 N 9/535 SUOMI—FINLAND pi) PitMttihtkMiw-PKmtwikt.iin 763681 (22) Htkimitpllvl — An*6kningidig 2 2.12.76 (23) Alkuptlvft— Giltlghetsdag 22.12 76 (41) Tullut julklMkal — BlIvlt offintlig qQ γγ

Patentti· ja rekisterihallitus .... ________ . , . .

_ ' , (44) NMittvtktlpanon Ja kuut julkitoin pvm. — nr, Qo

Patent- och registerstyreisen Ansakin utligd och utl.ikrlftin publiccrid iu.uy.03 (32)(33)(31) etuoikeus —Begird prlorltet 29-12.75 USA (US) 6UU820 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, Nev York, New York 10022, USA(US) (72) Leopold Albert Harwood, Somerville, New York, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Säädettävä vaiheensiirtopiiri - Reglerbar fasförskjutningskrets Tämä keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisiin elektronisiin vaiheensiirtopiireihin ja erityisesti sellaisiin vaiheensiirtopiireihin, joita voidaan käyttää sävyn säädössä väritelevisiovastaanottimen väriarvon kana- valla.

Useissa sähkölaitetyypeissä tarvitaan vaiheensiirtopiiri, jonka käyttöalue on ennustettavissa ja on oleellisesti symmetrinen eli tasapainoitettu tiettyyn vertailuarvoon verrattuna.

Tunnetuissa vaiheensiirtopiirien tyypeissä käytetään tyypillisesti kiinteätä tai säädettävää vastus-kapasitanssi (RC) vaiheensiirtopiiriä missä on mukana tai ei ole aktiivisa piiriosia aikaansaamaan haluttu vaiheensäädön keskusta ja toimialue.

Tällaisten vaiheensiirtopiirien toimialue ja symmterian ominaisuudet ovat herkkiä poikkeamille vastustyyppisten ja kapasitiivistyyppisten osien nimellisarvoissa. Tämä ilmiö on erityisen kiusallinen ja haitallinen integroituja piirejä sisältävissä laitteissa, koska integroitujen vastuksien ja kondensaatto-reiden absoluuttiarvot saattavat poiketa kolmekymmentäkin prosenttia tai enemmän nimellisarvostaan. Edelleen pyrkivät integroidun piirin tilanteessa poikkeamat nimellisarvoista tietyllä lastulla tapahtumaan kaikki samaan suuntaan (esim. jo- 64872 ko lisäten määriä tai pienentäen), mikä täten aikaansaa vaihevirheen kasautumisen kaskadikytketyissä piirikomponenteissa. Ulkopuolisen asetuksen tai säädön tarve säätöpotentiometreineen tai säädettävine reaktiivisine piireineen, jotta sovellutettaisiin vaiheensäätöpiirin ominaisuudet kompensoimaan näitä tekijöitä on yleensä haitallinen, koska tällaiset komponentit ovat suhteellisen kalliita ja tarvitsevat yhden tai useamman rajoitetusta lukumäärästä kytkinnapoja käyttämisen tässä integroidussa piirissä. Tämän johdosta on yleensä edullisempaa välttää RC piirien käyttöä alueilla, missä tarkka vaiheensäätö on tärkeätä.

Tämän keksinnön mukainen säädettävä vaiheensiirtopiiri on tunnettu toisista vahvistinelimistä, joissa on signaalisisääntulo ja vahvistussäätösisään-tulo, toisista kytkentäelemistä, jotka yhdistävät mainitun toisten vahvistin-elinten signaalisisääntulon toisten signaalien lähteeseen, piirielimistä, jotka on kytketty toisten signaalien lähteestä mainittuun signaalisisääntuloon ensimmäisiin vahvistinelimiin kehittämään kolmas vaihteleva signaali viimeksi mainitussa sisääntulossa, jolloin mainituilla signaaleilla on suuruus, joka on verrannollinen toisten vaihtuvien signaalien suuruteen nähden ja vaihe, joka on ennalta määrätyssä yhteydessä toisten vaihtuvien signaalien vaiheen kanssa, vah-vistussäätöelimistä, jotka on kytketty ensimmäisten ja toisten vahvistinelinten vahvistussäätösisääntuloihin säätämään differentiaalisesti näitä signaalivahvis-tuksia, ja yhdistyselimistä laskemaan yhteen ulostulosignaalit ensimmäisistä vahvistinelimistä aikaansaamaan tuloksena oleva ulostulosignaali, jolla on vaihe vaihevälissä niiden vaihtelevien signaalien vaiheen välillä, jotka viedään mainittuun ensimmäisten vahvistinelinten signaalisisääntuloon ja niiden vaihtelevien signaalien vaiheen välillä, jotka viedään toisten vahvistinelinten signaalisisääntuloon, jolloin tuloksena olevan ulsotulosignaalin vaihe säädetään mainittujen vahvistussäätöelinten mukaisesti.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on kaavio osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaaviokuvana osasta televisiovastaanotinta, jossa tätä keksintöä käytetään, kuviot 2a ja 2b ovat vektoridiagrammoja havainnollistaen kuvion 1 suoritusmuodon toimintaolosuhteita tietylle sisääntulosignaalien olosuhteiden tilanteelle eli sarjalle, kuvio 3 on piirikaavio vaihtoehtoisesta keksinnön suoritusmuodosta ja kuviot 4a ja 4b ovat vektoridiagrammoja havainnollistaen kuvion 3 suoritusmuodon toimintaolosuhteita toisia sisääntulosignaaliolosuhteita varten.

Viitaten nyt kuvioon 1 vastaanotetaan antenniin 21 väritelevisiosignaaleja ja ne käsitellään televisiosignaalien käsittelypiirissä 22 aikaansaaden yhdessä muiden tavanomaisten signaalikomponenttien kanssa vaakatahtipulssit, jotka kytketään juovapoikkeutuspiireihin 25.

3 64872

Ilmaistut videosignaalit aikaansaatuna käsittelypiirien 22 ulostuloon yhdistetään väriarvon kaistanpäästösuotimeen 27 järjestettynä valitsemaan väripurs-kekomponentti ja väriä edustava signaali-informaatio, jolloin viimemainittu sisältää esim. väri-informaatiosignaaleja sovitettuna amplitudimodulaatioksi valittuihin vaiheisiin värin sivukaista-apukantoaaltoon. Väripurskesignaali ja moduloidut, vaimennetut apukantoaallon värisignaalit yhdistetään sisääntulon kytkin-navan 1 kautta väriä käsittelevään integroituun piiriin 20 ja ensimmäiseen väri-vahvistimeen 30.

Vahvistetut signaalit ensimmäisestä värivahvistimesta 30 syötetään port-tipiiriin 29, mihin syötetään myös avaintavia signaaleja saatuna juovapoikkeu-tuslaitteistosta 25. Avaintavat signaalit on havainnollistettu sisältämässä positiiviseen suuntaan siirtyviä suhteellisen lyhytkestoisia pulsseja (esim. juovien sammutuksen aikavälin pituisia) eroitettuna toisistaan suhteellisesti pitkäaikaisemman kestoajan välein (kuvaa edustava osuus juovan pyyhkäisyjaksossa). Porttipiiri 29 syöttää vahvistettuja purskesignaaleja automaattiseen taajuuden ja vaiheen säädön (AFPC) ilmaisimeen 32 sekä automaattiseen värikkyyden säätöpiiriin (ACC) 35.

Mainittuun AFPC ilmaisimeen 32 syötetään myös värin vertailusignaali tietystä ensimmäisestä (kvadratuurin) ulostulon kytkinnavasta jännitesäädetyssä oskillaattorissa (VCO) 55. Mainittu AFPC ilmaisin 32 aikaansaa säätösignaaleja VCO 55 osan säädön sisääntuloon ylläpitäen oskilloivan vertailusignaalin vaiheen ja taajuuden synkronisuuden vastaanotettuun purskesignaaliin nähden. Sopiva AFPC ilmaisin 32 on kuvattuna US-patenttijulkaisussa 3,740,456 ja VCO 55 saattaa olla esim. sitä tyyppiä, jota on kuvattuna US-patenttihakemuksessa 633,462.

Myös ACC piiri 35 saa vertailusignaalin toisesta (samanvaiheisesta) ulostulon kytkinnavasta T2 mainitussa VCO 55 osassa ja se aikaansaa säätöjännitteen, jolla säädetään ensimmäisen värivahvistimen 30 vahvistuskerrointa. Säätöjännite ACC piiristä 35 syötetään myös värin sammutuspiiriin 40, joka on yhdistetty toiseen värivahvistimeen 44.

Värikkyysvahvistuksen (kyllästymismäärän) säätöpotentiometri 45 on yhdistetty käyttöjännitteen syöttöön suuruudeltaan esim. +11,2 volttia ja sen liuku-varsi on yhdistetty värin toisen vahvistimen 44 sisääntuloon kytkinnavan 3 kautta.

Väridemodulaattori 53 (johon saattaa sisältyä soveliaat matriisikäsitte-lypiirit) vastaanottaa vahvistetut värikkyysapukantoaaltosignaalit toisesta värivahvistimesta 44 ja aikaansaa värierosignaalit R-Y, G-Y sekä B-Y kytkinnapoi-hin 5, 6 ja 7. Tällaiset värierosignaalit yhdistetään lopulta valotiheyssignaa-leihin (Y) niin että aikaansaadaan punaisen (R), vihreän (G) sekä sinisen (B) 4 64872 väriä edustavat signaalikomponentit, jotka syötetään kuvaputkelle (jota ei ole esitetty) tässä televisiovastanottimessa.

Värin käsittelypiiriin 20 sisältyy edelleen sävynsäätöaste, joka on valmistettu tämän keksinnön mukaisesti ja jota yleisesti on osoitettu viitenumerolla 100.

Värinsäätöaste 100 sisältää kaksi eri differentiaalivahvistinta 130 ja 110 sekä vahvistuskertoimen säätöpiirin 140.

Vahvistin 110 sisältää emitterikytketyt transistorit 112 ja 114, kuormi-tusvastuksen 115 yhdistettynä transistorin 114 kollektorilta käytön syöttöjän-nitteeseen (+11,2 volttia) kytkinnavan 10 kautta, sekä kuormitusvastuksen 116 yhdistettynä transistorin 112 kollektorilta käytön syöttöjännitteeseen. Esijän-nitteen syöttö (+4,7 volttia) on yhdistetty vastuksen 122 kautta transistorin 112 kannalle sekä ylimääräisen eristysvastuksen 119 kautta transistorin 114 kannalle. VCO 55 toinen ulostulon kytkinnapa T2 on yhdistetty transistorin 114 kannalle vastuksen 124 kautta syöttäen jatkuva-aaltoisen, värin vertailun apukanto-aaltoinformaation (esim. 3,58 mHz).

Vahvistin 130 sisältää emitterikytketyt transistorit 132 ja 134. Transistorin 132 kollektori on yhdistetty transistorin 114 kollektorille ja kuormitus-vastukseen 115 muodostaen ensimmäisen yhdistetyn signaalin ulostulon värisävyn säätöasteesta 100. Transistorin 134 kollektori on yhdistetty transistorin 112 kollektorille sekä kuormitusvastukseen 116 muodostaen toisen yhdistetyn signaalin ulostulon. Esijännitteen syöttö (+4,7 volttia) on yhdistetty vastuksen 136 kautta transistorin 132 kannalle sekä ylimääräisen vastuksen 135 kautta transistorin 134 kannalle. VCO 55 laitteen ulostulon kytkinnapa T2 on yhdistetty vastuksen 137 kautta transistorin 134 kannalle kun taas VCO 55 ulostulon kytkinnapa T^ on yhdistetty vastuksen 138 kautta saman transistorin 134 kannalle. Transistoreiden 114, 132 sekä 112 ja 134 toisiinsa kytketyt kollektorit on yhdistetty vertailu-signaalin sisääntuloihin väridemodulaattorista 53 syöttäen vuorovaiheisia, vaiheeltaan säädettäviä vertailusignaaleja sinne.

Säätöpiiri 140 sisältää transistorit 142 ja 144 järjestettynä differentiaalisen rakenteeseen sekä esijännitteen säätötransistorin 160. Transistorin 142 kollektori on yhdistetty transistoreiden 112 ja 114 toisiinsa liitettyihin emittereihin vahvistimessa 110 kun taas sen emitteri on yhdistetty maadoitukseen esijännitevastuksen 143 kautta. Esijännitevastuksen 148 sekä lämpötilan kompen-sointidiodin 149 sarjayhdistelmä on kytketty transistorin 142 kannan ja maadoituksen väliin. Transistorin 144 kollektori on yhdistetty transistoreiden 132 ja 134 yhteenliitettyihin emittereihin vahvistimessa 130 kun taas sen emitteri on liitetty maadoitukseen esijännitevastuksen 151 kautta. Transistorin 144 kanta on yhdistetty esijännitteen syöttöön suuruudeltaan noin +1,7 volttia. Sarjakytket- 5 64872 tyjen esijännitevastuksien 154 ja 155 pari on yhdistetty transistorin 144 emit-terin ja transistorin 142 kannan väliin. Toisiinsa kytkennän piste vastuksille 154 ja 155 on yhdistetty esijännitteen säätötransistorin 160 emitteri1 Ie. Transistori 160, joka on järjestetty emitteriseuraajakytkentään, sisältää kollekto-rin yhdistettynä käytön syöttöjännitteeseen sekä kannan yhdistettynä sävyn sää-töpotentiometrin 52 liukuvarteen kytkinnavan 4 kautta.

Kuten on jo kuvattu yllämainitussa toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa, aikaansaa VCO 55 tietyn ensimmäisen värähtelevän vertailusignaa-lin M (esim. taajuudella 3,58 MHz) tietyllä ensimmäisellä vaiheella ulostulon kytkinnapaan T^ ja toisen värähtelevän signaalin P, joka on viivästytetty nel-jännesvaiheen signaaliin M verrattuna ulostulon kytkinnapaan T^. Vastaanotetun värikkyyssignaaIin oikeaa demodulointia varten saattaa värin vertailusignaali1 la M olla joko edessä sijaitseva /vaihe -(R-Y)/ tai jäljessä oleva /vaihe (R-Y)./ kvadratuurivaihesuhde vastaanotettuun purskesignaaliin verrattuna. Viimemainitussa tapauksessa signaali P on tällöin vaiheeltaan vastakkainen purskesignaa-liin verattuna. Tätä tilannetta on havainnollistettu kuviossa 2a, johon viitataan alempana olevan selityksen yhteydessä.

Vastus 124, joka muodostaa jännitejakajan vastuksien 119 ja 122 kanssa, yhdistää samavaiheisen osan (p) signaalista P transistorin 114 kannalle. Vahvistetut vastakkaisvaiheinen (-p) sekä samavaiheinen (p) vertailusignaali aikaansaadaan transistoreiden 114 ja vastaavasti 112 ulostuloon. Vastus 138, joka muodostaa jännitejakajan vastuksien 136 ja 135 kanssa, yhdistää samavaiheisen osan (m) signaalista M transistorin 134 kannalle. Tässä esimerkissä aikaansaavat jännit-teenjakajat 124, 119, 122 sekä 138, 135 ja 136 vastaavasti sisääntulosignaalit p ja m keskenään oleellisesti yhtä suurin suuruuksin koska ulostulot P ja M oskillaattorista 55 ovat suuruudeltaan yhtä suuria.

Signaali P syötetään myös vastuksen 137 kautta, joka muodostaa jännite-jakajan vastuksien 135 ja 136 kanssa aikaansaamaan samavaiheisen osuuden (p1) signaalista P transistorin 134 kannalle. Signaalin p' suuruus valitaan sen vai-heensäädön toimialueen mukaisesti, joka sävyn säätöasteella 100 tulee aikaansaada.

Signaali p' lasketaan yhteen signaalin m kanssa transistorin 134 kannalla muodostamaan yhdistetty signaali (m+p), jota tämän jälkeen tullaan merkitsemään signaaliksi 3, jonka resultoiva vaihe on signaalien m sekä p välillä. Yhdistetty signaali r aikaansaadaan vahvistetusta vastavaiheisena (-r) ja samavaiheise-na (r) transistoreiden 134 ja vastaavasti 132 koilektoreiden ulostuloihin. Ulostulosignaali kehitettynä kuormitusvastuksen 115 yli transistoreiden 114 ja 132 yhteenliitetyi11ä koilektorei1 la vastaa suuruudeltaan täten (-p+r) ja kuormi tusvastuksen 116 yli kehitetty signaali transistoreiden 112 ja 134 yhteenlii- 6 64872 tetyillä koi 1ektorei11 a vastaa suuruudeltaan lauseketta (p-r). Nämä kaksi signaalia ovat vaiheiltaan vastakkaisia.

Yksittäisten signaa1ikomponenttien p ja r suuruudet kehitettynä kuormi-tusvastuksien 115 ja 116 yli ovat säädettävissä muuttamalla vahvistimien 110 ja 130 johtavuustasoa tai jännitteen vahvistuskerrointa. Vahvistimien 110 ja 130 vahvistuskertoimet ovat differentiaalisesti säädettävissä virran syöttötransis-toreilla 142 ja 144 säätöpiirissä 140. Transistorit 142 ja 144 puolestaa ovat säädettävissä funktiona siitä säätöjännitteestä, joka syötetään sävynsäätöpoten-tiometriin 52 transistorin 142 kannalle ja transistorin 144 emitterille kytkin-navan 4 kautta, emitteriseuraajatransitori 1 le 160 ja esijännitevastuksi11 e 154 ja 155. Vastuksien 154 ja 155 arvot valitaan aikaansaamaan haluttu säädön määrä transistoreiden 142 ja 144 suhteellisen johtavuuden alueella.

Esim. milloin potentiometrin 52 liuku on säädetty äärimmäiseen asentoonsa syöttöjännitteen (+11,2 volttia) suuntaan transistori 144 ja tämän johdosta vahvistin I3O saatetaan oleellisesti virtaa johtamattomiksi kun taas transistori 142 ja vahvistin 110 saavuttavat suurimman johtavuutensa. Tällä säätöasennolla kehitetään ainoastaan samavaiheinen ja vastakkaisvaiheinen komponentti signaalista p kuormitusvastuksien 116 ja vastaavasti 115 yli. Tämän seurauksena transistorin 144 ja vahvistimen 130 johtavuustaso saavuttaa maksiminsa kun potentiometri 52 säädetään toiseen ääripäähänsä kohden maadoitusta. Tässä tapauksessa transistori 142 ja vahvistin 110 ovat oleellisesti sammutettuina niin että ainoastaan samavaiheinen ja vastakkaisvaiheinen komponentti signaalista r saadaan vastaavasti kehitettyä ohitusvastuksien 115 ja 116 yli. Kun potentiometri 52 on säädetty siten, että transistorit 142 ja 144 sekä niihin liittyvät vahvistimet 110 ja 130 johtavat yhtäläisesti kehitetään signaalit p ja r yhtäläisin suuruuksin ulostulon kuormitusvastuksien 115 ja 116 yli. Tätä tilannetta varten kehitetään yhdistetty ulostulosignaali (-p+r) vastuksen 115 yli ja yhdistetty vastakkais-vaiheinen ulostulosignaali (p-r) vastuksen 116 yli.

Kuviossa 2a havainnollistetaan signaali +1, joka vastaa vastaanotetun kuvaa edustavien väriarvosignaalien ihon värin sävyä. Normaaleissa käyttöolosuhteissa tämä +1 signaali muodostaa viivästetyn vaihekulman 0^ suuruudeltaan noin viisikymmentäseitsemän astetta purskesignaaliin verrattuna. Sävyn säätöaste 100 aikaansaa kompensoinnin positiivisiin tai negatiivisiin vaiheen vaihteluihin aikaansaamalla symmetriset vaihtelut vaiheen ja värin vertai1 usignaalin ulostuloon tämän + 1 signaalin akselin ympärille ennakolta määrätyllä toiminta-alueella signaalien p ja r vaiheiden väl i 1 lä. Signaali p' valitaan (käyttäen apuna vastuksia 137, 135 ja 136) tekemään tämä säätöalue symmetriseksi "I" vaiheen ympärille. Tämä tahtoo sanoa että +L signaali aikaansaadaan yhdistämällä -p sekä r signaalit kuormitusvastuksessa 115 aikaansaamaan yhdistetty signaali -p+r (+1) 7 64872 trans i store iden 11*» ja 132 yhteen 1 i i tety i 11 ä koi lektorei 1 la. Kun potentiometri 52 on säädetty siten, että vahvistimet 110 ja 130 johtavat yhtäläisesti virtaa, yhdistetään yhtä suuret määrät -p ja 3 signaaleja ulostulon kuormitusvastuksessa 115. Mainittu +1 signaali muodostaa täten viivästetyn vaihekulman 0^ suuruudeltaan noin 57° purskesignaaliin nähden normaalia signaalitilannetta ajatellen ja se muodostaa myös johtavan vaihekulman 02 suuruudeltaan yhtä suurena kuin signaaliin r nähden. Vaihekulman 02 suuruus aikaansaadaan yhdistämällä ennakolta määrätty osuus signaalia p vastaten signaalia p1 edellämainittuun signaaliin m niin että aikaansaadaan signaali r jo aikaisemmin kuvattuun tapaan.

Kuvio 2b havainnollistaa vaihevastetta sävynsäätöpiirissä 100 kun värin vertailusignaali M on edeltävässä kvadratuurivaihesuhteessa purskesignaaliin verrattuna ja P on samavaiheinen purksesignaalin kanssa. Kuviossa 2b aikaansaadaan +1 signaali yhdistämällä p ja -r signaalit keskenään kuormitusvastuksessa 116 niin että aikaansaadaan yhdistetty signaali p-r transistore iden 112 ja 13** toisiinsa liitetyillä koilektorei1 la. Yhdistetty signaali vastaa haluttua +1 signaalia vaiheineen ja symmetrisine alueineen vaiheensäätöä varten, kuten on jo kuvattu kuvion 2a signaalin +1 yhteydessä.

Kuvio 3 edustaa sävynsäätöastetta 200, johon sisältyy kaksi eri differentiaalivahvistinta 230 ja 210, joista toistensa suhteen samanvaiheiset ulostulot on kytketty yhteen sekä lisäksi siihen kuuluu säätöpiiri 2*»0. Tässä esimerkissä vaikkakin sävynsäätöaste 200 on samanlainen kuin sävynsäätöaste 100 tietyissä suhteissa, se eroaa siitä tavassa, millä vahvistimien 210 ja 230 kollektorien ulostulot on kytketty ja millä tavoin sisääntulosignaa1it syötetään sisään.

Tämän mukaisesti on vahvistimen 210 transistorista 212 ja vahvistimen 230 transistorista 230 kollektorit kytketty yhteen ja vahvistimen 210 transistorilta 21*» ja vahvistimen 230 transistorilta 23*» on vastaavat kollektorit kytketty keskenään yhteen. Tietty ensimmäinen signaalit yhdistävä ulsotulon kuormi-tusvastus 215 yhdistää transistore iden 212 ja 232 yhteenliitetyt kollektorit käytön syöttöjännitteeseen kytkinnavassa 10 ja toinen signaalit yhdistävä ulostulon kuormitusvastus 216 yhdistää transistoreiden 21** ja 23** toisiinsa liitetyt kollektorit käytön syöttöjännitteeseen. Transistoreiden 212, 232 sekä 21*» ja 23** toisiinsa liiteyt kollektorit on yhdistetty vastaavasti väridemodulaattorin 53 sisääntuloihin.

Vastus 22*» ja vastus 237 kytkevät vastaavasti signaalit ulostulon kytkin-navasta T^ sopivassa VCO 55 osassa transistorin 21*» kannalle vahvistimessa 210 sekä vahvistimen 230 transistorin 232 kannalle. Vastus 238 yhdistää signaalit VCO 55 osan ulostulon kytkinnavasta T^ vahvistimen 230 transistorin 23*» kannalle.

Tulee muistaa että VCO 55 voidaan järjestää aikaansaamaan ulostulon os-ki1 loiva vertailusignaali M, joka on joko edessä sijaitseva tai viivästytetty 8 64872 kvadratuurivaihesuhde purskesignaaleihin verrattuna. Kuvion 3 tapauksessa VCO 55 aikaansaa tietyn signaalin M viivästytettyn kvadratuurivaiheen purskee-seen nähden ja toisen vertailusignaalin P edeltäen kvadratuurivaiheen signaaliin M verrattuna. Sävynsäätöasteen 200 toiminta on samanlainen kuin sävynsäätö-asteen 100 paitsi seuraavissa suhteissa.

Vastus 237 sävynsäätöasteessa 200 yhdistää P signaalin siihen vastuksen sen 235 päähän, joka sijaitsee etäämpänä vahvistimen 230 transistorin 234 kannan sisääntulosta. Tietty murto-osa (p1) signaalista P tulee näkyviin transistorin 232 kannalla. Kehitetään signaali m transistorin 23 kannalle kuten jo aikaisemmin on kuvattu kuvion 1 yhteydessä. Signaalivirrat vastaten signaaleja p' ja m kulkevat vastakkaisiin suuntiin vastuksen 235 kautta (transistore iden 232 ja 234 kantavirrat ovat häviävän pieniä), minkä vaikutuksesta differentiaalinen signaalijännite riippuen signaaleista p1 sekä m esiintyy vastuksen 235 yli. Ajatellen ulostuloa transistorista 234 voidaan signaalijännite, joka tulee näkyviin vastuksen 235 yli ajatella olevan suurudeltaan yhtä suuren (m-p1) mitä aikaisemmin on merkitty signaaliksi r, joka aikaansaa ulostulon -r transistorin 234 kol-lektorille. Edelleen vahvistaa differentiaalivahvistin 230 sen signaalin, joka tulee näkyviin vastuksen 235 yli aikaansaaden ulostulon +r transistorin 232 kol-lektori1 le.

Vahvistin 210 aikaansaa ulostulot +p ja -p transistoreiden 212 ja vastaavasti 214 koilektorei1 la. Täten ulostulosignaali kehitettynä kuormitusvastuksen 215 yli transistoreiden 212 ja 232 yhteenliitetyi1lä koilektorei1 la vastaa suuruudeltaan termiä p+r ja signaali kehitettynä kuormitusvastuksen 216 yli transistoreiden 214 ja 234 toisiinsa liitetyillä koilektorei1 la vastaa termiä -p-r. Signaalien p ja r suhteelliset suuruudet ja näiden yhdistettyjen signaalien vaiheet ovat säädettävissä potentiometrin 52 asetuksen mukaisesti, kuten on jo kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

Kuvio 4a havainnollistaa sävynsäätöasteen 200 vai heriippuvuutta kun signaali P saatuna VCO 55 osasta on edeltävässä kvadratuurivaihesuhteessa signaaliin M nähden, mikä taas puolestaan on viivästytetty neljännesvaiheen verran purksesignaaliin verrattuna. Kuviossa 4a vastaa +1 signaali yhdistettyä ulsotulo-signaalia p+r transistoreiden 212 ja 232 toisiinsa liitetyillä kollektorei1 la. Kuvio 4b havainnollistaa sävynsäätövasteen 200 vaiheriippuvuutta kun signaali M on edeltävässä kvadratuurivaihesuhteessa purskesignaaliin verrattuna. Kuviossa 4b vastaa +T signaali yhdistettyä ulostulosignaalia -p-r transistoreiden 214 ja 234 toisiinsa liitetyillä koilektorei1 la.

Vaihekulmat 01 ja Θ2 sekä kuvioissa 4a ja 4b esitetty signaali +1 vastaavat vaihekulmia ja signaalia +T kuvioissa 2a ja 2b. Sävynsäätoaste 200 aikaansaa halutun +1 signaalin vaiheen ja symmterisen vaiheensäädön toimialueen, kuten on 9 64872 jo esitetty sävynsäätöasteen 100 yhteydessä myöskin.

Nyt voidaan todeta, että signaalit p ja m kuviossa 2a ovat vastakkais-vaiheisia (toisin sanoen niitä on kierretty 180°) signaaleihin p ja m verrattuna kuviossa 2b. Kumpaa tahansa signaaliti lannetta varten, mikä on esitetty kuviossa 2a tai 2b aikaansaadaan haluttu +1 ulostulosignaali ja symmetrinen vaihe-riippuvuus sävynsäätöasteen 100 vuorovaiheulostuloissa. Vaikkakin sävynsäätö-aste 100 onkin esitetty aikaansaamassa vuorovaiheulostulosignaaleja kehitettynä vastuksien 115 ja 116 yli voidaan todeta, että kuviot 2a ja 2b sekä niihin liittyvä selitys on tarkoitettu myös havainnollistamaan kuinka haluttu signaalin (esim. +1) vaihe voidaan kehittää ja voidaan säätää symmetrisesti kumpaan tahansa sisääntulosignaa1in tilanteeseen nähden (joita on havainnollistettu kuvioilla 2a ja 2b) tässä vahvistimessa, joka pystyy kehittämään ainoastaan toisen pään signaaliulostulon (toisin sanoen vahvistin, joka pystyy käyttämään ainoastaan yhtä kuormitusvastusta vastaten joko vastusta 115 tai 116 vahvistimissa 110 ja 130). Edellä olevat toteamukset pätevät vastaavalla tavoin sävynsäätöasteeseen 200 kuviossa 3 ja näihin liittyvään kuvioiden ka ja kb kaavioihin, jotka havainnollistavat toista sarjaa sisääntulosignaa1itilanteita.

Tulee myös todeta, että vaihekulman 0 suuruus muodostettuna signaaleilla m ja r sekä täten kulman suuruus on muutettavissa säätämällä signaalien p' suuruutta, jotta aikaansaataisiin haluttu vaiheensäädön toimialue, mikä soveltuu erityisen piirin käytön tarpeisiin. Tällainen muuntaminen merkitsee ainoastaan erilaista vastussuhdetta (suhteellisen tarkoin säädetty parametri) eikä se vaadi kondensaattoreiden tai muiden reaktiivisten laitteiden käyttöä.

Vaikkakin tätä keksintöä on kuvattu erään erityisen piirisovellutuksen avulla, tulisi kuitenkin todeta, että alan asiantuntija pystyy toteuttamaan muita järjestelyitä poikkeamatta tämän keksinnön puitteista.

Esimerkiksi signaali M voidaan myös kytkeä esim. ylimääräisen vastuksen (jota ei ole esitetty) avulla kuvion 1 transistorin lii» kantasisääntuloon tai kuvion 3 tapauksessa transistorin 212 kantasisääntuloon lisäämään vastaavien piirien toimintajoustavuutta kehittäen ylimääräisen vaihtotyyppisen sisääntulo-signaalin (se on m' tai -m') halutulla suuruudella ja vaiheella tällaisiin sisääntuloihin. Ylimääräinen sisääntulosignaali yhdessä sisääntulosignaalin p kanssa näissä sisääntuloissa aikaansaa edelleen laajennetun vaiheensäädön toimialueen tavalla, joka on analooginen sille, millä signaalit p' ja -p' toimivat, kehittäen laajennetun vaiheensäädön toimialueen esitetyllä tavalla. Edellä olevasta selityksestä ja siihen liittyvistä kuvioista tulisi myös todeta, että signaaleja p1 ja -p1 voidaan käyttää aikaansaamaan supistetun vaiheensäädön alue (pienempi kuin signaalien P ja M välinen) ja että signaaleja m' ja -m1 tämän lisäksi voidaan käyttää aikaansaamaan ylimääräinen vaiheensäädön toimialueen ίο 64872 kokoonsupistarnisen määrä. Täten voidaan todeta, että erilaisia vertailun sisään-tulosignaalien yhdistelmiä valituin vaihein ja suuruuksin voidaan käyttää mitoittamaan käyttöönsä piirin vaiheen vaste niin, että se soveltuu erityiseen piiri sovel1utukseen.

Aktiivisia signaaleja yhdistäviä piirejä voidaan käyttää esitettyjen signaaleja yhdistävien kuormitusvastuksien 115, 116 sekä 215 ja 216 sijaan ja voidaan käyttää epäsymmetrisiä vahvistinulostuloja. Sitä paitsi saattavat säätöpiirit 140 ja 2kQ sisältää emitterikytkettyjä differentiaalivahvistinasteita ja vahvistinasteiden 110, 130 sekä 210 ja 230 tehtävät ja näihin liittyvien säätöpiirien 11*0 ja 2k0 vastaavat voidaan keskenään vaihtaa.

Claims (17)

11 . . 64872

1. Säädettävä vaiheensiirtopiiri, johon kuuluu ensimmäisten vaihtelevien signaalien (M) lähde (T ), toisten vaihtelevien signaalien (P) lähde (T^), jotka toiset signaalit ovat ennalta määrätyssä vaiheyhteydessä ensimmäisten signaalien kanssa, ja ensimmäiset vahvistinelimet (130, 230), joissa on signaalisisääntulo, joka on kytketty mainittuun ensimmäisten signaalien lähteeseen ja vahvistussäätö-sisääntulo, tunnettu siitä, että toisista vahvistinelimistä (110,210), joissa on signaalisisääntulo ja vahvistussäätösisääntulo, toisista kytkentäelimis-tä (l2k,22h), jotka yhdistävät mainitun toisten vahvistinelinten (HO) signaali-sisääntulon toisten signaalien lähteeseen (T^), piirielimistä (13T>237), jotka on kytketty toisten signaalien lähteestä (T^) mainittuun signaalisisääntulo;: ensimmäisiin vahvistinelimiin (130,230) kehittämään kolmas vaihteleva signaali (P**) viimeksi mainitussa sisääntulossa, jolloin mainituilla signaaleilla on suuruus, joka on verrannollinen toisten vaihtuvien signaalien suuruuteen nähden ja vaihe, joka on ennalta määrätyssä yhteydessä toisten vaihtuvien signaalien (P) vaiheen kanssa, vahvistussäätöelimistä (lkO,2Uo), jotka on kytketty ensimmäisten (130,230) ja toisten (110,210) vahvistinelinten vahvistussäätösisääntuloihin säätämään differenti-aalisesti näitä signaalivahvistuksia, ja yhdistyselimistä (115,116; 215,216) laskemaan yhteen ulostulosignaalit ensimmäisistä (130,230) ja toisista (110,210) vahvistinelimistä aikaansaamaan tuloksena oleva ulostulosignaali, jolla on vaihe vai-hevälissä niiden vaihtelevien signaalien vaiheen välillä, jotka viedään mainittuun ensimmäisten vahvistinelinten (r) signaalisisääntuloon ja niiden vaihtelevien signaalien vaiheen välillä, jotka viedään toisten vahvistinelinten signaalisisääntuloon, jolloin tuloksena olevan ulostulosignaalin vaihe säädetään mainittujen vah-vistussäätöelinten mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäisten (M) ja toisten (P) vaihtelevien signaalien suuruudet ovat ennalta määrätyssä verrannollisessa yhteydessä ja että tuloksena olevalla ulostulosignaalilla on vaihe, joka on vaihevälissä ensimmäisten vaihtelevien signaalien (P) vaiheen ja ensimmäisten (M) ja kolmansien (P") vaihtelevien signaalien summan (r) vaiheen välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäisten (M) ja toisten (P) vaihtelevien signaalien suuruudet ovat oleellisesti samat. I4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäiset (M) ja toiset (P) signaalit ovat vaihesiirrettyjä 90° suhteessa toisiinsa.

5· Patenttivaatimuksen 1,2 tai mukainen piiri, tunnettu siitä, että mainittu toinen signaali (P) on vaihesiirretty 90° ensimmäisen signaalin (M) jälkeen, että mainitut piirielimet (l37)on kytketty toisten vaihtelevien signaalien 12 6 4 8 7 2 (?) lähteestä (T^) ensimmäisten vahvistinelinten (l30) signaalisisääntuloon kehittämään kolmas signaali (P^) vaiheessa toisten signaalien (P) kanssa, ja että mainitut yhdislyselimet (115,116) laskevat yhteen vastavaiheessa suhteessa toisiinsa olevat ulostulosignaalit ensimmäisistä (llO) ja toisista (130) vahvistinelimistä.

6. Patenttivaatimuksen 1, k tai 5 muka-nen piiri, tunnettu siitä, että lisäpiirielimet on kytketty ensimmäisten vaihtelevien signaalien (M) lähteestä (T ) toisten vahvistinelinten signaalisisääntuloon kehittämään neljäs vaihtele-va signaali viimeksi mainitussa sisääntulossa, jolla signaalilla on suuruus, joka on suhteellinen ensimmäisten vaihtuvien signaalien (M) suuruuteen nähden ja vaihe, joka on vaiheessa ensimmäisten vaihtuvien signaalien (M) vaiheen kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 1, 5 tai 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toinen signaali (P) on vaiheeltaan edellä ensimmäistä signaalia (M) että mainitut piirielimet (237) on kytketty toisten vaihtelevien signaalien lähteestä (Tg) ensimmäisten vahvistinelinten (230) signaalisisääntuloon kehittämään kolmas signaali (-P") vastavaiheessa toiseen signaaliin (P) nähden, ja että mainitut yhdistys-elimet (215,216) laskevat yhteen keskinäisesti vaiheessa toistensa kanssa olevat ulostulosignaalit ensimmäisistä ja toisista vahvistinelimistä.

8. Patenttivaatimuksen15» 6 tai 7 mukainen piiri, tunnettu siitä, että lisäpiirielimet on kytketty ensimmäisten vaihtelevien signaalien (M) lähteestä toisten vahvistinelinten (110,210) signaalisisääntuloon kehittämään viides vaihtuva signaali (-m') viimeksi mainitussa sisääntulossa, jolla signaalilla on suuruus, joka on verrannollinen ensimmäisten vaihtelevien signaalien suuruuteen nähden ja vaihe, joka on vastavaiheessa ensimmäisten vaihtelevien signaalien vaiheen kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 1, 5 tai 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että mainitut yhdistyselimet käsittävät leveäkaistaimpedanssiverkon (115,116;215,2l6).

10. Patenttivaatimuksen 1, 3 tai h mukainen piiri, tunnettu siitä, että toisten vaihtelevien signaalien jätättävä vaiheyhteys tarkoittaa, että nämä ovat vaihesiirrettyjä ensimmäisten signaalien jälkeen, että mainitut ensimmäiset vahvistinelimet (130) käsittävät ensimmäisen differentiaalivahvistimen (130), johon kuuluu ensimmäinen ja toinen emitterikytketty transistori, joissa kussakin on signaalisisääntulo, vahvistussäätösisääntulo ja kollektorisignaaliulostulo, että mainitut toiset vahvistinelimet (llO) käsittävät toisen differentiaalivahvistimen (llO), johon kuuluu kolmas ja neljäs emitterikytketty transistori, joissa kussakin on signaalisisääntulo, vahvistussäätösisääntulo ja kollektorisignaaliulostulo, jolloin kollektorisignaaliulostulot kolmannesta ja neljännestä transistorista on kytketty ensimmäisen ja toisen transistorin vastavaiheessa olevien signaalien kuhunkin kollektoriin, että mainitut toiset kytkentäelimet (119,122,12^) käsittävät ensimmäisen sisääntulosignaaliverkon, joka on kytketty toisten signaalien lähteestä, 13 6 4 8 7 2 'Τ ) toisen vahvistimen (llO) signaalisisääntuloon, että mainitut piirielimet (137) käsittävät toisen sisääntulosignaaliverkon (135~138), joka on kytketty mainitusta toisten signaalien lähteestä (T^) mainitun ensimmäisen vahvistimen (130) signaalisisääntuloon muodostamaan kolmannen vaihtuvan signaalin, jolla on suuruus, joka on verrannollinen mainittujen toisten signaalien suuruuteen nähden ja vaihe, joka on vaiheessa mainittujen toisten signaalien vaiheen kanssa, minkä lisäksi viimeksi mainittu verkko on kytketty ensimmäisten signaalien lähteestä (T^) viimeksi mainittuun sisääntuloon, että mainitut vahvistussäätöelimet käsittävät kolmannen differentiaalivahvistimen (ilo), joka käsittää viidennen (l1»1») ja kuudennen (li+2) transistorin, joissa on kollektoriulostulot, jotka on kytketty klikin ensimmäisten (130) ja toisten (110) vahvistimien vahvistussäätösisääntuloon säätämään differenti-aalisesti ensimmäisten (130) ja toisten (110) vahvistinten signaalivahvistuksia, ja että mainitut yhdistyselimet käsittävät signaalin yhdistävän sisääntuloverkon, joka on kytketty ainakin yhteen pariin ensimmäisten ja toisten vahvistimien keskinäisesti vastavaiheessa oleviin kollektorisignaaliulostuloihin laskemaan yhteen ulostulosignaaleja ensimmäisistä ja toisista vahvistimista saamaan aikaan tuloksena oleva ulostulosignaali, jolla on vaihe vaihevälissä vaihtuvien signaalien vaiheen ja sen vaiheen välillä, joka on ensimmäisten ja toisten vahvistinten signaalisisääntulossu, jolloin tuloksena olevan ulostulosignaalin vaihetta säädetään kolmannesta vahvistimesta riippuen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kollektoriulostulot viidennestä (l1»1») ja kuudennesta (lJ+2) transistorista on kytketty ensimmäisen (132) tai toisen (131») transistorin yhdistettyihin emittereihin ensimmäisessä vahvistimessa (130) ja kolmannen (112) ja neljännen (li1») transistorin yhdistettyihin emittereihin mainitussa toisessa vahvistimessa (110) ja että ensimmäinen ja toinen sisääntulosignaaliverkko on kytketty transistorien kantaelektrodeihin kussakin toisessa ja ensimmäisessä vahvistimessa (110,130).

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen piiri, tunnettu siitä, että impedanssiverkko käsittää ensimmäisen vastuksen (115), joka on kytketty ensimmäisen (132) ja neljännen (li1») transistorin keskinäisesti yhteenkytkettyihin kol-lektoreihin ja toisen vastuksen (ll6), joka on kytketty toisen (131») ja kolmannen (112) transistorin keskinäisesti yhteenkytkettyihin kollektoreihin. io. ratenttiLvaatimuksen 10, 11 taa 12 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen sisääntulopiiri käsittää kolmannen vastuksen (121»), juka kytkee toiset vaihtuvat signaalit (P) neljännen (li1») transistorin kantaan, neljännen vastuksen (122), joka kytkee kolmannen transistorin (112) kannan esijännitepotentiaaliin ja viidennen vastuksen (119), joka on kytketty kolmannen (112) ja neljännen (il1») transistorin kantaelektrodien väliin. 64872 lU. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 13 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toinen sisääntuloverkko käsittää kuudennen vastuksen (138), joka kytkee ensimmäiset vaintelevat signaalit (M) toisen transistorin (13*0 kantaan, seitsemännen vastuksen (l3T), j°ka kytkee toiset vaihtelevat signaalit (P) toisen transistorin (13U) kantaan, kahdeksannen vastuksen (136), joka kytkee ensimmäisen transistorin (132) kannan esijännitepotentiaaiiin ja yhdeksännen vastuksen (135)» joka on kytketty ensimmäisen (132) ja toisen (.13*0 transistorin kantaelektrodien väliin.

15. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 1*+ mukainen piiri, tunnet tu siitä, että kuudennella, transistorilla (l*+2) kolmannessa differentiaalivahvistimessa on .lisäksi yksi emitteri kytketty vertailup-tentiaaliin ja yksi kanta kytketty pii-ripisteeoeen, että viidennellä transistorilla (1*0) on yksi kanta kytketty esijän-nitepotentiaaliin ja yksi emitteri kytketty mainittuun vertailupotentiaaliin ja mainittuun piiripisteeseen ja että säätöpotentiaalin (152) lähde on kytketty mainittuun piiripisteeseen muuttamaan differentiaalisesti viidennen (l*i*0 ja kuudennen (l*+2) transistorin virranjohtoa säätöpotentiaalin suuruudesta riippuen. l6. Patenttivaatimuksen 1, 3 tai *J- mukainen piiri, tunnettu siitä, että toisten vaihtelevien signaalien (P) ennalta määrätty vaiheyhteys tarkoittaa, että nämä ovat vaiheessa ennen ensimmäisiä signaaleja (M), että ensimmäiset vahvis-tinelimet (230) käsittävät ensimmäisen differentiaalivahvistimen, johon kuuluu ensimmäinen (232) ja toinen (23*0 emitterikytketty transistori, joissa kussakin on signaalisisääntulo, vahvistussäätösisääntulo ja kollektorisignaaliulostulo, että mainitut toiset vahvistinelimet (210) käsittävät toisen differentiaalivahvistimen, johon kuuluu kolmas (212) ja neljäs (21*0 emitterikytketty transistori, joissa kussakin on signaalisisääntulo, vahvistussäätösisääntulo ja kollektorisignaaliulostulo, jolloin kolmannen (212) ja neljännen (21*0 transistorin mainitut kollektorisignaa-liulostulot on kytketty kuhunkin ensimmäisen (232) ja toisen (23*0 transistorin keskinäisesti vaiheessa olevaan kollektoriulostuloon, että toiset kytkentäelimet käsittävät ensimmäisen sisääntulosignaaliverkon, joka on kytketty toisten signaalien lähteestä (Tg) toisen vahvistimen (210) signaalisisääntuloon, että mainitut piirielimet käsittävät toisen sisääntulosignaaliverkon, joka on kytketty mainitusta toisten signaalien lähteestä ensimmäisen vahvistimen (230) signaalisisääntuloon kehittämään siellä kolmas vaihteleva signaali, jolla on suuruus, joka on suhteellinen toisten signaalien suuruuteen nähden ja vaihe, joka on vastavaiheessa toisten signaalien vaiheen kanssa, minkä lisäksi viimeksi mainittu verkko on kytketty mainitusta ensimmäisten signaalien lähteestä viimeksi mainittuun sisääntuloon, että vahvistussäätöe.limet käsittävät kolmannen differentiaalivahvistimen (2U0), joka käsittää viidennen (2*tl) ja kuudennen (2*t2) transistorin, joissa on kollektori-ulostulot, jotka on kytketty kuhunkin ensimmäisen (230) ja toisen (210) vahvistimen vahvistussäätösisääntuloon säätämään differentiaalisesti ensimmäisen (230) ja toisen (210) vahvistimen signaalivahvistuksia, ja että mainitut yhdistyseiimet kä- 64872 15 sittävät signaalinyhdistämisimpedanssiverkon, joka on kytketty ainakin yhteen pariin ensimmäisen (230) ja toisen (210) vahvistimen keskinäisesti vaiheessa oleviin kollektorisignaaliulostuloihin laskemaan yhteen ensimmäisen ja toisen vahvistimen ulostulosignaaleja kehittämään tuloksena oleva ulostulosignaali, jolla on vaihe vaihevälissä niiden vaihtuvien signaalien vaiheen välillä, jotka viedään kunkin ensimmäisen ja toisen vahvistimen signaalisisääntuloinin, jolloin tuloksena olevan ulostulosignaalin vaihetta säädetään kolmannesta vahvistimesta (2*»0) riippuen.

17- Patenttivaatimuksen 16 mukainen piiri, tunnettu siitä, että viidennen (2*+*») ja kuudennen (2*+2) transistorin kollektoriulostulot on kytketty kuhunkin ensimmäisen (232) ja toisen (23*0 transistorin yhdistettyyn emitteriin toisessa vahvistimessa (230) ja kolmannen (212) ja neljännen (21*») transistorin yhdistettyyn emitteriin ensimmäisessä vahvistimessa (210) ja että ensimmäiset ja toiset sisääntulosignaaliverkot on kytketty kantaelektrodeihin kussakin toisen (230) ja ensimmäisen (210) vahvistimen transistorissa.

18. Patenttivaatimuksen l6 tai 17 mukainen piiri, tunnettu siitä, että impedanssiverkko käsittää ensimmäisen vastuksen, (215), joka on kytketty ensimmäisen (232) ja kolmannen (212) transistorin keskinäisesti yhteenkytkettyihin kollektoreihin ja toisen vastuksen (2l6), joka on kytketty toisen (23*+) ja neljännen (21*0 transistorin keskinäisesti yhteenkytkettyihin kollektoreihin.

19. Patenttivaatimuksen l6, 17 tai 18 mukainen piiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen sisääntuloverkko käsittää kolmannen vastuksen (22*»), joka kytkee toiset vaihtuvat signaalit (P) neljännen transistorin (21*») kantaan, neljännen vastuksen (222), joka kytkee kolmannen transistorin (212) kannan esijännitepoten-tiaaliin ja viidennen vastuksen (219), joka on kytketty kolmannen (212) ja neljännen (21*+) transistorin kantaelektrodien väliin.

20. Patenttivaatimuksen l6, 17 tai 19 mukainen piiri, tunnettu siitä, että toinen sisääntuloverkko käsittää kuudennen vastuksen (238), joka kytkee ensimmäiset vaihtuvat signaalit (M) toisen transistorin (23*») kantaan, seitsemännen vastuksen (237), joka kytkee toiset vaihtuvat signaalit (P) ensimmäisen transistorin (232) kantaan, kahdeksannen vastuksen (236), joka kytkee ensimmäisen transistorin (232) kannan esijännitepotentiaaliin ja yhdeksännen vastuksen (235), joka on kytketty ensimmäisen (232) ja toisen (23*») transistorin kantaelektrodien väliin. 64872 ι6