FI64865C - Elektrisk kontrollanordning - Google Patents

Description

-------» rftl KUULUTUSJULKAISU saqsc

Ma W (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 64 865 C (45) Patentti t.'.'j 'ey M 01 1031 ^ ^ (51) Kv.lkP/im.ci.3 G 10 H 1/02 SUOMI—FINLAND (*> P»t*nttlh»k*mo* — Pat«nun*Oknln| 771936 (22) H»k*ml*pUvl — AmBknlngadag 21.06.77 '** 1 * (23) Alku pilvi — Glltl|h«adaf 21.06.77 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offentllj 2 3.12.77 PMMtl- J. rekl.Mrih.MltW MM*. |. M*»*..

Patent· och registarstyrelaen v ' AimMcm utlt|d oeh utl.»krtft«n publlcwwf 30.09.83 (32)(33)(31) Muoikaus —Buflrd prtorlut 22.06.76

USA(US) 6986UU

(71)(72) James %ron Cohn, 1125 Lexington Avenue, New York, New York, USA (IB) (7*0 Oy Kolster Ab (5^) Sähköinen säätölaite - Elektrisk kontrollanordning Tämä keksintö kohdistuu sähköisiin säätölaitteisiin ja on se erikoisen käyttökelpoinen säädön aikaansaamiseen elektronista musiikkisyntetisaattoria, elektronista musiikki-instrumenttia tai yhtä tai useampaa elektronista musiikkimodulia varten.

Tunnetun tyyppinen musiikkisyntetisaattori käsittää jän-nitesäädetyn oskillaattorin (VC0) ja jännitesäädetyn suotimen (VCF). VC0:lla on kaksi antoa, joista toinen antaa neliöaaltosignaalin ja toisesta saadaan kolmioaaltosignaali. Nämä kaksi antoa on yhdistetty vastaavien eristysvastusten kautta yhteiseen väylään, joka on yhdistetty kaksinapaisen vaihtokytkimen toiseen kiinteään napaan ja on myös yhdistetty toisen eristysvastuksen kautta VCF:n ottoon, jonka anto vuorostaan on kytketty vaihtokytkimen toiseen kiinteään napaan. Vaihtokytkimen liikkuva napa on yhdistetty jännitesäädetyn vahvistimen (VCA) ottoon, joka muodostaa syntetisaattorin antosig-naalin ja täten vaihtokytkin sallii syntetisoijän käyttäjän määrätä, kumpi antosignaali johdetaan VC0:n suodattamattomasta annosta (annoista) tai VC0:n VCF:n avulla modifioiduista annosta (annoista).

2 64865 VCO:n antosignaalin perustaajuus, olkoon se neliöaaltosig-naali tai kolmioaaltosignaali, määrätään syöttämällä säätöjännite VCOrlle. Samoin, jos VCF:ää käytetään, tapa, jolla VCF modifioi VCO:sta saatua signaalia (signaaleja), voidaan määrätä (mikäli halutaan) syöttämällä säätöjännite (lisäkytkimien kautta) myös VCF:lle. Säätöjännite voi olla nauhasäätäjä muodostuen vastusmateriaalia olevasta nauhasta kytkettynä vastakkaisista päistään tasajännite-1ahteeseen ja johtavasta puikosta, jonka avulla jännite jokaisesta kohtaa vastusnauhasta voidaan ottaa muodostamaan säätöjännite VCOrta ja mahdollisesti myös VCFrää varten. Täten se kohta, jossa puikko koskettaa vastusnauhaa, määrää VCArlle vaihtokytkimen avulla syötetyn signaalin taajuuden.

VCO:n antamien kahden antosignaalin amplituudeja säädetään taajuudesta erillisinä vastaavien tavanomaisten potentiometrien avulla. Lopuksi syntetisoijapiiriin kuuluu yksinkertainen yksi-asentoinen liipaisukytkin, joka toimii riippumatta taajuuden sää-töpuikosta ja amplituudin säätöpotentiometreistä VCA:n käynnistämiseksi. Käynnistyskytkin voi olla yksinkertainen painokytkin, missä tapauksessa VCA käynnistetään painamalla painokytkintä suorittaen etukäteen määrätyn jakson, minkä päättyessä se itsestään sulkeutuu tai, jos VCArssa on "ylläpito"-säätö, joka on "kytketty" asennossa, pysyy kytkettynä, kunnes painonapin painaminen loppuu. Syntetisointipiiriin kuuluu myös pistoke toisen ulkoisen käynnis-tyskytkimen tai käynnistyslähteen kytkemistä varten.

On ilmeistä, että syntetisoijan käsikäyttö voi tulla verrattain monimutkaiseksi niin, että taajuuden ja amplituudin muuttamiseksi toisistaan riippumatta on välttämätöntä säätää potentiometriä ja siirtää puikkoa toisistaan riippumatta ja täten tämä voi vaatia useamman kuin yhden käden käyttöä. Lisätarve käynnistys-napin painamiseksi tällä hetkellä johtaa selvästi uusiin vaikeuksiin.

US-patenttijulkaisussa 3 69^ 559 on myös esitetty elektroninen musiikki-instrumentti, jossa käytetään säädettävällä vastuksella varustettua koskettimistoa.

Esiteltävän keksinnön kohteena on aikaansaada sähköinen säätölaite, joka käsittää pitkänomaisen tukikappaleen ja potentiometrin, joka muodostuu pitkänomaisesta vastusosasta tukikappaleel-le kiinnitettynä sen koko pituudelta ja kosketuselektrodin, jota 3 64865 voidaan painaa vastusosaa vastaan sen päiden välissä olevassa kohdassa mainittujen päiden ollessa kytkettyinä jännitelähteen vastakkaisiin napoihin jännitteen saamiseksi, jota voidaan selektiivisesti muuttaa muuttamalla sitä kohtaa tukikappaleella, jota vastaan kosketuselektrodia painetaan vastusosalla.

Muut keksinnön erityispiirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista .

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin ja sen osoittamiseksi, kuinka sitä käytetään tarkastellaan seuraavassa esimerkkinä mukaan-liitettyä piirustusta, jossa kuvio 1 esittää kaaviollisesti musiikkisyntetisaattorin yksinkertaista muotoa, kuvio 2 esittää pystyleikkauksen esiteltävän keksinnön ensimmäisen kohdan mukaisen toteutuksen säätölaitteesta ja kuvio 2A esittää kuvion 2 erästä yksityiskohtaa, kuvio 3 esittää pystyleikkausta kuviossa 2 esitetystä laitteesta nuolen III suunnassa, kuvio 4 esittää kuviossa 2 esitetyn säätölaitteen osan sähköistä järjestelyä, kuvio 5 esittää säätölaitteen toisen osan sähköistä järjestelyä, ja kuvio 6 esittää kuviossa 5 esitetyn sähköisen järjestelyn modifioitua muotoa ja kuvio 6A esittää säätölaitteeseen tehtyjä muutoksia modifioitua sähköistä järjestelyä vastaavasti.

Kuviossa 1 esitetty musiikkisyntetisaattori käsittää jänni-tesäädetyn oskillaattorin (VCO) 20 varustettuna kahdella annolla (toinen muodostaa neliöaaltosignaalin ja toinen antaa kolmioaalto-signaalin) ja kuuluu siihen sekä aluepotentiometri 27 ja kaksi amp-litudinsäätöpotentiometriä 28/28’ (vastaavasti kahden annon antamien signaalien vaimentamiseksi) sekä jännitesäädetty suodin (VCF). Selvyyden vuoksi vain toinen VC0:n annoista on esitetty. VCO ja VCF on sijoitettu ja kytketty siten, että joko toinen tai molemmat vastaavat taajuussäätöjännitelähteen 22, esimerkiksi potentiometrin antamaan säätöjännitteeseen. VC0:n ja/tai VCF:n anto on kytketty jännitesäädettyyn vahvistimeen (VCA) 23, joka saa säätöjän-nitteensä liipaisupiiristä 24. VCA:n anto johdetaan sitten anto-vahvistimen 29 kautta kuulokkeisiin 32, tallennuslaitteeseen 31 tai tehovahvistimeen 30, johon on liitetty kovaääninen 26. Tämä 6 4 8 6 5 järjestely perustuu MGnome"~syntetisaattoriin, jota valmistaa ΡΑΙΑ Elekctronics.

MGnome"-syntetisaattorin tapauksessa taajuuden säätöjänni-telähde 22 on johtava puikko, joka painetaan vastusmateriaalia olevaa nauhaa vastaan, jonka päät on yhdistetty tasajännitelähtee-seen, halutun taajuuden säätöjännitteen saamiseksi. Liipaisupiiri 24 on yksinkertainen painokytkin. "Gnome"-syntetisaattorin käyttämiseksi painetaan painokytkintä, puikkoa painetaan vastusnauhaa vastaan ja sitä säädetään halutun taajuuden muodostamiseksi ja kahta amplitudin säätöpotentiometriä säädetään halutun voimakkuuden omaavan annon saamiseksi. Kuviossa 2 esitetty säätölaite sallii kaikkien näiden kolmen toiminnan (liipaisun, taajuussäädön ja ko-konaisvoimakkuussäädön) suorittamisen yhden sormen painamista käyttäen .

Säätölaite käsittää rungon 1, joka on kiinnitetty saranan 2 avulla oleellisesti kiinteää materiaalia olevaan pitkänomaiseen pienaan. Kuten on esitetty, piena on vaakasuorassa, mutta sitä voidaan kääntää vastapäivään (kuten kuviosta 2 voidaan nähdä) painamalla sormella pienan vasemmanpuoleista päätä. Pienan 3 ja rungon 1 väliin asennettu jännitetty jousi 4 vastustaa tällaista pienan kääntöliikettä ja pyrkii palauttamaan vaakasuoran aseman.

Pienan 3 yläpinnan vasemmanpuoleiseen päähän on kiinnitetty taajuudensäätöliuska 5, joka on esitetty huomattavasti suurennetussa mittakaavassa kuviossa 2A. Taajuudensäätöliuska muodostuu metallinauhasta 6 kiinnitettynä liimaamalla alapuoleltaan pienan 3 yläpintaan, kahdesta palasesta erotusnauhaa 7, esimerkiksi kaksipuolista liimanauhaa, jotka peittävät metalliliuskan 6 päät, mutta jättävät keskialueen paljaaksi, vastusliuskasta, joka on pätkä magneettinauhaa 8 kiinnitettynä reunoistaan kaksipuolista liimanauhaa oleviin erotusnauhoihin 7 ja jonka magneettinen emulsio on sen alapuolella ja sähköisesti johtamattomasta, tekosilkkinauhaa olevasta suojapäällysteestä 9·

Normaalisti kaksipuolista liimanauhaa olevat erotusliuskat 7 pitävät magneettinauhan 8 erillään liuskasta 6. Kuitenkin suoja-päällystettä 9 painettaessa puristuu magneettinauha 8 liuskaa 6 vastaan ja muodostaa sähköisen kosketuksen sen kanssa.

Taajuutta säätävän jännitelähteen 22 aktiivisten osien muodostavien liukan 6 ja nauhan 8 sähköinen järjestely on esitetty 5 64865 kuviossa 4. Täten nauhan 8 vastakkaiset päät on yhdistetty säätö-vastuksen 10 ja diodien 33 muodostaman sarjakytkennän kautta vastaavasti tasajännitelähteen positiiviseen ja negatiiviseen napaan. Metalliliuska 6 muodostaa tehokkaan liu'un, joka ollessaan kosketuksessa nauhan 8 kanssa antaa jännitteen, jonka arvo riippuu siitä kohdasta pienalla 3, johon paine kohdistetaan päällysteeseen 9· Tämä jännite syötetään elektronisen musiikkisyntetisaattorin VCC-ja/tai VCF-piireille.

Käytetty magneettinauha on tyyppiä Scotch No. 208, jonka vastus on noin 20 000 ohmia/cm. Nauhan rinnalle on kytketty vastus taajuuden ja paikan välisen riippuvuuden saamiseksi lineaarisemmak-si pitkin nauhaa, johon kosketus suoritetaan yhdistettäessä säätölaite "Gnome"-syntetisaattorin piireihin.

Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, lähellä pienan 3 oikeaa reunaa on kaksi valoa emittoivaa diodia 11 ja 12 (molemmat tyyppiä Archer 276-091, joissa on pistemäinen valolähde ja kirkas linssi) ja rungossa 1 on kaksi valoilmaisinta 13 ja 14 asennettuna vastaan-ottaamaan LED:ien 11 ja 12 valoannot vastaavasti.

LED:ien 11 ja 12 ja valoilmaisimien 13 ja 14 sähköinen järjestely on esitetty kuviossa 5. Valoilmaisin 13 on LDR-vastus, joka muodostaa säädettävän vaimentimen aktiivisen osan kytkettynä päätevahvistimen 29 annon ylitse. LDR on kytketty kahden vastuksen kanssa T-piiriksi ja käytetään näitä kompensoimaan LED:in 11 pieni valoanto. Ilman vastuksia suurin saatu vaimennus olisi haluttua pienempi. Vastuksen käytöstä voitaisiin luopua käyttämällä kirkkaampaa valolähdettä 11 tai herkempää valoilmaisinta 13.

Valoilmaisin 14 on fotodiodi (Archer 276-1602), joka on kytketty Schmitt-liipaisupiiriin 15, joka muodostuu tyyppiä 555 olevasta integroidusta piiristä kytkettynä Schmitt-liipaisimeksi. Schmitt-liipaisupiirin 15 anto on kytketty optoisolaattorin, joka muodostuu valoa emittoivasta diodista 16 (Archer 276-047, diffun-doivalla länsillä varustettu jumbo-LED) ja LDR-vastuksesta 17, kautta syntetisaattorin liipaisukytkimen napoihin.

Kun piena 3 on kuviossa 2 esitetyssä asennossa, LED:ien 11 ja 12 emittoima valo kohdistuu täysin valoilmaisimiin 13 ja 14 vastaavasti. Tällöin LDR:n 13 vastus on pienimmillään ja syntetisaattorin audioanto on tehokkaasti oikosuljettu. Fotodiodi 14 johtaa voimakkaasti ja täten sen anodin ja katodin välinen jännitehäviö 6 64865 on pieni. Schmitt-liipaisupiiri 15 on säädetty antamaan pieni anto näissä olosuhteissa. Jos pienan 3 vasemmanpuoleista päätä painetaan ,·LED:ien 11 ja 12 valoannot eivät enää kohdistu täysin valo-ilmaisimiin 13 ja 14 ja tällöin LDR-vastuksen 13 vastus kasvaa ja fotodiodi johtaa heikommin ja sen anodin ja katodin välinen jännitehäviö kasvaa. Liipaisupiiri 15 on siten järjestetty, että painettaessa kevyesti pienan vasemmanpuoleista päätä lähtökynnysasen-non kautta, liipaisupiirin anto kasvaa äkillisesti korkeaan tasoon ja täten LED 16 valaisee äkillisesti LDR-vastusta 17, jonka vastus putoaa voimakkaasti. LDR 17 on liipaisupiirin 24 aktiivinen osa korvaten "Gnome!'-syntetisaattorissa käytetyn painokytkimen ja LDR:n valaisun vaikutuksesta syntetisaattorin VCA 23 käynnistyy. LDR-vastuksen 13 valaisun pienentäminen pienentää syntetisaattorin audio-annon vaimennusta suurentaen siten kuulokkeisiin, tallennuslaitteeseen tai kovaääniseen saapuvan antosignaalin amplitudia.

Schmitt-liipaisupiiri 15 on sellainen, että pienan 3 pääte-kynnysasema, so. kohta, jonka kautta pienan täytyy liikkua liipaisupiirin annon palauttamiseksi takaisin pieneen arvoonsa, on pienan vaakasuoran eli nolla-asennon ja alkukynnysasennon välissä. Kuitenkin toisentyyppisessä liipaisupiirissä alkukynnysasento ja loppukynnysasento voivat yhtyä.

VCA pysyy kytkettynä etukäteen määrätyn ajan sen jälkeen, kun Schmitt-liipaisupiirin anto nousee ylös ja tämän etukäteen määrätyn ajan jälkeen VCA-kytkeytyy pois, vieläpä vaikka Schmitt-liipaisupiirin anto on vielä ylhäällä, ellei VCA:ssa ole "pito"-kyt-kintä, joka "päällä"-asennossa, missä tapauksessa VCA pysyy kytkettynä niin kauan, kuin Schmitt-liipaisupiirin anto on ylhäällä ja kytkeytyy pois, kun liipaisupiirin anto laskee alas.

Jos VCA on kytkettynä, mitä suurempi on pienan 3 vastapäivään tapahtuva kiertäminen, sitä suurempi on syntetisaattorin annon lopullinen amplitudi.

Tämän mukaisesti kohdistamalla paine tekosilkkinauhaan 9 pienan kiertämiseksi alkukynnysasemansa ylitse, VCA kytkeytyy ''päälle'’ ja VCO ja/tai VCF vastaanottavat taajuussäätöjännitteen, jonka amplitudi riippuu siitä kohdasta, johon paine kohdistetaan tekosilkkinauhaan 9 ja syntetisaattorin audio-annon amplitudi riippuu siitä kulmasta, minkä verran pienaa on kierretty. Täten painamalla vain yhdellä sormella tekosilkkinauhaa 9 syntetisaattorin 7 64865 käyttäjä voi automaattisesti liipaista VCA-laitteen ja voi säätää jatkuvasti ja samanaikaisesti taajuutta ja amplitudia.

Esitetty säätölaite antaa lineaarisen säätäjän tavanomaisen edun koskettimistoon verrattuna mukaanluettuna mahdollisuudet intonaation muuttamiseksi nopeasti ja herkästi ja aidon vibration muodostamiseksi (jatkuvasti nouseva ja laskeva taajuus), jolloin samalla on mahdollista aikaansaada tremolo (jatkuvasti nouseva ja laskeva äänenvoimakkuus) sekä myös yksittäisiä aksentteja, crescendo ja, diminuendoja ja porrasdynamiikkaa. Säätämällä huolellisesti VCO:n aluepotentiometriä 27 ja aluesäätövastusta 10 on mahdollista muodostaa erikoinen kolme-oktaavinen kromaattinen asteikko 48 senttimetrin pituiselle säätöliuskalle, jolloin, tällä määrätyllä säätöasetuksella, kahden vierekkäisen nuotin välinen etäisyys tällä säätöliuskalla pysyy likimain vakiona säätöliuskan koko pituudelta. Tällöin on mahdollista muodostaa temperoituja kromaattisia sävelasteikkovirityksiä yhtä helposti esitettyä säätölaitetta käyttäen kuin koskettimistoa käyttäen.

Kuviossa 6 on esitetty kuvion 5 piirin modifioitu muunnos. Kuviossa 6 LED-diodia 11 ja LDR-vastusta 13 ei ole asennettu pienaan 3 ja runkoon 1 vastaavasti, vaan ovat ne kiinnitetty kiinteästi toistensa suhteen. Lisäksi LED 11 on kytketty transistorin 18 kollektorin ja emitterin väliin transistorin kannen ollessa kytketyn fotodiodin 14 katodiin. Toinen LED 19 (Archer 276-1602), varustettu pistemäisellä valolähteellä ja kirkkaalla lirisillä) on kytketty rinnan LED:in 11 kanssa ja valaisee se toista fotodiodia 14' (Archer 276-1602). LED 19 ja fotodiodi 14' muodostavat opto-isolaattorin ja fotodiodi 14’ on kytketty Schmitt-liipaisupiiriin 15, jonka anto on kytketty LED:in 16 ja LDR:n 17 muodostamaan opto-isolaattoriin.

Toinen eroavaisuus kuvion 6 ja kuvion 5 järjestelyjen välillä on se, että kuvion 6 tapauksessa LED 12 ja fotodiodi 14 ovat siten sijoitetut, että fotodiodin valaisu kasvaa kiertymiskulman kasvaessa (kuten kuviossa 6A on esitetty) ja siten anodi/katodi-jännitehäviö fotodiodin 14 ylitse pienenee, kunnes pienan 3 vasemmanpuoleinen pää on painettu ääriasentoonsa. Transistori 18 toimii invertterinä ja tällöin fotodiodin valaisun kasvaessa LED-diodien 11 ja 19 suorittama LDR-vastuksen 13 ja fotodiodin 14' valaisu vastaavasti vähenee. Tällöin pienan vastasuuntaisen kierron vaikutus 8 64865 LDR:n 13 vastukseen ja LDR:n 17 vastukseen on kuvion 6 tapauksessa sama kuin kuvion 5 tapauksessa.

Tämän monimutkaisemman piirin etuna on se, että ei tarvitse määrätä kahden eri valolähteen sijaintia liikkuvalla pienalla.

Opto-isolaattorien 16/17 ja 19/14' tarkoitus on poistaa takaisinkytkentä tai vuoto laitteen eri osien väliltä.

On ilmeistä, että fotodiodit 14 (kuviot 5 ja 6) ja 14' (kuvio 6) voidaan haluttaessa korvata valosta riippuvilla vastuksilla.

Säätölaitteen seuraavassa muunnelmassa lähde (lähteet) ja vastaanotin (-ottimet) on sijoitettu verrattain kiinteisiin kohtiin ja pienan kiertokulman avulla säädettävää liikkuvaa suljinta käytetään muuttamaan vastaanottimen (-ottimien) vastaanottaman valon voimakkuutta.

Kuvioissa 2-5 ja 6 käytetyt lähde/vastaanotin-parit voidaan korvata ei-optisilla välineillä. Esimerkiksi jokainen signaali-lähde voidaan korvata magneetilla ja jokainen signaalivastaanotin kiinteällä kelalla; tai jokainen vastaanotin voidaan korvata piet-sosähköisellä laitteella ja jokainen lähde välineellä, jonka avulla kohdistetaan paine vastaavaan pietsosähköiseen laitteeseen.

On ymmärrettävä, että keksintö ei rajoitu edellä esiteltyihin määrättyihin rakenteisiin ja, kuten alan asiantuntijoille on ilmeistä, muutoksia voidaan tehdä poikkeamatta keksinnön periaatteista, kuten mukaanliitetyissä patenttivaatimuksissa on esitetty.

Claims (12)

1. 9 64865
2. 1. Sähköinen säätölaite käsittäen pitkänomaisen tukikappa-leen (3) ja potentiometrin (27), joka muodostuu pitkänomaisesta vastusosasta tukikappaleelle kiinnitettynä sen koko pituudelta ja kosketuselektrodin (6), jota voidaan painaa vastusosaa (8) vastaan sen päiden välissä olevassa kohdassa mainittujen päiden ollessa kytkettyinä jännitelähteen (22) vastakkaisiin napoihin jännitteen saamiseksi, jota voidaan selektiviisesti muuttaa muuttamalla sitä kohtaa tukikappaleella (3), jota vastaan kosketus-elektrodia (6) painetaan vastusosalla (8), tunnettu siitä, että säätölaite käsittää runkokappaleen (1), jolle on asennettu pitkänomainen tukikappale (3) siten, että sitä voidaan kääntää poikittain pituussuuntansa suhteen runkokappaleeseen (1) nähden, esijännitysvälineet (4) tukikappaleen (3) esijännittämiseksi liikkumisen vastustamiseksi nollakohdasta poikittaisessa suunnassa sen pituuden suhteen, mainitun vastusosan (8) ollessa siten sijoitetun mainitun tukikappaleen (3) suhteen, että kosketuselektrodin (6) painaminen vastusosaa (8) vastaan pyrkii kiertämään tukikappaletta (3) runkokappaleen (1) suhteen mainitussa suunnassa esijännitysvälineitä vastaan, paikanmääritysvälineet (11, 13), joiden ensimmäinen osa (11) on kiinnitetty mainittuun runkokappaleeseen (1) ja toisen osan (13) ollessa kiinnitetyn mainittuun tukikappaleeseen (3), mainittujen osien ollessa sijoitettu ja kytketty siten, että ne muodostavat analogisignaalin riippuvaisena tukikappaleen (3) asemasta runkokappaleen (1) suhteen ja välineet (12, 14, 15) etukäteen määrätyn vasteen muodostamiseksi, kun tukikappaletta (3) siirretään nolla-asemasta alkukynnysaseman kautta esijännitysvälineitä (4) vastaan^ ja päättäen mainitun etukäteen määrätyn vasteen, kun tukikappale (3) palautetaan alkukynnysaseman ohitse nolla-asemaa kohti loppukynnysaseman kautta.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että paikanmääritysvälineet ovat optisia, yhden osan (11) muodostuessa valolähteestä ja toisen osan (13) muodostuessa valo-vastaanottimesta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu valolähde (11) on valoa emittoiva diodi ja mainittu valovastaanotin (13) on valosta riippuva vastus. 10 64865 Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että välineet (12, 14, 15) etukäteen määrätyn vasteen muodostamiseksi käsittävät toiset paikanmääritys-välineet, joiden ensimmäinen osa (12) on kiinnitetty tukikappa-leeseen (3) ja toinen osa (1*0 on kiinnitetty runkokappaleeseen (1) mainittujen osien ollessa sijoitettu ja kytketty siten, että ne muodostavat analogisignaalin, ja liipaisupiiri (15) on kytkettynä vastaanottamaan toisten paikanmääritysvälineiden (12, 14) muodostama mainittu analogisignaali ja muodostamaan digitaalinen vaste, kun vastaanotettu analogisignaali osoittaa, että tukikap-pale (3) on siirtynyt edellämainitusta päätekynnysasemasta alku-kynnysaseman ohitse ja päättämään digitaalinen vaste, kun liipai-supiirin (15) vastaanottama analogisignaali osoittaa, että tuki-kappale (3) on siirtynyt mainitun alkukynnysaseman ohitse mainitun loppukynnysaseman lävitse.
5. 5. Patenttivaatimuksen k mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut toiset paikanmäärityslaitteet ovat optiset, toisen osista (12) muodostuessa valolähteestä ja toisen osista (14) muodostuessa valonvastaanottolaitteesta.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valolähde (12) on valoa emittoiva diodi ja valonvas-taanottolaite (14) on fotodiodi.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut välineet etukäteen määrätyn vasteen muodostamiseksi käsittävät liipaisupiirin (15) kytkettynä vastaanottamaan analogisignaalin ja muodostamaan digitaalinen vaste, kun analogisignaali osoittaa, että tukikappale (3) on siirtynyt edellämainitusta päätekynnysasemasta alkukynnysaseman lävitse ja päättämään mainittu digitaalinen vaste, kun analogisignaali osoittaa, että tukikappale (3) on siirtynyt alkukynnysaseman ohitse pääte-kynnysaseman lävitse.
8. 8. Jonkun patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kosketuselektrodi (6) muodostuu johtavaa materiaalia olevasta liuskasta sijaiten mainitun vastusosan (8) vieressä mutta erillään siitä ja vastusosa (8) on taipuisa siten, että se voidaan puristaa sähköisen kosketuksen muodostamiseksi johtavaa materiaalia olevaa liuskaa vastaan. 64865
9. 9. Jonkun patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että alkukynnysasema on oleellisesti sama kuin päätekynnysasema.
10. 10. Jonkun patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että alkukynnysasema on päätekynnysaseman takana.
11. 11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että analogisignaalin ja vasteen synnyttäminen tukikappa-leen (3) liikkeen aikana on riippumaton potentiometriltä saatavasta jännitteestä.
12. 12. Jonkun patenttivaatimuksien 1-11 mukaisen säätölaitteen käyttö elektronisen musiikki-instrumentin yhteydessä, tunnettu välineistä (20, 21) kytkettyinä mainittuun koske-tuselektrodiin (6) sähkösignaalin muodostamiseksi, jonka taajuus riippuu kosketuselektrodin (6) vastusosasta (8) ottamasta jännitteestä, vahvistinvälineet (23) kytkettynä vastaanottamaan mainittu sähkösignaali ja vahvistamaan mainittu sähkösignaali, jos mainittu etukäteen määrätty vaste on muodostettu ja amplitudia modifioivat välineet kytkettyinä vastaanottamaan mainittujen vah-vistinvälineiden (23) antama vahvistettu sähkösignaali ja modifioimaan sen amplitudia mainitun analogisignaalin jännitearvosta riippuvaisena. 12 64865