FI64844B - Saekerhetsanordning av skjuvbultstyp - Google Patents

Description

T.-tor-,Ι KUULUTUSJULKAISU s a o a A

Jgjpg ™ ( 1) UTLÄGCNINGSSKRIFT 64 84 4 ^ ^ (51) Ky.«c.3/lnt.Cl3 F 16 D 9/00 SUOM I—FI N LAN D (21) PaMflttih*k«mus — Pctantaiwftknlng 77 32 5 (22) Htktmltpllvk — AiMftknlngidag 31 *10.77 ^ ^ ^ (23) Alkupilvl — GHti(h«odag 31.10.77 (41) Tulkit JulklMkil — Bllvit offmtllg 02.05.78 _ ' . (44) Nihttvftkilpanon Ja kuuLlulkalsun pvm. — _

Patent· och registerstyrelaen ' ' Anaökan utlagd och utl.*krlft«n publlcorwl 30.09.83 (32)(33)(31) Pyydatty ctuolkeui—Begird prlorltat 01.11.76 01.02.77, 01.02.77 Hollanti-Holland(NL) 7612079, 7701012, 7701013 (71) C. van der Lely N.V., Weverskade 10, Maasland, Hollanti-Holland(NL) (72) Ary van der Lely, Maasland, Arie Kuipers, Brielle, Hollanti-Holland(NL) (Jb) Leitzinger Qy (5^) lyöntöpulttityyppinen varmuuslaite - Säkerhetsanordning av skjuvbultstyp

Esillä olevan keksinnön kohteena on työntöpulttityyppinen var-muuslaite, jossa on kaksi keskenään kierrettävää osaa, joista toisessa on ainakin yksi osat keskenään lukitsevaan asentoonsa kohti jousen kuormittama, erityisesti moninkertaisesti työnnettävä työntöpultti on työntyvästi ohjattu, joka työntöpultti sulkuasennossaan tarttuu osien keskiakselin kanssa ainakin osittain samankeskeisesti ohjatun radan taakse toisessa osassa ja on aksiaalisesti tuettu sen työntymismatkaa rajoittavaa vastetta vastaan, jolloin työntöpultti osien keskinäisten kiertymisten yhteydessä tapahtuvan murtumisen jälkeen kulkee ohjausradalla ja tästä vapautusasennosta on automaattisesti kytkettävissä toiseen lukitusasentoon.

Keksinnön perustana oleva tehtävä on aikaansaada sellainen kytkin sellaisella tavalla, että ylikuormitusvarmistus voidaan laukaista usemman kerran ilman katkaisinelimen vaihtoa.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että laite 2 64844 on muodostettu akselikytkimeksi, jossa on kaksi samankeskeistä ja aksiaalisesti keskenään siirtymätöntä, rengasmuotoista kytkinpuoliskoa, että ohjausrata on muodostettu keskiakselin yli 360° ympäröiväksi ympyrärengaspinnaksi, ja että ohjausradan ympyrän suunnassa mitatun työntöpulttiin kuuluvan lukitusaukon leveys on siten sovitettu jousen voimaan ja työntöpultin massaan, että työntöpultti on kytkettävissä uuteen lukitusasemaan vasta alitettuaan edeltäpäin määrätyn rajakiertoluvun.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa esitetään useampia edullisia suoritusmuotoja ja joissa:

Kuvio 1 esittää sivulta traktoriin liitettyä maatalouskonetta, jossa on keksinnön mukainen kytkin.

Kuvio 2 esittää osaa kuvion 1 mukaisesta keksinnöstä.

Kuvio 3 esittää kytkimen projektiota kuvion 2 nuolen III mukaan.

Kuvio 4 esittää osaa keksinnön mukaisen kytkimen toisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 5 esittää kytkimen osaa projektiona kuvion 4 nuolen V mukaan.

Kuvio 6 esittää kytkimen osan projektiota kuvion 5 linjan VI mukaan.

Kuvio 7 esittää muun keksinnön mukaisen kytkimen suoritusmuodon osaa.

Kuvio 8 esittää projektiota kuvion 7 linjaa VIII-VIII myöten.

Kuvio 9 esittää leikkausta kuvion 8 linjaa IX-IX myöten.

3 64844

Kuvio 10 esittää erään muun keksinnön mukaisen kytkimen suoritusmuodon projektiota.

Kuvio 11 esittää projektiota kuvion 10 nuolen XI suunnassa.

Kuvio 12 esittää leikkausta kuvion 11 linjaa XII-XII myöten.

Kuvio 13 esittää jonkin muun keksinnön mukaisen kytkimen leikkausta.

Kuvio 14 esittää projektiota kuvion 13 nuolen XIV suunnassa.

Kuvio 15 esittää leikkausta kuvion 14 linjaa XV-XV myöten.

Kuvio 16 esittää projektiota kuvion 13 linjaa XVI-XVI myöten.

Kuvio 17 esittää kuvioiden 13 - 16 mukaisen kytkimen pidikettä katkaisinelimineen.

Kuvio 18 esittää kuvion 13 mukaisen kytkimen osaa toisena suoritusmuotona.

Kuvio 19 esittää keksinnön mukaisen kytkimen erään muun suoritusmuodon leikkausta.

Kuvio 20 esittää leikkausta kuvion 19 linjaa XX-XX myöten.

Kuvio 21 esittää kuvion 19 mukaisen kytkimen erään osan projektiota.

Kuvio 22 esittää leikkausta kuvion 21 linjaa XXII-XXII myöten.

Kuvio 23 esittää keksinnön mukaisen kytkimen erästä muuta suoritusmuotoa.

Kuvio 24 esittää leikkausta kuvion 23 linjaa XXIV-XXIV myöten.

4 64844

Kuvio 25 esittää keksinnön mukaisen kytkimen erästä muuta suoritusmuotoa.

Kuvio 26 esittää projektiota kuvion 25 nuolen XXVI-XXVI suunnassa.

Kuvio 27 esittää keksinnön mukaisen kytkimen erästä muuta suoritusmuotoa.

Kuvio 28 esittää projektiota kuvion 27 nuolen XXVIII suunnassa.

Kuvio 29 esittää keksinnön mukaisen kytkimen muun suoritusmuodon osan leikkausta.

Kuvio 30 esittää leikkausta kuvion 29 linjaa XXX-XXX myöten.

Kuvio 31 esittää keksinnön mukaisen kytkimen muun suoritusmuodon osan leikkausta.

Kuvio 1 esittää pyörivää äestä, jossa on runko 2, jonka etupuolella on liitospukki 5. Liitospukin yläpuolella ovat pystysuorat levyt 6 ja alapuolella konsolit 7, joihin poikkipulteillä 8 ja 10 voidaan liittää traktorin kolmipistenostolaitteen 3 ylä-ja alavarret 9 ja 11. Ajosuuntaan A nähden taaemmat konsolit 7 on kiinnitetty vaihdelaatikkoon 12, joka yläpäästään on liitetty suojakatteeseen 13. Liitospukin 5 yläpuolella on kaksi ajosuuntaan nähden taaksepäin olevaa ja alaspäin kallistuvaa tukea 14, joiden avulla liitospukki on vaihdelaatikon 12 taaksepäin luona tuettu katteeseen 13. Vaihdelaatikko 12 on poikittain ajosuuntaan A nähden ja on keskeltä yhdistetty välityskoteloon 15, jonka päälle on järjestetty välityskotelo 16. Välityskotelon 16 takasivulle on laakeroitu vaihdelaatikko 17. Ajosuuntaan A nähden eteenpäin välityskotelosta 16 pistävä käyttöakseli 18 on kar-daaniakselilla 19 liitetty traktorin 4 voiman ulosottoakseliin 20.

Akselit 21 pistävät alas vaihdelaatikosta 12 ja kannattelevat kumpikin työroottoria 22, jonka työkalu ajon aikana ottaa maahan.

5 64844

Kardaaniakselissa 19 on kaksi kardaaniniveltä 23, jotka on järjestetty kardaaniakselin teleskooppimaiseen keskiosaan 24. Kardaaniakseli on päätytapeilla 25 ja 26 liitetty voiman ulos-ottoakseliin 20 ja vastaavasti käyttöakseliin 18. Päätytappi 26 on varsutettu kuviossa 2 esitetyllä kytkimellä 27, jossa on kytkinosa 28, joka vähintään yhdellä osin ontolla akseliputkella 29 on yhdistetty päätytappiin 26. Akseliputkella on kardaanini-velestä 23 poispäin olevassa päässään säteettäisesti ulospäin suuntautuva levymäinen varsi 30, jonka säteettäisesti ulompi pää on niin leveä, että se vastaa suunnilleen kolmannesta akselin 29 läpimittaa. Varren 30 säteissuunnassa ulommassa päässä on tangentiaalisesti akseliputken 29 keskiakselia 29A vasten suunnattu kiinnihitsattu rengas 31, joka akselista 29A poispäin käännetyllä sivullaan omaa pitimen tai kiinnikkeen 32 nastamaista katkaisinelintä 33 varten. Kiinnitin 32 ulottuu säteettäisesti renkaasta 31 ulospäin ja sen muodostaa sylinterimäinen holkki. Katkaisineliraen 33 säteettäissuunnassa ulompi pää on laakeroitu renkaaseen 34, jota vasten jousi 35 nojaa. Jousi 35 nojaa toisella päällään kiinnittimen 32 säteissuunnassa ulompaan päähän järjestettyyn levyyn 36. Levy 36 on varmistinnastalla 37 varmistettu, ettei se siirry säteettäissuunnassa ulospäin.

Varmistinnasta 33 on kiertyvällä renkaalla 38 varmistettu kiinni-tintä 32 vastaan.

Rengas 31 ympäröi helaa 39, joka ulkonee kiinnittimestä 32 akseliputken 29 suunnassa ja muodostuu sopivaksi karkaistusta materiaalista. Varman ohjauksen vuoksi on katkaisinelimellä 32 vain vähäinen välys hoikissa 39. Katkaisinelin 33 liittää kytkinosan 38 kiertymättömästi kytkinosaan 40, jolla on sama-akselisesti akseliputken 29 kanssa oleva kytkinlevy 41. Kytkinlevyssä 41 edullisesti karkaistusta materiaalista tehty sija 42 katkaisinelintä 33 varten. Katkaisinelin ulottuu päällään oleellisesti rengasmaiseen aukkoon 43.

Jalus 42 muodostaa kytkinalustan katkaisuelimelle 33. Kytkinlevyllä 41 ja jaluksella 42 on sylinterimäiset ulkopinnat, 6 64844 jotka rajoittuvat toisiinsa aukon 43 suulla. Kytkinlevyn 41 rengasmaiseen aukkoon on kiinnitetty holkki 44, joka on sama-akselinen aksepiputken 29 kanssa ja kiertymättömästi yhdistetty kytkinlevyyn. Holkki 44 on uraliitoksella 45 täysin kiertymättömästi yhdistetty käyttöakseliin 18. Akseliputken 29 sisällä hoikkia 44 ympäröi akseliputkeen 29 puristettu hela 46, joka katkaisinelimen katkaisun tapahduttua toimii hoikin 44 liukulaakerina ja tämän vuoksi on valmistettu sopivasta materiaalista. Hela 46 ja akseliputki 29 on varmistettu akselisuun-taista liikettä vastaan kiilalla 47, joka tarttuu aksiaalisesta akseliputken 29 akselin 29A kanssa kulkevaan hoikin 44 aukkoon 48 ja akseliputken 29 syvennykseen. Vastaavasti voi vetoakseli 18 olla varmistettu akselisuuntaista liikettä vastaan suhteessa hoikkiin 44.

Jotta kone-elementti suojattaisiin, on kytkin 27 mitoitettu maksimaalista kyseeseen tulevaa vääntömomenttia varten. Kun tämä maksimaalinen vääntömomentti ylitetään, irtoaa aukossa 43 oleva katkaisinelimen 33 pää niin, että kytkinosa 28 voi kiertyä suhteessa kytkinosaan 40. Sitten katkaisinelin 33 nojaa katkaisinpäällään kytkinlevyn 41 vaippaintaa vasten samalla, kun aukossa 43 oleva katkaisinelimen 33 irronnut pää aukon säteettäisasennon seurauksena putoaa siitä.

Molemmat kytkinosat on kiilalla 47 varmistettu keskinäistä akse-lisiirtymää vastaan. Aukon 43 läpimitta on jousesta 35 riippuen niin suuri, että katkaisinelimen 33 jäljellä oleva osa kytkinosan 28 kiertoliikkeen aikana normaalilla kierrosluvulla ei pääse aukkoon vasta, kun kytkinelimen 28 kierroslukua voiman ulosotto-akselin 20 poiskytkennällä vähennetään, katkaisinelin voidaan ohjata aukkoon ja siten jälleen yhdistää molemmat kytkinosat kiertymättömästi toisiinsa. Tämä kriittinen kierrosluku on edullisesti alle traktorin 4 pienimmän joutokäyntikerrosluvun alapuolella. Siten ei katkaisinelin 33 ylikuormituksen sattuessa ja moottorin kierrosluvun vähentyessä jälleen yhdistä kytkimenosia silloin, kun moottori jatkuvasti käy ja voiman ulosotto on kyt- 7 64844 kettynä, sillä muussa tapauksessa voisi syntyä vahinkoja. Kytkinosan tangentiaalisessa suunnassa mitattu aukon 43 mitta määräytyy faktoril-la T kaavassa S = 1/2A T , jolloin S on matka, joka katkaisinelimen 33 täytyy tunkeutua aukon 43 suuntaan yhdistääkseen molemmat kytkin-osat kiertymättömästi toisiinsa. A on jousen 35 katkaisinelimen 33 edeltä määrättyyn massaan kohdistama voima. Koska faktorin A katkaisinelintä 33 uudelleen katkaistaessa on pysyttävä vakiona, on katkeamisen aiheuttama jousipaineen vähenemisen oltava suhteessa katkaisinelimen vähentyneen massan kanssa. Tässä suoritusmuodossa on mahdollista myöskin käyttää kytkinelintä 40 voiman ulostottoakse-lilla ja yhdistää kytkinosa 28 roottoriäkeen kanssa. Tässä tapauksessa voi jousen 35 jännitys olla sovitettu katkaisinelimen 33 massahitau-teen. Kun katkaisinelintä 33 puristetaan, ja kun kytkinosa 40 jatkaa pyörimistään vähäisemmällä paineella aukon 43 suuntaan niin, että jousi voimansiirron kierrosluvun alentuessa puristaa katkaisinelimen aukkoon sen vähentyneen hitauden seurauksena.

Aukon 43 sätettäisasennon vuoksi katkaisinelimen 33 irtoava osa putoaa heti aukosta niin, että katkaisinelimen 33 jäljelle jäävä osa kierros-luvun vähennyttyä uudelleen puristuu aukkoon jousen vaikutuksesta ja jälleen yhdistää molemmat kytkinosat kiertymättömästi toisiinsa.

Kytkin on erityisen sopiva kone-elimille, jotka.ovat vaikeapää-syisiä tai aivan tavoittamattomissa. Katkaisinelimellä on ainakin viisi ja edullisesti kymmenen käyttöasentoa, ts. että katkaisinelin voidaan katkaista ainakin viidesti ja edullisesti kymmenesti. Sen jälkeen voidaan katkaisinelin yksinkertaisesti poistaa poistamalla varmis-tinpuikko 37, levy 36 ja ruuvi 35 kiinnittimeltä 32, ja korvata uudella, joka aivan yksinkertaisesti työnnetään kiinnittimeen 32. Tämä vaihto voi sopivasti tapahtua koneen tavanomaisen huollon yhteydessä.

Kuvioiden 4, 5 ja 6 mukainen suoritusmuoto on kuten ensimmäinenkin, järjestetty kardaanille 19. Kytkimessä on kytkinosa 49, jossa on useampia kiinnittimiä 32 vastaavia kiinnittimiä 51 nastamaista katkaisin-elintä 50 varten. Katkaisinelimet ulottuvat säteettäisesti kytkinosan 49 akselia 49A vasten ja ne on varustettu ympäri kulkevilla urilla 50A katkaisukohtien osoittamiseksi. Eräs katkaisinelimistä 50 yhdistää kytkinosan 49 kytkinosaan 52. Jokainen katkaisinelin on kuormitettu hakaneulajousella 53 kytkinosaa 52 vasten, joka jousi on järjestetty ääriviivoiltaan pyöreälle kytkinosalle 49. Jousen toinen pää nojaa 8 64844 jännitettynä katkaisinelimen 50 säteettäispäätä vasten ja liikkuu kiinnittimen 51 urassa. Hakaneulajousen 53 toimintatapa on täysin vertailtavissa jouseen 35 ensimmäisessä suoritusmuodossa. Kytkinosassa 52 on säteettäisuunnassa ulospäin suunnattu laippa 55, jossa on aukko 54, jonka syvyys vastaa välimatkaa katkaisinelimen 50 urien 50Δ välimatkaa. Aukkoa 54 rajoittaa osaksi kovametallista tehty hela 56, joka ulottuu sisäänpäin laipan 55 ulkopinnasta ja on oleellisesti samansuuntainen katkaisinelimen 50 keskiakselin kanssa. Hela 56 toimii katkaisinelimen 50 vastimena ja ympäröi edullisesti aukkoa 54 noin 100° kulman ajan (kuvio 6). Aukolla 54 on ulostulo 57 katkaisinelimen poistettuja osia varten. Ulostulon 57 seinä 57A on kaarimainen ja ulottuu helasta 56 laipan 55 ulkosivulle noin 90° kulman ajan (kuvio 6). Helaan 56 ulottuu seinämä samansuuntaisesti ja laipan 55 sivuseinämään kulmassa vasten katkaisinelimen 50 keskiakselia. Sitä paitsi ulottuu tämän seinämä 57A kohti kytkinosan 52 kytkinosasta 49 poispäin olevaa sivua kohti. Kytkinelimet 50 on kiinnitetty kovametal-lirenkaaseen 58, joka on kytketty kytkinosaan 49. Renkaalle 58 on kiinnitetty 6 - 10, tässä suoritusmuodossa 8 katkaisinelintä 50, joista yksi tarttuu aukkoon 54 kuvatulla tavalla. Suuren vääntömomentin aikaansaamiseksi voi useampia katkaisinelimiä tarttua vastaaviin aukkoihin .

Kuvioiden 4-6 mukainen kytkin muodostaa, kuten ensimmäisessäkin suoritusmuodossa, yhtyden käyttävän ja käytetyn osan väliin ja pyörii kuvion 5 nuolen B suunnassa. Katkaisinelimet 50 on edullisesti kiinnitetty renkaaseen 58 vähäisellä välyksellä, ja hela 56 tukee katkaisinelintä sen ulkopinnan eräältä alueelta. Ylikuormituksen syntyessä leikkautuu aukossa 54 olevat katkaisinelimen osa irti, joka osa sitten poistoaukon 57 seinämän 57a erityisen muotoilun ansiosta sinkoutuu pois samaan suuntaan kuin akseli 49 kulkee. Tämä ulossinkoamissuunta voi olla eduksi käytettäessä kytkintä pystysuuntaisissa akseliosissa. Jotta katkaisinelimen leikkaamisen jälkeen jälleen saataisiin molemm&t kytkinosat yhteen kiertymättömästi, täytyy käyttöakselin kierroslukua vähentää. Katkaisinelin voidaan sen jälkeen jousen 53 vaikutuksesta jälleen painaa aukkoon 54, jolloin kytkimen osien keskinäinen yhdistyminen jälleen aikaansaadaan. Katkaisinelinten 50 suuren lukumäärän seurauksena on kytkin hyvin tasapainoitettu ja sitä voidaan käyttää pitkään ilman, että katkaisinelintä pitää vaihtaa.

Kuvion 7 mukaisessa suoritusmuodossa on kytkinosa 59 nastamaisen kat- 9 64844 kaisuelimen 60 välityksellä kiinteästi yhdistetty kytkinosaan 61. Molemmat kyt.kinosat 59, 61 omaavat kumpikin oman laippansa 62 ja 63, joiden muoto on oleellisesti pyöreä. Molemmat kytkinosat on varmistettu (ei esitetty) keskinäistä aksiaaliliikettä vastaan samalla tavalla kuin ensimmäisessäkin suoritusmuodossa. Katkaisinelin 60 on samansuuntainen kytkinosan keskiakselin 64 kanssa ja on järjestetty ensimmäisen suoritusesimerkin kiinnitintä 32 vastaavaan kiinnitti-meen 65, joka on katkaisinelimen kanssa samansuuntainen. Kiinnitti-messä 65 olevassa katkaisinelimen 60 osassa on laippa 60A, jota vasten painejousi 67 nojaa. Painejousi on järjestetty kiinnittimeen ja varmistettu siihen poikittaispultilla 66. Katkaisinelin 60 ulottuu syvennykseen 68 ja nojaa sen pohjaa vasten niin, että katkaisinelin on asemassaan varmistettu aksiaalisuunnassa. Syvennys 68 on yhdistetty kanavamiseen poistoaukkoon 69, joka ulottuu tangentiaalisesti poispäin syvennyksestä 68 kytkinosan 59 pyöreään laippaan 62 nähden. Poisto-aukko 69 on poikkileikkaukseltaan koko pituudeltaan vakioinen, ympyrän muotoinen. Poistoaukko voi myös laajentua ulospäin. Syvennys 68 voi, kuten molemmissa aikaisemmissakin suoritusesimerkeissä, olla ainakin osaksi karkaistusta metallista valmistetun osan rajoittama. Esitetyssä suoritusmuodossa on neljä tukiin 65 järjestettyä katkai-sinelintä 60, jotka ovat keskenään yhtä etäällä ja joista kolme on varaosia ja vain yksi yhdistää molemmat kytkinosat 59 ja 61 toisiinsa. Jos on tarkoituksena kuormittaa korkeammalla vääntömomentilla, voi myös useampia tai joitakin katkaisinelimiä samanaikaisesti yhdistää molempia kytkinosia toisiinsa. Ylikuormituksessa leikkaantuu pois syvennykseen 68 työnnetty katkaisinelimen 60 osa, jolloin leikkautunut osa poistetaan poistoaukon 59 kautta säteissuunnassa pois. Kytkinosan tangentiaalisessa suunnassa mitattu syvennyksen 68 leveys ja jousivoimat 67 valitaan niin, että katkaisinelin ainoastaan kierrosluvun laskiessa jälleen painuu syvennykseen 68 ja siten aikaansaa jälleen yhdistymisen kahden kytkinosan välillä. Katkaisinelimien 60 aksiaalisella järjestelyllä tulee kytkimen läpimitta pieneksi.

Kuviot 8 ja 9 esittävät toista suoritusmuotoa aukolle, joka on tarkoitettu katkaisinelimen pään vastaanottamiseen sekä aukon kanssa yhdessä toimivaa järjestelyä, jolla katkaisinelimen leikattu osa poistetaan ja jota edelleen voidaan käyttää kuvatuissa suoritusmuodoissa. Kuvion 7 mukaisen kytkimen laipalle 62 on uppokantapultilla 71, mutterilla 72 ja jousirenkaalla 73 kiinnitetty kiekko tai levy 70 upotetusta, 10 64844 joka levy voi kiertyä pultin 71 ympäri ja siten kiinnittyä useisiin asentoihin. Pitkin levyn 70 ympärystä on neljä poikkileikkaukseltaan ympyrän osan muotoista syvennystä 74. Levyn 70 läpimitan ja syvennysten 74 suuruuden mukaan voi olla myös useampia syvennyksiä. Kuten kuviosta 8 ilmenee, muodostaa syvennys 74 jatkon pitkittäiselle, kana-vamaiselle poistoaukolle 75, joka ulottuu taaksepäin ja ulos levystä 70 kytkimen pyörimissuunnassa B. Katkaisinelin 60 ulottuu silloin poistoaukkoon 75 ja siihen kuuluvaan syvennykseen (kuvio 8). Poisto-aukon 75 pitkittäin kulkeva keskilinja muodostaa ulospäin avautuvan kulman, edullisimmin 50° suuruisen, laipan 62 säteettäistasoa vastaan, joka käsittää asianmukaisen syvennyksen keskilinjan. Levyä 70 voidaan kiertää pultin 71 ympäri niin, että toinen syvennyksistä muodostaa poistoaukon 75 jatkeen. Kun sitten esimerkiksi yksi syvennyksistä 74 on vahingoittunut, tarvitsee levyä 70 ainoastaan kiertää uuteen asentoon. Poistoaukon 75 mainitulla sijoittamisella poistetaan katkaisu-elimen 60 leikattu osa vaivattomasti poistoaukon 75 kautta.

Kuvioiden 10 - 12 mukaisessa suoritusmuodossa on kytkinosat 76 ja 77 muodostettu oleellisesti samalla tavalla kuin kytkinosat 59 ja 61 kuviossa 7. Kytkinosan 77 pinnassa kytkinosasta 76 poispäin olevalla puolella on aksiaalisesti suunnattu pidike 78, jonka ääriviiva kytkimen akselisuunnassa yhtyy osaan kytkinosan 77 ääriviivaa (kuvio 11). Pidike 78 ulottuu noin 80° alueelle ja siinä on molemmissa päissä kytkinosaan 77 nähden sisäänpäin säteettäissuunnassa suunnatut tuki-osat 80. Tukiosien 80 ja pidikkeen 78 välillä on kiinnitin 81, johon on kiinnitetty useampia nastamaisia katkaisinelimiä 60, jolloin katkaisinelin kukin jousellaan 67 puristuu kytkinosaa 76 vasten. Kiinnit-timessä 81 on edullisesti lukuisia katkaisinelimiä, esitetyssä suoritusmuodossa viisi, jotka on järjestetty vierekkäin. Kasetiksi muodostettu kiinnitin 81 kiinnittyy pidäkkeelle 78 pikalukitsimella 82. Pikalukitsimessa 82 on hakaneulajousi 83, joka puristaa akselin 84 ympäri kääntyvää pikalukitsinta 82 kytkinosaa 76 vasten. Kytkinosaa 77 vasten käännettyyn kiinnittimen 81 osaan kuuluu sisäseinästä työntyvä kohoutuma 85, joka ympäröi katkaisinelintä 60 vähäisin välyksin. Kohoutuma 85 toimii vastimena katkaisinelimen laipalle 60A. Paino-jousen laipasta 60A poispäin oleva osa nojaa rengasta 86 vastaan, joka on varmistettu kiinnittimeen 81 poikittaispultilla 87. Juuri kuten edellä kuvatuissakin suoritusmuodoissa, on jokainen katkaisinelin vähäisin välyksin kytkinosan 77 aukossa 88. Yksi katkaisinelimistä 60 ulottuu kytkinosan 76 syvennykseen 68, joka on yhdistetty poisto-aukon 69 kanssa. Kytkimen tasapainottamiseksi voi toinen kiinnitin 64844 olla järjestettynä kytkinosalle 77, vastakkaiselle puolelle kuin kiinnitin 81. Reiässä 89 voi myös olla tasapainotuspainoja rei'issä 89 kytkimen tasapainottamiseksi. Kuvioiden 10, 12 mukainen kytkin toimii oleellisesti samalla tavalla kuin aikaisemmin kuvattujen suoritusmuotojen mukaiset kytkimet. Kiinnittimeen järjestetyt katkaisin-elimet 60 voidaan vaihtaa nopeasti ja yksinkertaisesti. Jos katkai-sinelinten laipat 60A puuttuvat, voi itse kiinnitin 81 toimia paine-elementtinä. Siinä tapauksessa katkaisinelin viedään aukkoihin 88 ja kiinnitin 81 työnnetään katkaisinelimelle ja varmistetaan pikalu-kitsime11a 82.

Kuvioiden 13 - 17 mukainen kytkin on pääasiassa muodostettu keskiakse-liin 90 nähden symmetrisesti kuuluvasta symmetriatasosta. Kytkimessä on yksikkönä kuvion 1 mukainen akselitappi 26 ja se on yhdistetty haarukkavarsilla 91 kardaaniniveleen 23. Kytkimessä on haarukkavar-sien 91 kanssa yhdistetty kytkinosa 92 ja käyttöakselin 18 kanssa yhdistetty kytkinosa 93, jossa on napa 94. Navassa on säteettäissuun-tainen aukko 95 kulalle 96, joka tarttuu rengasuran 97 välityksellä käyttöakselin 18 kehälle ja on varmistettu säteissuunnassa pultilla 96A. Navan 94 kanssa on yhdistetty säteettäisesti ulossuuntautuva laippa 98. Kytkinosassa 92 on oleellisesti samankeskisestä navan 94 kanssa kulkeva pidäke 99, joka on laakeroitu navalle 94 neulalaakerilla 100 ja varmistettu aksiaalisuunnassa kardaaninivelelle 23 levyllä 101 ja varmistusrenkaalla 102. Haarukkavarret 91, pidike 99 ja pyöreä, ainakin osaksi laippaa 98 vasten nojaava rengas 104 on yhdistetty keskenään neljällä kierteispultilla 103. Renkaalle 104 on kiinnitetty kiekkomainen levy 105, jonka kulma 106 on suorakulmaisesti taivutettu kardaaninivelen 23 suuntaan. Toinen kiekkomainen levy 107 on kiinnitetty pulteilla 103, jonka levyn reuna 108 on suorakulmaisesta taivutettu kohti kytkinosaa 93. Taivutetuilla kulmilla 106 ja 108 keskitetään kaksi kiinnitintä 109 ja kiinnitetään ne kytkimelle. Kiinnittimet 109, jotka kukin muodostavat kotelon useammalle nastamaiselle katkaisinelimelle 110, ovat kardaaniakselin 23 puoleisella reunallaan 111 kiinnitetyt levyn 107 taivutetun reunan 108 alle. Katkaisinelimet 110 on kuormitettu laipan 98 suuntaan kukin omalla painejousellaan 112. Kiinnittimien 109 sisällä ohjataan katkaisinelimiä 110 heloissa 113. Katkaisinelimet ulottuvat vähäisellä välyksellä renkaan 104 ja levyn 105 aukkoihin. Kuten kuviosta 13 ilmenee, on painejousen 112 katkaisineIintä vasten nojaavassa osassa useampia pieniläpimittaisempia kierroksia kuin muussa osassa jousta. Katkaisinelimet 1.10 yhdistävät 12 64844 molemmat kytkinosat 92 ja 93 kiertymättömästi toisiinsa ja katkaisin-elimet sekä niiden jouset ovat yhdessä suunnilleen yhtä pitkiä kuin käyttöakselin 18 liitososa.

Laipassa 98 on aukko 114, jossa on oleellisesti säteettäinen rako 115 (kuvio 16). Aukon 114 tangentiaalinen leveys riippuu katkaisinelimen 110 läpimitasta ollen noin lO - 20 mm. Sen tosiseikan huomioonottaen, että molemmat kytkinosat kierrosluvun vähentyessä jälleen yhdistyvät toisiinsa, on tässä suoritusmuodossa etäisyys aukon 114 katkaisinelimen 110 ja vastakkaisen aukon 114 seinämän välillä noin 50 - 70 % katkaisinelimen läpimitasta, jota katkaisinelintä akselisuunassa tukee pohja 116. Laipassa 98 on reiän 114 vieressä oleellisesti pyöreä levy 117, joka samoinkuin rengas 104 on tehty karkaistusta materiaalista ja jonka läpimitta on noin 20 - 30 mm. Levyn kehällä on kolme syvennystä 118 ja se on jousinastalla 119 kiinnitetty kytkinosaan 93. Katkaisu-elin voidaan kuviossa 17 esitetyllä tavalla varmistaa tukeen 109 varmis-tusnastalla 120. Kiinnittimen 109 asentamiseksi vedetään varmistinnasta pois kiinnittimestä. Sen jälkeen puristetaan katkaisinelin 110 jousen 112 vaikutuksen alaisena keskitinlaitteena toimivan levyn 105 reikien läpi ja läpi renkaan 104 rei'istä. Kiinnitin voidaan pikalukitsimena toimivilla taivutetuilla reunoilla 106, 108 asentaa helposti ja nopeasti. Helat 113 ohjaavat katkaisinelintä ja estävät sen heilumisen, ylikuormituksen alla irtileikattuna katkaisinelimen osa vedetään pois raon 115 kautta. Koska aukko 114, kuten aikaisemmin kuvatuissa suoritusmuodoissa, on kriittisesti mitoitettu tangfentiaalisuunnassa, voidaan leikattu katkaisinelin 110 saattaa takaisin aukkoon 114 vasta, kun voiman ulosottoakselin 20 kierrosluku on vähentynyt. Juuri, kuten kuvioiden 8 ja 9 suoritusmuodoissakin, voi levyä 117 kiertää aukon 114 kanssa yhdessä toimivan syvennyksen 118 vahingoittuessa ja siten saattaa toinen syvennys katkaisinelimen alueelle. Sopivalla katkaisin-elimen 110 ja renkaan 114 sekä levyjen 105 reikien mitoituksella voidaan siirtää suurempia tai pienempiä vääntömomentteja. Kiinnitintä 109 voidaan kuten myös kiinnitintä 81 kuviossa 12, myös itseään käyttää katkaisinelimen paine-elementtinä.

Kuvion 18 mukainen kiinnitin 121 voi yläpäästään olla suljettu lukolla 122 ja muodostua edullisesti muovista. Lukossa 122 on syvennys painejousen 123 toista päätä varten, joka toisella päällään ulottuu paine-nastan 124 sokkoporaukseen, jonka nastan avulla katkaisinelintä Ilo painetaan ajoasentoonsa. Painenastan 124 läpimitta on suurempi pääosassa 125, joka nojaa kiinnittimen 121 sisäseinämään. Painenasta 124 64844 voi myös olla muovinen. Kiinnite 121 on huokea valmistaa ja takaa häiriöttömän ja varman kytkimen toiminnan.

Kuvioiden 19 - 22 mukaisessa suoritusmuodossa kytkinosa 93 on muodostettu samoinkuin kuvion 13 mukainen kytkinosa. Kytkinosa on nastamai-sella katkaisinelimellä HO kiertymättömästi kiinnitetty kytkinosaan 126. Kytkinosa 126 on usealla kierteispultilla 127 kiinnitetty oleellisesti pyöreään asennusosaan 128, jolle haarukkavarret 91 on asennettu. Asennusosassa 128 on pidäke 129, joka toimii kuten pidike 99 ja on sijoitettu asennusosan 128 ja renkaan 104 väliin. Pidäkkeessä 129 on kaksi suhteessa kytkimen keskiakseliin 130 vastakkaista leikkausta 131 katkaisuelinten kiinnittimien vastaanottamiseksi. Kummassakin leikkauksessa on edullisesti viisi sylinterimäistä kiinnitintä 132, joille kullekin on katkaisuelin 110. Jokainen kiinnitin 132 on muodostettu muoviholkista. Kiinnittimet ulottuvat asennusosan 128 ja renkaan 104 väliin. Renkaan 104 luona oleva kiinnittimen 132 päätyosa on muodoltaan kartiomaisesti paksuneva, ulospäin kapeneva sisäseinämäosa 133, joka muodostaa katkaisinelimen HO ohjaimen ja vasteen painekap-paleen 134 laajemmalle osalle, joka oleellisesti vastaa painenastaa 124. Kiinnitin on katkaisinelimestä poispäin olevasta päästään suljettu, kuten kuvion 18 mukainen kiinnitin 121. Peite 135 on kiinnitetty kiinnittimeen kiristinnastalla.

Kiinnittimet 132 on varmistettu leikkauksiin 131 lukitsimella 136, joka on sama-akselinen akselin 130 kanssa ja jonka akselisuuntaiset reunat 137 (kuvio 20) on taivutettu suunnilleen säteettäisesti ulospäin. Reunat 137 pidätellään paikoillaan jousilla 138, jotka on kierretty muutamaan kertaan keskeltä ja on kiinnitetty kierrepulteilla ja puristavat lukitsinta 136 akselin 130 suunnassa. Lukitsimen akselisuuntaisen liikkumisen estämiseksi suhteessa jousiin 138 on kussakin reunassa 137 profiloinnit 139, jotka akselisuunnassa ovat reunoja pidättelevien jousten osien alueella. Katkaisuelin 110 ulottuu aukkoon 114, joka pyörismissuunnassa B rajoittuu levyyn 70 kuvioissa 8 ja 9 (kuvio 21). Aukon 114 vastapäätä levyä olevalla puolella on levymäinen täyttökappale 140, joka on asennettu kytkinosaan 93 kierre-pultilla ja mutterilla. Aukon 114 leveys on kuviossa 21 ilmoitettu 141. Asiaankuuluvalta aukon 114 sivulta kierrepultin keskiakselille ja levyn 70 täytekappaleen 140 toiseen päähän mitattuja etäisyyksiä merkitään kuviossa 21 merkinnöillä 141a ja 141b. Alla olevassa taulukossa annetaan mitat 141a ja 141b katkaisinelimen eri läpimitoista riippuen.

14 64844

Katkaisinelimen läpimitta Mitta 141a Mitta 141b 7 mm 20,0 mm 28,0 mm 8 mm 18,5 mm 26,5 mm 10 mm 15,5 mm 23,5 mm

Kuvioiden 19 - 22 mukainen kytkin toimii oleellisesti samoinkuin aikaisemminkin kuvatut suoritusmuodot. Kiinnittimet 132 voidaan nopeasti ja helposti asentaa kytkimeen lukitsimien 136 ja jousien 138 2 avulla. Tässä suoritusmuodossa vodaan faktori T kaavasta S = 1/2A F , mikä oleellisesti määrittelee katkaisinelimen läpimitan ja aukon 114 tangentiaalisesti mitatun leveyden 141, pitää vakiona katkaisinelimen eri läpimitoilla, koska tarvitsee vaihtaa ainoastaan täytekappale 140 eri vahvuisille katkaisinelimille.

Kuvioiden 23 ja 24 mukaisessa suoritusmuodossa on nastamainen, oleellisesti katkaisinelintä 110 vastaava katkaisinelin 142 koko tai lähes koko pituudeltaan samansuuntainen sen akselin suuntaisen uran 143 kanssa, johon tarttuu vastaava nokka 144, jolloin nokka 144 on katkaisinelimen ohjaimessa, esimerkiksi helassa 113, keskityslevyssä 105 tai renkaassa 104 kuviosta 13. Nokka 144 estää katkaisinelimen kiertyraisen suhteessa muuhun kytkinosaan.

Kuvioiden 25 ja 26 mukainen suoritusmuoto muodostaa, kuten kuvion 13 mukainenkin suoritusmalli, kardaaniakselin 19 päätytapin 26. Toinen kytkinosa 145 on yhdistetty haarukkavarsien 146 kanssa ja toinen kytkinosa 147 on, kuten kuvion 13 mukaisessakin suoritusmuodossa, yhdistetty käyttöakseliin 18. Kytkinosa 147 on navan 148 kanssa veto-akselilla 18 ja siinä on säteettäisesti ulossuuntautunut laippa 150. Napa 148 ulottuu akselisuunnassa laipan 150 molemmille puolille. Kyt-kinosasta 145 poiskäännetyllä laipan 150 puolella on painelaite esimerkiksi lehtispiraalijousen 151 muodossa, jossa jousessa on esimerkiksi viisi kierrettä navalla 148. Lehtispiraalijousen 151 paksuuden ja leveyden suhde on vähintään 1:10. Jousen 151 sisin kierros on kiinnitetty napaan, kun taas uloin kierros on kiinnitetty jousta 151 ympäröivään suojakoppaan 152 niitti- tai pulttikiinnityksellä. Suoja-koppa on pitkin kytkimen kehää asennettu sylinterimäiselle renkaalle 154 kierrepultei11a 153, jonka renkaan ulkopuolella on hampaat 155. Renkaan 154 sisäseinämällä on ainakin yksi rajoittava jousi 156 kiinnitettynä (kuvio 26). Edullisesti jousia on kolme. Jouset ulottuvat kytkimen pyörimissuunnassa B eteenpäin renkaasta 154 ja toimivat 64844 yhdessä rajoitinolkarummun 157 kanssa, jonka kehällä on kytkimen keskiakselista 149 nähtynä sahamaisia rajoitinnokkia, joihin rajoitin-jouset 156 tarttuvat ja estävät renkaan 154 kiertymisen suunnassa B suhteessa rajoitinolkarumpuun 157. Kierrejousi 151, rengas 154 ja rajoitinolkarumpu 157 yhdessä muodostavat katkaisinelimen 158 jälki-säätölaitteen, joka elin on muodostettu teräsnauhaksi 159. Rajoitin-olkarummun 157 ja teräsnauhan 159 aksiaalinen leveys vastaavat renkaan 154 aksiaalista leveyttä. Teräsnauha 159 voi olla kiedottu rajoitin-olkarummulle noin kymmeneen kierrokseen. Teräsnauha on edullisesti noin 1 mm:n vahvuista ja sen leveys on 4-7 cm, esitetyssä suoritusmuodossa noin 6 cm. Teräsnauhan 159 toinen päätyosa 160 on vasten rajoitinolka-rummun 158 sahamaista sisäseinää. Rajoitinolkarummusta 157 poispäin oleva teräsnauhan 159 päätyosa 163 on taivutettu akselin 149 suuntaan (kuvio 26) ja sitä ohjataan kahden laakeripukin 161 ja 162 välissä, jotka on pulteilla kiinnitetty laippaan 150. Pukkien 161 ja 162 väliin muodostettu, edullisimmin noin 2 cm:n mittainen rako 164 ohjaa päätyosaa 163 niin, että se ainakin paikallisesti on voimakkaammin koukistettuna kuin teräsnauhan 159 loppuosa. Loppuosa 163 ulottuu sylinterimäisen pidikkeen 166 syvennykseen 165, joka samalla tavoin kuin kuvion 13 mukainen pidike on akselisuunnassa varmistettu navan 148 suhteen. Pidike 166 on kiertyvästi laakeroitu navalle 148 neula-laakerilla 167 ja se on pulteilla kiinnitetty haarukkavarsiin 146. Pidikkeen 166 aksiaalinen leveys, joka pidike muodostaa kytkinosan 145 pääosan, vastaa oleellisesti katkaisinelimen 158 aksiaalista leveyttä. Katkaisinelimen 158 ja pidikkeen 166 välisessä tilassa voidaan ottaa vastaan katkaisuelimen murtuneet osat. Syvennys 165 on kardaaniakselin 19 pyörimissuunnassa B etureunastaan rajoitettu levyllä 168. Pyörimissuunnassa B taaempi, vinosti suuntautunut sivu on raon 164 pidennyksessä ja toimii tukipintana päätyosalle 160. Juuri kuten aikaisemminkin kuvatuisssa suoritusmuodoissa ja erityisesti kuvion 21 mukaisessa suoritusmuodossa voidaan syvennyksen 165 tangentiaalista leveyttä muunnella käyttämällä erilaiset tangentiaaliset mitat omaavia levyjä 168. Kuvatussa suoritusmuodossa nousee syvennyksen 165 tangentiaalisesti mitatttu leveys noin kolminkertaiseksi teräsnauhan 159 paksuuteen nähden. Katkaisinelin 158 toimitetaan kuvatussa muodossa ja tarvitsee siksi ilman kardaaniakselin irroittamista vain työntää kytkimeen. Päätyosa 163 viedään rakoon 164 samalla, kun toinen pää 160 joutuu kosketuksiin rajoitinolkarummun 167 yhden sisäpuolisen rajoitinnokan kanssa. Sen jälkeen jännitetään suojakopan 152 alle sijoitettu kierrejousi 151 kiertämällä rengasta 154 vasten pyörimissuuntaa B. Rajoitinjouset 16 64844 156 estävät rengasta 154 irroitettaessa tämän renkaan ei-toivotun takaisinkiertymisen. Kun kierrejousi 151 on aivan kireällä, se puristaa teräsnauhaa 159 vasten pidikettä 166. Molempien kytkinosien keskinäisellä kiertämisellä puristetaan teräsnauhan päätyosa 163 syvennykseen 165 niin, että molemmat kytkinosat ovat kiertymättömästi yhdistetyt toisiinsa katkaisinelimellä 158. Teräsnauhalla 159 voidaan siirtää aina 100 hv:n tehoja voiman ulosottoakselin kierrosluvun ollessa noin 540 rpm. Ylikuormituksen saattuessa leikkaantuu samoinkuin aikaisemmissakin suoritusmuodoissa syvennyksessä 165 oleva teräs-nauhan 159 osa poikki. Syvennyksen 165 tangentiaalinen leveys on niin suuri, että molempien kytkinosien yhteenkytkentä katkaisinelimen avulla voi tapahtua vasta vetoakselin kierroslukua tarkoituksellieesti vähentämällä. Suuren pituutensa ansiota voidaan teräsnauhaa käyttää noin tuhannessa ylikuormitustapauksessa. Kierrejousen 151, renkaan 154 ja rajoitinolkarummun 157 muodostama jälkisäätölaite on edullisesti niin tehty, että se kierrettäessä työntää teräsnauhan syvennykseen 165. Kierrejousi voi edullisesti olla myös niin muodostettu, että se kiristetään niissä huolloissa ja tarkastuksissa, joita suoritetaan tietyin välein. Kulloinkin siirrettävän vääntömomentin mukaan voidaan käyttää eri vahvuisia teräsnauhoja, jolloin laakeripukit 161 ja 162 sekä vastaavasti syvennys 165 voivat olla vastaavalla etäisyydellä toisistaan eli niillä voi olla vastaava tangentiaalinen etäisyys. Nauha 159 voi mahdollisesti muodostua jousiteräksestä niin, että kierrejousta 151 ei enää tarvita. Lopuksi voi kytkimessä olla laskurilaite ilmoittamaan ylikuormitusten lukumäärän. Teräsnauhan sijasta voidaan kuvioiden 25 ja 26 mukaisissa kytkimissä käyttää myös muuta taitettua materiaalia, esimerkiksi sellaista, jota käytetään nastamaisisa katkaisuelimissä.

Kuvioiden 27 ja 28 mukaisen suoritusmuodon jälkisäätölaite vastaa pääasialliesti edellä selitettyä. Rajoitinjouset 156 toimivat yhdessä rummun 169 kanssa, joka vuorostaan toimii yhdessä suuren määrän säteettäin suunnattuja, renkaalle 171 laakeroituja nastamaisia kat-kaisinelimiä 170 kanssa. Rengas 171 on sovitenastalla asennettu laipalle 150. Katkaisuelimet 170 on vähäisellä puristussovitteella laakeroitu kovasta materiaalista tehtyihin heloihin 172, jotka on puristettu renkaaseen 171. Rengas 171 ympäröi edelleen rengasta 173, joka muodostaa osan kytkimen toisesta kytkinosasta ja jossa on sä-teettäisaukko 174 katkaisuelimen vastaanottamiseksi. Aukon 174 tan-gentiaalisella leveydellä on juuri samoin kuin aikaisemmin kuvatuissa suoritusmuodoissa, kriittinen arvo. Rengas 173 on kahdella pultilla 17 64844 175 kiinnitetty viereiseen kytkinosaansa. Katkaisinelin 170 nojaa pyöristetyillä päillään vasten rummun 169 sisäseinämää. Rummun sisä-seinämässä on ensimmäinen seinämäleikkaus 176, jota vasten nojaavat ne katkaisinelimet, jotka eivät ole käyttöasennossa. Seinämäleikkaus 176 muuttuu pyörimissuuntaan B kohoavaksi ohjainpinnaksi 177 seuraa-vassa seinämäleikkauksessa 178. Ohjainpinta 177 muodostaa noin 20 - 50° kulman, edullisesti 30° ohjainpinnan ja ensimmäisen seinämä-leikkauksen 176 ylimenon kautta kulkevat tangentiaalipinnan kanssa. Toinen seinämäleikkaus 178 sijaitsee lähempänä kytkimen keskusakselia 149 kuin ensimmäinen seinämäleikkaus 176. Kuten kuviosta 28 ilmenee, aikaansaa ohjainpinta 177 jousen 151 voimasta paineen nastamaiselle katkaisuelimelle 179, joka vielä ei ole käyttöasennossa. Toisella sei-nämäleikkauksella 178 on ohjainpinnassa 177 kiinni katkaisuelin 180, joka on käyttöasennossa ja joka seinämäleikkauksen 178 ja akselin 149 pienemmän etäisyyden vuoksi ulottuu aukkoon 174 ja siten liittää molemmat kytkimenosat toisiinsa liikkumattomasti. Katkaisuelimen 180 jälkeen kiertosuunnassa B on jo leikkautunut katkojaeIin 131, joka on seinämäleikkauksen 178 ja molempien renkaiden 171 ja 173 rajapinnan välissä. Toinen seinämäleikkaus 178 on sama-akselinen akselin 149 kanssa ja ulottuu ohjainpinnasta 177 kiertosuuntaa B vastaan yli 170° matkan. Toinen seinämäleikkaus 178 loppuu nokkaan 182, jossa on vastapäinen, kiertosuuntaan B vinosti kohoava pinta, joka vastaa ohjainpintaa 177. Nokan 182 vinopinta muuttuu rummun 169 ympäryssuunnassa suhteellisen lyhyeksi vastepinnaksi 183, joka voi tarkasti tukea katkaisuelintä 170. Vastakkainen pyörimissuunta B päättyy ensimmäisen seinämäleikkauksen 169 tukipintaan 183.

Esitetyssä suoritusmuodossa kytkimessä on 11. katkaisuelintä 170, jotka on jaettu renkaalle 171 koko alueelle tai keskimäärin noin 160° alueelle. Leikatun katkaisuelimen 181 tulee pyörimissuunnassa B sijaita ohjainpinnan 177 edessä. Muutamia katkaisuelimiä on silloin alueella ensimmäisen seinämäleikkauksen 176 ja molempien renkaiden 171 ja 173 rajapinnan välissä. Kun jousi 151 on kiristetty yllä kuvatulla tavoin, se kohdistaa ohjainpinnan 177 välityksellä säteettäissuunnassa painetta katkaisuelimiä vastaan. Kiertämällä molempia kytkinosia keskenään tunkeutuu katkaisuelin 181 aukkoon 174 niin, että molemmat kyt-kinosat liittyvät kiertymättömästi keskenään. Samanaikaisesti kiertyy rumpu 169 B:n suuntaan, kunnes ohjainpinta 177 on tullut seuraavan katkaisuelimen luo. Sen jälkeen kytkin on käyttövalmis. Ylikuormalla leikkaantuu aukkoon 174 työntynyt katkaisuelimen 181 osa niin, että koneen kanssa kytketty kytkimen osa seisahtuu. Aivan kuten edellä 18 64844 kuvatuissakin suoritusmuodoissa, voidaan seuraava katkaisuelin 180 aukon 174 erityisen tangentiaalisen leveyden vuoksi työntää siihen vain määrätyllä, pienemmällä voiman ulosottoakselin kierrosluvulla. Tämän tarkoituksen vuoksi täytyy rumpua 169 kiertää vähän pyörimissuunnassa B, jolloin katkaisuelin 180 lisääntyvän ohjainpinnan 177 vaikutuksesta työntyy aukkoon 174. Rumpu 169 saa nyt kuviossa 28 esitetyn asennon, jolloin ohjainpinta 177 on katkaisuelintä 179 vasten. Täten voidaan rumpua 169 kiertämällä ohjata katkaisuelimiä käyttö-asentoonsa. Kun joitakin katkaisuelimiä on leikkaantunut poikki, nojaa katkaisuelin 18 nokkaa 182 vasten, jolla se uudelleen työnnetään aukkoon 174. Nokalla 182 voidaan siis joukko katkaisuelimiä peräkkäin työntää toistamiseen aukkoon 174 yhdistämään kytkinosat kier-tymättömästi keskenään. Edelleen voi olla olemassa nokkia, joiden etäisyys aukosta 174 on yhä pienempi niin, että yhä lyhyemmäksi leikkautuneita katkaisuelimiä voidaan käyttää useammin. Kytkimen rakenne on kompakti ja sillä voidaan välittää hyvin suuria vääntömo-menttej a.

Kuvioiden 29 ja 30 mukaisssa suoritusmuodossa on rengas 184, joka on pultilla asennettu sisärenkaalle 185 ja jonka sisäpuolella on rajoitin-jouset 186, jotka toimivat yhdessä rummun 187 ulkopuolisten hampaiden kanssa. Rummun 187 vieressä on toinen rumpu 188, joka ei ole yhdistetty renkaaseen 184. Molemmat rummut 187 ja 188 toimivat yhdessä vastaavasti kuin rumpu 157 yllä esitetyssä suoritusmuodossa rengasmaisen kiinnitti-men 189 ja 190 kanssa, joihin on järjestetty useampia katkaisuelimiä. Ensimmäisessä rummussa 187 on kytkimen keskusakselin 149 kanssa samansuuntainen ura 19, johon nokka 192 tarttuu. Käytössä rumpu toimii yhdessä renkaan 184 ja kiinnittimen 189 kanssa samalla tavalla kuin edellisessä suoritusmuodossa. Kun muutamia katkaisuelimiä ensimmäisestä kiinnittimestä 189 on käytetty, tuodaan mukaan toinen kiinnitin 190 kosketuksella "mukaanottajan" 193 ja nokan 192 välisellä kosketuksella niin, että toisen kiinnittimen 190 katkaisuelimet jälkikäteen tulevat käyttöasentoonsa. Sellaisen kytkimen käyttöikä on pitkä, mitä voidaan lisätä äärimmilleen järjestämällä lisäkiinnittimiä katkaisu-elimille ilman, että katkaisuelimiä tarvitsee vaihtaa.

Kuvion 31 mukaisessa suoritusmuodossa liittyy sama-akselisesti keskus-akselin 149 kanssa järjestetty rengas 194 suojakoppaan 152, joka rengas laipan 150 vieressä on varustettu useammilla rajoitinjousi11a 195, 19 64844 jotka toimivat yhdessä rummun 196 ulkopuolisten jousten kanssa. Rummun 196 laipasta poispäin käännetyllä puolella on nokka 197, jossa on vinosti nouseva ohjainpinta 198, joka muodostaa terävän kulman, joka on edullisesti noin 30° kohtisuoraan keskiakselia 149 vasten suunnattua tasoa vasten. Rumpu 196 toimii yhdessä nokan 197 välityksellä rengasmaisen kiinnittimen 199 kanssa, johon on järjestetty samansuuntaisesti keskusakselin 149 kanssa suunnattuja nastamaisia katkaisuelimiä 200. Toisessa kytkinosassa on kohtisuoraan akselia 149 vasten suunnattu levy 201, joka on yhdistetty haarukkavarsiin 146. Kuvion 31 mukainen kytkin toimii oleellisesti samalla tavoin kuin kuvioiden 27- 29 mukainen kytkin, kuitenkin katkaisuelimet 200 on järjestetty aksiaalisesti. Nokan 197 välityksellä työnnetään katkaisu-elimet perättäin käyttöasentoon, jossa ne yhdistävät molemmat kytkin-osat kiertymättömästi keskenään. Siten vaaditaan vain yksi nokka. Sopivasti katkaisuelimet on sijoitettu kytkimen kehälle niin, että voidaan välittää hyvin suuri vääntömomentti.

Kuvatut kytkimen suoritusmuodot voidaan edullisesti asentaa vauhtipyörään. Vauhtipyörän suuren läpimitan ansiosta voidaan nastamaiseet katkaisuelimet järjestää aivan vauhtipyörän kehän sisäpuolelle, jolloin katkaisuelimet voivat vieläpä toimia itse vauhtipyöränäkin.

Molempien kytkimen osien asemaa suhteessa käyttäviin ja käytettyihin akseleihin voidaan myös muuttaa toisinpäin, kuten aikaisemmissa suoritusmuodoissa.

Claims (5)

20 64844

1. Työntöpuitti tyyppinen varmuus laite, jossa on kaksi keskenään kierrettävää osaa (28, 40; 49, 52; 59, 61), joista toisessa (28; 52; 61) on ainakin yksi osat keskenään lukitsevaan asentoonsa kohti jousen (35; 53; 67) kuormittama, erityisesti moninkertaisesti työnnettävä työntöpultti (33; 50; 60) on työntyvästi ohjattu, joka työntöpultti sulkuasennossaan tarttuu osien (28, 40; 49, 52; 59, 61) keskiakselin (29A; 49A; 64) kanssa ainakin osittain samankeskeisesti ohjatun radan taakse toisessa osassa (40, 49, 59) ja on aksiaalisesti tuettu sen työntymismatkaa rajoittavaa vastetta (42; 56; 68. vastaan, jolloin työntöpultti (33; 50; 60) osien (28, 40; 49, 52; 59, 61) keskinäisten kiertymisten yhteydessä tapahtuvan murtumisen jälkeen kulkee ohjausrada1la ja tästä vapautusasennosta on automaattisesti kytkettävissä toiseen lukitusasentoon, tunnet tu siitä, että laite on muodostettu akselikytkimeksi (27), jossa on kaksi samankes-keistä ja aksiaalisesti keskenään siirtymätöntä, rengasmuo-toista kytkinpuoliskoa (28, 40; 49, 52; 59, 61), että ohjaus-rata on muodostettu keskiakselin (29A, 49A; 64) yli 360° ympäröiväksi ympyrärengaspinnaksi, ja että ohjausradan ympyrän suunnassa mitatun työntöpulttiin (33; 50; 60) kuuluvan lukitusaukon (43; 54; 68) leveys on siten sovitettu jousen (35; 53; 67) voimaan ja työntöpultin massaan, että työntöpultti on kytkettävissä uuteen lukitusasemaan vasta alitettuaan edeltäpäin määrätyn rajakiertoluvun.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet*· t u siitä, että työntöpultti (33; 50; 60) yhdessä jousen (35; 53; 67) kanssa on vaihdettavasti järjestetty hylsyyn (32; 58; 65), joka on kiinteästi liitetty toiseen kytkinpuo-1 iskoon (28; 49; 61).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että useita Lyöntopu1tteja (50; 60) on tasaisesti jakautuneena akselikytkimen kehän ympärille. 2i 6 4 8 4 4

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lukitusaukkoon (54; 68) liittyy työntöpultin (50; 60) eteenpäin työnnettyä osaa varten tarkoitettu poisto (57; 69), joka päättyy lukitusaukolla varustetun kytkinpuoliskon (52; 59) vapaaseen päätypintaan.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että työntöpultti (60) ulottuu yhdensuuntaisesti akselikytkimen keskiakselin (64) kanssa.