FI64745C - Foerfarande foer framstaellning av vid avloppsvattenrening anvaend kalkmjoelk - Google Patents

Description

«ΰΞ^ΤΙ Tri «,ν KUULUTUSJULKAISU , . . _ LJ 0 ) utlAggningsskrift 64745 C (45) r.-.t.·. -.ui c: y Ö n n v.: ' 7 13 01 1924 <5,)K..llvaV B" °1 D 21/011 C 02 I' 1/¾ // C 04 B 1/08 SUOMI—FINLAND pi) 772135 (22) H»k#ml*pWv» — Anteknlnswtag 07.07.77 * * (23) AHtupiM —Gllti*h*t*d«j 07.07.77 (41) Tullut Julkltcfcil — Bllvlt ofTwrtllg 13.01.78 _ * . (44) Nihtlvtktlpmon |« kuuLlulkaltun pvm. — jn qq on

Patent-och registerstyreisen ' Amekan uttagd och uti.skrtft«n pubikurwf * ? J

(32)(33)(31) Pyydetty etuolkau» —6«(ar<t priorltat IP. () ( . ((,

Ruotsi-Sverige(SE) 7607957~3 (71)(72) Stig Arvid Henrikson, Grönviksvägen 103, S-l6l to Bromma, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Oy Heinänen Ab (5^+) Menetelmä jäteveden puhdistuksen yhteydessä käytettävän kalkki- maidon valmistamiseksi - Förfarande för framställning av vid avloppsvattenrening använd kalkmjölk

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä jäteveden puhdistuksen yhteydessä käytettävän kalkkimaidon valmistamiseksi, jossa menetelmässä kalkkia syötetään kalkin liuottajaan, jossa muodostuu ka 1kki1ietettä, ja jossa menetelmässä kalkkiliete johdetaan edelleen varsinaiseen kalkkimaidon valmistuslaitteeseen, jossa kalkkiliete nousee alhaalta ylöspäin kaltevien lamellien välitse ja jonka yläosasta valmis keikkimaito poistetaan olennaisesti homogeenisena liuoksena lisättäväksi jäteveteen.

Kalkkimaidon valmistuksessa on tunnettua käyttää valmistuslaitet-ta, joka käsittää kaltevia lamelleja, joiden läpi kalkkiliete vir- 64745 taa. Tällainen laite on esitetty esim. SE-patenttijulkaisussa 330 152.

Keksinnön tarkoituksena on muodostaa mainitun laitteen käyttöön perustuva entistä tehokkaampi kalkkimaidon valmistusmenetelmä. Tunnusomaista keksinnön mukaiselle menetelmälle on se, että kalk-kaimaidon valmistuslaitteessa aikaansaadaan mainittujen kaltevien lamellien alaosaan 1ietevyöhyke, jossa lamellien pintakuormitus on noin 2,5 m /m /h ja jossa ylöspäin nouseva kalkkiliete suodatetaan, sekä lamellien yläosaan, selkeytysvyöhyke, jossa lamellien 3 2 pintakuormitus on noin 1,25 m /m /h ja jossa hienommat hiukkaset erotetaan, ja että ainakin osan kaltevien lamellien kohdalta poistuvasta kalkkilietteestä, joka laskeutuu kalkkimaidon valmistus-laitteen pohjalle, palautetaan takaisin kalkin liuottajaan. Keksinnön avulla saavutetaan suuri puhdistusteho mahdollisimman pienellä kalkinkulutuksella ja samalla vältetään täyttämiseen ja höytälöimiseen liittyviä ongelmia samoin kuin muita puhdistuslaitoksessa esiintyviä käyttöongelmia.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa on esitetty eräs jätevedenpuhdistuslaitoksen suoritusmuoto, jossa keksintö on sovellettavissa.

Kuviossa 1 on esitetty kaavamaisesti koko puhdistuslaitos, joka käsittää laitteet kalkin annostelemiseksi jäteveteen.

Kuviossa 2 on esitetty yksityiskohtaisemmin ja suuremmassa mittakaavassa leikkaus kalkki nreidon valmistuslaitteistosta.

Kuviossa 3 on esitetty sama laitteisto ylhäältä päin katsottuna.

Kuvion 1 mukaiseen puhdistuslaitokseen kuuluu kuusi peräkkäin sijoitettua allasta 1-5, joiden kautta vuorotellen kulkee puhdistettava vesi. Altaaseen 1 kuuluu hiekkasuodatin ja koneellisesti puhdistettava välppä. Allas 2 on ilmastusallas, jossa on aktiivilietettä. Allas 3 on vä1ise1 keytysa1las. Altaaseen 4 johdetaan kalkki maito, joka on valmistettu viitenumerolla 7 merkityssä laitteistossa. Viitenumerolla 5 ori merkitty höy tä löi n t ial las ja viitenumerolla 6 vaahdo- 64745 tusallas, josta puhdistettu vesi poistuu lapuksi. Puhdistuslaitoksen konstruktio voi luonnollisesti vaihdella monin tavoin ilman, että sillä olisi mitään merkitystä esillä olevan keksinnön mukaiselle menete lrnä lie.

Laitteistoon 7 kuuluu kalkin liuottaja 6 ja kalkkimaidon valmistus-laite 9. Kalkin liuottajaan 8 kuuluu liuotussäiliö kuivan, sammutetun tai sammuttamattoman kalkin liuottamiseksi. Tässä säiliössä sekoittaa sekoitin 10 kalkin siihen johdettuun liuotusveteen. Liuotus-vetenä voidaan käyttää poistuvaa, puhdistettua jätevettä, jonka pH on 10-12, biologisesti puhdistettua jätevettä tai vesijohtovettä. Liuotusveden määrän tulee olla noin yksi litra vettä 1,7 g kohti kalkkia.

Liuotussäi liöstä 8 saa kalkkiliete poistua varsinaiseen kalkkinaidon valmistus laitteeseen 9, jossa se tulee putkea 11 myöten keskeisesti kartiomaisen tilaan 12, joka toimii kalkkilietetaskuna.

Kalkkiliete poistuu ylöspäin, jolloin se kulkee useiden lamellien 13 ja 14 välitse, minkä jälkeen se virtaa pois molemmille sivuille kourupöydän 15 päällitse kouruihin 16.

Lamellien 13 ja 14 pituudet vaihtelevat. Piirustuksessa esitetyssä tapauksessa on joka toinen lamelli 13 pitkä, kun taas niiden välissä olevat lamellit 14 ovat lyhyitä. Niinpä lamellien 13 pituus on 2 metriä ja ne on sijoitettu 15 cm:n välimatkan päähän toisistaan, kun taas lamellit 14 ovat vain 1 metrin pituisia ja ne on samoin järjestetty 15 cm:n välimatkan päähän toisistaan.

Se vyöhyke, johon kuuluvat ainoastaan pitkät lamellit 13, so. lamelli-paketin alempi puolisko, on siten mitoitettu, että tässä kohdassa aikaansaadaan paikallaan pysyvä lietevyöhyke. Lietevyöhyke aikaansaa ylöspäin siirtyvän kalkki lietteen suodatuksen. Lietevyöhykkeen yläpuolelle, jossa on kaksinkertainen määrä lamelleja 13 ja 14, syntyy selkeytysvyöhyke, jossa hienoimmat hiukkaset erottuvat kalkki-maidon noustessa ylöspäin.

Ylöspäin nousevassa virtauksessa oleva lietevyöhyke aikaansaadaan täten sillä tavoin, että lamellien 13 alaosien pintakuormitus 4 64745 on oleellisesti suurempi kuin lamellien 13 ja 14 pintakuormitus ylempänä selkeytysvyöhykkeen alueella. Lamellien 13 pintakuormitus lietevyöhykkeessä on käytännössä noin 2,5 m /m /tunnissa, kun taas lamellien 13 ja 14 pintakuormitus ylempänä selkeytysvyöhykkeessä on 3 2 noin 1,25 m /m /tunti. Pintakuormitukset lasketaan käyttämällä lähtökohtana lamellien projisoituja pintoja.

Liete, joka seuraa lamelleja ja keräytyy pöhjakartioon 12, on noin 10-15 kertaa tiheämpää kuin lietevesi lietevyöhykkeessä ja täyttää tilan, joka on noinkymmenesosa lamellien 13 välisestä tilasta. Osa pöhjakartioon 12 kerääntyneestä kalkki lietteestä pumpataan kalkin liuotussäiliöön 8 ja jäljelle jäävä kalkkiliete poistuu painovoiman vaikutuksesta johonkin puhdistuslaitokseen kuuluvista yksiköistä, jotka sijaitsevat ennen kalkki maidon lisäyskohtaa (esimerkiksi esi-käsittelylaitteeseen). Takaisin liuotussäiliöön 8 pumpatun kalkki-lietteen määrä saadaan käytännössä määritetyksi kussakin eri tapauksessa käytetyssä kalkissa olevan hiekan ja epäpuhtauksien pitoisuuksien perusteella. Viitenumerolla 17 on merkitty kalkkiliete- pumppu, joka putkea 18 myöten johtaa kalkin takaisin liuotussäiliöön 8 ja joka putkea 19 myöten palauttaa kalkin esikäsittelylaitokseen.

Kohdassa 20 tapahtuu kalkin annostelu ja kohdassa 21 tapahtuu kalkki-rnaitoliuoksen annostelu jäteveteen.

Keksintö ei rajoitu edellä selostettuun ja piirustuksissa esitettyyn, vaan sitä voidaan monin tavoin vaihdella seuraavassa esitetyn patenttivaatimuksen puitteissa.

Claims (1)

1. 5 PATENTTIVAATIMUS 64745 Menetelmä jäteveden puhdistuksen yhteydessä käytettävän kalkkimaidon valmistamiseksi, jossa menetelmässä kalkkia syötetään kalkin liuottajaan (Θ), jossa muodostuu kalkki lietettä, ja jossa menetelmässä kalkkiliete johdetaan edelleen varsinaiseen kalkkimaidon valmis-tuslaitteeseen (93, jossakalkkiliete nousee alhaalta ylöspäin kaltevien lamellien (13,14) välitse ja jonka yläosasta valmis kalkki-maito poistetaan olennaisesti homogeenisena liuoksena lisättäväksi jäteveteen, tunnettu siitä, että kalkkimaidon valmistus-laitteessa (9) aikaansaadaan mainittujen kaltevien lamellien (13) alaosaan lietevyöhyke, jossa lamellien pintakuormitus on noin 2,5 m^/ m /h ja jossa ylöspäin nouseva kalkkiliete suodatetaan, sekä lamellien (13,14) yläosaan se 1 keytysvyöhyko, jossa lamellien pintakuormitus on noin 1,25 m /m /h ja jossa hienommat hiukkaset erotetaan, ja että ainakin osa kaltevien lamellien kohdalta poistuvasta kalkki lietteestä, joka laskeutuu kalkkimaidon valmistuslaitteen pohjalle, palautetaan takaisin kalkin liuottajaan (8).