FI64559B - Apparat foer framstaellning av glasfilamenter - Google Patents

Description

.....Tl r_, KUULUTUSJULKAISU ^ A c r n jjäRaj ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 64 55 9 C (45> 12 1933 ^ - ' 1 (51) Kv.ll3nt.CI.3 C 03 B 37/02 SUOMI —FINLAND (21) p*t«nttlh*kemu* — p*t*nt»fi*ölinlng 79ΐ6Τ5 (22) H»k»ml»pUvt — AmBkitlngtdag 25.05.79 (23) AlkupUvi—Gllt)gh*tidig 25.05.79 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllg 29. 02.80

Patentti· ja rekisterihallitut (44) Nthtt»tk*ip»non |» kuuLjudateun pvm. — „ Q_

Patent· och registerstyrelten 1 Ansökan utlagd och utl.tkrlftsn publlcerad 31. Oö. o 3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 28.08.78 USA(US) 937382 (71) Ower.s-Coming Fiberglas Corporation, Fiberglas Tover, Toledo,

Ohio 1*3659, USA (US) (72) Alex Paul Symborski, Anderson, South Carolina,

Ray Marion Fulmer, Aiken, South Carolina,

David Whitfield Thomas, Newark, Ohio, USA(US) (7^) Oy Kolster Ab (5^) Laite lasikuitujen valmistamiseksi -

Apparat för framställning av glasfilamenter

Usein on tarpeen muodostaa säie, joka koostuu hyvin suuresta joukosta kuituja. Tavallisesti yhdistetään joukko pienempiä säikeitä, jotka jokainen koostuvat useista kuiduista, kertausmenetelmällä yhden ainoan suuren säikeen eli kuitukimpun valmistamiseksi, jossa on suuri joukko kuituja. Tätä varten vedetään kuituja syöttölaitteesta ja kierretään puolalle, jota pyöritetään kelauslaitteen avulla, osapuolan valmistamiseksi. Tällaisia osapuolia sijoitetaan ryhmäksi jokaisen säikeen vetämiseksi siitä ja osasäikeiden yhdistämiseksi suuremmaksi säikeeksi käyttäen toista kelauslaitetta, kuten alalla on tunnettua, tai yhdistetty säie voidaan myös vetää käyttäen pehmeätä rullaa ja hakkuria suuren määrän jatkuvia kuituja saamiseksi, jotka katkotaan erillisiksi osasiksi.

Tavallisesti voi laitteiston, joka käytetäään niillä nopeuksilla, joita sovelletaan valmistettaessa tällaista suuresta joukosta kuituja koostuvaa säiettä, pelkistäminen johtaa parannettuun tehokkuuteen ja alentuneisiin kustannuksiin. Tähän voidaan päästä erityisesti siten, että kaikki kuidut voidaan vetää käyttäen yhtä ja samaa vetolaitetta, joka on sijoitettu yhdelle ja samalle tasolle valmistuspaikalla.

2 64559

Systeemejä hakattujen lasisegmenttien valmistamiseksi joukosta keskenään erillisiä läpivientejä on aikaisemmin käytetty. Läpivientien suuntaamisen, päällystyslaitteiden, kokoomakenkien, taittorullien ja hälytyn aineksen poistorullien jne. vaikutuksesta voi kuitenkin säie-katkos keskeyttää ainakin osan muusta muodostamisprosessista, jos joku välissä oleva muodostamisosasto on pysäytetty.

Valmistettaessa erillisiä kuituja tai hakattuja säikeitä on edelleen toivottavaa samanaikaisesti vetää jatkuvia lasikuituja joukosta keskenään erillisiä syättälaitteita, jotka on järjestetty syöttämään yhden säikeen tai useita säikeitä hakkuriin, jolloin pehmeä tela hakkurissa toimii vetopyöränä niiden sulien ainevirtojen, jotka tulevat syöttimistä, vetämiseksi kuiduiksi. Vedettäessä kuituja useista läpivienneistä, jolloin nämä kuidut viedään hakkurin läpi, on mahdollista ylläpitää tuotanto jostakin määrästä läpivientejä, vaikka yksi tai useampia läpivienneistä olisi poissa käytöstä. Kun läpiviennit ja muu laitteisto on suunnattu jatkuvan toiminnan ylläpitämiseksi, huolimatta siitä, että yksi tai useampi läpivienneistä on poissa toiminnasta, on suotavaa, että koneenhoitaja jälleen saa käynnistää syöttimen, joka on pysäytetty, niin että kuituja uudelleen voidaan syöttää hakkurille sensijaan että muut läpiviennit pysäytettäisiin.

Tämän saavuttamiseksi täytyy kuituja jatkuvasti vetää kaikista läpivienneistä, jotka yhä edelleen ovat toiminnassa. Hakkuria ei niin-muodoin voida pysäyttää. Prosesseissa, jotka tapahtuvat suurella nopeudella, on kuitenkin vaikeata ja tietyissä tapauksissa ei-suota-vaa yrittää pujottaa hakkuri uudelleen suuressa nopeudessa. Sentähden täytyy hakkurin pyörimisnopeutta alentaa, niin että koneenhoitaja voi pujottaa säikeen uudelleen mutta silti säilyttää nopeuden, joka on riittävä kuitujen vetämiseksi muista läpivienneistä, niin että olennaiset katkokset niissä estetään.

Alennetussa nopeudessa eivät katkonaiset kuidut kuitenkaan voi muodostua oikeankokoisina tai toivotun laatuisina. Sen varmistamiseksi, että toisarvoisia katkottuja kuituja eli hylkykuituja ei sijoiteta siihen säiliöön, joka sisältää toivotun hakatun säikeen tai toivotut hakatut kuidut, on tarpeen, että toisarvoiset kuidut johdetaan johonkin muualle.

Tämän keksinnön yhtenä tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, jossa kuidut joukosta keskenään erillisä syöttölaitteita voidaan vetää samanaikaisesti käyttäen yhtä ainoata ensiövetolaitetta siitä huolimatta, että jossakin ensiövetolaitteeseen kuuluvassa muovaus-osastossa toiminta keskeytyy.

Tämän keksinnön eräänä toisena tarkoituksen on aikaansaada järjestelmä, jossa alas putoavat pisarat, ns. "Bead downs", jostakin 64559 muovausosastosta eivät joudu kosketukseen minkään kanssa muista säikeistä ja/tai järjestelmässä käytettävän laitteen kanssa.

Vielä on tämän keksinnön eräänä tavoitteena aikaansaada laite sen sallimiseksi, että koneenhoitaja pujottaa hakkurin uudelleen ilman että a) ottaa muut syöttimet toiminnasta ja b) saastuttaa primääri-tuotteen toisarvoisella tuotteella tai tilapäisellä hylkytuotteella.

Tämän keksinnön kohteena on laite lasikuitujen valmistamiseksi useilla keskenään erillisillä muodostusosastoilla, joissa kussakin on - syöttölaite antamaan useita lasivirtoja, jotka on vedettävä jatkuviksi kuiduiksi, jolloin yhden vyöhykkeen määräävät vapaasti putoavien virtojen radat, - levityslaite levittämään päällyste eteenpäin syötettäville kuiduille, - ensimmäinen ohjauslaite kokoamaan kuidut säikeeksi, ja - toisiovetolaite syöttämään kuidut hylyksi, ja - ensiövetolaite vetämään virrat kaikista osastoista kuiduiksi.

Keksinnölle on tunnusomaista, että levityslaite, ensimmäinen ohjauslaite ja toisiovetolaite on sovitettu sivusuunnassa välimatkan päähän vyöhykkeestä, jolloin ensimmäinen ohjauslaite ja levityslaite on sovitettu sijoittamaan päällyste kuiduille vyöhykkeen ulkopuolella syöttölaitteen ja ensimmäisen ohjauslaitteen väliin kuitujen eteen-päinsyöttörataa pitkin.

Keksinnön muut tuntomerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Keksintöä selostetaan seuraavassa erään suoritusesimerkin muodossa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on pystyprojektio edestä nähtynä muovausjärjestelmästä, jossa on useita syöttölaitteita tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti, kuvio 2 on sivuprofiili kuviossa 1 esitetystä järjestelmästä, kuvio 3 on vaakaprojektio kuviossa 1 esitetystä muovausjärjestelmästä, kuvio 4 on puolikaavamainen etukuva pystyprojektiona tämän keksinnön periaatteiden mukaisesta hakkurista, kuvio 5 on katkaistu sivukuva kuviossa 4 esitetystä järjestelmästä, kuvio 6 on osa sähköisestä kytkentäkaaviosta kuvioiden 4 ja 5 laitetta varten, ja kuvio 7 on osa sähköisestä kytkentäkaaviosta kuvioiden 4 ja 5 laitetta varten.

Kuten kuvioissa 1, 2 ja 3 esitetään, käsittää muovausjärjestelmä keskenään erillisiä jatkuvia muodostusosastoja syöttölaittei- 64559 neen 4, 5 ja 6, jotka on järjestetty yhteyteen ensiövetolaitteen tai laitteen kanssa hakatun säikeen muodostamiseksi, merkitty 40:llä. Siten on yksi ainoa vetolaite järjestetty vetämään ja syöttämään esiin kaikki kuidut kaikista muodostusosastoista. Ensioveto-laite 40 voi sellaisenaan olla kelauslaite, vetopyörä tai hakkuri katkonaisten kuitujen tai hakatun säikeen saamiseksi, kuten alalla on tunnettua.

Kuten kuviosta näkyy, käsittää jokainen muodostusosasto virtaussyöttimen eli läpiviennin 10, levityslaitteen 18, kokoo-makenkiä tai ohjauslaitteita 22, taittorullan tai ohjauslaitteen 30 sekä toisiovetolaitteen 50, jotka kaikki voivat olla lasikuidun valmistustekniikassa hyvin tunnettua tyyppiä.

Käytön aikana antavat jokainen syöttölaitteista 10 useita sulia lasivirtoja, jotka vedetään kuiduiksi ensiövetolaitteen 40 tai toisiovetolaitteen 50 avulla. Jokaisessa lasikuidun muodostus-prosessissa voi satunnaisesti joku tai kaikki jonkun läpiviennin kuiduista katketa ja keskeyttää vetoprosessin. Uudessa käyntiinlähdössä voi esiintyä ns. "bead down"-ilmiö, jolloin sulat ainevir-tat poistuvat syöttölaitteesta sulina lasipisaroina. Ellei pisaroita tai virtoja valvota, liikkuvat ne vapaan putousliikkeen tilassa pitkin rataa, joka määrää pystysuoraan kulkevan vyöhykkeen syöttimen 10 alapuolella.

Jatkuvan ja tehokkaan toiminnan ylläpitämiseksi on välttämätöntä, että tällainen muovauslaitteisto, kuten levittimet 18, ko-koomakengät 22, taittorullat 30 ja telat hylyn poisvetämiseksi tai toisiovetolaite 50, on sijoitettu mainitun vyöhykkeen ulkopuolelle, niin että tämä laitteisto sijaitsee pisaroiden tai virtojen vapaan pudotusliikkeen radan ulkopuolella.

Kuten kuviossa 2 esitetään, ovat levitin 18, kokoomakenkä 22, taittorulla 30 ja toisiovetolaite 50 järjestetyt välimatkoin sivusuunnassa vyöhykkeen 54 samalle puolelle. Yleensä pidetään edullisena, että tämä laitteisto on sillä puolella vyöhykettä 54, joka on vastapäätä vyöhykkeen sitä sivua, jossa koneenhoitajalla tavallisesti on paikkansa. Tällaisella sijoittelulla on koneenhoitajalla helppo pääsy pohja-alueelle syöttölaitteessa, samalla kun hänellä on helppo pääsy päällystyslevittimelle 18, kokoomakengälle 22, taittorullalle 30 ja vetotelalle 50 hylkyä varten.

64559

Tuotannon aikana antavat syöttölaitteet 40 muodostusosas-toissa 4, 5 ja 6 joukon sulia lasivirtoja, jotka vedetään jatkuviksi kuiduiksi 14, 15 ja 16. Jokaista näistä kuiduista syötetään eteenpäin pitkin rataa vyöhykkeen 54 ulkopuolella jokaista varten monista muodostusosastoista. Jokainen levittimistä 18 on kiinnitetty vyöhykkeen ulkopuolella ja työnnetty sivusuuntaan siitä niin, että levityspinta, joka voi olla pyörivä tela, jota kostutetaan jollakin sopivalla nestemäisellä silausaineella ja/tai sideaineella tai päällysteellä, kuten alalla on tunnettua, sijaitsee sivusuunnassa välimatkan päässä vyöhykkeestä. Neste levitetään kuiduille alueella, joka sijaitsee sivusuunnassa välimatkan päässä vyöhykkeestä.

Kokoomakengät 22 sijaitsevat sivusuunnassa välimatkan päässä kauempana vyöhykkeestä samassa suunnassa kuin levittimet 18 saattaakseen kuidut kosketukseen levitintelan kanssa. Kokoomakenkien 22 tehtävänä on lisäksi koota kuidut osasäikeeksi ja ohjata säie rataa pitkin vyöhykkeiden 54 ulkopuolella. Kokoomakengiltä 22 syötetään osasäikeet 26a ja 26b, 27a, 27b, 28a ja 28b taittorullille 30, jotka on järjestetty yhteyteen kokoomakenkien kanssa vastaavasti säikeiden 26, 27 ja 28 muodostamiseksi.

Säikeet 26, 27 ja 28 syötetään toiselle ohjauslaitteelle 35, joka on järjestetty sivusuunnassa välimatkan päähän vyöhykkeiden samalta sivulta kaikissa muodostusosastoissa 4, 5 ja 6. Kokooma-kenkiä 22 voidaan pitää ensimmäisenä ohjauslaitteena, tai kokooma-kenkien 22 ja taittorullien 30 yhdistelmä voi toimia yhteistyössä ensimmäisenä ohjauslaitteena. Toinen ohjauslaite 35 on sijoitettu vaakatasoon vaakatason tai vyöhykkeen alapuolelle, joka sisältää ensimmäisen ohjauslaitteen, niin että säikeet 26, 27 ja 28 pidetään keskenään erillään kunnes nämä säikeet pääasiallisesti saavuttavat toisen ohjauslaitteen 35. Kuten kuviosta 1 näkyy, sijaitsee toinen ohjauslaite 35 vaakatasolla vaaktason alapuolella, joka sisältää taittorullat 30 osastoissa 4, 5 ja 6. Pitämällä säikeet 26, 27 ja 28 jatkuvasti keskenään erillään kunnes: ne likimääräisesti saavuttavat ohjauslaitteen 35, on helpompaa aloittaa yksittäiset säikeet uudelleen kuin jos säikeet olisivat koossa ennen tätä pistettä.

Säikeet 26, 27 ja 28 syötetään sitten suurempana säikeenä ensiövetolaitteeseen 40. Kuten kuviossa 1 esitetään, käsittää ensiö- 64559 vetolaite 40 taittoruilan 42, pehmeän telan 44 ja veitsitelan 46, jossa on lukuisia säteittäin ulostyöntyviä teriä, jollaisia esiintyy hakkureissa, jotka ovat alalla hyvin tunnettuja. Pehmeä tela 44 toimii vetopyöränä ja taittorulla 42 on sijoitettu saattamaan säikeet tukeutumaan pehmeän telan 44 pintaa vastaan luistamattomaan otteeseen tällä pinnalla, niin että kaikki virrat kaikista läpivienneistä 10 vedetään samanaikaisesti kuiduiksi. Kun pehmeän telan 44 pinnan kanssa kosketuksessa oleva säie kulkee alueen läpi, jolla veitsitela 46 tunkeutuu pehmeän telan 44 joustavaan pintaan, katkeavat jatkuvat lasikuidut tai -säikeet katkonaisiksi tai erillisiksi palasiksi.

Kuten kuviosta näkyy on toinen ohjauslaite 35 sijoitettu niin, että säikeitä 26, 27 ja 28 syötetään kaikkia eteenpäin pitkin ratoja, jotka sijaitsevat jokaisen vyöhykkeen 54 ulkopuolella osastoissa 4, 5 ja 6. Jos joku osastoista siten otettaisiin pois käytöstä jonakin ajankohtana, eivät virrat tai pisarat siitä joudu kosketukseen muiden säikeiden kanssa, jotka ovat syötön alaisina, eikä keskeytä toimintaa kokonaisuudessaan.

Käyntiin lähdössä tai uudelleen käynnistyksessä voivat kuidut normaalisti olla kosketuksessa levittimen 18, kokoomakengän 22 ja taittorullan 30 kanssa, samalla kun säiettä syötetään eteenpäin hylkuaineena, koska toisiovetolaite 50 normaalisti on tyypiltään sellainen, että kuituja vedetään pienemmällä nopeudella kuin ensio-vetolaitteen avulla.

Kuten kuviossa 2 esitetään, on toisiovetolaite tai hylky-telat 50 myös sijoitetut sivusuunnassa etäisyyden päähän vyöhykkeen 54 Selmalta sivulta kuin levitin 18. Toisiovetolaite on kuitenkin sijoitettu lähemmäksi vyöhykettä 54 kuin taittorulla 30, niin että hylkysäie 56 syötetään alaspäin ja eteenpäin ilman että se koskettaa esimerkiksi säiettä 28, kun sisempi muodostusosasto, kuten osasto 5, työskentelee toisiovetolaitteen 50 kanssa säikeiden toisiinsa sotkeutumisen ja/tai kulumisen estämiseksi kuitujen välillä.

Pidetään parempana, että hylkyrullat 50 sijaitsevat lähempänä vyöhykettä 54 kuin taittorulla 30, sillä jos toisiovetolaite 50 olisi sijoitettu suuremmalle etäisyydelle vyöhykkeestä 54 samassa suunnassa kuin taittorulla 30, olisi koneenhoitajan pakko kurkottau-tua ohi suurella nopeudella syötettävien säikeiden ja saattaa säie, 7 64559 joka on uudelleen pantava alulle, liikkeessä olevien säikeiden rivin ylitse tai läpi, mikä ei ole suotavaa.

Lisäksi on kumpikin toisiovetolaitteista 50 sijoitettu sivusuunnassa matkan päähän ko. vyöhykkeestä 54, niin että järjestelmissä, joissa käytetään osasäikeitä, kuten tässä esitetään, yksi osasäikeistä voi katketa ja pudota alas keskeyttämättä kuitujen vetoa läpiviennin 10 muusta osasta.

On edullista, että syöttölaitteet 10 muodostusoastoissa 4, 5 ja 6 ovat keskenään erillään ja sijoitetut pääasiallisesti ensimmäiseen yhteiseen pystytasoon jokaisen kanssa levittimistä 18, jotia sijaitsevat pääasiallisesti toisessa yhteisessä pystytasossa sivusuunnassa välimatkan päässä ensimmäisestä pystytasosta. Kokooma-kengät 22 ja taittorullat 30 on suunnattu niin, että niillä on pääasiallisesti yhdensuuntaiset pyörimisakselit, niin että säie, jota syötetään alaspäin levittimen 18 pinnan ja taittorullien 30 pinnan välissä, liikkuu kolmannessa tasossa, joka on vinossa ensimmäistä ja toista pystytasoa vastaan, jolloin kolmas vinoon asetettu taso sivuaa levittimen 18 pintaa. Tämä tarkoittaa, että syöttölaitteet, levittimet, kokoomakengät, taittorullat ja toisio-ohjaimet on sijoitettu niin, että eteenpäin syötettävät säikeet ovat kaikkien vyöhykkeiden 54 ulkopuolella muodostusosastoissa 4, 5 ja 6 jatkuvan käytön saavuttamiseksi huolimatta katkoksesta jossakin muodostus-oastoista.

On edullista, että taittorullat 30 ja 42 ovat tyyppiä, jossa on joukko pääasiallisesti yhdensuuntaisia keskenään erillisiä syr linterimäisiä sauvoja, jotka on kiinnitetty ainakin yhteen laippaan pääasiallisesti kohtisuoraan tätä vastaan, jolloin laippa on laakeroitu pyörimään akselin ympäri, joka on pääasiallisesti yhdensuuntainen sauvojen kanssa. Jos D on sen perusympyrän halkaisija, jonka läpi akseli tai sauvojen keskiviiva kulkee, d on sylinterimäisten sauvojen ulkoläpimitta ja S on etäisyys perusympyrää pitkin vierekkäin sijaitsevien sauvojen keskiviivojen välillä, tulee taittorulla valmistaa seuraavien parametrien mukaisesti: d ^ 0,08D ja S^l,6d, jolloin on edullista, että Q,Q8D-£ d— 0,06D. Edelleen on edullista, että 2,Od 2: S ^ l,6d.

Taittorullissa, joissa on keskellä sylinterimäinen akseli tai hylsy, joka ulottuu pitkin pyörimisakselia ja joka on sijoitettu 8 64559 sylinterimäisten sauvojen väliin, on edullista, että keskushylsyn tai akselin ulkoläpimitta, jota merkitään X:llä, on il 0,65D.

On havaittu, että taittorullilla, jotka on valmistettu edellä esitettyjen parametrien mukaisesti, on olennaisesti vähentynyt taipumus siihen, että säikeet, jotka on päällystetty nesteellä, kiertyvät taittorullille. Tämä johtunee siitä, että väli vierekkäin sijaitsevien sauvojen välissä ja väli sylinterimäisten sauvojen ja keskushylsyn välissä, jos tällainen on, edistävät ilman liikettä sauvojen pinnan yli, mikä pyyhkäisee sauvojen pinnan puhtaaksi, niin että saadaan taittorulla, jolla on vähentynyt kelaustaipumus.

Kuten kuvioissa 4 ja 5 esitetään on ensimmäinen pyöritettävä laite tai pehmeä tela 44 laakeroitu kehykseen 132 ja myös veitsi-tela tai toinen pyöritettävä elin 46 on laakeroitu kehykseen 132.

Hakkurin eli ensiövetolaitteen 40 tehtävänä on vetää sulat ainevirrat kuiduiksi pehmeän telan 44 avulla, joka toimii vetopyöränä ja leikkaa tai hakkaa jatkuvat kuidut erillisiksi palasiksi.

Vetolaite 140, esimerkiksi tavanomainen sähkömoottori, on järjestetty pyörittämään pehmeätä telaa 44 ja veitsitelaa 46, ja vastaanottaja tai luovuttajalaite 145 on sijoitettu vastaanottamaan hakatun säikeen 131 kun hakattu säie poistuu muoväuslaitteesta 40. /

Vastaanottaja 145 käsittää ensimmäisen vyöhykkeen 147, joka / on erotettu toisesta vyöhykkeestä 149 seinällä 151. Liikkuva elin 153 on kääntyvästi järjestetty seinän 151 toiseen päähän tangon 155 avulla, joka on yhteydessä siihen ja laakeroitu säiliön 145 sivu-seiniin. Tangon 155 toiseen päähän on kiinnitetty varsi 157, joka toisesta päästään on yhdistetty tangolla 159 käyttölaitteeseen tai ilmasylinteriin 161.

Kuten kuviossa 4 esitetään, on liikkuva elin 153 järjestetty suuntaamaan hakattu säie 131 toiseen vyöhykkeeseen 149 vastaanottajassa 145, kun tanko 159 on taaksevedettynä. Kun ilmasylinteri 161 paineistetaan tangon 159 ulostyöntämiseksi, menee liikkuva elin 153 takaisin normaaliin käyttöasentoon sallimaan hakatun säikeen 31 liikkuminen ensimmäiseen vyöhykkeeseen 147 ja sen läpi. Yleensä on ensimmäinen vyöhyke 147 järjestetty suuntaamaan hakattu säie sopivaan toimitussäiliöön kun taas toinen vyöhyke 149 on yhteydessä johonkin sopivaan jätteenkokoomajärjestelmään.

Tällainen monisyöttöjärjestelmän, jossa on märkä rikkihakka-us, käytön aikana on suotavaa ylläpitää tuotanto syöttölaitteista 9 64559 10 huolimatta keskeytyksistä prosessissa, kuten katkoksista jne. jostakin syöttölaitteesta. Toimittaessa suurella nopeudella saattaa olla vaikeata ja ei-suotavaa käynnistää pysähtynyt syöttölaite uudelleen järjestelmän toimiessa täydellä nopeudella, mutta muovaus-laitetta tai hakkuria 40 ei voida pysäyttää vähemmällä kuin että muut syöttölaitteet pysäytetään. Sentähden täytyy hakkurin, pehmeän telan ja/tai veitsitelan nopeutta alentaa toiseen nopeuteen, joka on alempi kuin ensimmäinen nopeus, sen sallimiseksi, että koneenhoitaja laittaa kuntoon säikeen, joka on uudelleen aloitettava, ja silti pitää muut läpiviennit käynnissä.

Kun järjestelmä toimii toisella eli alemmalla nopeudella, voivat kuidut ja/tai muodostunut hakattu säie olla tyyppiä tai laatua, jota ei voida hyväksyä sisällytettäväksi haluttuun tuotteeseen. Sen estämiseksi, että toisarvoinen hakattu säie tai hylky saastuttaa halutun tuotteen, on luovutuslaite eli vastaanottaja 145 järjestetty suuntaamaan hakattu säie ensimmäiseen vyöhykkeeseen 147, kun muovauslaite 40 toimii ensimmäisellä nopeudella, ja suuntaamaan hakattu säie 131 toiseen vyöhykkeeseen 149, kun veto-/muovauslaite 40 toimii toisella eli alemmalla nopeudella. Tähän päästään säätöjärjestelmän avulla, joka sovittaa yhteen vetolaitteen 140 ja luovu-tuslaitteen 145.

Käytön aikana, kun koneenhoitajan on pujotettava säie jostakin läpiviennistä, joka on pantu toimimaan, koneenhoitaja saattaa säätöjärjestelmän toimintaan, mikä alentaa nopeutta muovausjärjestelmässä 40 ja panee ilmasylinterin 161 toimimaan liikkuvan elimen 153 uudelleenasettamiseksi, niin että hylky johdetaan toiseen vyöhykkeeseen 149. Sen estämiseksi, että järjestelmä toimii toisella nopeudella aivan liian pitkän ajan, minkä vaikutuksesta voi syntyä lämpöepätasapainoja muissa normaalisti työskentelevissä syöttölaitteissa, on säätöjärjestelmä järjestyy automaattisesti vaihtamaan takaisin normaaliin eli suureen nopeuteen ennalta määrätyn ajan kuluttua. Tämä tarkoittaa, että on saatu aikaan järjestelmä, jossa normaali tuotanto palautuu senjälkeen kun säie on aloitettu uudelleen, ilman koneenhoitajan lisätoimenpiteitä.

Säätölaite, joka yhdistää moottorin 140 ilmasylinteriin 161 ja siten liikkuvan elementin 153 suuntaamaan kuidut kuvauksen mukaisesti, on esitetty kaavamaisesti kuvioissa 6 ja 7 ei-toimivassa 10 64559 tilassa. Johdot Xl ja X2 on kytketty sopivaan virtalähteeseen. Kun pysäytyskatkaisija 170 on suljetussa asennossa ja käynnistyskatkai-sija 172 hetkellisesti alaspainettuna, saatetaan puola F toimimaan, mikä sulkee koskettimet F2 magneettisen käynnistyspuolan F kytkemiseksi, joka on sijoiettu moottoriin 40. Kun puola F saatetaan toimimaan, avautuvat sen mukana koskettimet Fl, minkä vaikutuksesta virta releeseen CR3 ja solenoidiventtiiliin SV jätekuilua varten katkeaa, jos oletetaan, että kytkin 177 automaattista ja käsikäyt-töä varten on asennossa automaattikäyttöä varten.

Solenoidiventtiili SV on yhdistetty sopivaan paineilmaläh-teeseen (ei näy kuviossa) ja ilmasylinteriin 161. Kun solenoidiventtiili SV saatetaan toimimaan, on liikkuva elin 153 taaksevede-tyssä asennossa, niin että suora rata ensimmäiseen vyöhykkeeseen 147 hakattua säiettä 131 varten on avoin.

Kuviosta 7 käy ilmi, että koskettimet CR3-1 ovat suljetussa asennossa, kun relettä CR3 ei ole pantu toimimaan, jolloin nämä koskettimet ovat sarjassa kytkimen 179 kanssa pienen ja suuren nopeuden valitsemiseksi; tämä kytkin on järjestetty olemaan suljettu asennossa suurta nopeutta varten. Siten päästetään täysi teho moottoriin M2 käyttölaitteessa 140 hakkurin 40 käyttöä varten ensimmäisellä eli suurella nopeudella.

Liikkuva elin 153 voidaan asettaa uudelleen vastaanottajaan 145 tulevan aineen johtamiseksi toiseen vyöhykkeeseen 149, asettamalla kytkin 177 asentoon käsikäyttöä varten, niin että solenoidi SV jätekuilua varten pannaan toimimaan ja vaikuttamaan liikkuvaan elimeen 153.

Olettaen, että joku syöttölaitteista 4, 5 tau 6 jännistetään uudelleen, kun ainakin yksi muu syöttölaite on toiminnassa normaaleissa käyttöolosuhteissa, saattaa koneenhoitaja jousikuormitetun säätölytkimen 175 toimimaan, joka aktivoi releen CR2 koskettamien CR2-1 ja CR2-2 sulkemiseksi. Koskettimet CR2-1 suljettuina on rele CR2 irti, kunnes koskettimet Tl-M avataan, kuten myöhemmin selitetään. Kun jousikuormitettu säätökytkin 175 palautuu automaattisesti normaaliasentoon, aktivoituu aikakello Tl, niin että puola C aika-kellossa Tl aktivoituu samoin kuin aikakellomoottori M. Puola C aika-kellossa Tl ei ole aikasäädetty vaan vaikuttaa samalla tavalla kuin tavanomainen rele, niin että koskettimet Tl-C sulkeutuvat hetkelli- 11 64559 sesti aktivoitaessa aikakello Tl/ minkä vaikutuksesta rele CR3 aktivoituu samoinkuin solenoidi SV jätekuilua varten. Kun solenoidi SV jätekuilua varten aktivoidaan, johtaa liikkuva elin 153 hakatun säikeen 31 toiseen kokooma-vyöhykkeeseen 149, millä estetään, että hylky, jota muodostuu alemmalla nopeudella, saastuttaa primääri-tuotteen .

Moottori M2 vetolaitteessa 140 muutetaan toiselle eli alemmalle nopeudelle, koska kosketin CR3-1 avautuu, kun rele CR3 aktivoidaan. Siten täytyy virran kulkea vastusten Rl ja R2 läpi, jotka on järjestetty sarjaan toiseen johdoista X3 ja X4, jotka johtavat moottoriin, moottorin käyttämiseksi alemmalla nopeudella.

Aikasäädetty moottorirele M alkaa aktivoitaessa laskea ennalta valittua ajanjaksoa. Koskettimet Tl-M pysyvät suljettuina, kunnes aikakellomoottori M pysähtyy, jolloin koskettimet Tl-M avautuvat niin, että releiden CR2 ja CR3 aktivointi loppuu.

Koskettimet Tl-M ovat avoimina ainoastaan silmänräpäyksen, mutta aikakello Tl pysyy ei-aktivoituna, koska koskettimet CR2-2 ovat vaihtuneet avoimeen asentoon releen CR2 aktivoimisen johdosta. Siten liikkuva elin 153 vastaanottajassa 145 palautetaan suljettuun asentoon, mikä saa hakatun säikeen kulkemaan ensimmäisen vyöhykkeen 147 läpi. Samalla kun releen CR2 toiminta katkaistaan, katkeaa myös CR3:n toiminta, niin että kosketin CR3-1 palautuu suljettuun asemaan, mikä saa hakkurin 40 palautumaan suurelle nopeudelle, jolloin oletetaan, että nopeudenvalitsinkytkin 179 on asennossa suurta nopeutta varten. Siten järjestelmä voi jatkaa toimintaansa normaalilla eli suurella nopeudella, jolloin hakattu säie 131 kuljetetaan ensimmäiseen vyöhykkeeseen 47, kunnes säätökytkin 175 jälleen aktivoidaan .

Koskettimet, releet, kytkimet, aikakellot ja moottorit, joita tässä käytetään, voivat olla kaupallisesti saatavaa tyyppiä. Releet CR2 ja VR3 voivat esimerkiksi olla Potter Brumfield'in luettelon mukaiset no. KRP14AG, 3PDT ja vastaavasti KRP11AG, DPDT. Säätökytkin 175 voi olla Square D Company'n painonappi, luokka 9001, tyyppi KR25G. Pysäytysvirtakatkaisin 170 ja käynnistinvirtakatkaisin 172 voivat olla Square D Company'n painonappi, luokka 9001, tyyppi KR-1U. Aikakello Tl voi olla asetettava aikakello Cyib-Flex, tyyppi HP60A6, ja kytkin automaattista/käsikäyttöä varten voi olla Square 12 64559 D Company'n kytkin, luokka 9001, luettelonumero KS-11B. Moottori M2 vetolaitetta 140 varten voi olla tasavirtavetolaite Sencore, malli no. 2450P50013A.

On selvää, että muunnoksia ja erilaisia järjestelyjä voidaan tehdä toisin kuin tässä on esitetty keksinnön puitteissa. Tässä esitetyn kuvauksen tehtävänä on ainoastaan antaa esimerkkejä keksinnöstä ja se käsittää keksinnön kaikki muunteet.

Claims (8)

13 64559

1. Laite lasikuitujen valmistamiseksi useilla keskenään erillisillä muodostusosastoilla, joissa kussakin on syöttölaite (4, 5, 6) antamaan useita lasivirtoja, jotka on vedettävä jatkuviksi kuiduiksi (14, 15, 16), jolloin yhden vyöhykkeen (54) määräävät vapaasti putoavien virtojen radat, levityslaite (18) levittämään päällyste eteenpäin syötettäville kuiduille, ensimmäinen ohjauslaite (22) kokoamaan kuidut säikeeksi (26, 27, 28) , ja toisiovetolaite (50) syöttämään kuidut hylyksi, ja ensiövetolaite (40) vetämään virrat kaikista osastoista kuiduiksi, tunnettu siitä, että levityslaite (18), ensimmäinen ohjauslaite (22) ja toisiovetolaite (50) on sovitettu sivusuunnassa välimatkan päähän vyöhykkeestä (54), jolloin ensimmäinen ohjauslaite (22) ja levityslaite (18) on sovitettu sijoittamaan päällyste kuiduille (14, 15, 16) vyöhykkeen (54) ulkopuolella syöttölaitteen (4, 5, 6) ja ensimmäisen ohjauslaitteen (22) väliin kuitujen eteenpäin svöttörataa pitkin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjauslaite (35) on sijoitettu ohjaamaan säiettä (26, 27, 28) kustakin osastosta vyöhykkeen (54) ulkopuolella säikeitä syötettäessä eteenpäin ensiövetolaitteella (40) , jolloin: syöttölaitteet (4, 5, 6), levityslaite (18), ensimmäinen ohjauslaite (22) ja toinen ohjauslaite (35) ovat sijoitetut sillä tavalla, että säikeitä ja hylkyä syötetään pitkin keskenään erillisiä ratoja mainittujen vyöhykkeiden ulkopuolella syötettäessä toisiovetolait-teen (50) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että levityslaite (18), ensimmäinen ohjauslaite (22) ja toinen ohjauslaite (35) on sovitettu vyöhykkeen (54) samalle puolelle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että vyöhykkeen (54) mainittu puoli on vastakkain siihen puoleen nähden, jolla koneenhoitajan paikka sijaitsee. 14 64559

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen ohjauslaite (35) on sovitettu kokoamaan säikeet (26, 27, 28) erillisistä syöttölaitteista (4, 5, 6) yhdeksi ainoaksi säikeeksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisiovetolaite (50) on sijoitettu syöttämään eteenpäin hylkyä kosketukseen levityslaitteen (18) ja siihen kuuluvan ensimmäisen ohjauslaitteen (22) kanssa.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että muodostusosastot on sovitettu niin, että syöttölaitteet (4, 5, 6) on sijoitettu ensimmäiseen, yhteiseen pystytasoon, levityslaitteiden (18) ollessa sijoitettuina toiseen, yhteiseen pystytasoon, joka on siirretty sivusuuntaan ensimmäisestä tasosta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisiovetolaite (50) on sijoitettu vyöhykkeen (54) ja ensimmäisen ohjauslaitteen (22) väliseen tasoon. 15 64559