FI64271B - Konserveringsfoerfarande foer faersksaed och aengsfoder - Google Patents

Description

Ejpl W <«)SlU,l3UQssk^"t 6427"1 j C Patentti myönnetty 10 11 1983 • Patent neddelat ^ ' (si) Kv.n;.4(rt.ci.3 A 23 K 3/00 SUOMI_FINLAND (21) p*t«ott*ik*™*--p*'ent*n!;öknir'i 0J-9· (22) Hikenispilvä — Afuöknlngjd Jg 2.l . jn . 3 0 (23) Alkupäivä— Gllt)|h«tsd»g 1C . C8. {& (4l) Tullut Julkiseksi — Blivlt ©ffentllg . j , '··;

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nihtbkk.i7.n0n Ja kuuhiuikeisun pvm. -

Patent- och registerstyre?sen ' Ansekan utUgd och utl.*kr'ft«n psiMicenwl 29, J" (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—3egSrrf prlorltet (71,1 G.A. Sorlaehr.us Oy, 38800 Mäntiä, Suoni-Finland(FI) ·,:?) !t?i ja-li Irvi Fnlo, Helsinki, Ermo Kaila, Mänttä, '.!’nr ie Hurme, Mänttä, Suoni-Finland(EI) (?*0 Oy Koistar Ab v88- Tuorevilj&n .ja nurmirehun nailöntämeneteliää - Kor ververiny: F ">rtoran ie färr.k.-.Fui 01 h änr.sfooter ίηΆ) rakumol ! n «'mvM.iu hakomukr-eiUo. ^828 8** (patentoi 89703) -ΛνΊ'Ί'ί:' !‘r-':.n 782937 (pavut. 997)3) Tämä Keksintö koskee menetelmää tuoreviijän ia nurmirehun säilömiset st.Viljaa on viime v uo s ikymmene Ile asti kas: teit' vara s-to .in i «k e 1 ρ o i. seko .i lähes yksinomaan kuivaamalla Kustannustason " -ka o:> :.j /yrkust i nousta on rehuksi tarkoitetun vilja n säilytykseen aiottu kokeilla kuivaamista halvempia vaihtoehtoja. *u md T-unnetu i.r. lienee propionihapposäilöntä. Muurahais- ja ctikkiha-a t’n vc· idä n n käyttää, mutta ne ovat pr op i on i ha ppoa epävarmempaa säilön taa inei ':a .

kasia tulokkaita märkäsäilönnän alalla ovat ammoniakki {Goth.r.t. · R· h. Λ3ams, G.H., Hatfield, E.E. & Lancaster, p.p. 1975. Preserva-clon of high-moiture corn: a microbiological evaluation. J* / Lj CU j V -:ci. 5 8: 386-291) sekä urea, joka sekin perustuu ammoniakin vaikutukseen (Schmidt, L. , Weissbach, F. & Peters, G. 1978. Harr.stoff Is Kot oervj.orunosm i Ltd be: der lagerunc feucnhsr Futterstc f :.k-.

Arch. Taerernähr. 28:123-139).

64271

Sekä edoi:.il itiä3 nikut hapot että ammoniakki ovat tehokkait i fungisi.dejä ja estävät siten myös aerobin pilaantumisen.

Vajaatuleentuncena ja kosteana korjatun viljan sä ilöntään on jo pitkään käytetty märkä- eli murskesäilöntää. Siinä murskattuun märkään viljaan sekoitetaan nurmisäilörehujen säilöntäainetta ja vilja pakataan siiloon iimanpitävästi. Tämä säilöntämuoto ei estä aerobia m i krob i to im i n t a a vaan avoin pinta homehtuu herkästi.

Nyt on yllättäen keksitty, että sulfiittijätelicmen suuri-molekyvlisiä 1igniinisulfonaatteja sisältävällä fraktiolla on säilöviä ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erittäin hyvän rehuviljan trärkäsäii.önt äa ineen .

Keksinnön mukaiselle menetelmällä on tunnusomaista, että reiluun lisätään suur imolekyylisiä .1 ignosulf onaatte ja sisältävä sui-f. iitt il iemif rakt io, jonka pH on alle noin 2, vesiliukoisena tai kuivana, ja sitä lisätään niin paljon, että rehuseoksen pH on alle noin 5,0.

Jäte liemi saadaan sellun keittoprosessista; keitossa li ukenee huomattava osa, lähes puolet, puun aineosista ke i tton e s t e e seen muodostaen ns. jätelientä, joka tavallisesti otetaan tai:een sellun pesusta ja. väkevöidään haihdu11aina 11a jälkeenpäin tapahtuvaa polttamista ua.i keittoemäksen talteenottoa varten. Näin menetellään tavallisesti olipa kysymyksessä havu- tai lehtipuun sulf Iitti.- lal ;. '.· p, 1 iseliuke it to.

Tunnetaan lukuisia mahdollisia prosesseja, joilla voidaan eristää sulfli . ttiliemestä suur imolekyy I isiä 1 ignosulf onaatte ja ·- itävä hoit. :,o. Eräitä käy ttökelpoisimpia prosesseja ovat ui tr e-suodatus- ja ioniekskluusioprosessi. Puukemiaa käsittelevästä alan a mm- ? 1111 1 r j a 11 i s u u 1 e s t a löytyy lukuisia muitakin sulfi iti i jätelie-p; ^· f i a-j:. ioirh.imenetelmiä , jotka tähtäävät monenlaisten tuotteiden tai te eno 11. am i se en. Vaikka sulfi itti jä te liemen fraktio i.nt iprose s so j a 'ikm I ..hv. rsi-i, voidaan aitta käyttää eri tavoin yhdiste 1 emä 1 iä ja soveltama! ia sop lv ien suur imolekyy listen lignosulfonaattituor_teiu.cn c; .] f iittjätelionien fraktioiden valmistamiseksi .

Saksalaisesta patenttijulkaisusta 722 691 on tunnettua käyttää hapanta sulfinttijätelientä nurmirehun säilöntäaineena. Mainitusta p> ykaIsasta ilmenee selvästi, että on kysymys rikkidioksidia sisältävästä jdtel lemesta, ja jätel ientä käytetään lähinnä rikkidioksidin - J aana korvikkeena. Nykytekniikalla, valmistetut sulfliiti jäteiiemou , ' t k u 1 e : k u a n sisällä rikki·!:·.·· -.id ia ja varsinkin suur im.olekyvl. ί - 3 6427^ siä lignonu; Sonaatteja sisältävä fraktio on r:: kk idicnksidivc· n ·

On yllättävää , että suur.i.molekyyl isiä lignosui fona,* tieja tävä sulf Iitti jätoliemifrakt io voi toimia erinomaisena sä i · o n neena.

Esimerkki

Happaroen kalsiumsulfiittikeiton neutraloimatonta kuusip*;'v,r'u” lientä, joka oli haihdutettu 50 paino-% :n väkevyyteen syötcttin ioninvaihtokolcnniin, joka oli vahva kationinvaihdin ka Isium lon.i -muodossa ja ioniekskluusiotuloksena ulostuleva suur inolokvy 1; rea lignosulfonaattifraktio kerättiin 10 paino-%:n väkevyisenä kolonnin alapäästä. Ioniekskluusiokolonn in pituus oli 2,7 n. ia · 30 cm. Erotusprosc-ssia jatkettiin kunnes oli saatu keit tva y:\iee"sa 35 kg suurimolekyy li s Lä lignosul Sonaatteja. Lignosul : oraa; : k .n.: 'tao te itiin 45 paino-%: n kuiva-.aine väkevyyteen. Liuoksen pH o 1; a.' io Edellä kuvatulla tavalla valmistettu suurimolekyyliuon lignosulfo-naattifraktio lisättiin yhteensä 350 kg:aan rehuohraa, joka eli sitä ennen kostutettu 50 paino-%ϊn vesipitoisuuteen. Koko seos varastoitiin varastorakennukseen/ jonka lämpötila oli 4 12°C, suureen puusamnioon. Koerehuerä oli peitetty kevyesti polyeteenimuo-villa ja pinnalle pantiin kevyesti painoksi laudan paloja. Varasto intiaika oli yhteensä 140 vuorokautta. Tämän jälkeen otc-tLisse näytteissä havaittiin, että rehuohra oli säilynyt: r äκα ' 'V 'ö'v.".' · ·· hyvin. Kokeen perusteella tehtiin johtopäätös, että suurinv'-loky, 1 j -non lignosulfonaattifraktio soveltuu rehuviljan märkänäilöntäär samalla tavalla kuin suli: iitt .i liemikin .