FI64052C - Lyftanordning - Google Patents

Description

U^r;i ΓοΊ nn KUULUTUSjULKAISU /< λ r n ^ 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 6405 2 c (45) Γ:-ΪΓ::·.ϋ r;- Vr ^ ’y 10 10 1933 ^ ^ (51) Kv.lk.^Int.Cl/ A 61 G 7/10 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 78l890 (22) Hakemlspilvä — Ansöknlnjsdag 13.06.78

(23) Alkupllvl— Glltlghetsdag Qg jQ

(41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg ^2 •jQ

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nihtivikslpanon ja kuuLJulkalsun pvm. — c a

Patent- och registerstyrelsen Antökan utlagd oeh utl.skrlft«n publlcerad 30. UD. Ö3 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet i7.O6.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7707055~5 (71)(72) Lars Agne Harry Nilsson, Trollbergsvägen 3, S-572 00 Oskarshamn, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Oy Heinänen Ab (5*0 Nostolaite - Lyftanordning Tämä keksintö tarkoittaa nostolaitetta kuorman nostamiseksi. Nostolaite on ensi sijassa tarkoitettu nostamaan ja/tai siirtämään vuoteeseen sidottu henkilö kahden paikan välillä.

Tällaiset nostolaitteet, joita usein sanotaan potilas^nmsfimiksi, ovat ennestään tunnettuja ja niitä käytetään helpottamaan hoitohenkilökunnan työtä sairaaloissa ja muissa sellaisissa nostettaessa ja siirrettäessä liikuntaesteisiä tai muusta*: syystä vuoteeseen sidottuja potilaita näiden siirron ja hoidon yhteydessä. Aikaisemmin tunnetut nostolaitteet ovat usein kömpelöitä ja vaikeasti käsiteltäviä sekä vaativat käsittelyä varten usein enemmän kuin yhden henkilön. Lisäksi ne ovat tavallisesti sovitettu lattialle tai 2 64052 seinään, minkä johdosta menetetään arvokasta tilaa siinä huoneessa, jossa nostolaite on.

Aikaisemmin tunnetaan kattoon sidottuja potilasnostimia, joissa on jäykkä kannatustanko, joka on tarkoitettu sovitettavaksi pituussuun-taisesti nostettavan henkilön yläpuolelle. Tanko on päistään kannatettu kahdella köydellä, jotka on katossa sijaitsevien taittopyö-rien kautta liitetty juoksukissaan, jossa on kaksi köysirumpua. Kan-natustankoon voidaan sovittaa laite henkilön kannattamisksi. Tämän tyyppinen nostolaite mahdollistaa ainoastaan liikkeen pystysuunnassa, minkä takia henkilön siirtäminen esimerkiksi paareilta vuoteeseen häntä täytyy ensin nostaa, minkä jälkeen paarit siirretään pois ja vuode tuodaan alapuolelle ja henkilö lasketaan vuoteeseen.

Ruotsalainen kulutusjulkaisu 7508892-2 kuvaa potilasnostolaitetta, jota yksi henkilö voi hoitaa ja joka tekee mahdolliseksi potilaan siirtämisen kahden kannatuspinnän, esim. paarin ja vuoteen,välillä ilman kannatuspintojen siirtämistä, Tämä nostolaite vaatii kuitenkin suhteellisen suuren lattiatilan,

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan nostolaite, joka poistaa edellä mainitut epäkohdat ja on erityisen sopiva käytettäväksi ahtaissa tiloissa.

Tämä tarkoitus saavutetaan nostolaitteella kuorman nostamista varten käsittäen kuorman yläpuolelle sovitettavaksi tarkoitetun jäykän kan-natusvarren, joka kuuluu tai on kytkettävissä laitteeseen kuorman kannattamiseksi, ja kannatusvarteen kytketyn siirtolaitteen kannatus-varren yhdensuuntaissiirtämiseksi sen poikittaissuunnassa, jolle nostolaitteelle on keksinnön mukaan tunnusomaista se, että siirtolaite käsittää kaksi jäykkää nivelelintä, joiden kummankin toiset päät on välimatkan päässä toisistaan kiertyvästi kytketty kannatusvarteen tai tätä kannattavaan välike-elimeen ja joiden vastakkaiset päät on kään-tyvästi kytketty erillisiin vipuvarsiin, joista kumpikin on toisesta päästään kääntyvästi kannatettu sen mahdollistamiseksi, että kannatus-varteen kinnitettyjen nivelelimien päät ja siten kannatusvarsi nousee ja siirtyy poikittaissuunnassa vipuvarsia kääntämällä.

3 64052

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viittamaita oheisiin piirustuksiin, noissa

Kuva 1 esittää, kaavioilisesti keksinnön mukaisen nostolaitteen periaatteellista rakennetta,

Kuva 2A ja 2? ovat osittaisia yksityiskohtia suurennetussa mittakaavassa keksinnön mukaisen nostolaitteen olennaisista osista,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen nostolaitteen ensimmäistä sc- vellutusmuotoa, kuva 'A ja 4B esittävät kaaviollisesti kahdessa eri asennossa kuvion 1 mukaisen nostolaitteen muunnettua rakennetta ja

Kuva 5 esittää keksinnön mukaisen nostolaitteen stabilointilai- tetta.

Keksinnön mukaisen nostolaitteen seuraava selostus on sovellettu potilasnostimeen. Kuten seuraavasta käy ilmi, voidaan nostolaitetta, jossa on sopivasti muotoiltu kannatuslaite, käyttää kaiken tyyppisten kuormien nostamiseen.

Kuten käy ilmi kuviosta 1, joka esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen nostolaitteen periaatteellista rakennetta silloin, kun tämä on asennettu maksimaaliseen nostoasentoonsa, käsittää nostolaite jäykän kannatusvarren 1, jolla on nostolaitteen erityistä sovellutusta varten sopiva pituus. Kannatusvarsi 1 on sopivimmin muodostettu putkesta tai kahdesta yhdensuutaisesta sivuelimestä, jotka on keskenään jäykästi yhdistetty poikittais-elimillä (kuvio 3).

Kuviossa 1, 4A ja 4B esitetään suurin osa nostolaitteeseen kuuluvista elimistä yksinkertaistettuina suorilla viivoilla, jolloin risteävät, viivat tarkoittavat esiintyviä niveliä keskinäisen liikkeen tekemiseksi mahdolliseksi. On kuitenkin selvää, että suorilla viivoilla esitetyillä elimillä on käytännössä ulottuvuutta myös poikittaissuunnassa.

64052

Kannatusvarteen 1 on kiinnitetty mahdollisesti irroitettavasti kannatuslaite 2 henkilön kannattamista varten. Kuviossa 1 esitetty kannatuslaite 2 muodostuu useista kannatusvarteen 1 kiinnitetyistä jäykistä sangoista 3, joiden haaroista voidaan kiinnittää nostohihnat 4. Kannatuslaite 2 voi kuitenkin olla muodostettu monilla eri tavoilla, joista eräs toinen sopiva suoritusmuoto esitetään kuviossa 3, Kannatusvarsi 1 voi myös kuulua kannatuslaitteeseen 2 ja olla irroitettavissa muusta nostolaitteesta.

Kannatusvarren 1 molempiin päihin on niveltyvästi yhdistetty jäykät, sopivimmin suorat nivelelimet 5a, 5b, joiden vastakkaiset päät on niveltyvästi yhdistetty vastaaviin vipuvarsiin 6a ja 6b, Nämä vipuvarret 6a ja 6b on kumpikin puolestaan kiinnitetty paikallaan pysyvästi eli jäykästi omaan kääntöakseliinsa 7a yastaavasti 7b, jotka on kiertyvästä kannatettu kumpikin omassa rungossaan (ei esitetty) ja sovitettu toisistaan keskinäisen välimatkan päähän, joka kuvion 1 mukaisessa sovellutus-muodossa on pääasiallisesti yhtä suuri kuin nivelelimien 5a ja 5b kytkentäpisteiden välinen etäisyys kannatusvarressa 1. Tässä kuvatussa nostolaitteen soyellutusmuodossa ovat kannatusakse-lit pystysyorat. Ne voivat kuitenkin olla myös suunnattuina jollakin muulla tavalla huoneessa.

Vastakkaisissa päissä kuin vipuvarret 6a ja 6b on pystysuorissa kääntöakseleissa 7a ja 7b voimansiirtoelimet 8a, 8b, jotka pyörimisliikkeen siirtämiseksi kääntöakseleihin ovat otteessa akselilla 10 olevien vastaavien voimansiirtoelimien 9a, 9b kanssa. Kuviossa 1 esitetyssä nostolaitteen sovellutusmuo-dossa on akselissa 10 pitkänomainen kierre kierukkavaihteessa 12, jonka sisääntuloakseli on kytketty moottoriin 13, joka voi olla pneumaattisesti tai hydraulisesti toimiva, mutta on sopi-r vimmin sähköisesti toimiva.

Edellisestä käy ilmi, että edellä mainitut elimet 13,12,10,9a, 9b,8a,8b,7a,7b,6a,6b,5a ja 5b muodostavat laitteen kannatusvarren yhdensuuntaissiirtämiseksi eli laitteen voiman siirtämiseksi moottorista 13 kannatusvarteen 1 tämän ja sen mukana kannatusvarren 2 kannattaman henkilön nostamista ja siirtämistä 5 64052 varten. Siirtolaite on järjestetty käyttämään akseleita 7a ja 7b vastakkaisiin pyörimissuuntiin. Nostolaite on kiinnitetty huoneen kattoon kehyksen 27 avulla.

Nivelelimien 5a ja 5b yhdistäminen kannatusvarteen 1 on tapahtunut niin, että nivelelimiä voidaan kääntää akselin ympäri, joka pääasiallisesti kohtisuorassa kannatusvarren pituussuuntaa vastaan ja joka sijaitsee vaakatasossa, kun nostolaite on sovitettu paikalleen. Sopivimmin käytetään tätä kääntämistä varten jäykkää akselia 17 (kuvio 2B), jolloin estetään keinu-mistaipumus, joka kannatuslaitteella on, kun sitä siirretään sivusuunnassa. Toinen sopiva nivel tässä yhteydessä on pallo-nivel, Tämä nivel sallii myös sen, että nivelelin 5a vastaavasti 5b kiertyy sen ja kannatusvarren välisessä kytkentäpisteessä pystysuoran akselin ympäri, minkä takia kannatuslaitteen keinumisliike ei tule suuremmassa määrin estetyksi, Nivelelin-ten 5a ja 5b kytkentä vastaavaan vipuvarteen 6a ja 6b on tehty niin, että kääntäminen sekä pystysuoran akselin että kannatus-varteen nähden kohtisuoraan vaakasuoran akselin ympäri on mahdollista, Sopiva nivel tässä tapauksessa on pallonivel 18 (kuvio 3). Kuten kuviossa 2A esitetään, voi kuitenkin myös pystysuora akselitappi 19 olla kiertyvästä laakeroitu vastakkaiseen päähän vipuvartta 6b kun kääntöakseli, jonka akselita-pin alapäässä on poikittaissuunnassa läpimenevä akseli 16,joka on kytketty vastaavaan nivelelimeen 5b, Tämä nivel, jossa on jäykät akselit, estää kannatuslaitteen mahdollisen keinumisliik-keen.

Voimansiirrot kierukkavaiheessa 12 ulostulevan akselin 10 ja molempien kääntöakseleiden 7a ja 7b välillä voi luonnollisesti olla ratkaistu monella eri tavalla. Kuitenkin on edullista, että nämä voimansiirrot muodostuvat kartiohammaspyöristä 8a, 9a vastaavasti 8b, 9b, jolloin akselit 10, 7a ja 7b on kannatettu ja laakeroitu sopivalla tavalla, Välitysakselin 10 ja kääntöakseleiden 7a sekä 7b välillä on sopivimmin 2:1, jotta kuormitus vipuvarsissa 6a ja 6b pysyisi kohtuullisissa arvoissa nostolaitteen toimiessa. Edellä kuvattu käyttölaite ja voiman- 64052 6 siirto kääntöakseleiden 7a ja 7b pyörittämiseksi voi joskus olla liian raskas kiinnitettäväksi huoneen kattoon vanhemmissa rakennuksissa. Huomattavasti kevyempi käyttölaite ja voimansiirto (ei esitetty) perustuu ketjuvälitykseen. Tällainen voimansiirto voi käsittää kummankin kääntöakselin 7a, 7b päähän kiinnitetyn ketjupyörän, jota käytetään siihen kuuluvalla ketjulla omasta keskeisestä, nostolaitteen yläpuolelle järjestetystä kerjupyörästä. Molempia keskeisiä ketjupyöriä, jotka on sopivasti laakeroitu, pyöritetään puolestaan vastaavasta akselista ja tähän kytketystä vaihteesta vaihteen sisääntulopuolelle kytketyn moottorin avulla.

Vipuvarret 6a ja 6b, jotka on jäykästi kiinnitetty vastaaviin kääntöakseleihin 7a ja 7b, ulkonevat alaspäin vastaavista kään-töakseleista ja poikkeavat näiden keskiviivasta kulman (X. verran, joka on pienempi kuin 90°, On kuitenkin selvää, että nostolaitteen muissa sovellutusmuodoissa vipuvarret voivat muodostaa minkä kulman tahansa vastaavien kääntöakseleiden kanssa ja lähteä myös ylöspäin näistä.

Kuviossa 1 esitetään nostolaitteen käyttölaite ja siirtolaite kokonaan kannatusvarren yläpuolella ja ne on kehyksen 27 avulla asennettu sen huoneen kattoon, jossa nostolaite sijaitsee (katso myös kuvio 3). Käyttölaite ja siirtolaitteen se osa, joka käsittää kierukkavaihteen 12 ja tämän akselin 10 sekä kartiovaihteet 8a, 9a ja 8b, 9b ja niihin kuuluva runko voivat kuitenkin olla asennettuina lattialle tai lattiaan, jolloin kääntöakseleiden 7a ja 7b suunta tulee olemaan päinvastainen kuin se, mikä esitetään kuviossa 1, ja ne nousevat siis ylöspäin lattiasta. Tämä viimeksi mainittu vaihtoehtoinen sovellutus tulee kysymykseen ainoastaan siinä tapauksessa, että tila siinä huoneessa, johon nostolaite on sovitettu, on riittävä.

On selvää, että samoilla viittausnumeroilla merkityt elimet, esimerkiksi vipuvarret 6a ja 6b, ovat yhtä pitkät, minkä johdosta kääntöakseleiden 7a ja 7b kierteessä vastakkaisiin suuntiin kan-natusvarsi 1 tulee siirtymään kohtisuorasti pituussuuntaansa vastaan. Alkuasennosta lähtien, jossa vipuvarret 6a ja 6b ovat yhdensuuntaiset ja kääntyneinä samaan suuntaan, voidaan vipuvar- 7 64052 siä kääntää joko sisäänpäin tai ulospäin, jolloin saavutetaan sama nostovaikutus kannatusvarrelle 1.

Edellä mainitussa vaihtoehtoisessa nostolaitteen sovellutuksessa voidaan vipuvarsia kuitenkin kääntää ainoastaan sisäänpäin, jotta kannatusvarsi 1 voisi kulkea yläasentonsa ohitse, jossa vipuvarret on suunnattu toisiaan kohti ja sijaitsevat samassa pystytasossa.

Tässä vaihtoehtoisessa sovellutuksessa täytyy kuitenkin kanna-tusvarren olla jonkin verran lyhyempi kuin kääntöakseleiden 7a, 7b välinen etäisyys, koska nämä olsivat muutoin esteenä kanna-tusvarren kulkemiselle yläasennon kautta,

Nostolaitteen toimintaa selostetaan:; seuraavassa viittaamalla kuvion 1 mukaiseen sovellutusmuotoon,

Henkilön, jota kannatuslaite 2 kannattaa, nostamiseksi tai siirtämiseksi kahden kannatuspinnan välillä asetetaan nostolaite sillä tavoin, että sen vipuvarret 6a ja 6b sijaitsevat keskenään yhdensuuntaisesti pystysuorassa suunnassa, Vuode tai sen tapainen, jolla nostettava henkilö makaa, siirretään kannatusvar-ren 1 alle niin, että tämä sijaitsee henkilön pituussuuntaisesta. Henkilö sovitetaan sitten kannatuslaitteeseen 2, minkä jälkeen nostolaitetta voidaan käyttää, Käynnistettäessä moottori 13 tulevat akselit 7a ja 7b kiertymään vastakkaisiin suuntiin esim. niin, että vipuvarret 6a ja 6b kääntyvät ulospäin kanna-tusvarresta, kuten esitetään kuviossa 1, Koska vipuvarsien 6a ja 6b ne päät, jotka sijaitsevat kauempana kääntöakseleista 7a ja 7b, kääntyvät ulospäin, joutuvat nivelelimet 5a vastaavasti 5b liikkumaan mukana, minkä takia nivelelimien kannatusvarteen kytketyt päät tulevat liikkumaan poikittain kannatusvarren pituussuuntaa vastaan. Nivelelimien kytkentäpisteet kannatusvar-ressa joutuvat vipuvarsien liikuessa keskenään yhdensuuntaisesta asennosta kääntöakselien kiertyessä 90° kuviossa 1 esitettyyn asentoon piirtämään alimmasta asennostaan ylimpään asentoonsa pystytasossa käyrän, joka on kohtisuorassa kannatusvartta vastaan .

8 6^0 5 2

Kun kannatusvarsi 1 on ylimmässä asennossaan, tulee se akselien 7a ja 7b edelleen kiertyessä suorittamaan päinvastaisen liikkeen alaspäin ja joutumaan takaisin ala-asentoonsa sen jälkeen, kun akselit 7a ja 7b ovat vielä kiertyneet 90°. Nivelelimien 5a ja 5b kytkentäpisteet kannatusvarressa piirtävät tällöin käyrän, joka verrattuna molempien kääntöakselien 7a ja 7b kautta kulkevaan pystytasoon on peilikuva ensiksi mainitusta käyrästä.

Valitsemalla vipuvarsien 6a, 6b, nivelelimien 5a, 5b ja kannatus-varren pituudet sekä vipuvarsien kulma (X akselien 7a, 7b kanssa sopivasti saadaan mainitulle käyrälle haluttu muoto. Po-tilasnostolaitteessa pitää käyrällä olla aluksi jyrkkä nousu ylöspäin, mikä nousu vähitellen pienenee. Täten saavutetaan keksinnön mukaisella nostolaitteella hyvin tarkoituksenmukainen liikerata, jossa kannatusvarsi alkuvaiheessa pääasiallisesti nousee, minkä jälkeen liike vaakasuorassa suunnassa vähitellen tulee lisääntymään, kunnes kannatusvarren yläasento saavutetaan. Tästä asennosta lähtien tapahtuu liikerata käänteisesti kannatusvarren laskeutuessa alas nostolaitteen toisella puolella.

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaan on kahden kääntöakselei-hin 7a ja 7b kiinnitetyn ja näistä ulkonevan varren 11a, 11b väliin sovitettu kokoonpuristuslaite 15, esim. kokoonpuristus-jousi, joka on eniten jännitetyssä eli kokoonpuristetussa asennossa, kun molemmat vipuvarret 6a ja 6b ovat yhdensuuntaisia eli suunnattuina samaan suuntaan. Kokoonpuristuslaite 15 on täysin kuormittamaton, kun vipuvarret 6a ja 6b sijaitsevat samassa pystytasossa eli kun kannatusvarsi 1 on yläasennossaan.

Kun henkilön nostamisen yhteydessä vipuvarret kääntyvät ympäri kääntöakseleiden avulla, tulee kokoonpuristuslaite tällöin auttamaan kääntöliikettä henkilön nostamisen aikana, kun taas henkilön laskemisen aikana kokoonpuristuslaite 15 tulee vaimentamaan liikettä, samalla kun kokoonpuristuslaitteeseen syntyy jännitys.

On selvää, että kokoonpuristuslaitteella 15 voi olla monia erilaisia sovellutuksia. Se voi siten olla myös hydraulisesti ta.i pneumaa11 i s e s t i toimiva.

9 64052

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen nostolaitteen erästä edullista sovellutusmuotoa. Tässä kuviossa on käytetty samoja viittausnumeroita kuin kuvioissa 1 ja 2 tarkoittamaan samoja elimiä.

Kuten kuviosta 3 käy ilmi, on kannatusvarressa kaksi sivuelin-tä la ja Ib, jotka on jäykästi yhdistetty poikittaiselimillä, joista yksi kannatusvarren kummassakin päässä toimii vaakasuorana akselina 17 vastaavalle nivelelimelle 5a, 5b tämän kytkemiseksi kannatusvarteen. Nivelelimet 5a ja 5b ovat yläpäistään yhditetty vastaaviin vipuvarsiin pallonivelillä 18.

Kääntöakselien 7a ja 7b yläosat on yhdessä kierukkavaihteen 12, moottorin 13 ja kokoonpuristuslaitteen 15 kanssa sovitettu laatikkoon 14.

Keksinnön mukaisen nostolaitteen erään toisen sovellutuksen mukaan, joka esitetään kuvioissa 4A ja 4B, on kannatusvarsi 1 lyhyempi kuin molempien pystysuorien kääntöakseleiden 7a ja 7b välinen etäisyys.

Kuvio 4A esittää tämän sovellutusmuodon mukaista nostolaitetta asennossa, jossa vipuvarret 6a ja 6b ovat käännettyinä ulospäin 180° ja jossa kannatusvarsi 1 on ylimmässä asennossaan. Kuviossa 4B esitetään nostolaite kannatusvarren 1 ollessa alimmassa asennossaan, jolloin nivelelimet 5a ja 5b ovat yhdensuuntaiset ja pystysuorat. Tässä asennossa ovat molemmat vipuvarret 6a ja 6b suunnattuina vinosti sisäänpäin toisiaan kohti,

Nostolaitteen tässä sovellutusmuodossa on kannatusvarren 1, ni-velelimien 5a ja 5b sekä vipuvarsien 6a ja 6b keskinäiset pituudet määrätty niin, että nivelelimet tulevat keskenään yhdensuuntaisiksi (kannatusvarren alin asento), kun molemmat vipuvarret on käännetty keskenään yhdensuuntaisesta asennosta sisäänpäin toisiaan kohti pienen kulman verran, joka on suuruusluokkaa 20°.

On selvää, että tässä sovellutusmuodossa nostokorkeus tulee olemaan suurempi kuin kuviossa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa.

64052 10

Siten tulee tämän sovellutusmuodon mukaisessa nostolaitteessa kannatusvarsi 1 nousemaan korkeammalle kuin aikaisemmin kuvatussa sovellutusmuodossa, Lähtien kuviossa 4B esitetystä nostolaitteen alkuasennosta kiertyvät molemmat kääntöakselit 7a ja 7b vastapäivään ja vastaavasti myötäpäivään (päältä katsottuna) , minkä johdosta vipuvarret 6a ja 6b tulevat nostamaan kannatusvartta 1 nivelelimien 5a vastaavasti 5b välityksellä. Vipuvarsien liikkuessa kuviossa 4B esitetystä asennosta lähtien siihen asentoon, jossa vipuvarret ovat yhdensuuntaisia eli kääntöakseleiden kiertyessä noin 20°, suorittaa kannatus-varsi 1 pääasiallisesti liikkeen ylöspäin, kun taas liike vaakasuorassa suunnassa on hyvin rajoitettu, Kääntöakseleiden kiertyessä edelleen tulee ensin pystysuuntainen liike hallitsemaan verrattuna vaakasuuntaiseen liikkeeseen pienentyäkseen vähitellen verrattuna vaakasuuntaiseen liikkeeseen, kunnes kannatusvarsi on yläasennossaan, jolloin vipuvarret ovat kääntyneinä poispäin toisistaan ja sijaitsevat samassa pystytasossa, Kääntöakseleiden kiertyessä edelleen kääntyvät vipuvarret ulospäin nostolaitteen toiselle puolelle, jolloin tapahtuu käänteinen liikerata ja kannatusvarsi laskeutuu ala-asentoonsa. Kuten kuviossa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa tulee kannatus-varren alkunosto ja loppulasku sen siirtyessä tapahtumaan pehmeästi ja välissä tapahtuvaan kannatusvarren sivuttaissiirty-miseen verrattuna pienemmällä nopeudella. Siten on selvää, että kuvioissa 4A ja 4B esitetty nostolaitteen sovellutusmuoto tekee mahdolliseksi nostaa kannatusvartta 1 enemmän, kuin saadaan aikaan kuviossa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa.

Kuvioiden 4A ja 4B mukaisen nostolaitteen erityisen edullisessa sovellutusmuodossa on kääntöakseleiden 7a ja 7b välinen etäisyys 80 cm, vipuvarsien 6a ja 6b pituus 65 cm, nivelelimien 5a ja 5b pituus 80 cm, nivelelimien kytkentäpisteiden välinen kannatusvarren 1 pituus 60 cm ja vipuvarret muodostavat kääntöakseleiden kanssa kulman 80° (kulmaOC ). Siten on selvää, että nostolaite vaatii hyvin vähän tilaa.

Nostolaitteen edellä kuvattuja sovellutusmuotoja voidaan muunnella keksinnön puitteissa, Niinpä kannatusvarsi 1 voi olla pitempi kuin molempien pystysuorien akselien välinen etäisyys, 11 64052 Tällaisessa sovellutusmuodossa ovat, kun kannatusvarsi on alimmassa asennossaan, molemmat vipuvarret kääntyneinä poispäin toisistaan. Jotta tämän sovellutusmuodon avulla saavutettaisiin suurin nostokorkeus, käännetään vipuvarsia 6a, 6b ensin toisiaan kohti, kunnes ne ovat yhdensuuntaisia, minkä jälkeen ne käännetään akselin 10 alle, kunnes ne ovat samassa pystytasos-sa, jolloin kannatusvarsi on ylimmässä asennossaan. Sitten vipuvarsia käännetään ulospäin nostolaitteen toisella puolella, jolloin tapahtuu vastakkainen liike eli kannatusvarsi laskeutuu alaspäin.

Edelleen on selvää, että keksinnön mukaisessa nostolaitteessa kääntöakselit 7a ja 7b voidaan järjestää kulmaan toisiinsa nähden. Niinpä kääntöakselit voidaan järjestää samaan pystytasoon niiden slapäiden sijaitessa suuremmalla etäisyydellä toisistaan kuin niiden yläpäiden. Tämä järjestely on edullisin silloin, kun kannatusvarsi on lyhyempi kuin niiden pisteiden välinen etäisyys kääntöakseleissa, joista vipuvarret lähtevät. Toisaalta voidaan kääntöakselit järjestää myös samaan pystytasoon siten keskenään asennettuina, että niiden alapäiden välinen etäisyys on pienempi kuin niiden yläpäiden välinen etäisyys.

Tämä järjestely on edullisin silloin, kun kannatusvarsi on pitempi kuin niiden pisteiden välinen etäisyys kääntöakseleissa, joista vipuvarret lähtevät. Kun molemmat kääntöakselit 7a ja 7b on järjestetty keskenään kulmaan, on mahdollista saada aikaan vielä suurempi nostokorkeus kannatusvarrelle, mutta on selvää, että kääntöakseleiden laakerointi sekä näiden voimansiirto tulee monimutkaisemmaksi kuin kuvioissa 1-4B esitetyissä nostolaitteen sovellutusmuodoissa.

Edellä kuvatut nostolaitteen sovellutusmUodot ovat suhteellisen herkkiä epäsymmetriselle kuormitukselle eli sille tilanteelle, että kuorman painopiste on siirtyneenä sivulle kanna-tusvarren pystysuorasta symmetriatasosta. Jos siis potilas sovitetaan kannatuslaitteeseen niin, että potilaan painopiste on siirtyneenä merkittävän matkan mainitusta symmetriatasosta, tulee kannatusvarsi kallistumaan vaakatasoon nähden, minkä johdosta nostolaite ei toimi tyydyttävästi, Sen estämiseksi, että kannatusvarsi joutuu kaltevaan asentoon, kun 64052 12 kuorman painopiste on siirtyneenä mainittuun symmetriatasoon nähden, voidaan järjestää sellainen stabilointilaite 20, joka esitetään kuviossa 5.

Stabilointilaite 20 käsittää kaksi jäykkää tankoa 21a ja 21b, jotka on päistään kietyvästi kytketty nostolaitteen niveleli-miin 5a ja 5b ja jotka kulkevat keskenään ristiin. Kuviossa 5 esitetty stabilointilaite 20 on järjestetty nivelelimien 5a ja 5b alapäiden väliin, ja kannatusvarsi 1 on ripustettu väli-ke-elimien 22a ja 22b avulla stabilointilaitteen alapuolelle.

On kuitenkin selvää, että stabilointilaite 20 voidaan myös kytkeä nivelelimiin välimatkan päähän näiden alapäistä, minkä takia se voidaan yksinkertaisesti sovittaa edellä kuvattuihin nostolaitteen sovellutusmuotoihin.

Stabilointilaitteessa 20 on lisäksi molempien nivelelimien 5a ja 5b alapäihin kiinnitetyt U-muotoiset sangat 23a, 23b, joissa on vastapäätä toisiaan sijaitsevat laipat ja näitä yhdistävä uuma, joka viimeksimainittu on kiinteästi sovitettu vastaavaan nivelelimeen niin, että sangat avautuvat toisiaan kohti. Tangot 21a ja 21b on järjestetty yhdensuuntaisiin pystytasoi-hin ja niiden päät on viety vastaavien sankojen 23a, 23b laippojen väliin, jossa ne on kiertyvästi kannatettu vaakasuorilla akseleilla. Kuten kuviosta 5 käy ilmi, on tangoilla 21a ja 21b symmetrinen keskinäinen kaltevuus niin, että tanko 21a on toisesta päästään laakeroitu tangon 21b yläpuolelle, jolloin vastaava koskee myös tankoa 21b, Välike-elimien 22a ja 22b ylä-päät, jotka on kytketty sankoihin, on muodostettu kahdeksi haaraksi, jotka ympäröivät vastaavaa sankaa 23a vastaavasti 23b. Haarojen ja sangan läpi kulkeva vaakasuora akseli tekee mahdolliseksi nivelelimien ja kannatusvarren 1, tässä tapauksessa sen välike-elimen, tarpeellisen kiertymisen.

On selvää, että mikäli esim. välike-elintä 22a kuormitetaan enemmän kuin välike-elintä 22b, pyrkii nivelelimen 5a alapää laskeutumaan nivelelimen 5b alapäähän verrattuna. Tämän 13 64052 nivelelimen 5a alapää laskeutumisen estää kuitenkin stabiloin-tilaite 20, ja sangan 23a ja tankojen 21a ja 21b kautta siirtyy voimapari, joka sangan 23b kiertyessä pakottaa nivelelimen 5b alapäätä alaspäin samalle korkeudelle kuin nivelelimen 5a alapää on. Täten tulevat nivelelimet 5a ja 5b pysymään samalla korkeudella ja siten kannatusvarsi olemaan vaakasuorassa, minkä johdosta nivelelimet 5a ja 5b tulevat symmetrisesti muodostamaan saman kulman pystysuoran kanssa.

Tilanne on luonnollisesti vastaava, mikäli nivelelimen 5b ala-päätä kuormitetaan enemmän kuin nivelelimen 5a alapäätä.

On selvää,että stabilointilaite 20 voidaan muodostaa monella muulla tavalla, kunhan siinä on nivelelimiin kytkettyjä elimiä, jotka siirtävät kummastakin nivelelimestä, nivelelinten erilaisista kuormituksista riippuen, kuormituseroa vastaavan voiman toiseen nivelelimeen,

Kuviossa 5 esitetyssä nostolaitteen sovellutusmuodossa, jossa on stabilointilaite, pysyy nivelelimien alapäiden välinen etäisyys enemmän tai vähemmän muuttumattomana tankojen 21a ja 21b avulla, minkä tähden kannatusvarsi voi olla kannatettu kiertyvästä ka siirrettävästä välike-elimiin 22a, 22b. Tässä tapauksessa on kannatusvarsi sylinterimäinen ja välike-elimien liitoselimet 24a ja 24b välike-elimien liittämiseksi kannatusvar-teen muodostuvat sylinterimäisestä hoikista, jossa on laakeri, sopivimman teflonlaakeri, joka tekee mahdolliseksi sen, että kannatusvartta 1 voidaan kiertää oman akselinsa ympäri,

Kannatusvarren molemmista päistä lähtee leveät nauhat eli hihnat 25a ja 25b, jotka ovat esim. muovimateriaalia, alaspäin sopivan kannatuslaitteen 2 kannattamiseksi, esim. sellaisen kan-natuslaitteen, joka esitetään kuviossa 3, jossa esitetään myös nauhat 25a ja 25b. Nauhoilla 25a, 25b on sopiva pituus, jotta kannatuslaitteen yksityiset nostohihnat 4 tai muut elimet potilaan kannattamiseksi joutuisivat oikealle korkeudelle, kun kannatusvarsi on ala-asennossaan.

,, 64052 14

Edellä on kuvattu nostolaitetta, jonka kannatuslaite 2 on tehty vuoteeseen sidotun tai liikuntaesteisen henkilön nostamista varten. Voidaan kuitenkin minkä muun tyyppinen kannatuslaite tahansa kytkeä kannatusvarteen muun tyyppisten kuormien nostamista ja/tai siirtämistä varten,

Claims (19)

1. Nostolaite kuorman nostamista varten käsittäen kuorman yläpuolelle sovitettavaksi tarkoitetun jäykän kannatusvarren (1), joka kuuluu tai on kytkettävissä laitteeseen (2) kuorman kannattamiseksi, ja kannatusvarteen kytketyn siirtolaitteen kannatusvarren yhdensuuntaissiirtämiseksi sen poikittaissuunnas-sa, tunnettu siitä, että siirtolaite käsittää kaksi jäykkää nivelelintä (5a, 5b), joiden kummankin toiset päät on välimatkan päässä toisistaan kiertyvästi kytketty kannatusvarteen (1) tai tätä kannattavaan välike-elimeen ja joiden vastakkaiset päät on kääntyvästi kytketty erillisiin vipuvarsiin (6a, 6b), joista kumpikin on toisesta päästään kääntyvästi kannatettu sen mahdollistamiseksi, että kannatusvarteen kiinnitettyjen nivelelimien päät ja siten kannatusvarsi nousee ja siirtyy poikittaissuunnassa vipuvarsia kääntämällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että nivelelimet (5a, 5b) on nivelletty kannatusvarteen (1) kiertyäkseen vaakasuoran akselin ympäri. ~

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että nivelelimet (5a, 5b) on nivelletty kannatusvarteen (1) liikkuakseen myös pystysuoran akselin ympäri,

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen nostolaite,t u n -n e t t u siitä, että vipuvarret (6a, 6b) on kannatettu kumpikin kääntöakselissaan (7a, 7b), jotta olisi mahdollista kääntää vipuvarsia pyörittämällä vastaavia kääntöakseleita.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen nostolaite,t u n -n e t t u siitä, että nivelelimet on vastaaviin vipuvarsiin (6a, 6b) kytketyistä päistään kannatettu kääntyvästi kiertyäkseen vaakasuoran akselin ja pystysuoran akselin ympäri.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen nostolaite, tunnet-t u siitä, että kumpaakin vipuvartta (6a, 6b) kannattava kään-töakseli (7a, 7b) on kannatettu yläpuolella sijaitsevaan, esim. kattoon kiinnitettyyn runkoon. lfi 64052 16

7. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että vipuvarret (6a, 6b) ovat yhtä pitkät, että nivelelimet (5a, 5b) ovat yhtä pitkät ja että vipuvarret (6a, 6b) on järjestetty kääntyviksi keskenään yhdensuuntaisesta asennosta vastakkaisiin kierosuuntiin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen nostolaite, tunnettu siitä,että nivelelimien (5a, 5b) kytkentäpisteiden välinen etäisyys kannatusvarressa (1) on pääasiallisesti yhtä suuri kuin kääntöakseleiden (7a, 7b) niiden päiden välinen etäisyys, joista vipuvarret (6a, 6b) on kannatettu,

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että nivelelimien (5a, 5b) kytkentäpisteiden välinen etäisyys kannatusvarressa (1) tai siihen kuuluvissa välike-elimissä (22a, 22b) on pienempi kuin kääntöakseleiden (7a, 7b) niiden päiden välinen etäisyys, joista vipuvarret (6a, 6b) on kannatettu,

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että kääntöakselit (7a, 7b) ovat pystysuorat.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että käyttölaite (13) ja voimamsiirto-laite (12, 10, 9a, 9b, 8a, 8b) on järjestetty pyörittämään yi-puvarsien kääntöakseleita (7a, 7b) vastakkaisiin pyörimissuuntiin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että voimansiirtolaite käsittää kääntöakseleiden (7a, 7b) väliin järjestetyn kierukkavaihteen (12), jonka kierukka-akseli (10) on molemmista päistään kiertoyhteydessä vipuvarsien kääntöakseleiden (7a, 7b) kanssa näiden pyörittämiseksi vastakkaisiin suuntiin.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen nostolaite, tunnettu siitä,että voimansiirtolaite kierukkavaihteen kierukka-akselin (10) 17 64052 ja vipuvarsien kääntöakseleiden (7a, 7b) välillä muodostuu kar-tiohammaspyöristä (8a, 9a, 8b, 9b), jotka on kiinnitetty kierukkaan (10) ja kääntöakseleihin (7a, 7b).

14. Jonkin patenttivaatimuksista 2-13 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että nivelelimet (5a, 5b) on nivelletty vastaaviin vipuvarsiin (6a, 6b) ja kannatusvarteen (1) pallonive-lillä.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 4-14 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että vipuvarret (6a, 6b) ulkonevat vastaavasta kääntöakselista (7a, 7b) alaspäin ja poikkeavat tästä kulman, joka on pienempi kuin 90°.

15 64052

16. Jonkin patenttivaatimuksista 4-15 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että kokoonpuristuslaite (15) on järjestetty yhteistoimintaan vipuvarsien kääntöakseleiden (7a, 7b) kanssa kumpaankinkääntöakseliin kiinnitetyn varren (11a, 11b) kautta, jolloin kokoonpuristuslaite on järjestetty olemaan kuormittamattomassa tilassa, kun vipuvarret (6a, 6b) sijaitsevat samassa pystytasossa, jolloin vipuvarsien kiertyminen tästä aiheuttaa kokoonpuristuslaitteen jännittymisen.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että se käsittää nivelelimien (5a, 5b) väliin sovitetun stabilointilaitteen (20), joka on järjestetty silloin, kun kuorman painopiste on siirtyneenä sivuun kannatus-varteen (1) nähden poikittaisesta pystysuorasta symmetriatasos-ta, siirtämään voimia nivelelimien välillä painopisteen siirtymisestä aiheutuneen vinokuormituksen kompensoimiseksi kannatus-varren pitämiseksi vaakasuorassa.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että stabilointilaite (20) käsittää kaksi tankoa (21a, 21b), jotka kumpikin sitoo molemmat nivelelimet (5a, 5b) ja jotka on päistään kääntyvästi laakeroitu näihin vaakasuorilla akseleilla, jolloin tangot (21a, 21b) on symmetrisesti järjestetty 18 64052 ja kumpikin tanko on toisesta päästään laakeroitu toisen tangon laakerointiakselin alapuolelle, samalla kun sen toinen pää on laakeroitu toisen tangon laakerointiakselin yläpuolelle.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen nostolaite, tunnettu siitä, että tangot (21a, 21b) on järjestetty pystytasoihin. N 19 64052