FI63841B - Faergbildroer - Google Patents

Description

r ”' E5r71 r, KUULUTUsjULKAisu ϊχαΑΛ ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6oo41 C (45) ' · ^ ^ (51) Ky.lk.3/lnt.CI.3 H 01 J 29/76 SUOM I — FI N LAN D (21) P»t*nttlh»k«nHif —P«Mnt»n»eknlnf 770151* (22) HakafnltpUv· — AmOkningtdif 19-01.77 (Cl) 1 ' ' * (23) Alkupilvft—Gltelghutudag 19.01.77 (41) Tullut |ulkiMk*l — Blhrlt offmHg 20.07.78

Patentti- ja rekittarihallitu· «a Nihaviksipanon ja kutiLNlkaiwn pvm.— 2q nl

Patent· och refisterstyrelNfl ' Aiw»kan uttagd och uttekrlftM publicarad ^'U4 ·05 (32)(33)(31) Fjrydatty acuolkaus—Bvglrd prloritat (71) Hitachi, Ltd., 5“1, 1-chome, Marunouchi, Chiyoda-ku, Tokyo,

Japani-Japan(JP) (72) Kunio Ando, Machibo, Mobara-shi, Ryoichi Hirota, Konan-ku,

Yokohama, Kuniharu Osakabe, Midoricho, Mobara-shi,

Koichi Maruyama, Hayano, Mobara-shi, Japani-Japan(JP) .(7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Värikuvaputki - Färgbildrör Tämä keksintö kohdistuu värikuvaputkiin sekä erityisesti leveäkulmai-sen poikkeutukeen, in-line tyyppisiin väritelevision kuvaputkiin, joista on mahdollista jättää pois kohdistuksen korjauspiiri, mikä normaalisti on mukana väritelevisiovastaanottimessa myös korjattaessa ylempää ja alempaa neulatyyny-vääristymää.

Tyypillisessä aikaisemmin tunnetussa 90w in-line tyyppisessä värikuva-putkessa vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä ja pystysuuntaisen päikkeutuksen magneettikenttä väännetään tarkoituksellisesti jotta niille saataisiin neulatyynyvääristetyn magneettikentän ja tynnyrivääristetyn magneettikentän muoto kuten on esitettynä kuviossa 1 jotta vastaavasti täten taattaisiin sekä sivusäteitten kohdistaminen loistepinnalle ja taattaisiin korjaus ylemmälle ja alemmalle neulatyynyvääristymälle. Kuviossa 1 viitenumerot 1, 2 ja 3 tarkoittavat vastaavasti vasemmanpuoleista sädettä, keski-sädettä ja oikeanpuoleista sädettä kun elektronitykin rakennelmaa tarkastellaan loietepinnan suunnasta. Kun käytetään poikkeutuksen magneettikenttää kuten kuviossa 1 on esitetty voidaan sivusäteiden 1 ja 3 kohdistaminen toteuttaa mutta keskisäteen 2 kohdistaminen sivusäteisiin 1 ja 3 estyy, mistä 2 63841 aiheutuu kooma-värivirhe kuten on esitetty kuviossa 2. Kuten siinä on esitetty vastaa pitkänomainen kuvio, jota keskieäde 2 kuvaa katkoviiva 4 ja sama kuvio esitettynä sivusäteillä 1 ja 3 vastaa umpinaisilla viivoilla 5 esitettyä kuviota. Siirtymä katkoviivakuvion ja umpiviivakuvion välillä tulee suuremmaksi tämän kuvapinnan reunaa kohden siirryttäessä. Koomavirheet aiheutuvat siitä tosiasiasta, että keskisäteellä 2 on pienempi poikkeutuk-sen määrä kuin mitä on sivusäteillä 1 ja 3 erityisesti putken kaulan puolella poikkeutuksen ikeessä, joka on asennettuna värikuvaputkeen. Erityisesti tämän putken kaulan puolella tässä poikkeutusikeessä sijoitetaan keskellä oleva säde 2 erilleen vaakasuunnassa sivusäteestä 1 ja 3v se tahtoo sanoa että yksittäiset säteet sijaitset erossa toisistaan ja pystysuuntaiset ja vaakasuuntaiset poikkeutuksen magneettikentät, jotka vaikuttavat keskisäteeeeen 2 ovat pienempiä kuin mitä ovat ne kentät, jotka vaikuttavat sivusäteieiin 1 ja 3» mikä täten johtaa koomavirheen muodostumiseen kuten esitetään kuviossa 2.

Tämän lisäksi poikkeutuksen magneettikentän paisuminen tulee suuremmaksi siirryttäessä kohtiin, jotka sijaitsevat erossa keskiakselista eli Z-akselista kuvaputkella niin että neulatyynyvääristymä joutuu tämän vaikutuksen alaiseksi poikkeutuksen magneettikentässä putken suppilon puolella poikkeutuksen ikeessä, mikä on asennettu värikuvaputkeen. Koska vaakasuuntainen poikkeutuksen magneettikenttä on muodoltaan neulatyynyvääristetty magneettikenttä putken suppilon puolella poikkeutuksen ikeessä voidaan ylempi ja alempi neulatyynyvääristymä tällöin korjata.

Jotta voitaisiin korjata kooman virhe aikaisemmin tunnetun tyyppisessä 90° in-line tyyppisessä värikuvaputkessa asennetaan magneettikentän säätävä laite kuten kuviossa 3 on esitetty välittömästi elektronisäteen elekt-ronitykeistä ulostulojen jälkeen, elektronisäteiden tullessa ulos näistä tykeistä, ja poikkeutetaan ne hieman kohtisuorassa suunnassa Z-akselin suhteen.

Kuvio 3 esittää etukuvantoa magneettikenttää säätävästä laitteesta· Magneetti-kentää säätävä laite, joka muodostuu levyistä 6 ja 7 sekä kiekoista 8 ja 9 valmistettuna korkean permeabiliteetin aineksesta on kiinnitetty paikalleen pistehitsaamalla, esim. suojuksen kanteen, mikä on valmistettu epämagneetti-sesta aineksesta ja mikä puolestaan on kiinnitetty lasiseinään tässä väri-kuvaputkessa. Tässä kuviossa kaksi aluslevyä 6 ja 7 heikentävät vaakasuuntaisen ja pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää lähellä ulostuloja 11 ja 13 molemmilla sivusäteillä ja tehostavat pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää lähellä keskisäteen ulostuloa 12. Tämän lisäksi on kahden levyn 8 ja 9 tehtävänä tehostaa vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneetti- 5 63841 kenttää lähellä ulostuloa 12 keskleäteelle. Tästä seurauksena polkkeutuksen aste molemmille sivusätellle 1 ja 3 tulee pienemmäksi kuin mitä se on keski-säteelle 2 ja tämän johdosta huono poikkeutuksen aste keskisäteelle, mikä aiheutuu epähomogeenisesta poikkeutuksen magneettikentästä voidaan korjata, jolloin vältetään koomavääristymän syntyminen kuvapinnalle muodostuvaan kuvioon.

Tällaisen magneettikenttää säätävän laitteen aikaansaaminen kuten on esitettynä kuviossa 3 käytettäessä 90° in-line tyyppistä värikuvaputkea on esitettynä artikkelissa nimeltään "New Color picture tube System for portable TV receivers" kirjoittanut R.L. Barbin sekä muut, julkaistu lehdessä IEEE Trans. BTR-18 n:o 3.

Sivumennen sanottuna koska neulatyynyn vääristymä laajan poikkeutus-kulman värikuvaputkisea kuten esim. 110° poikkeutuksen tyypissä on suurempi kuin mitä se on 90° poikkeutuksen tyyppisessä värikuvaputkessa suunnitellaan vaakasuuntainen poikkeutuksen magneettikenttä aikaisemmin mainittavaa varten siten, että neulatyynyvääristetty magneettikenttä paisuu voimakkaammin kuin mitä se tekee myöhemmin mainitussa, jotta täten eliminoitäisiin korjailun piiri ylempää ja alempaa neulatyynyvääristymää varten. Erityisesti ajatellen yllämainittua ilmiötä, että poikkeutuksen magneettikenttä lähellä putken suppilo-osaa omaa suuremman vaikutuksen neulatyynyn vääristymään tämän poik-keutusikeen suppilon puolella kuin mitä sillä on kaulan puolella siinä suunnitellaan vaakasuuntainen poikkeutuksen magneettikenttä lähellä poikkeutuksen ikeen suppilon puolta siten, että siinä on voimakkaammin tehostettu neulatyynyvääristetty magneettikenttä mikäli asiaa verrataan 90° poikkeutuksen tyyppiseen värikuvaputkeen niin että ylempi ja alempi neulatyynyvääristy-mä voidaan tällöinkin korjata. Toiselta puolen tehostettu neulatyynyvääristetty magneettikenttä lähellä poikkeutueikeen suppilon puolta tekee korjauksen liiallisen suureksi kohdistettaessa sivusäteitä 1 ja 3 ja jotta pienennettäisiin liian suurta korjausta normaaliin korjauksen määrään saakka sovitetaan tynnyrvääristetty magneettikenttä vastakohtana neulatyynyvääristetylle magneettikentälle lähelle poikkeutueikeen kaulan puolta. Tällä tavoin tekemällä vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä voimakkaammin neulatyynyvääris-tetyksi lähellä poikkeutueikeen suppilon puolta ja tynnyrimäieesti vääristy-neemmän tapaiseksi lähellä tämän kaulan puolta voidaan mikä tahansa korjaus-piiri ylempää ja alempaa neulatyynyvääristymää varten saada jätetyksi pois ja sivusäteiden 1 ja 3 kohdistaminen voidaan taata myöskin tässä laajan poikkeutuksen tyyppisessä värikuvaputkessa. Tässä tapauksessa kuitenkin tapahtuu kooman vääristymää kuten kuviossa 4 esitetään tämän kuviossa 2 esitetyn sijaan. Kuviossa 4 tarkoittaa viitenumero 41 pitkänomaista kuviota esitettynä keskisäteen avulla ja viitenumero 42 tarkoittaa pitkänomaista kuviota esi- 4 63841 tettynä sivusäteiden avulla. Sekä vaakasuuntainen että pystysuuntainen poikkeu-tuksen magneettikenttä lähellä poikkeutuksen ikeen kaulan puolta, joilla on suuri vaikutus kooman virheeseen ovat nyt tynnyrivääristyneen magneettikentän tyyppiä. Ajatellaan nyt tynnyrivääristettyä magneettikenttää, jonka kaksi magneettinapaa N ja S aikaansaavat. Suoralla viivalla magneettinapojen N ja S välillä on magneettikentän intensiteetti minimissään keskikohdalla ja maksimissaan magneettinapojen N ja S lähestyttäessä. Toiselta puolen suoralla viivalla kohtisuorassa sitä suoraa viivaa vastaan, mikä juuri äsken mainittiin ja mikä kulkee tämän keskipisteen kautta on magneettikentän voimakkuus maksimissaan keskikohdalla ja pienentyy siitä pisteestä sivulle siirryttäessä. Tämän seurauksena keskisäde 2 poikkeutuu voimakkaammin kuin mitä tekevät sivusäteet 1 ja 3 puhuttaessa vaakasuuntaisen poikkeutuksen tapauksesta kun taas sivusäteet 1 ja 3 poikkeutuvat voimakkaammin kuin mitä tekee keskisäde 2 puhuttaessa pystysuuntaisesta poikkeutuksesta. Toisin sanoen sekä pystysuuntaiselle että vaakasuuntaiselle poikkeutukselle on poikkeutuksen aste sivusäteille 1 ja 3 suurempi kuin mitä se on keskisäteelle 2 ja tämän aikaansaama kooman virhe on erilainen kuin mitä se on keskisäteelle 2 ja tämän aikaansaama kooman virhe on erilainen kuin mitä on kuviossa 4 esitetty, mistä seurauksena on, että magneettikenttää säätävä laite, mikä on esitettynä kuviossa 3 ei voi olla riittävä haluttua kooman virheen korjausta varten.

Tämän keksinnön eräs tarkoitus on aikaansaada värikuvaputki varustettuna magneettikenttää säätävällä laitteella, mikä kykenee korjaamaan sen koomavir-heen, jonka se tosiasiassa aiheuttaa, että poikkeutuksen määrien suuruudet keskisäteelle ja sivusäteille ovat erilaisia riippuen pystysuuntaisesta poikkeutuksesta tai vaakasuuntaisesta poikkeutuksesta.

Tämän keksinnön mukaisesti on muodostettu värikuvaputkilaite, joka käsittää värikuvaputken, jossa on kohtio ja kolme elektronitykkiä, jotka sijaitsevat samalla linjalla, niin että saadaan kaksi sivuelektronitykkiä ja keski-elektronitykki, jotka kehittävät kolme mainittuun kohtioon suunnattua elektro-nisädettä, värikuvaputkeen kytketyt poikkeutuslaitteet, jotka kehittävät samanaikaisesti ensimmäisen poikkeutusmagneettikentän elektronitykeistä tulevien elektronisäteiden poikkeutttamiseksi ensimmäiseen suuntaan ja toisen poikkeutusmagneettikentän elektronisäteiden poikkeuttamiseksi mainittua ensimmäistä suuntaa vastaan oleellisesti kohtisuoraan toiseen suuntaan kohtion pyykäisemi-seksi, jolloin poikkeutuslaitteet saavat aikaan poikkeutusmagneettikentän sellaisen ensimmäisen jakauman ensimmäisessä suunnassa, että sivuelektronitykeistä tulevat sivusäteet poikkeutuvat enemmän kuin keskielektronitykistä tuleva 5 63841 keskisäde, ja poikkeutusmagneettikentän sellaisen toisen jakauman toisessa suunnassa, että keskisäde poikkeutuu enemmän kuin sivusäteet. Tälle värikuva-putkilaitteelle on tunnusomaista, että siinä on ensimmäinen magneettikenttää modifioiva laite, joka on sijoitettu siihen elektronitykkien jälkeen olevaan tilaan, jossa poikkeutusmagneettikentät esiintyvät, niin että sivusäteisiin ensimmäisessä suunnassa vaikuttava poikkeutusmagneettikenttä heikkenee suhteellisesti verrattuna keskisäteeseen vaikuttavaan kenttään, ja toinen magneettikenttää modifioiva laite, joka on sijoitettu mainittuun tilaan, niin että keskisäteeseen toisessa suunnassa vaikuttava poikkeutusmagneettikenttä heikkenee verrattuna sivusäteisiin vaikuttavaan kenttään.

Keksinnön mukaisesti ensimmäinen magneettikenttää modifioiva laite käsittää ensimmäisen ja toisen pitkänomaisen magneettilevyn, jotka on sijoitettu kunkin sivusäteen vastakkaisille puolille mainitussa suunnassa, jolloin levyjen pituusulottuvuus sijaitsee mainitussa ensimmäisessä suunnassa, ja toinen magneettikenttää modifioiva laite käsittää paria magneettilevyjä, joiden tasot ovat kohtisuorat mainittua ensimmäistä suuntaa vastaan, ja kukin magneettilevy-pari on sovitettu mainitussa toisessa suunnassa sivusäteiden läpi kulkevalle viivalle.

Tämän keksinnön muut tarkoitukset ja edut tulevat käymään ilmi alempana seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviokuva edustaen poikkeutuksien magneettikenttien kuvaa aikaisemmin tunnetussa 90° poikkeutuksen in-line tyyppisessä värikuvaput-kessa, kuvio 2 on kaaviokuva edustaen kuviota koomavirheestä, joka aiheutuu poikkeutuksen magneettikentästä kuviossa 1, kuvio 3 on etukuvanto magneettikenttää säätävästä laitteesta, jota tavanomaisesti käytetään kuvion 2 koomavirheen korjaamiseen, kuvio 4 on kaaviokuva edustaen koomavirheen kuviota laajakulmaisen poikkeutuksen magneettikentän aiheuttamana kuvion 3 mukaisessa magneettikentän säätölaitteessa, kuvio 5 on perspektiivikuvanto eräästä esimerkistä magneettikenttää säätävää laitetta, jota käytetään tämän keksinnön mukaan värikuvaputkea varten, kuvio 6 on yläkuvanto kuviosta 5, 6 63841 kuvio 7 on kaavio edustaen riippuvaisuutta vaakasuuntaisen asennon ja intensiteetin välillä vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentässä, kuvio 8 on kaavio esittäen riippuvaisuutta vaakasuuntaisen asennon ja intensiteetin välillä pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikentässä, kuvio 9 on etukuvanto eräästä toisesta magneettikenttää säätävän laitteen esimerkkitapauksesta, mikä kykenee korjaamaan kuvion 4 kooman, kuvio 10 on kaavio edustaen riippuvaisuutta vaakasuuntaisen asennon ja intensiteetin välillä vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentässä, mikä saavutetaan kuvion 9 esittämällä magneettikenttää säätävällä laitteella, kuvio 11 on kaaviokuvanto edustaen erään toisen koomavirheen kuvion tapausta, kuvio 12 on etukuvanto magneettikenttää säätävästä laitteesta, mikä kykenee korjaamaan kuvion 11 koomavirheen, kuvio 13 on perspektiivikuvanto eräästä toisesta magneettikenttää säätävästä laitteesta, mikä kykenee korjaamaan kuvion 4 koomavirheen, ja kuvio 14 on perspektiivikuvanto eräästä toisesta magneettikenttää säätävästä laitteesta, mikä kykenee korjaamaan kuvion 11 koomavirheen.

Kuvio 3 on perspektiivikuvanto otettuna edestäpäin ja vasemmalta ylhäältä magneettikenttää säätävästä laitteesta, mikä on järjestetty tämän keksinnön mukaisesti värikuvaputkeen ja on kuvio 6 yläkuvanto tästä kuvion 5 osasta.

Kuten kuviossa 5 on esitetty ovat magneettikenttää säätävät osat 150 ja 151 valmistettuna magneettisesta aineksesta rakenteeltaan symmetrisiä ja on ne sijoitettu symmetrisesti mitä tulee keskisäteeseen 2. Magneettikenttää säätävä osa 150 sisältää kolme ohutta magneettista napakappaleen levyä. Näistä ensimmäinen ja toinen magneettinen napakappaleen levy l6l ja 162 on sijoitettu ympäröimään sivusädettä 1 pystysuunnassa ja ne ovat pitkiä vaakasuunnassa ja lyhyitä pystysuunnassa. Kolmas magneettinen napakappaleen levy 163, mikä on pitkä pystysuunnassa ja lyhyt sivuttaissuunnassa on sijoitettu erottelemaan sivusäde 1 keskieäteeetä 2. Edellä ensimmäisenä ja toisena mainitut magneettiset napakappaleen levyt 161 ja 162 on yhdistetty kolmanteen magneettiseen napakappaleen levyyn I63 ylemmästä ja alemmasta osuuksissaan vastaavasti. Toiselta puolen magneettista kenttää säätävä osa 151 sisältää ensimmäisen, toisen ja kolmannen magneettisen napakappaleen levyt 164, 165 ja 166, mitkä ovat vastaavasti symmetrisiä edellä ensimmäisenä, toisena ja kolmantena mainittujen magneettisten napakappaleiden levyjen l6l, I62 ja 163 kanssa. Magneettikenttää säätävät osat 150 ja 151 on kiinnitetty epämagneettiseen runkoon 155, josta osa on esitetty kuviossa 5· Kuviossa 6 osoittavat nuolet V, 2' ja 3' niitä suuntia, missä säteet 1, 2 ja 3 7 63841 kulkevat ja magneettikenttää säätävä laite on havainnollistettu kiinnitettynä suojakuoreen valmistettuna epämagneettisesta aineesta, mistä erästä osaa on merkitty viitenumerolla 155·

Tarkasteltaessa vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää kulkee osa magneettivuosta, joka kytkeytyisi keskisäteeeeen 2 mikäli ei mukana olisi pystysuunnassa pitkiä magneettisten napakappaleiden levyjä 163 ja 166 kautta, jolloin näillä on korkea permiabiliteetti, se tahtoo sanoa magneettinen vuo, mikä kytkeytyisi keskisäteeeeen 2 joutuu nyt sisään magneettisen napakappaleen levyihin I63 ja 166 ja pienentyy voimakkuudeltaan tämän vaikutuksena niin että vaakasuuntainen poikkeutuksen magneettikenttä, mikä vaikuttaa keskisäteeeeen 2 nyt heikkenee. Vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo liittyneenä sivusäteisiin 1 ja 2 pysyy oleellisesti muuttumattomana, koska sivusäteet 1 ja 2 on sijoitettu erilleen magneettisen napakappaleen levyistä I63 ja 166. Edelleen koska magneettiset napakappaleet levyt l6l, 162, I64 ja 165 ovat lyhyitä pystysuunnassa ja pitkiä vaakasuunnassa näiden magneettisten napakappaleiden levyjen läsnäolo tai puuttuminen omaa vain vähän vaikutusta vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettivuohon, mikä liittyy sivusäteisiin 1 ja 3· Tämän johdosta magneettikenttää säätävät osat 150 ja 151 pienentävät vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettivuota, mikä vaikuttaa keskisäteeeeen 2 mikä täten heikentää vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää, mikä vaikuttaa keskisäteeeeen 2 verrattuna niihin vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttiin, Jotka vaikuttavat sivusäteisiin 1 ja 3· Tästä seurauksena voidaan kuviossa 4 esitetty vaakasuuntainen koomavirhe korjata.

Kuvio 7 esittää erästä esimerkkiä riippuvaisuudesta vaakasuuntaisen asennon ja intensiteetin välillä vaakasuuntaisen poikkautukeen magneettikentässä. Tässä kuviossa edustaa abskissa vaihtelua asennossa vaakasuuntaan, se tahtoo sanoa kohtisuorassa Z-akseliin nähden tietyn tilan 24 puitteissa, missä magneettisten napakappaleiden levyt 163 ja 166 sijaitsevat. Asennot 1", 2" ja 3” vastaavat säteen ulostulojen 11, 12 ja 13 keskuksia. Kun nyt oletetaan, että vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä on homogeeninen magneettikenttä, mitä on merkitty viitenumerolla 28, silloin kun magneettikenttää säätäviä osia 150 ja 151 ei ole mukana, aikaansaa magneettikenttää säätävien osien 150 ja 151 läsnäolo vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentän intensiteetin jakautuman kuvattuna merkinnällä 29, missä nyt magneettikentän intensiteetti kohdassa 2" on heikennetty verrattuna magneettikentän intensiteetteihin sijaintipaikoissa 1" ja 3"· Kuten voidaan nähdä kuviosta 7 ovat vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentät lähellä sivu-säteiden ulostuloja 11 ja 13 pienempiä verrattuna vaakasuuntaisen poikkeu- 63841 tukeen magneettikenttään 28 koska osia vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettivuosta, mikä muutoin kulkisi parittaisten magneettisten napakappa-leiden levyjen 161 ja 162 kautta ja toisten parittaisten magneettisten napa-kappaleiden levyjen 164 ja vastaavasti 165 kautta nyt joutuu magneettisiin napakappaleiden levyihin 16 3 ja 166. Magneettisten napakappaleiden levyt l6l, 162, I64 ja 165, jotka ovat lyhyitä pystysuunnassa vaimentavat kuitenkin tällaisen pienentymän vain pienehköön määrään.

Seuraavaksi tarkasteltaessa pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo, joka kulkisi läheltä sivusäteiden ulostuloja 11 ja 13 mikäli ei mukana olisi magneettisten napa-kappaleiden levyjä l6l, 162, 164 ja 165 kulkee nyt enimmäkseen magneettisten napakappaleiden levyjen 161, 162, I64 ja 165 kautta näiden ollessa valmistettu korkean permiabiliteetin aineesta niin että pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikentät lähellä sivusäteiden ulostuloja 11 ja 13 heikentyvät mikäli asiaa verrataan siihen tapaukseen, missä magneettiset napa-kappaleiden levyt l6l, I62, I64 ja 165 eivät olekaan mukana. Tämän lisäksi koska pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo sen jälkeen kun se on imeytynyt magneettisten napakappaleiden levyihin 164 ja 165 siirtyy magneettisen napakappaleen levyihin l6l ja 162 sen tilan kautta, minkä sisällä keski-säteen ulostulo sijaitsee pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä lähellä keskisäteen ulostuloa 12 voimistuu kun asiaa verrataan siihen tapaukseen, missä magneettisen napakappaleen levyt 161, 162, 164 ja I65 eivät olekaan mukana.

Tämän mukaisesti magneettisen napakappaleen levyt l6l, 162, I64 ja 165 toimivat heikentäen pystysuuntaisen poikkeutuksen määrää sivusäteissä 1 ja 3 mutta voimistavat pystysuuntaisen poikkeutuksen määrää keskisäteelle 2 mikä täten korjaa pystysuuntaisen koomavirheen kuten asia on esitettynä kuviossa 4·

Kuvio 8 eeittää erästä esimerkkiä riippuvaisuudesta vaakasuuntaisen asennon ja intensiteetin kesken pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikentässä. Tässä kuviossa edustaa abskissa asennon vaihtelua vaakasuuntaan, se tahtoo sanoa kohtisuorassa Z-akseliin nähden sen tilan 23 sisällä, missä magneettisten napakappaleiden levyt 161, 162, 164 ja 165 sijaitsevat.

Pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo, mikä saisi muodoltaan homogeenisen magneettikentän muodon, mitä on merkitty viitenumerolla 30 mikäli puuttuisi magneettisten napakappaleiden levyt 161, 162, I64 ja I65 imeytyy nyt magneettisten napakappaleiden levyihin 164 ja I65 ja siirtyy magneettisten napakappaleiden levyihin l6l ja 162 tämän tilan kautta niin että magneettikentän intensiteetti vaihtelee kuten käyrällä 31 on osoitettu.

9 63841

Magneettikentän intensiteetti heikentyy lähellä sivusäteiden ulostuloja 11 ja 13, missä pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo imeytyy, mutta se voimistuu lähellä keskisäteen ulostuloa 12, missä kohdassa pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettivuo tulee ulos.

Voidaan todeta, että magneettisten napakappaleiden levyt 163 ja 166, jotka ovat ohuita vaakasuunnassa eivät paljonkaan vaikuta pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään.

Kuvio 9 esittää etukuvantoa eräästä toisesta magneettikentän säätölaitteen suoritusmuodosta, mitä käytetään tämän keksinnön mukaisesti väri-kuvaputkessa.

Magneettikenttää säätävät osat 200-203 sisältävät kukin magneettisen napakappäleen levyn 167, mikä on pitkä pystysuunnassa ja magneettisen napa-kappaleen levyn 168, mikä on pitkä vaakasuunnassa ja on nämä sijoitettu pystysuuntaan ja symmetrisesti sivusäteiden ulostuloihin 11 ja 13 nähden.

Vaakasuuntaisen pitkän magneettisen napakappaleen levy 168 vastaavasta magneettikenttää säätävästä osasta 200-203 toteuttaa saman toiminnan kuin magneettisen napakappaleen levyt 161, 162, 164 ja I65, mitkä on esitetty kuviossa 5f voimistaen pystysuunnan poikkeutuksen magneettikenttää keskisädettä 2 varten ja heikentäen pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttiä sivusäteille 1 ja 3· Magneettisen napakappaleen levy 167, mikä on lyhyt vaakasuunnassa ei enempää vaikuta pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään.

Kun tarkastellaan vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää niin koska vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä joka kerran on imeytynyt ylempään magneettisen napakappaleen levyyn 167, joka on pitkä pystysuunnassa, tulee sitten ulos tilaan, missä sivusäteen ulostulo 11 (ja 13) sijaitsee ja imeytyy sitten alempaan magneettisen napakappaleen levyyn 167, voimistuvat vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentät lähellä sivusäteen ulostuloja 11 ja 13. Toiselta puolen vaakasuuntaisen poik-keutuksen magneettikenttä lähellä keskisäteen ulostuloa 12 sijoitetaan erilleen magneettisen napakappaleen levystä 167 ja pysyy se tämän johdosta oleellisesti muuttumattomana. Tämän mukaisesti vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä keskisädettä 2 varten heikentyy kun asiaa verrataan vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttiin sivusäteille 1 ja 3*

Kuvio 10 esittää erään esimerkin riippuvaisuudesta vaakasuuntaisen a eennon ja intensiteetin välillä vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentällä, mikä aikaansaadaan magneettikenttää säätävillä osilla 200-203« Vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttä, mikä olisi muodoltaan homogeeninen magneettikenttä kuten on merkitty viitenumerolla 32 voimistuu nyt 10 63841 magneettikentän säätävien osien 200-203 vaikutuksesta lähellä sivusäteiden ulostuloja kuten on havainnollistettu käyrällä 33·

Kuvio 11 esittää sen tosiasian muodostaman koomavirheen, että pystysuuntaisen poikkeutuksen määrä keskisäteelle 2 on suurempi kuin mitä se on sivueäteelle 1 ja 3 kun taas vaakasuuntaisen poikkeutuksen määrä sivusäteen 1 ja 3 on suurempi kuin mitä se on keskisäteelle 2. Tässä kuviossa vastaa pitkänomainen kuvio 41' keskisädettä 2 ja pitkänomainen kuvio 42' vastaa puolestaan sivusäteiden 1 ja 3 aikaansaamaa. Tämä koomavirhe esiintyy kun pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttien suuruudet sivusäteille ja keskisäteelle vaihdetaan päinvastaiseksi aikaisemmin mainittuun tapaukseen nähden. Tämän johdosta korjaus tätä varten voidaan toteuttaa käänteisellä tavalla. Kuvio 12 esittää erästä esimerkkiä magneettikenttää säätävästä laitteesta, jolla korjataan kuvion 11 esittämä koomavirhe. Kuvion 12 tapauksessa magneettisen napakappaleen levyllä 167 on vain vähän vaikutusta magneettikenttään lähellä sivusäteiden ulostuloja 11 ja 13 mutta se voimistaa vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää lähellä keski-säteen ulostuloa 12. Toiselta puolen magneettisen napakappaleen levy 166 heikentää pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää lähellä keskisä-teen ulostuloa 12 ja se voimistaa pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttää lähellä sivusäteiden ulostuloja 11 ja 13*

Niinpä tämän johdosta saattavat magneettikenttää säätävät osat 204 ja 203 kuviosta 12 korjata kuviossa 11 esitetyn koomavirheen.

Magneettikenttää säätävät laitteet, mitkä on esitetty kuvioissa 13 ja 14 on aikaansaatu kuvion 4 ja vastaavasti kuvion 11 esittämien koomavirhei-den korjaamiseen.

Juuri ylläkuvatut koomavirheet voidaan korjata sen tosiasian johdosta, että magneettisten napakappaleiden levyt 169-174· mitkä ovat pitkiä pystysuunnassa ja lyhyitä vaakasuunnassa eivät oleellisesti vaikuta pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään, mutta on niillä vaikutus vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään kun taas magneettisten napakappaleiden levyt 175-180, jotka ovat pitkiä vaakasuunnassa ja lyhyitä pystysuunnassa eivät paljoakaan vaikuta vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään mutta vaikuttavat pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikenttään* Magneettisten napakappaleiden levyjen 169-180 koomavirheen korjauskyky voidaan helposti nähdä edelläolevan selityksen perusteella ja niinpä näiden selittäminen voidaan jättää suorittamatta.

Voidaan todeta, että vaakasuuntaisen poikkeutuksen magneettikentän intensiteetti riippuu pystysuuntaisesta pituudesta eli Z-akselin suuntaisesta pituudesta magneettisen napakappaleiden levyissä 163, 166, 168 ja 11 63841 169-174 näiden ollessa pitkiä pystysuunnassa. Edelleen voidaan todeta, että pystysuuntaisen poikkeutuksen magneettikentän intensiteetti riippuu magneettisten napakappaleiden levyjen 161, 162, 164, 165, 167 ja 175-180 vaakasuuntaisesta pituudesta, näiden ollessa pitkiä vaakasuunnassa. Tämän johdosta oikea korjauksen määrä koomavirhettä varten voidaan toteuttaa säätämällä magneettisten napakappaleiden levyjen 161—180 pituutta tarvittavaan suuntaan.

Claims (9)

12 63841

1. Värikuvaputkilaite, joka käsittää värikuvaputken, jossa on kohtio ja kolme elektronitykkiä, jotka sijaitsevat samalla linjalla, niin että saadaan kaksi sivuelektronitykkiä ja keskielektro-nitykki, jotka kehittävät kolme mainittuun kohtioon suunnattua e-lektronisädettä (1, 2, 3), värikuvaputkeen kytketyt poikkeutuslait-teet, jotka kehittävät samanaikaisesti ensimmäisen poikkeutusmag-neettikentän elektronitykeistä tulevien elektronisäteiden (1, 2, 3) poikkeuttamiseksi ensimmäiseen suuntaan ja toisen poikkeutusmag-neettikentän elektronisäteiden (1, 2, 3) poikkeuttamiseksi mainittua ensimmäistä suuntaa vastaan oleellisesti kohtisuoraan toiseen suuntaan kohtion pyyhkäisemiseksi, jolloin poikkeutuslaitteet saavat aikaan poikkeutusmagneettkentän sellaisen ensimmäisen jakauman ensimmäisessä suunnassa, että sivuelektronitykeistä tulevat sivusä-teet (1, 3) poikkeutuvat enemmän kuin keskielektronitykistä tuleva keskisäde (2), ja poikkeutusmagneettikentän sellaisen toisen jakauman toisessa suunnassa, että keskisäde (2) poikkeutuu enemmän kuin sivusäteet (1, 3), tunnettu siitä, että siinä on ensimmäinen magneettitenfctää modifioiva laite (161 , 162, 164, 165? 175-178; 171-174), joka on sijoitettu siihen elektronitykkien jälkeen olevaan tilaan, jossa poikkeutusmagneettikentät esiintyvät, niin että sivusäteisiin (1, 3) ensimmäisessä suunnassa vaikuttava poikkeutus-magneettikenttä heikkenee suhteellisesti verrattuna keskisäteeseen (2) vaikuttavaan kenttään, ja toinen magneettikenttää modifioiva laite (163, 166; 169, 170; 179, 180), joka on sijoitettu mainittuun tilaan, niin että keskisäteeseen (2) toisessa suunnassa vaikuttava poikkeutusmagneettikenttä heikkenee verrattuna sivusäteisiin (1, 3) vaikuttavaan kenttään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen värikuvaputki, tunnet-t u siitä, että kolme elektronitykkiä on sovitettu mainitussa ensimmäisessä suunnassa vaakasuoraksi viivaksi, joka on kohtisuora mainittua toista suuntaa vastaavaa, pystysuoraa viivaa vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen värikuvaputki, tunnet-t u siitä, että ensimmäinen magneettikenttää modifioiva laite käsittää ensimmäisen (161, 164; 175, 177) ja toisen (162, 165; 176, 178) pitkänomaisen magneettilevyn, jotka on sijoitettu kunkin sivusäteen (1, 3) vastakkaisille puolille mainitussa toisessa suunnassa, jolloin levyjen pituusulottuvuus sijaitsee mainitussa ensimmäisessä suunnassa. 13 63841

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen värikuvaputki, tunnettu siitä, että toinen magneettikenttää modifioiva laite käsittää kaksi paria magneettilevyjä (167) , joiden pituusulottuvuudet ovat kohtisuorassa mainittua ensimmäistä suuntaa vastaan, ja kukin magneettilevypari on sovitettu mainitussa toisessa suunnassa sivu-säteiden (1, 3) läpi kulkevalle viivalle.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen värikuvaputki t u n - ne t t u siitä, että toinen magneettikenttää modifioiva laite käsittää kolmannen (163; 169) ja neljännen (166; 170) pitkänomaisen mangeettilevyn, jotka on sijoitettu keskisäteen vastakkaisille puolille mainitussa ensimmäisessä suunnassa sivusäteiden (1, 3) ja keskisäteen (2) väliin, jolloin näiden levyjen taso on kohtisuora ensimmäistä suuntaa vastaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen värikuvaputki, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen magneettilevyn (161, 162, 164» 165; 175-178) taso sijaitsee mainitussa ensimmäisessä suunnassa ja kolmannen sekä neljännen magneettilevyn (163, 166; 169, 170) taso sijaitsee mainitussa toisessa suunnassa.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen värikuvaputki, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen magneettilevyn taso sijaitsee mainitussa toisessa suunnassa ja kolmannen sekä neljännen magneettilevyn taso on yhdensuuntainen säteen kulkusuunnan kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen värikuvaputki, tunnettu siitä, että toinen (163) kolmannesta ja neljännestä mag-neettilevystä on tehty yhdeksi kappaleeksi ensimmäisen ja toisen magneettilevyn käsittävän toisen parin(161, 162) kanssa ja toinen (166) kolmannesta ja neljännestä magneettilevystä on tehty yhdeksi kappaleeksi ensimmäisen ja toisen magneettilevyn käsittävän toisen parin (164, 165) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 5 tai 7 mukainen värikuvaputki, tunnet t u siitä, että se lisäksi käsittää ei-magneettisen elimen (155), joka on asennettu värikuvaputken sisäseinään ja jossa on rei'ät (11, 12, 13), joiden läpi ao. säteet (1, 2, 3) kulkevat, jolloin ensimmäinen (161, 164), toinen (162, 165), kolmas (163) ja neljäs (166) magneettilevy on asennettu mainitun ei-magneettisen elimen varaan. 63841 14