FI63555C - Anordning foer att boeja ett material i en vinkel av 180 - Google Patents

Description

RSr^l γβΙ mi kuulutusjulkaisu

Jh® a l j utläggningsskrift 6 35 5 5 C ^ Patentti ayonnetty 11 07 1933 (51, Kv,» “VÖ? H 45/16 SUOMI—FINLAND (21) f^ih^-hw«r[i*w«i 783224 (22) Hekemtopihft — AmBkiilngadag 23.10.78 ' * (23) AJkupUvt—GIW|h«ttdif 23.10.78 (41) Tullut |ulkisaJul — Mlvft offancHg 28 q4 79

Pstantti- ja rekisterihallitus .............

_ . . ' __, (44) Nlhttvlkdpencn ji kiiuL|ullutain pvm. — ^ o,

Patsnfc- och refisterstyrelsen ' AmMcui uthgd och utiJkriftM puMicarad 31.03.03 (32)(33)(31) Pyr**«y •*uo»k«u»—a^ird prioriut 27.10.77

Ruotsi-Sverige(SE) 7712117-8 (71) Arne Ingvar Norin, Ringvägen 134, 116 6l Stockholm,

Nils Gustav Carlsson, Helgarögränd 4, 125 42 Älvsjö,

Ruotsi-Sverige(SE) (72) Arne Ingvar Norin, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Oy Kolster Ab (54) Laite aineen taivuttamiseksi 180° kulmassa -

Anordning för att böja ett material i en vinkel av 180° Tämä keksintö liittyy laitteeseen, joka on muotoiltu niin, että se voi tehdä mahdolliseksi aineen taivuttamisen 180° kulmassa, mikä tapahtuu sen sinänsä aikaisemmin tunnetun periaatteen mukaisesti, että aine on siirrettävissä yhdellä tai useammalla siivellä varustetun, pyörivän välineen ja välineen välillä, joka vastaanottaa aineen, kun siipi taivuttaa tämän.

Keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa aineen taivutuksessa 180° kulmassa, mutta seuraavassa kuvauksessa on esimerkkinä tästä aineesta sanomalehti, joka koostuu useista vierekkäisistä sivuista ja jossa on tehtävä taivutus tai taitto, jota kutsutaan myös kyntöksi. Kynttö tapahtuu tavallisesti aineen keskiosassa.

Sinänsä tunnetaan jo useita eri menetelmiä aineiden, kuten lehtien taivuttamiseksi 180° kulmassa. Ensimmäistä menetelmää käytetään pääasiallisesti rotaatiopainokoneissa ja sillä suoritetaan 2 63555 juoksevan tuotteen tai paperiradan kynttö. Tämä menetelmä kulkee nimellä "siipikynttö" ja se suoritetaan pyörivällä lieriöllä, jolle on kiinnitetty siipi. Lieriö on sijoitettu kiertokeskipisteen-sä ympäri pyörivänä, mutta välittömästi sen vaippapinnan sisäpuolelle on kiinnitetty siipi kääntyvästi. Siipi voi pyöriä erikseen ja vaippa erikseen ja siiven kiertokeskipiste on yhdensuuntainen lieriön kiertokeskipisteen kanssa. Siiven pyörimistä ohjataan yhdessä lieriön pyörimisen kanssa, niin että siipi pyörii kaksi tai kolme kierrosta lieriön kutakin kierrosta kohden. Siiven pituus ja siiven kiertopisteen sijoitus on valittu niin, että siipi kierroksensa osan aikana kulkee pitkin lieriön vaippapintaa. Tämän kierroksensa osan aikana siiven kärki ohittaa lieriön kierroksen vain yhdessä kohdassa kiinteästi sijoitetun, mutta pyörivän rulla-parin niin, että siiven kärki tulee viedyksi sisään kohti vastakkaisilla kiertoliikkeillä pyörivän rullaparin sivuamispistettä, jossa kärki tulee sijaitsemaan. Siiven kärjen on painettava aine (lehti) sisälle rullaparin väliin, joka taittaa aineen 180° verran ja siirtää taitetun aineen rullien välistä.

Toistakin menetelmää käytetään lähinnä rotaatiopainokoneissa ja sitä nimitetään "läppäkyntöksi". Siinä käytetään kahta vierekkäin olevaa pyörivää lieriötä, joista toinen on varustettu vaippapinnan ulkopuolella ulottuvalla terällä tai veitsellä ja toinen lieriö on varustettu vaippapintaan tehdyllä uralla. Lieriöiden pyöriminen on valittu siten, että terä menee uraan jokaisen kierroksen aikana. Ura toimii lisäksi yhdessä läpän kanssa toisella puolellaan, jota läppää tavallisesti ohjaa lieriön kiertoliike, niin että läppä voi avautua aineen vastaanottamiseksi, sulkeutua aineen pitämiseksi kiinni ja jälleen avautua aineen luovuttamiseksi. Lieriöt on suunnattu siten suhteessa toisiinsa, että kun terä menee uraan välissä olevan aineen kanssa, tulee tämä taitetuksi tai siinä tapahtuu kynttö.

Lisäksi on mainittava kolmas menetelmä, jota on edullista käyttää, kun paperirata on jaettu ja kun kynttö on sopiva, myöskin siipi- tai läppäkyntön jälkeen. Tämä jo katkaistujen nimimerkkien (katkaistun paperiradan) taitto tapahtuu kahden valssin välissä, jotka pyörivät vastakkaisiin suuntiin. Valssien sivuamis-pisteen välissä annetaan kynttöveitselle tai -terälle edestakainen 3 63555 liike, jolloin terä painaa aineen valssien väliin, jolloin aine saa taiton tai kyntön. On huomattava, että nimimerkin on oltava poisleikattu juoksevasta paperiradasta ennen kynttöä ja lisäksi sen on oltava liikkumatta juuri itse kyntön aikana.

Mainituilla menetelmillä on eri etuja toisiinsa verrattuina, mutta lisäksi useita haittoja. On esim. osoittautunut, että "siipikynttöön" liittyy haitta sikäli, että taitoksen sijoitus siirtyy pituussuuntaan tiettyjen nopeusrarojen sisällä. Siipikynte voi kuitenkin suorittaa verraten paksujen tuotteiden kyntön. "Läp-päkyntöllä" on se etu, että taitolla on tyydyttävän tarkka suhde pituussuunnassa nopeudesta riippumatta, mutta tämä kynte ei voi tällöin suorittaa paksujen tuotteiden kynttöä.

Kolmas menetelmä, jossa tapahtuu tuotteiden kynttö, jotka on erotettu juoksevasta aineradasta ja joiden on ennen taittoa mentävä liikkumattomaan asemaan, saa rajoitetun kynttönopeuden veitsen ylös- ja alaspäin tapahtuvan liikkeen takia, mikä johtaa muun koneiston tuotantotehon laskuun.

Po. keksinnön tarkoituksena on poistaa mainitut haitat, mutta kuitenkin käyttää hyväksi jo tunnettuihin laitteisiin liittyviä etuja. Keksinnön tarkoituksena on kynttölaitteen kehittäminen, joka a) tekee mahdolliseksi sen, että kynttöviiva tai taittoviiva on samalla tavalla suunnattuna paperiradan tai nimimerkin pituussuunnassa nopeudesta riippumatta, b) tekee mahdolliseksi paksujen tuotteiden kyntön, c) tekee mahdolliseksi kyntön suurella tuotantoteholla.

Tämä on ollut mahdollista siten, että po. keksinnön mukaisesti paperiradalla ja kynttöveitsellä on oltava sama nopeus kuin vastaanottavalla rullaparilla, mikä vuorostaan on johtanut siihen, että rakenne perustuu yksinomaan kiertoliikkeille. Näin kynttö voi tapahtua hyvin suurella nopeudella, joka ylittää huomattavasti kuvatun kolmannen menetelmän nopeuden.

Po. keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että nämä kaksi rullaa on kytketty toisiinsa ja seuraavat yhdessä ympyrämäistä rataa, mutta rullien pyörimisakseleiden läpi suunnattu taso on aina samassa vaaka- tai pystysuorassa suunnassa.

Seuraavassa kuvataan keksinnön edullista toteutusmuotoa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa 11 63555 kuvio 1 esittää kaaviomaista kuvantoa sivulta keksinnön mukaisesta laitteesta aineen vastaanottavassa asennossa; kuvio 2 näyttää laitteen sisältämien osien asennot sen jälkeen, kun aineelle on annettu 180° taivutus ja kaksi rinnan ohjattua rullaa on ottanut sen kiinni; kuvio 3 näyttää tilan, jossa 180° kulmassa taivutettu aine tulee luovutetuksi purkausvälineelle; kuviot 4a ja 4b näyttävät hieman suuremmassa mittakaavassa kaaviomaisesti laitteen sisältämien osien keskinäisen suhteen juuri, kun siipi saa painaa aineen kahden rullan sivuamispisteen väliin ja aikajakson verran myöhemmin; kuvio 5 esittää pitkittäisleikkausta laitteen sivuosasta pystykuvantona ja pystysuorana leikkauksena sivuamispisteen läpi; kuvio 6 esittää pitkittäisleikkausta laitteen samasta sivuosasta vaakakuvantona ja vaakasuorana läpileikkauksena sivuamispisteen läpi; kuvio 7 esittää pystykuvantoa laitteen toisesta sivuosasta; kuvio 9 esittää sivukuvantoa kuvion 4 tietyistä osista; kuvio 10 esittää suuremmassa mittakaavassa tiettyjä osia kuviosta 5; ja kuvio 11 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 6 tiettyjä osia.

Viitaten kuvioihin 1-4, kuvataan po. keksinnön mukaisen laitteen toimintaa, jolla taivutetaan aine, joka tässä on esimerkkinä sanomalehti, 180° kulmassa. Aineen 1 muodostaa verraten paksu lehti ja tässä oletetaan, että useita erilleen erotettuja lehtiä (nimimerkkejä) kuljetetaan nuolen "P" suunnassa ennalta määrätyllä etäisyydellä lehtien välillä. Kuljetusnopeutta vastaa painokoneen tuotantonopeus. Lehti 1 kuljetetaan radalla, jota kuvio ei näytä lähemmin, mutta jota viitenumero 2 osoittaa.

Keksinnön mukainen laite koostuu kahdesta pyörivästä päädystä 3,3', joihin on kiinnitetty rullapari 4 ja 5. Rullan 4 kier-toakseli 4a ja rullan 5 kiertoakseli 5a on kummatkin suunnattu yhdessä ja samassa vaakatasossa 6. Po. keksinnölle tunnusomaista on se, että kaksi rullaa 4 ja 5 on kytketty yhteen siten, että niiden kiertoakselien 4a, 5a läpi ulottuva taso 6 aina on samassa asennossa suhteessa vaaka- tai pystytasoon. Keksinnön mukaisesti voidaan 5 63555 nimittäin tasolle 6 antaa kiertoliike kuvion 1 näyttämän vaakatason ympäri, mitä kuvataan lähemmin jäljempänä.

Kahden rullan 4 ja 5 kanssa, jotka muodostavat aineen vastaanottavan välineen, toimii yhdessä yhdellä tai useammalla siivellä varustettu, pyörivä väline 7. Selvyyden vuoksi tämä väline on varustettu vain yhdellä siivellä, jota osoittaa numero 8. Kun käytetään kahta siipeä 8, on nämä suunnattava diametraalisesti keskenään sekä ulottumaan pidennyksessään pyörivän välineen 7 kiertoak-selin 7a läpi. Tällöin on sijoitettava vielä kaksi rullaa 4 ja 5 diametraalisesti suhteessa kiertopisteeseen 3a päädyssä 3. Mikään ei estä käyttämästä siipeä 8 kahdelle tai useammalle rullaparille 4 ja 5, jotka suunnataan symmetrisesti päätyjä 3 ja 3' pitkin. Siiven 8 kehänopeuden on edelleen vastattava tai oleellisesti vastattava rullien 4 ja 5 sivuamispisteen nopeutta kiertopisteen 3a ympärillä.

Tässä yhteydessä voitaisiin tietenkin myös käyttää kahta tai useampia siipiä yhtä rullaparia 4 ja 5 varten edellä mainituin edellytyksin.

Kaksi rullaa 4 ja 5 on järjestetty siten, että ne jäljempänä kuvattavalla tavalla tulevat siirretyiksi ympyrän muotoista rataa pitkin, ja siipi 8 on suunniteltu menemään rullien 4 ja 5 väliseen asemaan rullien yhdessä ainoassa asennossa kierroksen aikana. Kuviot 4 ja 9 näyttävät tämän asennon. Kun siipi 8 on painanut lehden 1 keskiosan 1a kahden rullan 4 ja 5 väliin kuvion 4a mukaisesti, pyörii pyörivä väline 7 nuolen "Q" suunnassa, jolloin se poistuu rullien 4 ja 5 välisestä tilasta. Siipikärjen 8a kehänopeus ja rullien 4, 5 välisen sivuamispisteen nopeus on valittava samoiksi tai ainakin oleellisesti samoiksi kuin aineen 1 nopeus.

Koska jouset (näkyvät parhaiten kuviossa 9) painavat rullia 4 ja 5 toisiaan vasten, pitävät rullat 4, 5 kiinni taitetun osan 1a. Kun väline 7 siirtyy nuolen "Q" suunnassa ja pääty 3 vastaavasti siirtyy nuolen "R" suunnassa, poistuu siipi 8 rullien 4, 5 välisestä tilasta ja lehden taitettu osa 1a jää jousien vaikutuksen takia puristetuksi kiinni rullien 4, 5 välille. Kun väline 7 ja pääty 3 siirtyvät tai kääntyvät edellä kuvatulla tavalla, tulee rulla 5 käännetyksi nuolen "S'* suunnassa ja rulla 4 käännetyksi 6 63555 nuolen "T" suunnassa, jotka kääntymisliikkeet syöttävät lehden rullien 4, 5 välistä ja alaspäin kuviossa 2.

Kun pääty 3 on kääntynyt niin paljon, että rullat 4, 5 ovat kuvion 3 näyttämässä asennossa, päästävät rullat 4, 5 lehden 1 vapaaksi, jolloin tämä jää taitetuksi 180° kulmaan purkauslaitteen 9 kohdalle, joka tässä on näytetty pyörivällä akselilla 9a ja jolle on kiinnitetty siipiä 10, 11.

Tässä on ehkä pantava merkille, että kuvion 3 näyttämässä asennossa tulee lehden 1 alassyöttönopeus sekä sen suunta rullien 4, 5 välistä tietyssä määrin kompensoiduksi ja voi tulla kokonaan kompensoiduksi, koska rullat 4, 5 suorittavat liikkeen ylöspäin johtuen kiertosuunnasta "R", mutta ne syöttävät taitetun lehden alaspäin, mikä varmistaa lehdelle 1 suhteellisen alhaisen purkaus-nopeuden purkausvälineelle 9.

Kuvio 9 näyttää lisäksi, että pyörivä väline 7 on varustettu sauvalla 7b, joka ruuvien 7c avulla pitää kiinni siiven 8 pyörivää välinettä 7 kohti olevan osan 8a lujassa kytkennässä pyörivän välineen 7 kanssa.

Kuvioihin 5-9 viitaten kuvataan laitteen rakennetta. Laitteen kantaa jalusta 12, 12'. Pyörivä akseli 13 on laakerin 13a avulla kiinnitetty jalustaan 12' pyörivästä. Akseli 13 kantaa jalustan 12’ yhteydessä hammaspyörän 14, joka on hammaskytkennässä hammaspyörän 15 kanssa. Tämä hammaspyörä 15 on kiinnitetty toiselle pyörivälle akselille 16, joka on laakerin 17 kautta kiinnitetty jalustaan 12'. Hammaspyörillä 14 ja 15 on yhtä paljon hampaita, mikä merkitsee, että akselin 13 yksi kierros vastaa akselin 16 yhtä kierrosta. On huomattava, että hampaiden lukumäärää voidaan muuttaa riippuen siitä, mikä nopeus on annettava akselille 16 ja siivelle 8 suhteessa päätyjen 3, 3* kiertonopeuteen. Nopeuden jakautuminen tulee siis riippumaan toisaalta siipien 8 määrästä ja toisaalta rullaparien 4, 5 määrästä ja niiden keskinäisestä suuntauksesta. Akselin 13 toinen pää on laakeroitu laakeriin 19, joka sisältyy hylsyyn 20.

Akselin 13 ja akselin 16 käyttämiseksi tarvittuja käyttövälineitä ei ole näytetty oheisessa piirustuksessa eivätkä ne muodosta osaa po. keksinnöstä. Tässä voidaan ajatella hammaspyörän 14 63555 tai 15 viemistä kytkentään vetävän, ei näytetyn hammaspyörän kanssa, jota käytetään muun koneiston tahdissa.

Akselin 16 keskikohdassa on tehty paksumpi osa 16a, jolle on kiinnitetty siipi 8. Edellä mainitun pyörivän välineen 7 muodostavat siis oleellisesti akseli 16, keskiosa 16a sekä laakeri 17, joka on kiinnitetty jalustaosaan 12' ja laakeri 18, joka on kiinnitetty jalustaosaan 12. Akseli 13 on toisessa päässä 13b laakeroitu laakerilla 19 hylsyyn 20. Hylsy 20 on kiinnitetty ruuveilla 21 jalustaan 12, niin että hylsylle 20 ei voi antaa kiertoliikettä suhteessa jalustaan 12. Hylsyn 20 sisällä on hammaspyörä 22, joka on myös näytetty osaksi kuviossa M·. Hammaspyörä 2 2 on hammaskytkennässä hammaspyörän 23 kanssa, joka on kiinnitetty päätyyn ja joka toimii välipyöränä hammaspyörää 24 varten. Hammaspyörä 24 on kiinnitetty päätyyn 3 pyörivästi kiinnitettyyn kappaleeseen 34, joka on laakeroitu laakereilla 34a ja 34b. Vastakkaisella puolella toinen kappale 35 on laakeroitu laakereilla 35a ja 35b päätyyn 3’. Laakerit 34a ja 35a ovat rullalaakereita ja laakerit 34b ja 35b ovat kuula-laakereita.

Päätyyn 3 on kiinnitetty hylsy 50 ruuveilla 51-54 ja päätyyn 3' on samalla tavalla kiinnitetty hylsy 50' ruuveilla 51' ja 52'. Nämä hylsyt 50, 50' kantavat vastaavan hammaskehänsä 44, 44' ja tiivisteen 55 sekä ohjaavat kappaleiden 34 ja 35 pyörimisen päädyissä 3, 3’. Hylsyt 50 ja 51T ovat kiinteät suhteessa päätyihin 3, 31, mutta ne voivat pyöriä keskiviivansa ympäri oikean ham-maskytkennän saamiseksi hammaskehien 44, 44' kanssa ja hammaspyörien 45, 45' kanssa.

Hammasrata 44 on hammaskytkennässä hammaspyörän 45 kanssa, kun taas hammasrata 44’ on hammaskytkennässä hammaspyörän 45’ kanssa. Hammaspyörät 45, 45' on yhdistetty kiinteästi akselin 25 kanssa, joka on laakeroitu kappaleisiin 34 ja 35 neulalaakerein 46, 46 ' .

Haluttu pyörimisliike saadaan tässä rullalle 4 ja myöskin rullalle 5 siten, että päätyjen 3, 3' pyöriminen panee hammaspyörät 45, 45' kulkemaan pitkin sisäpuolista hammasrataa 44, 44*. Tämä tapahtuu, kun akseli 13 tulee pyöritetyksi, jolloin hammaspyörä 24 tulee välipyörän 23 välityksellä liikutetuksi ympäri kiinteää hammaspyörää 22. Koska hammaspyörille 22 ja 24 on annettu yhtä pal- 8 63555 jon hampaita, merkitsee tämä, että kappale 34, 35 tulee aina kääntymään keskipisteensä ympäri ja menemään samaan säädettyyn vaaka-asentoon suhteessa vaakaviivaan akselin 13 koko kierroksen aikana.

Rullien 4, 5 vaakasuora säätö ja mahdollinen poikkeama siitä tapahtuu kääntämällä hylsyä 20 yhdessä sille kiinnitetyn hammaspyörän 22 kanssa suhteessa jalustaan 12 ja lukitsemalla hylsy 20 haluttuun asentoon ruuveilla 21.

Kappaleet 34, 35 saavat oikean keskinäisen suuntauksen, niin että rullien 4, 5 keskipiste saa yhdensuuntaisen asennon suhteessa akselin 13 keskiviivaan. Tämä tapahtuu niin, että sisäistä, pyöreää hammasrataa 44 pitkin kulkeva hammaspyörä 45 siirtää liikkeensä akselin 25 kautta hammaspyörään 45', joka vuorostaan on hammaskyt-kennässä sisäisen, pyöreän hammasradan 44’ kanssa ja panee kierto-kappaleen 35 menemään asentoon, joka on tarkassa suhteessa kappaleen 34 asentoon.

Rulla 5 saadaan pyörimään samalla nopeudella kuin rulla 4 siten, että akselin 25 hammaspyörä 26 on hammaskytkennässä rullan 5 kanssa kiinteästi yhdistetyn hammaspyörän 27 kanssa. Rulla 5 on kuulalaakereiden 28 ja 33 avulla laakeroitu ei-pyörivälle akselille 29. Tämä akseli, jonka molemmille päille 29a ja 29b on annettu neliömäinen poikkileikkausmuoto, juoksee urassa, joka on tehty luistissa 29c. Akseli 29 ja siten myös rulla 5, on ruuvien 30, 30' avulla säädettävissä rullaa 4 kohti ja siitä pois luistin siirty-missuunnassa. Jouset 31 ja 31' painavat akselin 29 päät 29a ja 29b kosketukseen ruuveja 30, 30* vasten.

Luisti 29c on liikkuva kappaleessa 34 ja on tarkoitettu menemään jousien 48 avulla asentoon, jossa se voi koskettaa kiinteää pysäytintä vasten. Jousien voima on suunnattu rullaa 4 kohti.

Rullien 4, 5 välinen rako voidaan säätää ruuveilla 30, 30' kiinteän esisäädön aikaansaamiseksi, jolloin rullien välinen rako on leveämpi, kun suoritetaan paksumpien tuotteiden kynttö, kuin ohuemman aineen kanssa.

Kuvio 9 näyttää kuvion 4a mukaisen rakenteen lähemmin. Siitä käy ilmi, että jouset 48 painavat rullan 5 rullaa 4 vasten ja että rullaa 5 voidaan painaa jousivoimia vastaan pois rullasta 4 aineen vastaanottamiseksi. Lisäksi rullilla 4, 5 on oikealle suunnattu no- 9 63555 peus, joka vastaa toisaalta siiven 8 nopeutta ja toisaalta aineen kuljetusnopeutta.

Lopuksi käy ilmi, että välimatka A kiertopisteen 7a ja rullien 4, 5 sivuamispisteen välillä ja välimatka B sivuamispiteen ja akselin 13 kiertopisteen välillä ovat yhtä suuret, mm. siksi, että käytetään vain yhtä siipeä 8 ja yhtä rullaparia 4, 5. Näitä välimatkoja A ja B on muutettava, jos käytetään useita siipiä tai vaihto-ehtoisesti useita rullapareja 4, 5, niin että nopeus on sama sekä siiven kärjellä että sivuamispisteellä niiden yhteistoiminnassa.

On huomattava, että hammaspyörien 14 ja 15 hampaiden lukumäärät voivat olla toistensa multippeleja, riippuen siipien ja rul-laparien lukumäärästä. Oleellista on se, että kuvion 9 näyttämä piste C on akseleiden 13, 16 kiertokappaleiden jakohalkaisija tai vierintäpiste.

Kuviot 10 ja 11 näyttävät hieman suuremmassa mittakaavassa tietyt osat kuvioista 5 ja 6.

Keksintö ei tietenkään rajoitu edellä esimerkkinä näytettyyn toteutusmuotoon, vaan sitä voidaan muuntaa keksinnön ajatuksen asettamissa puitteissa.

Claims (12)

1. Laite aineen, esimerkiksi sanomalehden, taivuttamiseksi 180° kulmassa siten, että aine on siirrettävissä yhdellä tai useammalla siivellä varustetun pyörivän välineen ja siiven taivuttaman aineen vastaanottavan välineen välillä, jolloin väline aineen vastaanottamiseksi sitä taivutettaessa koostuu kahdesta rullasta (4, 5), joille on annettu aineen siirtonopeutta vastaava tai oleellisesti vastaava nopeus, minkä lisäksi nämä kaksi rullaa (4, 5) on sovitettu siirrettäviksi ympyrämäisellä radalla, tunnettu siitä, että nämä kaksi rullaa on kytketty toisiinsa ja seuraavat yhdessä ympyrämäistä rataa, mutta rullien (4, 5) pyörimisakseleiden läpi suunnattu taso (6) on aina samassa vaaka- tai pystysuorassa suunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kahta rullaa käyttävät useat hammaspyörät ja ne on kiinnitetty kummastakin päästään pyöritettäviin päätyihin (3, 3').

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että päätyjen läpi ulottuva akseli (13) on toisesta päästään laakeroitu ensimmäiseen kiinteästi jalustaan sovitettuun hammaspyörään (22),

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen hammaspyörä (22) on hammaskytkennässä toisen hammaspyörän (23) kanssa, joka vuorostaan on hammaskytkennässä kolmannen hammaspyörän (24) kanssa, joka on kiinnitetty päätyyn pyörivästi kiinnitettyyn kappaleeseen.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että päätyjen läpi ulottuva akseli (13) kantaa hammaspyörän (14), joka on hammaskytkennässä hammaspyörän (15) kanssa, joka on kiinnitetty siiven (8) pyörivälle akselille (16).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisiaan käyttävien hammaspyörien (14, 15) hammasmää-rät ovat toistensa kerrannaisia.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen rulla muodostuu hylsystä (5), joka on laakeroitu pyörivästi akselin (20) ympärille, joka on säädettävissä (30, 31) toista rullaa kohti ja siitä pois. 11 63555

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että hylsyyn (5) vaikuttavat jouset (48), jotka painavat hylsyn (5) rullaa (4) vasten.

9, Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että päätyyn (3) kiinnitetyssä hylsyssä (50, 50’) on sisäpuolelle tehty hammasrata (44), jonka kanssa rullalle (4) kiinnitetty hammaspyörä (45) on yhteistoiminnassa.

10, Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että rullat (4^5) on kiinnitetty kumpikin kappaleeseensa (34, 35) kummassakin päädyssä (3, 3J),

10 635S5

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaksi rullaa (4, 5) ovat hammaskytkennässä (26, 27) toistensa kanssa.

12 Patentkrav 635 5 5