FI63441C

FI63441C - Foerfarande foer framstaellning av raokoppar fraon kopparmalm eller -koncentrat innehaollande skadliga eller ekonomiskt sinifikanta maengder andra icke-jaernmetaller

Info

Publication number: FI63441C
Application number: FI760455A
Authority: FI
Inventors: Olavi August Aaltonen; Jyrki Tapani Juusela; Heikki Pellervo Saari; Tapio Kalevi Tuominen
Original assignee: Outokumpu Oy
Priority date: 1976-02-23
Filing date: 1976-02-23
Publication date: 1983-06-10
Also published as: FI760455A7; FI63441B; CA1085620A; DE2707578A1; DE2707578B2

Description

RS**] ΓΒΐ rtll KUULUTUSjULKAISU , \ A A Λ IBJ (“) UTLAGGNINOSSKKIFT 004 41 fwlS C (45) Patentti oySnnetty 10 06 1933

Patent meddelat ' (51) K».Ht.3/tata3 C 22 B 15/00 SUOM I—FI N LAN D pi) ^uih^u.-760U55 (22) Halnmhplly·—AMMinIniatfag 23.02.76 ' ' (23) Allcupaiv·—Glkfgtotttfag 23.02.76 (41) TuNuc JulkMcsI—ilMt offwidlg pj, Oo 77 1ft nhlitiilliilllttii 1 . . 0 (44) NlhttvUulpanon J· kuuLlulkalwn pvm.— ,o n5

Fstent. och rVfirtMYtyrdMn ' ' AmWun utte|d och utJ.iki1ft«n puMIcorwl 2o.02.o3 (32)(33)(31) fyyfotr «uoHmui—ftgird priortttt (71) Outokumpu Oy, Outokumpu, FI; Töölönkatu 1;, 00100 Helsinki 10,

Suomi-Finland(FI) (72) Olavi August Aaltonen, Pori, Jyrki Tapani Juusela, Harjavalta,

Heikki Pellervo Saari, Pori, Tapio Kalevi Tuominen, Pori,

Suomi-Finland(FI) (7M Berggren Oy Ab (5*0 ’Menetelmä raakakuparin valmistamiseksi kuparimalmeista tai -rikasteista, jotka sisältävät haitallisia tai taloudellisesti merkittäviä määriä muita ei-rautametalleja - Förfarande för framställning av räkoppar frän kopparmalm eller -koncentrat inneh&llande skadliga eller ekonomiskt signifikanta mängder andra icke-järnmetaller

Valmistettaessa pyrometallurgisesti raakakuparia merkittäviä määriä muitakin metalleja sisältävistä kuparirikasteista täytyy prosessin loppuvaiheessa syntyvän anodikuparin täyttää määrätyt laatuvaatimukset. Jos epäpuhtauksien määrä nousee, aiheuttaa se vaikeuksia elektrolyyttisessä kuparin puhdistuksessa, jolloin myös tuotetun katodikuparin laatu kärsii. Kun on kyse taloudellisesti merkittävistä määristä näitä ns. sivumetalleja, ei ole suinkaan yhdentekevää missä muodossa ja koostumuksessa ne saadaan erotetuksi kuparista. Niiden jälkikäsittelyn kannalta on edullista, jos ne ovat konsentroidussa muodossa eivätkä sisällä paljon kuparia, sillä kuparin erillinen poisto aiheuttaa kustannuksia.

Raaka-aineiden vähetessä joudutaan nykyään enenevässä määrin tutkimaan mahdollisuuksia käyttää ei-konvektionaalisia rikasteita myös kuparin valmistukseen ja yleensä kaikkien näiden sisältämien metallien mahdollisimman edulliseen talteenottoon.

Kun rikastusteknillisillä menetelmillä, kuten magneettinen erotus, vaahdotus, ym., ei päästä riittävän selektiiviseen tulokseen, on tut- 63441 kittu erilaisia hydro- ja pyrometallurgisia menetelmiä tällaisten ns. sekarikasteiden prosessoimiseksi.

Meidän tietojemme mukaan tällä hetkellä ei näille ns. epäpuhtaille sulfidisille kuparirikasteille ole yhtään toiminnassa olevaa taloudellisesti edullista hydro- tai pyrometallurigista käsittelyprosessia teollisuusmittakaavaisena.

Ennestään tunnetaan prosessi, joka perustuu liekkisulatusmenetelmään (suomalainen patentti 22 694). Siinä rikaste sulatetaan polttoaineen ja esikuumennetun ilman (korkeintaan 550°C) avulla liekkisulatusuunis-sa 1350-1550°C:n lämpötilassa ns. neutraalissa (polttoaine/ilma suhteen) atmosfäärissä, jolloin päädytään matalaan kuparikiveen 40-50 %

Cu, noin H Cu ja Zn ja 0,2-0,3 % Pb sisältävään kuonaan sekä lento-pölyyn, jossa pääosa lyijystä ja sinkistä on. Tämä lentopöly sisältää myös 4,8 % Cu, 20-25 % Zn, 8-10 % Pb sekä 7,8 % S ja 17, % Pe. Lento-pölyn määrä lyijystä laskien on n. 640 kg/t rikastetta, joten rikastuminen pölyihin ei ole ollut erikoisen korkea. Sitä paitsi n. 13 % rikistä on lentopölyissä lähinnä kai sulfaatteina. Kun matala kivi sisältää myös n. 22-23 % rikkiä ja sen kanssa tasapainossa olevaa kuonaa (1-2 % S), on täten rikkiä kaikissa kolmessa kiintoaine- ja sulafaaseissa ja kaasuissa. Saatu lentopöly ei ole mitenkään edullinen raaka-aine esim. sinkkitehtaalle matalan sinkkipitoisuuden, korkean kupari-, rikki- ja rautapitoisuuden vuoksi.

Toisena yrityksenä sekarikasteiden käsittelemiseksi voidaan mainita prosessi, jossa kuparipitoisuus rikasteessa on rajoitettu 0-6 % Cu, mutta lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat korkeat, joten sitä voidaan pitää lähinnä lyijy- tai sinkkirikasteena. Kuinka nämä eri metallit erotetaan toisistaan, ei ole tiedossa. Ilmeisesti prosessissa pyritään haihduttamaan lyijy ja sinkki ja siten erottamaan kupari, mutta probleemaksi jää edelleen suhteellisen köyhän ja likaisen kuparikiven jatkokäsittely .

Esillä oleva keksintö tällaisten ns. sekarikasteiden käsittelemiseksi perustuu Outokumpu Oy:n liekkisulatusmenetelmään, (suomalainen patentti 22 694). Liekkisulatusmenetelmä on todettu energiataloudellisesta ja ympäristönsuojelullisesti ylivoimaiseksi kuparinsulatusmenetelmäksi lähdettäessä sulfidisista rikasteista (kts. esim. Kellogg H.H. "Prospects for the Pyrometallurgy of Copper" Paper presented in 3 63441

Santiago, Chile 1973, ja Carl-August Maelzer: "Fortschritte in der Pyrometallurgie", Neue HUtte. 20 Jg., Heft 3, März 1975)·

Liekkisulatuksessa syntyvä kuona sisältää yleensä niin paljon arvokkaita metalleja, että sen jälkikäsittely kannattaa. Se voidaan käsitellä tunnetuilla tavoilla hitaasti jäähdyttäen, murskaten, jauhaen ja vaahdottaen sekä syöttäen saatu vaahdotusrikaste takaisin uuniin. Toinen käsittelytapa on sen pelkistys sähköuunissa, jolloin saadaan joko kivi tai metalliseos sekä poistettava kuona ja lentopöly. Tulos riippuu liekkiuunin ajotavasta.

Jos pyritään, samaan tapaan kuin yllä on mainittu, suorittamaan vain sulatus ja haihduttamaan rikasteessa olevat lyijy ja sinkki lento-pölyihin, päädytään energiataloudellisesta epäedulliseen ratkaisuun. Sulatus ja haihdutus pitää tehdä lähes pelkästään polttoainetta käyttäen verrattain korkeassa lämpötilassa, niin että kaasumäärä per tonni rikastetta on suuri, samoin tietenkin ns. mekaaninen pölymäärä, ja kuten edellä jo todettiin, saatu pöly ei ole erikoisen edullista jälkikäsittelyä varten. Saatu matala kivi vaatii ison konvertointityön ja saadaan helposti kaksi laimeaa SOg-kaasuvirtaa.

Esillä oleva keksintö tällaisten ns. sekarikasteiden käsittelemiseksi lähtee siltä periaatteelta, että liekkisulatusuunissa rikasteen sisältämä energia käytetään mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Rikaste hapetetaan korkeaksi yli 70 % Cu sisältäväksi kiveksi tai suoraan raakakupariksi riippuen rikasteen sisältämän raudan määrästä. Tällöin varsinkin käyttämällä prosessi-ilman esilämmitystä ja/tai happirikas-tusta, liekkisulatusuuni yleensä toimii autogeenisesti ilman lisäpoltto-ainetta. Kaikki tai osa lentopölyä kierrätetään. Kuona, joka sisältää hapetusasteesta riippuen 3-15 % Cu, johdetaan suoraan kuumana sähköuuniin, jossa se pelkistetään tunnetulla tavalla koksin kanssa. Onko kuonassa enemmän tai vähemmän kuparia ei energian tarpeen kannalta ole merkityksellinen, sillä Cu20:n pelkistäminen metalliseksi kupariksi ei vaadi paljon energiaa. Sinkin haihduttamiseksi on magnetiitti pelkistettävä ja myös osa rautaa. Tämä sinkin pelkistäminen ja höyrys-täminen ovat eniten energiaa vaativat reaktiot. Saadaan Cu-Pb-Fe-metalliseos ja lentopölyä, joka on lähes puhdasta sinkki- ja lyijyoksi-dia sisältäen alle 1 % Cu. Tämä on ensiluokkainen raaka-aine sinkin ja lyijyn valmistukseen. Kuonan rikkipitoisuuden ollessa <. 1 % S on voitu todeta päästävän vähemmän arvometalleja sisältävään jätekuonaan 4 63441 kuin normaalilla >1 % S sisältävillä kuonilla. Rikkipitoisuuden pienentyessä kuonassa olevien arvometallien (Cu, Ni, Co, Pb, Zn jne.) aktiivisuudet kasvavat, jolloin pitoisuudet pienenevät. Toisaalta esim. kuparin laskeutuessa kuonasta tapahtuu se nopeammin, koska vähemmän rikkiä sisältävässä tapauksessa tiheysero on suurempi kuonan ja kiven/metallin välillä. Liekkiuunista saatava raakakupari tai korkea kivi (white metal) puhdistetaan yhdessä sähköuunin metalliseoksen kanssa konvertterissa ja anodiuunissa normaaliin tapaan. Näiden kuonat ja pölyt syötetään takaisin sähköuuniin. Kokonaisprosessista (rikasteesta anodikupariin) saadaan hyvin korkeat arvokkaampien metallien talteensaannit edelleen helposti käsiteltävässä muodossa, 98-99 % Cu, 88-90 % Zn, 89-98 % Pb. Myös muut rikasteen sisältämät metallit, kuten Sn, Sb ja Bi, rikastuvat sähköuunin pölyyn ja on saatavissa talteen sinkin ja lyijyn prosessoinnin yhteydessä. Jos rikaste sisältää taloudellisesti merkittäviä määriä kobolttia ja nikkeliä, menevät ne tämän keksinnön mukaisesti prosessoitaessa kuonanpuhdistussähköuunissa metalliseokseen, jolloin sen käsittely erikseen koboltin ja nikkelin talteenottamiseksi on suositeltavaa. Jalometallit Ag ja Au menevät tietenkin raakakupariin ja saadaan elektrolyysistä anodiliejuna talteen

Keksintöä selostetaan alla lähemmin piirustuksien, joissa kuviot 1-4 esittävät virtauskaavioita keksinnön suosituista suoritusmuodoista, ja esimerkkien avulla, jotka on saatu suoritettaessa liekkisulatus-uunilla ja sähköuunilla tutkimuksia kapasiteetilla n. 1 t rikastetta/h ja konvertointi- ja anodiuunikäsittelyjä n. 50 t kupari/panos.

Tutkimuksissa on käytetty erilaisia rikasteita, jotka poikkeavat kokoomuksensa puolesta toisistaan. Taulukoissa I, II, III ja IV on esitetty eri tapauksissa ainemäärät ja tärkeimpien komponenttien pitoisuudet eri prosessivaiheissa lähtien 1000 kg:sta rikastetta liek-kisulatusuuniin (LSU). Esitys käsittää vain konvertteri- ja sähköuu-ni(SU)käsittelyt. Anodiuunikäsittely ei kaikissa tapauksissa vaadi mitään erikoiskäsittelyä. Vastaavissa prosessin eri vaiheita esittävissä lohkokaavioissa I, II, III ja IV on esitetty pääkomponenttien jakautumat eri vaiheissa.

Esimerkki I

Tässä prosessoitiin kuparirikastetta, joka sisälsi n. 8 % Zn ja n.

4 % Pb, taulukko I. Siitä nähdään, että LSU:sta saatiin 71,6 % Cu 5 63441 sisältävää kiveä, jossa oli Zn 1,3 % ja Pb 1,8 %3 ja kuonaa, jossa oli Cu = 2,8 % ja 0,23 % S. Kun kivi konvertoitiin yhdessä sähköuunista saadun kiven kanssa, saatiin raakakuparia, joka sisälsi 0,2 % Pb ja 98,8 % Cu, joten se oli riittävän puhdasta anodiuunikäsittelyyn ja edelleen elektrolyyttiseen puhdistukseen. Konvertterista saatu kuona yhdessä LSU-kuonan kanssa käsiteltiin sähköuunissa, jolloin saatiin hylättävä kuona, joka sisälsi 0,4 % Cu, 0,1 % Pb ja 1,6 % Zn. Sähköuunista saatu pöly sisälsi n. 60 % Zn ja n. 21 % Pb ja vain 0,1 % Cu, joten se oli sopivaa sinkkitehtaan raaka-aineeksi. Konvertterista saatu pöly, joka sisälsi n. 79 % Pb ja n. 10 f Zn eikä käytännöllisesti katsoen ollenkaan kuparia, oli sopivaa raaka-ainetta lyijytehtaaseen.

Kuviosta 1 näkyy eri komponenttien jakautuminen prosessoinnin eri vaiheissa. Huomataan, että raakakupariksi saatiin 98,8 % kuparista ja se sisälsi vain 1,5 % lyijystä. Vastaavasti sähköuunin pöly sisälsi 88,1 % sinkistä ja 65,4 % lyijystä ja vain 0,1 % kuparista sekä konvertterin pöly 32,3 % lyijystä ja 1,8 % sinkistä eikä lainkaan kuparia. Hylättävä sähköuunikuona sisälsi 1,2 % kuparista, 1,8 % lyijystä ja 10,1 % sinkistä. Täten tärkeimpien metallien saannit olivat

Cu 98,8 % blisteriksi

Pb 97,7 % Su- ja konvertteripölyksi

Zn 89,9 % - " -

Paitsi kuparin saantia myös lyijyn ja sinkin saannit olivat erittäin hyvät, ja ne olivat lähes puhtaita metallioksideja.

Esimerkki II

Tässä prosessoitiin kuparirikastetta, joka sisälsi 5,8 % Zn ja 0,68 % Pb. Ainemäärät ja -pitoisuudet selviävät taulukosta II ja aineja-kautumat kuviosta 2. Niistä huomataan, että vaikka lähtöpitoisuudet olivat alhaisemmat kuin edellisessä esimerkissä, metallien saannit olivat silti hyvät

Cu 98,8 % raakakupariksi

Pb 83,8 % Su- ja konvertteripölyiksi

Zn 88,0 % - " -

Esimerkki III

Tässä prosessoitiin kuparirikastetta, joka sisälsi 1 % Ni ja 0,54 %

Co. Prosessointi käsitti nyt paitsi liekkisulatuksen ja konvertoinnin, myös kaksi erillistä sähköuunikäsittelyä (SY I ja SU II). Ainemäärät 6 63441 ja -pitoisuudet selviävät taulukosta III sekä ainejakautumat kuviosta 3. Konvertterista saadaan blisterkuparia, joka soveltuu hyvin anodi-uunikäsittelyyn ja sähköuunista I metalliseos, joka voidaan hyvin käsitellä normaalin elektrolyysin yhteydessä omana piirinään. Sähköuunista II saadaan metalliseos, joka soveltuu kobolttitehtaan raaka-aineeksi. Jätekuonan häviöt ovat

Cu 0,6/6

Co 30 %

Ni 5 % Täten,vaikka koboltin ja nikkelin alkupitoisuudet ovat verrattain alhaiset, saadaan menetelmää soveltamalla paitsi ensiluokkaista raakakuparia hyvällä saannilla suoraan, myös huomattavan edulliset saannit koboltista ja nikkelistä metalliseoksiin, jotka on mahdollista prosessoida erikseen näiden metallien talteensaamiseksi ja myös kuparin koko-naissaannin parantamiseksi.

Esimerkki IV

Tässä prosessoitiin matalarautaista korkean kuparipitoisuuden omaavaa rikastetta, joka sisälsi 2,4 % kobolttia. Menetelmää sovellettiin nyt edullisesti siten, että liekkisulatusuunissa tehtiin suoraan raaka-kuparia kuonaten rauta ja koboltti miltei täydellisesti. Kuonan käsittely tapahtui kahdessa vaiheessa, sähköuuneissa SU I ja SU II, jolloin ensimmäisessä vaiheessa saatiin n. 98 % kuparia sisältävä metalli, jossa oli 0,6 % Co ja 1,5 % Fe. Kuonan jatkokäsittelyssä SU II:sta saatiin taas Co-Fe-Cu-metalliseos ja puhdas jätekuona sisältäen 0,2 %

Cu ja 0,3 % Co. Raakakupari sopii sellaisenaan anodiuunikäsittelyyn ja SU I:sta saatu kuparimetalli omana piirinään elektrolyysiin. SU II:sta saatu metalliseos on sopiva raaka^.aine koboltin valmistukseen. Ainemäärät ja pitoisuudet sekä jakautumat prosessoinnin eri vaiheissa selviävät taulukosta IV ja kaaviosta 4.

Niin kuin edellä olevista esimerkeistä selviää, voidaan tämän keksinnön mukaisesti raakakuparia ja anodikuparia valmistaa edullisesti ns. epäpuhtaista kuparimalmeista tai -rikasteista käyttämällä niiden sulatuksessa pitkälle hapettaen, joko ns. white-metalliksi tai suoraan raakakupariksi, malmien tai rikasteiden sisältämää lämpöenergiaa mahdollisimman paljon hyväksi suspensiosulatuksessa, ja yhdistämällä tähän aina tapauksesta riippuen esimerkeistä selviäviä periaatteita noudattaen konvertointi- ja anodikäsittelyt sekä kuonien puhdistuksen, jolloin saadaan myös hyvät talteensaannit ns. epäpuhtauksina esiintyville metalleille.

i . : 63441 κ> rt o ^ o n o rt n rt rt rt » * *· *1*11 ·*»!»» f» M Ok O Ok o o o o o rt pH pH * «o - “ N N s M NN rt ^ * · * I ·. I I * » · * ·

60 O O) H Ok O HO HO

A( rt rt .rt

KJ

O Ό

ΙΛ 00 1/1 pH 00 pH O

* * «a. Il * » · I

«· κι o N" o o m t^mooo

pH PH pH CM PH

PH

O

•H . “ 1 - i

(M PH N H O N O H N

* * * * * I | ·>*>··*·

60 O pH O pH © r- O N O N

M m K) pH rt H

pH pH pH

»o to o ^ © <* «a* © ·* K * « · I · * * * * * 00 H pH «h to © pH t/> *f pH © pH pH ΙΛ e -:-

H

rs k> n rt n to rt n rt h h « · * * · I · * * * * * .. 60 rt N O N N IO pH O rt N « rt

,* 00 00 CO N

01 00 00 00 H H N 00 © pH pH pH ps ^ * * * ***** ***** rt H H- H O N o 00 -* CH © O ©

Kl H Ns PH K) PH

•o------- MO, Ä n rt n rt N h <o rt n rt n rt 60 ** ***** ***** O M «n κι κι K) 00 o r-3 m oo r- o <λ

M Kl Kl rt rt Kl fH OM

M

2---:--

ST O pH O O <P H V O 00 H

< ** ***|| ***** H k oo ^ n h rt rt n rt rt ^ o PH Kl pH PH Kl ph pH tn O------—-----— ......... — - -

CU

«p o ^ m Ok o © m tn tn ** ***ti *****

60 O © pH 00 N UI pH m P>s © O

M OO · fs pH f-. pH fs.

PH PH PH <M #

©00 © O © 00 « © O ^ pH

40* ** * · * « | *****

ps. pH PH pH pH © oO N rt H O O

pH N N rt H Ok ΜΙΛ

O

·* * * * * f *****

64 O © O ©©Of-. O O © PH O

M N ^ N ^ N H O N H N

m pH pH pH pH

CO N rH N rt O pH tn • ** *** ** •MatOÖO © 00 PH © f*» 00 © © PH 00 N* o to

0*0** ©OK) o tn © ph pH rt © rt H N

* 6 © PH Γ-* N · H N tn pH

pH

- ~ _ oi k 2 e w p «o f- -H P β 3 • H > * X O ,* rt ** ei -h- « 3 i m

<n a w ,* « « 4J M · rt «J

. «-ne > i e e « x i>wc>s 3 M > O Z 310 H rt P 2 rt O rt

«01 rt rt 3 o «Λ P 3 rt 30 p| «Ö O o 3 O

-jI ocam x j <λ x ca o, 5S| -j x x o.

8· 63441 οι o ^ o o ^ ^ ο es ^ * * * * ·

(M «Η O H N O O O CM O O

»O N N

CO

O « O O M O N o O (Λ

Ml m * «»*11 *****

M O» *<t N ^ f-4 O N O H N O

N «O N©

«O

r- O Ό o «· · * I I | 1*1

ro O O OiO O tO O

CM CM NN rt

«M

•H

CO 00 O 00 o o M ** *l|| *1*1

M fs ,-H Cs. H W> N IA N

rO NO »H O i-l 00

rH H pH

eo K) tt M N W fs ^ IA N ^ N

*·· ***|* *****

IA H 00 H N is O « N N H O

«M O

β —— ' ‘ .....

N

f-tOl H H 00 Ok *-l O ΓΜ 00 ** ***l* *****

·¥ OO ^ A H O IA ^ H Is O

(A IA IA IA

00 <+ ·» O N IA Is N N O IA IA N N N ts *»* ***** *****

O O N O K) »o O ro |s κι Kl O IA

IA

Λ__________;__- . - ________ -. - --------- o*

00 00 O 00 O \0 Ol H \0 « Oi « O H

M **· ***** .*·*** O «M «* CM fH f-4 O f-l f-l M r-C ^

H

w ON rs ro IS ^ IS IA h « H «o «* *** s * «Il *****

CO ia N IA IA H N H IA rs O

04 ^ iH 4 t H IA

o e------ K Λ O ro Os IA rs o (s o n ^ o «J 00 · ***ll *****

P M Oi rs H N N IA H IA N 00 O

< 00 1—4 «Ts fH IM rs N 00

μ IM «M IM «M

H N N <M O CM 00 N N O M H

*** * * * * | ***** *· S* O ^ O 00 ΙΛ 00 «*- ua oo o o CM rs N N N OI N rs o___:---------l__________ ., -______ o

00 N «O IA H N H ro oi H

oo ** * * * f ***** M h m s n n m « n vt oi n o » H N H Kl rt M N rt n

M rsl «M CM

β o ΙΟ Ό o ro • Cu o * * ·* » ·

MMM O * N * O O rt Kl N O O M N

O m ^ oortf o m io « ^ ό m o ^ W E h n o m n e tn

l-l CO

« -h _ e

M *h «O

H -rt rt 3 3 « H > «I »h O M -rl *-> 06 -rt *> o 3 I i-l VI β Hl .M ai « *t .* > H 4

«.rtC >. igCinX i > « 3 >S

9| * > O 5G D i O -rt rrt s 2 v O H

W| ·Η -rt 3 O «O a 3 rt «· 331 ΙΛ O <U 3 JO

-)l k k! k m _i <λ x eo eu caI _i x ;e x o.

63441 .9 O 9k Ok H H Ok .

« * ·» Ä * * (s* o o o o . m rt ^ H rt »rt *rt irt irt rt rt N____ - —- .

0-- ' M «O 9 9 9 9 · · I ft · * m O O «CO O 00 00 0000 w k S H Ν H 00 00 00 rrt «H frt »rt »rt oo oo r·». n (S Ok h Ok »-k frt »-I O O O 00 o 0» ft * ft » I ·» * * ft · * * “

10OOO aa © o O (M O OOO

__N H H

(A rt ΙΛ ^ Ok ^ H Ok H 9 ^ N rt • · *, | « «AO* ft * * b6 s N o ΓΟΟ o o o o ooo M Ό Ό 9

CM

l/) rt 9 9

O 00 Γ» oo O »rt s rt Ok N N N H

* «k * . * * * * * Ä *

«H «H O frt O l-v O C-ι M* »rt frtfMO

CM

*H

Z O 9 V

Oi h ov «t rt rt rt »t N N 9 rt ,vf o irt ^ tn *-< «* ^ «rt r». r- © © .

rt ^ 9 9 ^ ♦ tn «M 00 CM rt CO H H Ok Ok ΙΛ Kl ^ « A * «k|«t A * A A · · ·

OOO o «rt © »H o O © CM O

►rt ' . «H

►rt ►rt O ' ---- 11 !...—-—-- ""7“ ’ υ

M 60 * 9 rs © © N 9 O rt rt |s © M «a* ,·*·· * i * * · * © irt o oo ^ o o irt rt rt h »4 .

g :-- m tn o m© o © o »n *n irt o «· A A ft ft I * » · · · %*·

H * 9 * rt 9 rt H N Γ rt N

n rt cm rt n η rt * rt 9 -------------—--

Ui Ok 00 CM 00 00 CM 00 CM C-* S Ok CO .

rrtKklrt K> O © m © CM CM CM «M Kk «► A * * A A · ft · ft ft ft * · © rt rt Kk h* CM Kk CM o irt irt oo o ΓΜ |s Γ» © CM . _ CM ©_rt

9 OO CM

M 9 * rt ft* CM irt »rt frt CM

CM CM CM CM

aO "* ~~ ’

•Xxoto OKitn rt rt 9 in 9 n n rs κ> * O *e M o K) m m r i m m in in M E <-· i-i ft C6 G ft 1-1 in ft o m e *-i m η ή a p o g ft {->>-. O M -ft s .h o V OS -ri i) 3 I iH M rl 3

m ft W X W It M · H « l-l I l-Η M

-«HC > line ι-h I > ft C ι-l l-l ft ft PI .* > O 2 3-H o p Z *> O 4-· *·* (/)1 -H >ri 3 Ο ΙΛ I—I 3 p W O ft 3 p Pvm) J e K Μ x 4 α x (0 κ s x w in ϊ η ίο 6 34 41 —“—1-1 1 1 I. I I -------- —-- . ' .......--,..11 .

Ό Ό VO ** lO

rH H N N· K)

O

td__ o - /*"N ' '

X X

M ί* rf m- rf iO

,Μ vO I v£> vO I CO oo 1 O

* T-H

cm n to tn

Ct* * I ^ ·» I * Λ J «I

N iO K> vO ^ N

ιΗ tO ΚΪ tO tO

CM

0----

•H

CO r-4 H H H H H

a I * * t * %|*

W N Is* h» N N

<M CM CM CM CM CM

H rH H H iH »H

._____*_________

Ό VO Ό vO OO

to O O O O O

oft « « ft I ft ft I ft

OO O O O O O O

rH

> CM

•H . *» "ί tO tO kO CD ’ CD CM K) A I It M A ^ A A «k

CMO OOvO kOkOO

< X N N N N N N

H

’ ' CD CM

rHOt^ s in h rH rt c-

A A a A A ' A A A A

CD rH oo* 00 m to tO CM rH

bO ft ft ft ft ft ft ft ft ft

X rH O rH iHOrH H Cl N

CM CM CM CM CM rH

GO CD O O CD OO OO O CM

AAA A A A AAA

LO r^. t-4 H N N CMoOO

to CD rH rH CD rH

P

CJ CD CD CD

ΙΛ to X

xi ---;__V)

•H

__ rH

• xd I

X j* bO o k to to to o ooo O

0*3 X o cm oo oo to to to tn o cd

OlOtO to to toto CJ

ε rH

X

cd *h cb t—« C h rt e* o c

tfl+JCd ^ H d l-H I rH M

Claims

63441 11

1. Menetelmä raakakuparin valmistamiseksi haitallisia ja/tai ta-ludellisesti merkittäviä määriä muita ei-rautametalleja, kuten sinkkiä ja lyijyä sisältävästä liekkisulaton kivestä ja/tai metallista ja kuonasta käyttämällä sähköuunipelkistystä kuonan puhdistukseen sekä konvertteria tuotetun kiven ja/tai raakametallin puhdistukseen sekä anodiuunia anodikuparin valmistamiseksi raakakuparista, tunnettu siitä, että alle 1 % rikkiä sisältävä kuona pelkistetään sähköuunissa koksin avulla lämpötilassa 1300 - 1500 °C alle 0,5 %:n kuparipitoisuuteen ja pääasiassa kupari-lyijy-rautametalliseokseksi. 70-98 % Cu sisältävät kivet, raakametallit ja/tai raakametalliseok-set käsitellään konvertterissa raakakupariksi, tässä käsittelyssä syntyvä vähemmän kuin 1 % S sisältävä kuona johdetaan yhdessä liek-kisulatusuunista tulevan kuonan kanssa kuonapuhdistussähköuuniin, konvertterista saatava raakakupari puhdistetaan anodikupariksi ano-diuunissa ja syntyvä runsaasti lyijyä ja sinkkiä sekä muita ei-rautametalleja sisältävä, mutta vähäkuparinen lentopöly johdetaan raaka-aineeksi ko. metällinvalmistusprosessiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liekkisulatusuunin ja konvertterikuonan sähköuunipelkistyk-sessä syntyvä runsaasti sinkkiä, lyijyä ja muita ei-rautametalleja sisältävä, mutta vähäkuparinen lentopöly johdetaan raaka-aineeksi ko. metallien valmistusprosessiin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikasteen ja/tai malmin sisältäessä taloudellisesti merkittäviä määriä kobolttia ja/tai nikkeliä kuonanpuhdistussähköuunista saatava metalliseos, joka sisältää pääosan rikasteen koboltista ja nikkelistä, käsitellään erikseen näiden metallien talteensaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rikasteen ja/tai malmin sisältäessä taloudellisesti merkittäviä määriä kobolttia ja/tai nikkeliä, liekkisulatusuunin kuonan-puhdistus suoritetaan sähköuunissa kahdessa vaiheessa, jolloin ensiksi saadaan pääasiassa kuparia sisältävä metalli ja lopuksi vähä-kuparisempi pääasiassa kobolttia ja/tai nikkeliä sisältävä metalli-seos. 12 Patentkrav 63441