FI62768C - Instrument foer infoering av ett preparat i aeggledarkanalerna - Google Patents

Description

R3r71 rBi nn KUULurusjuLKAisu 0 „ . Q

lBJ (11) UTLÄCGNINGSSKRIFT 62/68 C Patentti myönnetty 10 03 1903 (45> Patent cedJelst (51) Ky.ik.Vci.3 A 61 M 31/001 A 61 B 17Λ2, A 61 F 5/½ SUOMI—FINLAND (*) Ptunttlhikamut — P««nnfw6knJn| 715/7^ (22) HakwnlspUv· —Ameknlngtdai 08.03.71* * * (23) AlkuptWft—Giltl|h«t»da( 08.03-7^ (41) Tulkit JglklMksI — Bltvtt off«ntH| 10.09-7^ ΐη? Ϊ rrtl·*^11'·".1*” (44) κι***,— » r—

Patent- ocn registerstyrelsan Amdktn uttafd och utUkrtton pubdcmd 30*11.02 (32)(33)(31) hrr*««y wuelksus—Bsfirt pHorlttt 09.03.73 31.01.71* USA (US) 339911, ^ 38202 (71) Population Research Incorporated, 7875 Beech Street N.E., Minneapolis, Minnesota, USA(US) ('(2) Lee Robin Bolduc, Minneapolis, Minnesota, Eugene Arthur Dickhudt,

St. Paul, Minnesota, USA(US) (γΐ*) Forssen & Salomaa Oy (t>U) Instrumentti aineen viemiseksi munajohtimien kanaviin - Instrument för inforing av ett preparat i äggledarkanalerna Tämä keksintö koskee instrumenttia aineen viemiseksi munajohtimien kanaviin kohdun ontelon kautta, etenkin sterilisaatiota varten, joka instrumentti sisältää jakelulaitteen, jossa on laajennettavaa vaippaa kannattava ja kohdun onteloon sijoitettava osa, laitteet mainitun vaipan laajentamiseksi tiivistyksen muodostamiseksi kohdun ontelon alaosaan ja syöttölaitteet aineen viemiseksi mainitun vaipan tiivistämään kohdun onteloon.

Sellainen laite on aikaisemmin tunnettu Stevenson'in ja Taylor'in artikkelista, joka on julkaistu lehdessä "The Journal of Obstetrics and Gynaecology of the British Common Wealth" Nov. 1972, siv. 1028-1039.

Artikkelin mukaan pidetään instrumentti kohdun ontelon sisällä instrumentin etupäässä olevan pallon avulla. Sterilointiainetta ruiskutetaan sen jälkeen riittävä määrä kohdun ontelon täyttämiseksi ja siten, että se myös virtaa munajohtimi in. Tämä on kuitenkin havaittu epäedulliseksi, koska se edellyttää huomattavia ainemääriä, ja tästä munajohtimien täyttämiseen tarvittavasta suuresta ainemäärästä johtuen on ollut käytettävä erikoistoimenpiteitä estämään aktiivisen aineen siirtyminen kohdun kaulaosaan instrumenttia pois- 2 62768 vedettäessä, jotta ainetta ei kiinnityisi kohdun tähän osaan.

Tämän keksinnön mukaisessa instrumentissa nämä haitat on vältetty toteuttamalla vaippa ja laajentamislaitteet siten, että ne mahdollistavat vaipan lisälaajentamisen täyttämään kohdun ontelon oleellisesti kokonaan, sen jälkeen kun aine on viety onteloon, ja muodostamaan tiukan kosketuksen kohdun ontelon sisäseinämän kanssa sen pohjaosa mukaanluettuna kulloisestakin kohdun ontelon tyypistä riippumatta.

Näistä ominaisuuksista johtuen voidaan käyttää vain pieniä määriä ainetta, joka painetaan munajohtimiin laajentamalla lisää vaippaa, sen jälkeen kun aine on johdettu tai ruiskutettu kohdun onteloon. Tämän ansiosta oleellisesti koko ainemäärä siirtyy kohdun ontelosta munajohtimiin ja edellä mainitut tunnettuun tekniikkaan liittyvät haitat vältetään. Esillä olevan hakemuksen mukainen instrumentti ei perustu niin suuren ainemäärän ruiskuttamiseen ja johtamiseen kohdun onteloon, että aineeseen syntyisi tämän seurauksena painetta, joka pakottaa osan aineesta munajohtimiin, vaan esillä olevassa keksinnössä käytetään tunnetuista laitteista poiketen laajentamiselimiä ja vaippaa, jotka on toteutettu siten, että ne mahdollistavat vaipan lisälaajentamisen aineen kohdun onteloon johtamisen jälkeen siten, että lisää laajeneva vaippa painaa aineen munajohtimiin.

Keksinnön mukaisen instrumentin muut tarkoitukset ja edut selviävät seuraa-vasta keksinnön selityksestä ja mukaanliitetyistä piirustuksista.

Kuvio 1 esittää pitkittäistä leikkauskuvaa naispuolisen henkilön sukupuoli-systeemistä lääkeaineen antamisinstrumentin ulottuessa kohdun onteloon.

Kuvio 2 esittää instrumentin lääkeaineen antamisyksikköä päältä katsottuna.

Kuvio 3 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 1 viivaa 3-3.

Kuvio 4 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 3 viivaa 4-4.

Kuvio 5 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 4 viivaa 5-5.

3 62768

Kuvio 6 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio A, ja esittää lääkeaineen antamisyksikköä, joka on vaikutettu syöttämään nestettä siitä.

Kuvio 7 esittää läpileikkauskuvaa lääkeaineen antamislaitteen lääkeaineen antamisyksikön modifioidusta muodosta.

Kuvio 8 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 7 viivaa 8-8.

Kuvio 9 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio 7 ja esittää lääkeaineen antamisyksikköä syöttöasennossa.

Kuvio 10 esittää kaaviokuvaa lääkeaineen antamisyksikön toisesta modifikaatiosta lääkeainetta ei-antavassa asennossa.

Kuvio 11 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio 10, ja esittää lääkeaineen antamisyksikköä syöttöasennossa.

Kuvio 12 esittää pitkittäistä leikkauskuvaa eräästä toisesta modifioidusta lääkeaineen antamisyksiköstä lääkeainetta ei-antavassa asennossa.

Kuvio 13 esittää samanlaista kuvaa kuin kuvio 12, ja esittää lääkeaineen antamisyksikköä syöttöasennossa.

Kuvio IA esittää sivukuvaa säiliöstä, joka sijaitsee välimatkan päässä neulasta, joka neula on sovitettu poistamaan nestettä säiliöstä.

Kuvio 15 esittää päätykuvaa kuvion IA mukaisen säiliön tiivistetystä päästä.

Kuvio 16 esittää pitkittäistä leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 15 viivaa 16-16.

Kuvio 17 esittää suurennettua leikkauskuvaa säiliön tiivistetystä päästä.

Kuvio 18 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion IA viivaa 18-18.

Kuvio 19 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio 16, ja esittää säiliötä kokoonpantussa relattiossa neulan kanssa.

62768

Kuvio 20 esittää päältä katsottuna tasokuvaa keksinnön mukaisesta modifioidusta lääkeaineen antamisinstrumentista.

Kuvio 21 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 20 viivaa 21-21.

Kuvio 22 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 21 viivaa 22-22.

Kuvio 23 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 20 viivaa 23-23.

Kuvio 24 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio 23, ja esittää sulkijaa päästöasennossa.

Kuvio 25 esittää samanlaista leikkauskuvaa kuin kuvio 23, ja esittää sulkijan modif ikaatiota.

Kuvio 26 esittää päältä katsottua tasokuvaa keksinnön mukaisen lääkeaineen antamisinstrumentin eräästä toisesta modifikaatiosta.

Kuvio 27 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 26 viivaa 27-27.

Kuvio 28 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 27 viivaa 28-28.

Kuvio 29 esittää suurennettua leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 27 viivaa 29-29.

Kuvio 30 esittää samanlaista kuvaa kuin kuvio 29, ja esittää liikkuvaa osaa toisessa asennossa.

Kuvio 31 esittää suurennettua leikkauskuvaa lääkeaineen antamisinsLrumentissa käytettävästä nestesäiliörakenteesta.

Kuvio 32 esittää edestälyhennettyä leikkauskuvaa naispuolisen henkilön suku-puolisysteemistä, johon on sovitettu keksinnön mukainen lääkeaineen antamis-instrumentti lääkeainemateriaalin asettamiseksi munajohtimien kumpaankin kanavaan.

5 62768

Kuvio 33 esittää pitkittäistä leikkauskuvaa keksinnön mukaisen instrumentin lääkeaineen antamisrakenteesta.

Kuvio 34 esittää leikkauskuvaa, joka on otettu pitkin kuvion 32 viivaa 34-34.

Kuvio 35 esittää edestälyhennettyä leikkauskuvaa naispuolisen henkilön suku-puolisysteemistä, johon on sovitettu lääkeaineen antamisinstrumentti, mikä näkyy poikkileikkauksena pallorakenteen ollessa osittain laajentuneena kohdun ontelossa ja lääkeainemateriaalin ollessa kohdun ontelossa.

Kuvio 36 esittää samanlaista edestälyhennettyä leikkauskuvaa kuin kuvio 35, ja esittää pallorakennetta täysin laajentuneena kohdun ontelossa.

Kuvio 37 esittää samanlaista osittain leikattua edestälyhennettyä tasokuvaa kuin kuvio 35 lääkeaineen antamisinstrumentin modifikaatiosta.

Kuvio 38 esittää suurennettua leikkauskuvaa kuvion 37 mukaisen lääkeaineen antamisinstrumentin syöttöpäästä.

Piirustuksiin viitaten kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti naispuolisen henkilön sukupuolisysteemi, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 20. Kohdunsisäinen kateetteri, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 21, sijait-seen sukupuolisysteemissä suunnatakseen nesteen kuten esimerkiksi lääkeaineen, kudosliiman tai muun materiaalin munajohtimien kanaviin. Kudos liima voi olla isobutyyli 2-syaaniakrylaattimonomeeri, hopeanitraatti tai viisi-arvoiset akriinimateriaalit.

Syaaniakrylaattimonomeeri on nestemäinen muoviaine, joka kovettuu tai polymeri-soituu kosteuden yhteydessä ja sen johdosta vaikuttaa siten, että munajohtimien kanavat sulkeutuvat. Lääkeainemateriaalit voivat olla tyypiltään sellaisia, että ne hetkellisesti tukkivat tai sulkevat munajohtimien kanavat. Tietyn aikajakson jälkeen kanavat aukeavat uudelleen ja omaavat uudelleen niiden normaalin toiminnan.

Sukupuolisysteemissä 20 on sylinterimäisen emätinseinämän 23 määrittämä pitkänomainen emätin 22. Emätin 22 aukenee emätinaukkoon 24. Emättimen vastakkainen pää kiinnittyy kohtuun, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 26. Kohtu 26 on päärynänmuotoinen, paksuseinämäinen, ontto elin, joka sijaitsee 6 62768 virtsarakon ja peräsuolen välissä. Kohdussa 26 on kohdun ontelo 27, joka on muodoltaan litteä ja kolmiomainen. Kohdun ontelon koko vaihtelee naispuoliselta henkilöltä toiseen. Kohdun 26 yläosa eli pohja 28 kiinnittyy kohdun pääosaan 29. Pääosan alempi pää sisältää kaulan 31, joka erottaa emättimen 22 kohdun ontelosta 27. Kohdun seinämä muodostuu ulkopuolisesta veriheramaisesta kerroksesta eli peritoneumista (vatsakalvosta), kiinteästä paksusta pienen lihaskudoksen muodostamasta välikerroksesta eli myometriumista ja sisäpuolisesta limaa erittävästä sisäkerroksesta eli endometriumista 32.

Munajohtimet 33 ja 34 johtavat kohdun 26 vastakkaisien puolien yläosaan. Munajohtimet ovat parittaiset, torvenmuotoiset, lihaksikkaat osat, jotka ulottuvat kohdun ontelon yläkulmista munasarjoihin (ei näkyvissä). Munasai— jät ovat kiinteitä hieman epäsäännöllisen muotoisia kokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kohdun kummallakin puolella munajohtimien takana ja niiden alapuolella.

Kummassakin munajohtimessa 33 ja 34 on vastaavasti kanava tai vesiputki 36 ja 37. Munajohtimet ovat rakenteeltaan lihaskalvomaisia ja pituudeltaan noin 12 cm pitkiä. Ne jakaantuvat yleisesti solaosaan, solan sisäpuolella olevaan osaan ja pullomaiseen osaan. Kanavat 36 ja 37 muodostavat läpikulut, joita myöten munasolut liikkuvat munasarjoista kohdun onteloon. Munajohtimien solan sisäpuolella oleva osa kulkee kohdun seinämän läpi enemmän tai vähemmän suorassa muodossa. Siinä on pullomainen laajenema juuri ennen kuin se tulee yhteen kohdun ontelon 27 kanssa. Kanavat 36 ja 37 ovat kapeimmillaan solan sisäpuolisessa osassa. Munajohtimien seinämät muodostuvat kolmesta kerroksesta: veriheramaisesta kerroksesta, lihaskerroksesta ja limaa erittävästä sisäkerroksesta. Lihaskerros sisältää pitkittäisiä lihaskimppuja, jotka supistues-saan saattavat munajohtimien päät läheiseen kosketukseen munasarjojen pinnan kanssa. Verisuonia on runsaasti lihaskerroksessa, missä ne muodostavat lihaskimppujen kanssa eräänlaisen paisuvan kudoksen, joka verentungoksessa liikuttaa munajohtimia kaartaakseen ne munasarjojen pinnan ylitse. Munajohtimien tämä liike tapahtuu, kun johtimet on erotettu ja ehkäisty. Kanavien 36 ja 37 sulkeminen lääkeaineella keksinnön mukaisesti ei haittaa paisunta-toimintaa ja munajohtimien liikkumista.

Kateetterissa 21 on pitkänomainen ensimmäinen putki 38, joka on pituudeltaan riittävä ulottuakseen emättimen läpi ja kohdun onteloon 27. Laajeneva holkki-osa 39, kuten pallo tai vastaava, on kiinnitetty putken 38 yläpäähän nauhoilla 7 62768 40. Holkkiosan 39 ulkopää päättyy putken 38 ulkopäähän. Holkkiosa 39 on taipuisa elastinen osa, joka on tehty päästetystä kumimateriaalista. Kumi-materiaalilla on yhtäläinen pintajännitys ja yhtäläinen laajenemisominai-suus. Holkkiosa 39 laajennetaan yhtäläiseen ja lujaan kytkentään kohdun s isä-seinämän kanssa kohdun ontelon koosta välittämättä. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että samaa kateetterikonstruktiota voidaan käyttää kaiken tyypisille naispuolisille henkilöille. Laajennetussa holkkiosassa 39 on yleensä päärynän-muotoinen kammio 41, joka on täytetty nesteellä kuten vedellä, ilmalla tai vastaavalla. Putkessa 38 on lukuisia reikiä 42, jotka yhdistävät putken 38 läpimenon kammion 41 kanssa. Putken 39 yläpää on suljettu tulpalla 43.

Putken 38 pää, joka ulottuu emätinaukosta 24, on kiinnitetty nesteen antamis-yksikköön, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 44. Putki 38 voi olla irroitettavasti kiinnitetty antamisyksikköön 44 tai se on kiinnitetty anta-misyksikköön 44. Antamisyksikössä on runko 46, joka kannattaa liikkuvaa mäntää 47. Kun mäntä 47 liikkuu nuolen 48 suunnassa, neste, edullisesti vesi, pakotetaan antamisyksiköstä 44 laajenevaan holkkiosaan 39 sulkemisen muodostamiseksi ja kohdun ontelon 27 täyttämiseksi.

Putken 38 sisällä sijaitsee kaksi pienempää putkea 49 ja 52, jotka johtavat nesteet kohdun onteloon 27. Putkessa 49 on osa, joka ulottuu ulospäin putkesta 38 ja on kiinnitetty antamisyksikköön 51. Putki 52 on kiinnitetty antamisyksikköön 53. Antamisyksiköt 51 ja 53 ovat rakenteeltaan identtiset ja niitä voidaan käyttää antamaan samoja nesteitä tai erilaisia nesteitä eri aikaväleinä. Toinen antamisyksikkö voi antaa neutralisointinestettä kohdun onteloon. Seuraava selitys on rajoitettu antamisyksikköön 51.

Viitaten kuvioihin 2-5 antamisyksikössä 51 on runko eli kotelo 57, joka käsittää sylinterimäisen sivuseinämän 58 ja päätyseinämän 59. Kotelossa 57 on kammio 61 ja ulospäin suuntautuvat korvakkeet 62 ja 63. Korvakkeet 62 ja 63 ulottuvat rungon 57 ja sylinterimäisen sivuseinämän 58 avonaisen pään vastakkaisilta puolilta halkaisijan suuntaisesti vastakkaisiin suuntiin. Kokoonpantava säiliö tai ampulla, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 64, sijaitsee kammiossa 61. Säiliössä on lääkeainetta tai vastaavaa materiaalia, jota käytetään munajohtimien kanavien käsittelyyn ja/tai sulkemiseen. Säiliössä 64 on haitarimainen sylinterin muotoinen sivuseinämä 66, joka on kiinnitetty poikittaiseen yleensä tasaiseen pohjaseinämään 67. Pohjaseinämän 67 keski- 8 62768 kohdassa on pitkittäinen putkimainen osa 68. Osassa 68 on ulospäin suuntautuva osa 68A ja sisäänpäin suuntautuva osa 68B. Putkimainen osa 68 on suljettu poikittaisella kalvolla 69. Kalvo 69 on suhteellisen ohut levymäinen osa, joka sijaitsee pohjaseinämän 67 poikittaisessa tasossa. Säiliön 64 vastakkainen pää on suljettu poikittaisella tiivisteellä 71.

Säiliö 64 on edullisesti tehty deformoituvasta lyijyseoksesta, jolla on hyvät kosteutta ja höyrystymistä estävät ominaisuudet. Myös muuta deformoitu-vaa materiaalia, jolla on hyvät kostumista ja höyrystymistä estävät ominaisuudet, voidaan käyttää säiliön valmistamiseen. Nämä ominaisuudet ovat tärkeät, jotta voitaisiin estää kosteudelle ja höyrylle herkän materiaalin polymerisoitumasta tai kovettumasta varastointijaksojen aikana. Säiliön materiaali on myös kemiallisesti jalo säiliössä varastoitavaan nesteeseen nähden.

Säiliön 64 sisäpuolella sijaitsee pitkittäinen neula 73. Neula 73 on ontto osa, joka päättyy kaltevaan päähän kohdassa 74, mikä sijaitsee kalvon 69 sisäpuolen vieressä. Neulan 75 vastakkainen pää on kiinnitetty ympyrän muotoiseen päätyyn 76. Kuten kuvioissa 4 ja 5 näkyy, neulassa 73 on pitkittäinen kanava 77, joka ulottuu neulan kaltevan pään läpi. Neulan 73 sivuseinämässä on reikä 78, joka aikaansaa nestevirtauksen säiliöstä neulan läpi. Neulassa 73 voi olla lukuisia reikiä tai pitkänomainen lovi nestevirtauksen aikaansaamiseksi neulan läpi.

Kammio 61 on suljettu männällä tai liikkuvalla osalla 79. Osa liikkuvaa osaa sopii kammioon ja siinä on ulospäin suuntautuvat paksunnokset 81 ja 82, jotka ulottuvat sylinterimäisen sivuseinämän 58 sisäpuolisissa osissa oleviin pitkittäisiin uurteisiin 83 ja 84. Paksunnokset 81 ja 82 pitävät männän 79 yhteensopivassa relaatiossa rungon kanssa ja ohjaavat rungon lineaarisesti kammioon 61. Männässä 79 on sisäänpäin avonainen syvennys 86 säiliön 64 uloim-man pään sovittamiseksi. Syvennyksen 86 pohjan keskikohdassa on ontelo 87, joka muodostaa tilan tiivistetylle kärkiosalle 71. Mäntä 79 voidaan poistaa sivuseinämästä 58, mikä tekee mahdolliseksi sen, että säiliö 64 voidaan poistaa kammiosta ja korvata uudella säiliöllä.

Kuvioon 6 viitaten antamisyksikköä 51 käytetään liikuttamalla mäntä 79 kammioon 61. Tämä suoritetaan kohdistamalla männän 79 ulkopuoliseen päähän voima nuolen 88 suunnassa. Ensimmäinen ja toinen sormi sijoitetaan korvakkeiden 62 ja 63 alle. Peukaloa käytetään kohdistamaan voima mäntään 79. Neula 73 liik- 62768 kuu kalvon 69 läpi. Säiliön 64 sisällä oleva paineen alainen neste virtaa reiän 78 läpi kanavaan 77 ja edelleen putkeen 49. Putki 49 johtaa nesteen kohdun onteloon 27. Neste syötetään päästä 54 ja se virtaa pitkin kohdun pohjan sisäseinämää munajohtimien kanaviin 36 ja 37. Mäntään 79 kohdistetaan paine, kunnes kaikki säiliössä 64 oleva neste on virrannut siitä pois. Holk-kiosa 39, joka on kytkennässä kohdun pohjan sisäseinämän kanssa, rajoittaa sisäseinämälle kerääntyvän nesteen määrää.

Antamisyksikköä 51 voidaan käyttää siten, että se sisältää yksinkertaisen annostuksen tai lääkeaine- tai nesteyksikön. Antamisyksikköä voidaan käyttää kuten pientä käsiruiskua lääkeaineiden ruiskuttamiseksi ruumiiseen. Putki 49 voidaan korvata putkimaisella neulalla, joka sijoitetaan ulospäin suuntautuvaan putkimaiseen osaan 68. Putkimainen osa 68 voi sisältää kierteet, jotka kiinnittävät neulan irroitettavasti. Osa 68 voi olla irroitettavasti tai pysyvästi kiinnitetty pitkänomaiseen syöttöputkeen.

Viitaten kuvioihin 7,8 ja 9, joissa on esitetty yleisesti viitenumerolla 100 merkityn antamisyksikön modifikaatio, mikä toimii syöttääkseen nesteen, kuten esimerkiksi lääkeaineen, paineen alaisena putkeen tai ihonalaisiin ruiskeisiin käytettävään neulaan. Putki 101 voi olla kateetterin 21 syöttöputki. Antamisyksikössä 100 on runko tai kotelo 102, joka käsittää syl!uterimäisen sivuseinämän 103, mikä liittyy tasaiseen päätyseinämään 104. Sivuseinämä 103 ympäröi sylinterimäistä kammiota 106, jossa on päätyseinäraän 104 vastakkaisella puolella avonainen pää. Vastakkaisesti suuntautuvat korvakkeet 107 ja 108 on kiinnitetty sivuseinämän 103 avonaiseen päätyyn.

Kammion 106 sisäpuolella sijaitsee yleisesti viitenumerolla 109 merkitty säiliö tai ampulla, joka varastoi nesteen kuten lääkeaineet, kudosliiman, veden, ilman, kaasun, puolinesteet ja vastaavan. Säiliö 109 on kokoonpantava rakenne, jossa on sylinterimäinen sivuseinämä 111 ja pohjaseinämä 112. Pohjasei-nämä 112 sijaitsee tasaisessa pinnassa kytkeytyneenä päätyseinämän 104 sisäpuolisen pinnan kanssa. Pohjaseinämän 112 keskikohdassa on pitkittäinen putkimainen osa 113. Osa putkimaista osaa 113 ulottuu pohjaseinämässä 112 olevan aukon 114 läpi. Osassa 113 on ulospäin suuntautuva osa 113A ja sisäänpäin suuntautuva osa 113B. Putkimaisen osan 113 keskikohdassa on poikittainen kalvo tai levy 116, joka sulkee putkimaisen osan 113 läpi kulkevan läpimenon. Säiliön vastakkainen eli kärkipää on suljettu taivutetulla tiivisteellä 117.

ίο 62768 Säiliössä 109 sijaitsee pitkittäinen neula 118. Neulassa 118 on kärki 119, joka sijaitsee putkimaisen osan 113 ylä- eli sisäosassa. Neulan vastakkainen pää on kiinnitetty poikittaiseen päätyyn 121. Pääty 121 sijaitsee lähellä säiliön 109 päätyseinämän sisäpuolta. Kuten kuviossa 8 on esitetty, neula 118 on tavallisesti poikkileikkaukseltaan U-muotoinen. Neulan yksi sivu on auki säiliössä olevalle nesteelle. Tämä sallii sen, että neste voi virrata pitkit-täissuuntaisesti pitkin säiliötä kärjen 119 ohitse, kun kärki puhkaisee kalvon 116. Neula voi olla pitkittäinen putkimainen osa, jossa on yksi tai useampia reikiä, mitkä aikaansaavat pääsyn neulassa olevaan kanavaan, kuten kuviossa 6 olevassa neulassa 73 on esitetty.

Mäntä 122 sulkee kotelon 102 avonaisen pään. Männässä 122 on kaksi läpimitan suuntaisesti vastakkain olevaa paksunnosta tai ulkonemaa 123 ja 124. Paksunnokset 123 ja 124 sijaitsevat kotelon sivuseinämän 103 sisäpuolella olevissa pitkittäissuuntaisesti ulottuvissa uurteissa 126 ja 127 ohjatakseen männän pitkittäissuuntaista liikettä koteloon. Männän 122 sisäpinnassa on rengasmainen syvennys 128, joka sopii säiliön osien kanssa yhteen, kun mäntä 122 liikkuu kammioon 106. Männän 122 keskikohdassa on ontelo 129 säiliön tiivistyksen 117 sovittamiseksi.

Kuvioon 9 viitaten käytössä voima kohdistetaan mäntään 122 nuolen 121 suunnassa. Tämä liikuttaa männän 122 kammioon 106, Mäntä 122 siirtyy säiliön 109 ympärille ja liikuttaa neulan kalvon 116 läpi. Heti kun neulan kärki 119 tunkeutuu kalvon 116 läpi, säiliön 109 sisällä oleva neste voi virrata neulan 118 läpi putkeen eli vastaanottajaan 101. Neste jatkaa virtaamistaan neulan 118 läpi niin kauan, kun voima on kohdistettu mäntään 122. Mäntää 122 voidaan liikuttaa kammioon 106, kunnes pääty on rajakkain putkimaisen osan 113 sisäosaa vasten.

Viitaten kuvioihin 10 ja 11, joissa on esitetty neula ja säiliö järjestelmän modifikaatio. Säiliön 132 pohjaosassa on yleensä tasainen päätyseinämä 133. Päätyseinämän keskikohdassa on pitkittäinen putkimainen osa 134. Putkimaisessa osassa 134 on ulospäin suuntautuva ulkopuolinen osa 134A ja sisäänpäin suuntautuva sisäpuolinen osa 134B. Putkimaisen osan 134 keskikohdassa on yleensä päätyseinämän 133 suuntainen kalvo tai levy 136. Neula, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 137, sijaitsee pitkittäissuuntaisesti putkimaisessa osassa 134 olevaan kanavaan nähden. Neulassa 137 on kartionmuotoinen pääty 138, joka päättyy kärjeksi. Pääty 138 on yhdistetty pitkänomaiseen 11 62768 karaan 139. Kuten kuviossa 11 on esitetty, kun neula 137 liikkuu nuolen 141 suunnassa, pääty 138 puhkaisee kalvon 136. Kalvossa 136 oleva reikä on suurempi kuin kara 139, mikä sallii sen, että säiliössä oleva neste voi virrata kalvon 136 ohitse putkimaisen osan 134 syöttöosaan. Putkimaisen osan ulkopuolisessa osassa 134A on kierteet 142, jotka on sovitettu vastaanottamaan kierteitetyn vastinosan, kuten mutterin tai hoikin, eli nesteen vnstaanoLto-laitteen. Muuntyyppisiä liitoksia voidaan myös käyttää liittämään putkimainen osa 134 nesteen vastaanottolaitteeseen.

Viitaten kuvioihin 12 ja 13, joissa on esitetty nesteen antamissäiliö tai ampulla, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 143. Säiliössä on sylin-terimäinen sivuseinämä 144, joka ympäröi nestettä, kuten lääkeaineita, kudos-liimaa, vettä ja vastaavaa, varastoivaa kammiota 145. Seinämä 144 on tehty ei-kokoonpantavasta materiaalista. Tavallisesti tasainen poikittainen pääty-seinämä 146 on kokonainen osa sivuseinämän 144 toisen pään kanssa. Päätysei-nämän 146 keskikohdassa on pitkänomainen pitkittäissuuntainen putkimainen osa 147. Putkimaisessa osassa 147 on ulkopuolinen osa 147Λ, joka suuntautuu ulospäin päätyseinämästä 146, ja sisäpuolinen osa 147B, joka suuntautuu kammioon 145. Putkimaisen osan 147 keskikohta on suljettu kalvolla 148. Kalvo 148 sijaitsee poikittaisesti päätyseinämän 146 suuntaisesti ja se on tehty materiaalista, joka voidaan puhkaista neulan avulla.

Pitkähkö pitkittäissuuntainen neula 149 sijaitsee kammiossa 145. Neulassa 149 on eteenpäin suuntautuva pää, joka sijaitsee sisäpuolisen osan 147B kanavan sisällä ja päättyy kärkeen 151. Neulan 149 vastakkainen pää on kiinnitetty poikittaiseen päätyyn 152. Päädyssä 152 on rengasmainen ulkokehäpinta, joka muodostaa tiivistyksen 153 sivuseinämän 144 sisäpuolisen seinämän kanssa. Päädyn 152 ulkokehäpinta on tiivistävässä kitkamaisessa sovituksessa sivu-seinämän 144 sisäpuolisen pinnan kanssa. Päädyn 152 ulkokehäpinta on tiivistävässä kitkamaisessa sovituksessa sivuseinämän 144 sisäpuolisen pinnan kanssa siten, että kosteuden, ilman tai muiden aineiden pääsy kammioon 145 on estetty. Neula 149 on tavallisesti poikkileikkaukseltaan U-muotoinen, kuten kuviossa 8 oleva neula 118 on esitetty. Vaihtoehtoisesti neula 149 voi olla putkimainen osa, jossa on yksi tai useampia sivureikiä, mitkä aikaansaavat sen, että kammiossa 146 oleva neste voi virrata neulan 149 päästä ulos. Neula voi olla muodoltaan myös kuin neula 137, kuten kuvioissa 10 ja 11 on esitetty. Muitakin muotoja ja rakenteita voidaan käyttää sallimaan nestevirtaus pitkin 12 6 2 7 6 8 neulaa kalvon läpi, heti kun neulan kärki on puhkaissut kalvon.

Käytössä pääty 152 liikutetaan kammioon 145 nuolen 154 suunnassa, kuten kuviossa 13 on esitetty. Neulan kärki 151 tunkeutuu ja puhkaisee kalvon 148. Kammiossa 145 oleva neste pakotetaan pitkin neulaa puhkaistun kalvon läpi ja syötetään putkimaisen osan ulkopuolisen osan 147A kautta.

Viitaten kuvioihin 14 ja 19, joissa on esitetty yleisesti viitenumerolla 160 merkitty säiliö tai ampulla, joka varastoi nesteen, kuten lääkeaineen, nestemäisen kudosliiman, puolinestemateriaalin tai kaasun. Säiliö 160 sijaitsee pitkittäisessä suunnassa putkimaiseen neulaan 161 nähden. Neula 161 on kiinnitetty tavallisesti poikittaiseen kantaan 162 ja neulassa on sen eteenpäin suuntautuvassa päässä kärki tai terävä särmä 163. Kanta 162 on kiinnitetty koteloon (ei näkyvissä) neulan 161 asennon kiinnittämiseksi.

Säiliö 160 on yhdestä kappaleesta oleva runko, jossa on jatkuva sivuseinämä 164. Sivuseinämä 164 on haitarin muotoinen ja on rakenteeltaan sylinterimäinen sekä ympäröi nestettä varastoivaa kammiota 166. Eteenpäin oleva pää 167 on suljettu kalvolla tai sylinterimäisellä levyosalla, joka käsittää päätyseinämän 167. Ulospäin suuntautuva pitkittäinen holkki 168 on kiinnitetty päätyseinämän 167 ulkokehäreunaan, mikä päätyseinämä muodostaa säiliön pidennyksen. Kimmoisesta materiaalista, kuten sienikumista, vaahtomuovista tai vastaavasta, oleva levy tai tiiviste 169 sijaitsee hoikin 168 sisällä ja suojaa päätyseinämää 167. Hoikissa 168 on valsattu ulkoreuna tai palteen tukirakennelma 171, joka pidättää tiivisteen hoikin 168 sisällä.

Säiliön takapääty on suljettu päätyseinämällä 172. Päätyseinämässä 172 on poikittainen sauma 173, joka tiivistää säiliön niin, että se on suljettu kosteudelta ja höyryltä. Kuten kuviossa 17 on esitetty, saumassa 173 on kiedotut ja sisäänkäännetyt reunat, jotka on tiivistetty yhteen. Säiliö on tehty materiaalista, joka on ominaisuuksiltaan sellainen, että se on kosteutta ja höyryä läpäisemätön. Materiaali on edullisesti deformoituva lyijy-seos, joka on kemiallisesti jalo säiliössä varastoitavaan nesteeseen nähden. Muita deformoituvia materiaaleja, joilla on hyvät kosteutta ja höyrä estävät ominaisuudet, voidaan myös käyttää säiliön valmistamiseen. Nämä ominaisuudet ovat olennaisia estämään kosteudelle ja höyrylle herkkiä materiaaleja kovettumasta tai polymerisoitumasta pitkähköjen varastointi jaksojen aikana.

13 62768

Esimerkiksi syaaniakrylaatti monomeeri on äärimmäisen herkkä kosteudelle ja höyrylle. Se täytyy varastoida tiivistetyssä säiliössä, joka estää kosteuden ja höyryn sisäänpääsyn. Monomeeri kovettuu lyhyessä aikajaksossa joutuessaan altiiksi kosteudelle, mukaanlukien kudoksissa oleva kosteus.

Käytössä voima kohdistetaan päätyseinämään 172 nuolen 174 suunnassa. Tämä voima liikuttaa säiliön 160 toimivaan kytkentään neulan 161 kanssa. Voima saattaa myös sivuseinämän 164 kokoon ja kohdistaa riittävän suuren voiman säiliöön, minkä johdosta neula 161 puhkaisee sekä tiivisteen 169 että pääty-seinämän 167. Kimmoisesta elastisesta materiaalista tehty tiiviste 169 muodostaa aukon 176 kanssa tiiviin tiivistyskytkennän neulan 161 ulkokehäpinnan kanssa. Neula 161 muodostaa myös aukon 177 päätyseinämään 167. Neula 161 sen ollessa ontto putkimainen osa aikaansaa kammiosta 166 tulevalle nestevirtauk-selle kanavan nesteen vastaanottajaan kuten esimerkiksi kateetterin putkeen.

Viitaten kuvioon 20, jossa on esitetty kateetteriantamislaite, jossa on yleisesti viitenumerolla 200 merkitty antamisyksikkö, mikä on kiinnitetty pitkänomaiseen pallorakenteella varustettuun kateetteriin 202. Antamisyksikössä on runko eli kotelo 201, joka on kiinnitetty kateetterin pitkänomaiseen lineaariseen putkeen 203. Putki 203 voi olla rungon kanssa yhtä osaa oleva pidennys tai se voi olla irroitettavasti kiinnitetty runkoon 201. Kateetterin ulkopuolisessa päässä on laajeneva holkkiosa tai pallorakenne 204, joka on sovitettu sulkemaan nesteen, kuten veden tai kaasun, laajenevan holkkiosan 204 suurentamiseksi. Kuten kuviossa 22 on esitetty, putken 203 sisällä sijaitsee toinen pienempi putki 206. Putki 206 ulottuu putken 203 koko pituudelta ja siinä on ulkopuolisessa päässään ulostuloaukko 205, jonka kautta neste voidaan syöttää kateetterista. Putken 203 ulkopää voidaan varustaa syvennyksellä ulostuloaukosta 205 tapahtuvan nestevirtauksen varmistamiseksi.

Kuten kuviossa 22 on esitetty, rungossa 201 on kaksi pitkittäissuuntaisesti ulottuvaa kammiota 207 ja 208. Kammiot 207 ja 208 sijaitsevat rinnakkain oleellisesti vaakasuorassa tasossa. Kammiot voivat sijaita myös oleellisesti pystysuorassa tasossa. Kanava 209 yhdistää kammion 207 putken 203 läpikulkuun. Samanlainen kanava 211 yhdistää kammion 208 putkessa 206 olevaan läpikulkuun. Lyhyt putkimainen neula 212 ulottuu pitkittäissuuntaisesti kanavaan 207. Neula 212 on kiinnitetty poikittaiseen kantaan 213, joka sijaitsee kanavan 209 omaavan kammion 207 päässä. Kannan 213 ulkokehäreuna sijaitsee kotelossa olevassa uurteessa kannan ja neulan asennon kiinnittämiseksi kanavan 207 suhteen. Neu- u 62768 lassa 212 on kanavan 209 suuntainen läpikulku, niin että neste virtaa neulan läpi kanavaan 209.

Toinen putkimainen neula 214 sijaitsee pitkittäissuuntaisesti kanavassa 208. Neula 214 on kiinnitetty kantaan 216, joka sijaitsee kammion 208 päässä lähellä kanavaa 211. Kannan 216 ulkokehäreuna sijaitsee kotelossa 201 olevissa uurteissa kannan ja neulan asennon kiinnittämiseksi kanavan 208 suhteen. Neulassa 214 oleva läpikulku on kanavan 211 suuntainen, niin että neste voi virrata neulan läpi kanavaan 211.

Säiliö tai ampulla 217, jossa on kammio 218 nestettä, kuten lääkeaineita, vettä tai muuta materiaalia, varten sijaitsee kammiossa 207. Säiliössä 217 on pääty tai kalvo 219, joka on vastapäätä neulaa 212. Kimmoisesta vaimentavasta materiaalista oleva tiiviste 221 sijaitsee kalvon 219 ja neulan 212 kärkipään välillä. Mäntä 222 on kiinnitetty säiliön 217 vastakkaiseen päähän. Sopivaa lohenpyrstöä tai kielekettä ja lovea 237 voidaan käyttää yhdistämään säiliö mäntään. Muun tyyppisiä liitoksia voidaan myös käyttää kiinnittämään säiliö mäntään. Pitkittäinen tanko 223 on liitetty mäntään 222 ja tanko 223 ulottuu kotelossa 201 olevaan poraukseen 224. Tangon 223 ympärille on asetettu kieruk-kajousi 226 ja se kytkee kotelon 201 ja männän 222 pakottaakseen männän kohti neulaa 212.

Vapaaksi päästettävissä oleva lukko 227 kytkee tangon 222 pitääkseen männän 221 iskuasennossa, minkä johdosta kalvo 219 on pidetty erillään neulasta 212. Viitaten kuvioihin 23 ja 24 vapaaksi päästettävissä oleva lukko 227 käsittää sylinterimäisen osan eli rungon 228, joka ulottuu alaspäin kotelossa 201 olevaan reikään 229 tangossa 223 olevan loven tai uurteen 230 kautta. Rungossa 228 on tangon 223 suuntainen puoliympyrän muotoinen uurre 231. Rungon 228 yläpäässä on kahva 232. Kahvaa 232 voidaan liikuttaa nuolen 233 suunnassa, kuten kuviossa 20 on esitetty, uurteen 231 liikuttamiseksi siten, että se on keskitetty tankoon 223 nähden. Kun uurre 231 on keskitetty tankoon 223 nähden, kuten kuviossa 24 on esitetty, tanko voi liikkua vapaasti. Jousi 226 pakottaa männän 222 kohti neulaa 212. Tämä liikuttaa säiliön 217 ja kalvon 219 neulaan 212. Neulan kärkipää läpäisee tiivisteen 221 ja puhkaisee kalvon 219. Neula 212 muodostaa tiivistyksen kalvon 219 kanssa, minkä johdosta kammiossa 218 oleva neste virtaa neulan läpi kanavaan 209 ja edelleen kateetteriput-ken 203 läpikulkuun. Jousen 226 vaikutusvoima pakottaa oleellisesti kaiken kammiossa 218 olevan nesteen neulan 212 läpi.

15 62768

Kuviossa 21 näkyvä ylöspäin suuntautuva sormi 234 on kiinnitetty mäntään 222. Sormi 234 ulottuu kotelossa 201 olevan pitkittäisen loven 236 läpi.

Sormen 234 yläpää on suurennettu, niin että siihen voidaan tarttua. Männässä 222 ja säiliössä 217 on yhteistoiminnassa olevat liitokset kuten esimerkiksi lohenpyrstöliitos 237, kuten kuviossa 22 on esitetty. Kun sormeen 234 kohdistetaan voima, mäntää 222 voidaan liikuttaa vastakkaiseen suuntaan säiliön 217 laajentamiseksi. Tämä vetää nesteen takaisin kateetterista pienentämällä laajenevan osan 204 kokoa. Mäntää 222 voidaan liikuttaa, kunnes lukko 227 voi liikkua kiinnittääkseen männän 222 asennon kotelossa. Muun tyyppisiä takaisinvetämisrakenteita voidaan myös käyttää vetämään takaisin ja laajentamaan säiliö 217 nesteen vapauttamiseksi laajenevasta osasta 204.

Säiliö tai ampulla 238 sijaitsee kammiossa 208 neulan 214 vieressä. Säiliössä 238 on kammio 239 lääkeaineiden, kudosliiman tai muiden materiaalien varastoimiseksi. Säiliössä 238 on pääty tai kalvo 241, joka sijaitsee neulan 214 kär-kipäästä poispäin yhdessä kimmoisen tiivisteen 242 kanssa. Jotkut lääkeaineet, jotka ovat kosteudelle ja höyrylle herkkiä, vaativat sen, että säiliö on tehtävä materiaalista, jolla on hyvät kosteutta ja höyryä estävät ominaisuudet.

Deformoituvaa lyijyseosta käytetään edullisesti tämän tyyppisen säiliön valmistamiseen. Nämä ominaisuudet ovat tärkeitä estääkseen kosteudelle ja höyrylle herkkiä materiaaleja polymerisoitumasta tai kovettumasta varastointi jaksojen aikana. Säiliön materiaali on myös kemiallisesti jalo säiliössä varastoitavaan nesteeseen nähden. Säiliön 238 vastakkaisessa päässä sijaitsee mäntä 243. Pitkittäinen tanko 244, joka on kiinnitetty mäntään 243, ulottuu kotelossa 201 olevaan poraukseen 246. Kammiossa 208 sijaitseva jousi 247 kytkee kotelon 201 ja männän 243 pakottaakseen männän kohti neulaa 214. Tanko 244 pidätetään vapaaksi päästettävissä olevan lukon 248 avulla. Lukko 248 on identtinen lukkoon 227 nähden. Sitä ohjataan liikuttamalla lukon kahva kuviossa 20 esitettyyn katkoviivalla merkittyyn asentoon. Tämä vapauttaa tangon 244, minkä johdosta jousi 247 pakottaa männän eteenpäin olevaan suuntaan liikuttaen kalvon 241 kohti neulaa 214. Neulan 214 kärkipää puhkaisee kalvon 241 ja aikaansaa täten nesteyhteyden kammion ja putkeen 206 johtavan kanavan 211 välille. Kalvo sijaitsee tiivistävässä vastavaikutuksessa neulaan nähden, minkä johdosta jousen 247 vaikutusvoima pakottaa säiliön 238 kammiossa 239 olevan nesteen neulan 214, kanavan 211 ja putken 206 kanavan lävitse.

Rungossa 201 on sulkemisosat kammioon 207 ja 208 johtavien aukkojen sulkemiseksi, minkä johdosta säiliöt 217 ja 238 voidaan poistaa ja korvata uusilla.

62 7 6 8

Myös muun tyyppisiä säiliöitä kuin tässä esitettyjä voidaan sijoittaa kammioihin.

Viitaten kuvioon 25, jossa on esitetty vapaaksi päästettävissä olevan lukon modifikaatio, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 250. Lukossa 250 on runko eli tanko 251, jossa on sylinterimäinen uurre 252. Tanko 223 on kiinnitetty mäntään ja siinä on samanlainen uurre. Porauksen 229 pohjalla sijaitseva jousi 253 pakottaa rungon 251 ylöspäin olevaan suuntaan. Rungon 251 yläpää on kiinnitetty päätyyn 254.

Käytössä rungossa 251 on osa, joka sijaitsee tangon 223 puolella olevassa uurteessa tai syvennyksessä, tangon pitämiseksi iskuasennossa, kuten kuviossa 22 on esitetty. Tanko 223 vapautetaan työntämällä pääty 254 alaspäin olevaan suuntaan, kuten nuolella 256 on osoitettu, kunnes uurre 252 on tangon 223 suuntainen. Tämä vapauttaa tankoon 223 kohdistuvan pidätysvaikutuksen, minkä johdosta jousi 226 voi liikuttaa tankoa eteenpäin olevaan suuntaan pakottaen kalvon 219 kosketukseen neulan 212 kanssa.

Viitaten kuvioihin 26,27,28 ja 29, joissa on esitetty keksinnön mukaisen antamiskateetterin eräs toinen modifikaatio, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 300, nesteen kuten lääkeaineiden, kudosliimojen ja vastaavan syöttämiseksi kohdun onteloon. Kateetterissa 300 on antamisyksikkö 301 ja pitkänomainen putkimainen kateetteri 302. Antamisyksikössä 301 on runko 303, joka on kiinnitetty kateetterin pitkänomaiseen putkeen 304. Putki 304 voi olla irroitettavasti yhdistetty tai pysyvästi kiinnitetty runkoon 303. Putken 304 päähän on kiinnitetty laajeneva holkkiosa tai pallorakenne 305.

Nauhat 306 kiinnittävät holkkiosan 305 päät putkeen 304. Holkkiosa 305 on päästetystä kumista, muovista tai vastaavista materiaaleista oleva elastinen kalvo-osa. Kun holkkiosa 305 on laajennettu kohdun ontelossa, se kohdistaa yhtäläisen ulospäin suuntautuvan paineen kohdun seinämään. Laajennettu holkkiosa 305 estää kohdun onteloon ruiskutettujen lääkeaineiden kosketuksen kohdun seinämän suurimpaan osaan ja näiden ulosvirtauksen kohdun ontelosta. Putken 304 päässä olevat reiät 307 muodostavat läpikulun nesteelle kuten vedelle putken 304 sisäpuolelta holkkiosan 305 ympäröimään pinta-alaan holkkiosan 305 laajentamiseksi. Pitkänomainen pieni putki 308 sijaitsee putken 304 sisällä. Putkessa 308 on syöttöpää 309 putken 304 ulkopäässä.

17 62768

Rungossa 303 on kaksi vierekkäistä kammiota 311 ja 312. Kammiot 311 ja 312 sijaitsevat pitkittäissuunnassa ja yhteisessä vaakatasossa. Kammiot voivat, sijaita yhteisessä pystysuorassa tasossa, jolloin toinen kammio sijaitsee toisen kammion yläpuolella. Kanava 313 yhdistää kammion 311 putkeen 304. Samalla tavalla kanava 314 yhdistää kammion 312 putkeen 308.

Ensimmäisessä kammiossa 311 sijaitsee ensimmäinen liikkuva mäntä 316. Taaksepäin suunnattu tanko 317 on kiinnitetty mäntään 316. Toinen liikkuva mäntä 318 sijaitsee kammiossa 312. Tanko 319 on kiinnitetty mäntään 318 ja ulottuu taaksepäin olevaan tavallisesti tangon 317 kanssa yhdensuuntaiseen suuntaan. Laukaisurakenne tai toimilaite, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 320, on kiinnitetty kotelon takaosaan tankojen 317 ja 319 takapään viereen.

Laukaisurakenteessa 320 on varsi 321. Varren 321 keskikohdassa on reikä, johon on sovitettu poikittainen kieppitappi 322. Kieppitappi 322 on lukittu alaspäin ulottuvaan kahvaan tai pistoolin kahvaan 323, joka on kiinnitetty rungon 303 takaosaan. Varressa 321 on poikittainen pääty 324. Jousi 325 kytkee rungon 303 ja varren 321 yläpään pakottaakseen varren taka- eli isku-asentoon. Päädyn 324 eteenpäin oleva osa on liukuvassa kytkennässä tankojen 317 ja 319 päiden kanssa.

Viitaten kuvioihin 29 ja 30 päädyssä 324 on pitkittäinen läpikulku 326 tangon 319 sovittamiseksi. Poikittainen poraus 327 aukenee läpikulkuun 326. Porauksessa 327 sijaitsee liukuvasti tappi 328. Tapissa 328 on läpimitaltaan pienempi niska 329, joka on kiinnitetty läpimitaltaan suurempaan päätyyn 331. Jousi 332 yhdistää päädyn 331 ja tulpan 333 porauksen 327 pään sulkemiseksi. Jousi 332 pakottaa tapin 328 läpikulkuun 326. Tangossa 317 on taaksepäin suunnattu sormi 334. Kun tanko 317 on taaksepäin olevassa asennossa eli iskuasennossa, sormi 334 sijaitsee päädyn 331 takana ja toimii rajoittimena estääkseen tapin 328 liikkeen läpikulkuun 326.

Palaten uudestaan kuvioon 27 tangossa 317 on sen yläosassa uurros eli lovi 336. Lovi 336 toimii yhdessä lukon 337 kanssa pitääkseen tangon 317 antamis-eli ”sisään"-asennossa. Lukko 337 käsittää liikkuvan tapin 338, joka sijaitsee vasteen 339 ympäröimässä kanavassa. Tapissa 338 on pääty 341, joka sijaitsee rungon 303 yläpuolella siten, että siihen voidaan tarttua lukon vapauttamiseksi. Tapin eteenpäin olevassa osassa on C-rengas eli pinnerengas 18 62768 342, joka muodostaa rajoittimen jouselle 343. Jousi 343 sijaitsee keskitetysti tapin ympärillä ja liittyy rungon 303 osaan pakottaakseen tapin 338 kohti tankoa 317. Kun tanko 317 on liikutettu "sisään"-asentoon, tappi 338 pakotetaan loveen 336, ja täten tappi pidetään "sisään”-asennossa.

Tangossa 319 on lovi 344. Rungolla 303 oleva lukko 346 pitää tapin "s isään asennossa. Lukko 346 on identtinen lukkoon 337 nähden.

Palaten uudestaan kuvioon 30, kun varsi 323 on vaikutettu, tanko 317 pidetään "sisään''-asennossa lukon 337 avulla. Tankoa 319 ei liikuteta, koska pääty 324 liikkuu tangon 319 suhteen tangon 319 liikkuessa läpikulun 326 lävitse.

Kun jousi 325 on palauttanut päädyn 324 sen alkuperäiseen taaksepäin olevaan asentoon, jousi 332 pakotta tapin 328 läpikulkuun 326. Varren 321 toinen toiminta tai liike kohti kahvaa 323 liikuttaa tankoa 319 eteenpäin olevaan suuntaan.

Viitaten kuvioon 28 ensimmäinen säiliö tai ampulla, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 350, sijaitsee kammiossa 311. Eteenpäin suunnattu neula 351, joka on kiinnitetty poikittaiseen kantaan 352, sijaitsee kammion 311 eteenpäin olevassa päässä. Neula 351 on ontto osa, joka on nesteyhteydessä kanavan 313 kanssa.

Toinen säiliö tai ampulla, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 353, sijaitsee kanavassa 312. Kanavan 312 eteenpäin olevassa päässä on pitkittäis-suuntaisesti ulottuva neula 354, joka on kiinnitetty poikittaiseen kantaan 356. Neula 354 on ontto putkimainen osa, jossa on läpikulku, mikä on neste-yhteydessä putken 314 kanavan kanssa. Säiliö 353 on pitkänomainen sylinteri-mäinen lasista, muovista tai vastaavasta tehty osa, jossa on pääty 352. Päädyssä on kumitulppa (ei näkyvissä), joka on neulan 354 suuntainen. Säiliössä sijaitsee liukuvasti mäntä 358, joka rajoittaa säiliössä olevaa nestettä 359. Mäntä 318 on liukuvasti sijoitettu säiliön sisälle ja se voi kytkeytyä männän 358 kanssa. Männän 318 liikkuessa eteenpäin olevaan suuntaan pääty 357 työntyy neulan 354 läpi ja aikaansaa täten nesteyhteyden säiliön 353 kammion ja putken 314 välille. Mäntä 358 liikkuu eteenpäin olevassa suunnassa työntääkseen nesteen pois säiliöstä. Neste voi olla lääkeaine, kudos-liima tai puolinestemateriaali, jota käytetään munajohtimien kanavien käsittelemiseen ja niiden sulkemiseen.

Kuviossa 31 näkyvässä säiliössä 350 on sylinteri 361 nesteen kuten lääkeai- 62768 neiden, veden tai vastaavan varastointia varten. Sylinterin 361 eteenpäin olevassa päässä on pääty 363, jossa on tulpalla 364 suljettu kanava. Sylinterin 361 avonainen pää on suljettu mäntää 367 kuljettavalla uppomännällä 366. Uppomännän 366 takaosassa on ulospäin suunnattu laippa 368, joka kytkeytyy jousen 369 kanssa. Jousen 369 eteenpäin oleva pää kytkeytyy sylinterissä 361 olevaan rengasmaiseen tukipintaan 371 pakottaakseen uppomännän 366 ulospäin olevaan suuntaan eli ulos sylinteristä 361. Uppomännässä 366 on keskeinen pitkittäissuuntainen poraus 372, joka sopii liukuvasti toimilaitteen tankoon 373. Tangossa 373 on aksiaalinen poraus, johon sopii puris-tusjousi 374, mikä muodostaa joustavan yhteyden tangon 373 ja uppomännän 366 välille.

Tankoon 317 kiinnitetty uppomäntä 316 kytkeytyy tangon 376 päähän. Uppomännän 316 liikkuessa eteenpäin olevaan suuntaan jousi 374 puristuu ja kohdistaa yhtäläisen paineen uppomäntään 366. Sylinteri 361 liikkuu eteenpäin olevaan suuntaan, minkä johdosta neula 351 puhkaisee tulpan 364 aikaansaaden nesteyhteyden säiliön ja kanavan 313 välille. Uppomännän 316 jatkettu liike työntää männän 367 kohti tulppaa 364 ja täten neste johdetaan säiliöstä 361. Poisjohdettu neste virtaa putken 304 läpi ja reikien 307 kautta holkkiosaan 305, mikä laajentaa holkkiosan 305 kuten kuviossa 28 on katkoviivoilla esitetty. Holkkiosa 305 laajenee siten, että siinä on yhtäläinen paine ja se täyttää kohdun ontelon ja aikaansaa yhtäläisen paineen ontelon sisäpuoliseen seinämään. Holkkiosan 305 paine ontelon seinämään on yhtäläinen kolutun ontelon koosta huolimatta.

Rungossa 303 on sulkemisosat kammioihin 311 ja 312 johtavien aukkojen sulkemiseksi, minkä johdosta säiliöt 350 ja 353 voidaan poistaa ja korvata uudella. Myös muun tyyppisiä säiliöitä kuin tässä selitettyjä voidaan asettaa kammioihin.

Käytössä antamiskateetterilla suoritetaan materiaalin, kuten lääkeaineen, kudosliiman, hedelmöitymistä ehkäisevän geelin tai vastaavan materiaalin johtamismenetelmä munajohtimien kanaviin. Menetelmä sisältää pitkänomaisen ka-teetterin 302, jossa holkkiosa 305 on supistetussa asennossa, johtamisen kaulamaisen aukon läpi kohdun onteloon. Holkkiosa 305 laajennetaan nesteellä, joka on paineenalaista, kohdun ontelon täyttämiseksi ja yhtäläisen paineen kohdistamiseksi kohdun seinämän sisäpuoliseen seinämään. Paineena]ainon neste johdetaan holkkiosaan 305 putkessa 304 olevan kanavan kautta. Toimilaitetta 20 6 2 7 6 8 320 liikutetaan eteenpäin olevaan suuntaan uppomännän 316 pakottamiseksi suuntaan, missä se liikuttaa säiliön 350 toiminnalliseen kytkentään neulan 351 kanssa. Neula 351 puhkaisee tulpan 364, minkä johdosta neste 362 virtaa putkessa 304 olevan kanavan kautta laajentaakseen holkkiosan 305. Joustavasta elastisesta kumista tai vastaavanlaisesta materiaalista olevasta kalvosta tehdyssä holkkiosassa on pieni pintajännitys ja se kohdistaa yhtäläisen laajeni amis voiman kohdun seinämän sisäpuoliseen seinämään. Tämä aikaansaa suhteellisen tiiviin tiivistyksen ja sopivuuden, mikä tekee mahdolliseksi sen, että samaa kateetterikonstruktiota voidaan käyttää kaiken tyyppisille naispuolisille henkilöille kohdun ontelon koosta huolimatta.

Paineenalainen materiaali johdetaan sitten kohdun onteloon laajennetun holkkiosan ja kohdun pohjan välistä. Paineenalainen materiaali liikkuu kohti muna-johtimien kanavia ja niiden sisään. Laajennettu holkkiosa, joka sijaitsee kohdun pohjan seinämää vasten, auttaa materiaalin liikkumista kohti munajoh-timien kanavia. Materiaali voi olla nestemäistä kudosliimaa, mikä virtaa kanaviin. Kanavien kudoksessa oleva kosteus polymerisoi eli kovettaa kudos-liiman ja siten tukkii tai sulkee kanavat. Holkkiosassa oleva neste johdetaan pois holkkiosan supistamiseksi. Kateetteri vedetään sitten takaisin kohdun ontelosta.

Kuviossa 32 on esitetty antamisinstrumentti, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 420, ja jonka koetin sijaitsee kohdun ontelossa. Naispuolisen henkilön sukupuolisysteemissä, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 421, on kohtu 422, joka liittyy kahteen munajohtimeen 423 ja 424. Kohdun 422 alaosa on yhtenäinen osa pitkänomaisen emättimen 426 kanssa. Emättimessä 426 on emättimen ontelo 427, jossa on emätinaukko 428. Emättimen ontelon 427 vastakkainen pää on yhteydessä kaulan 429 kanssa. Kaulassa 429 on kaulamainen aukko 431, joka muodostaa kanavan emättimen ontelosta 427 kohdun onteloon 432. Munajohtimissa 423 ja 424 on ulostulot 433A ja 434A kohdun ontelon 432 yläosan vastakkaisilla puolilla.

Kohtu 422 on tavallisesti päärynänmuotoinen, paksuseinämäinen, ontto elin, joka sijaitsee virtsarakon ja peräsuolen välissä. Naispuolisien henkilöiden kohdut vaihtelevat kooltaan ja muodoltaan. Seinämäpaksuus, seinämälujuus ja herkkyys synnytyspoltteille saattavat vaihdella naispuoliselta henkilöltä toiseen. Kohdun ontelon koko ja rakenne voi vaihdella. Kohdun ontelo 432 on 21 6 2 7 6 8 tavallisesti litteä ja kolmiomainen muodoltaan. Jotkut kohdun ontelot oval muodoltaan erilaisia.

Munajohtimet 423 ja 424 ovat parittaiset, torvenmuotoisct, lihaksikkaat osat* jotka ovat noin 12 cm pitkiä ja ulottuvat kohdun ontelon 432 yläkulmista munasarjoihin (ei näkyvissä). Kanavien 433 ja 434 ulostulot 433Λ ja 434Λ voivat vaihdella asennoltaan kohdun ontelon suhteen ja toisiensa suhteen. Ulostulot 433A ja 434A ovat tavallisesti symmetrisesti vastakkaisia toistensa suhteen, kuten kuviossa 32 on esitetty, ja niiden asento ja läheisyys riippuu periaatteessa kohdun koosta ja rakenteesta. Myös kanavien 433 ja 434 koko ja ulostulojen 433A ja 434A koko vaihtelee naispuoliselta henkilöltä toiseen.

Munajohtimet jaetaan yleisesti solaosaan, solan sisäpuolella olevaan osaan jn pullomaiseen osaan. Kanavat 433 ja 434 muodostavat kulkutiet munasolujen liikkumiselle munasarjoista kohdun onteloon 432 kuten myös siemennesteen liikkumiselle kohdun ontelosta kohti munasarjoja. Munajohtimien solan sisäpuolella oleva osa kulkee kohdun seinämän läpi tavallisesti enemmän tai vähemmän suorassa muodossa, mutta niiden suuntaus voi olla joillakin naispuolisilla henkilöillä mutkitteleva. Munajohtimien seinämät muodostuvat kolmesta kerroksesta: veriheramaisesta kerroksesta, lihaskerroksesta ja limaa erittävästä sisäkerroksesta.

Kohdussa 422 on yläosa eli pohja 436 ja sivuseinämät 437 ja 438, jotka ympäröivät kohdun ontelon 432. Yläseinämän 436 sisäpinnassa ja sivuseinämien 437 ja 438 sisäpinnoissa on sisäpuolinen kerros tai kalvo 439, joka jaksottaisesti irtaantuu naispuolisen henkilön normaalissa kuukautiskierrossa.

Antamisinstrumentissa 420 on pitkänomainen koetin tai putkimainen osa 441, jonka pituus on riittävä, niin että se voi kulkea emättimen ontelon 427 läpi kohdun onteloon 432. Osassa 441 on pitkittäissuuntainen kanava 442, joka ulottuu koko sen pituudeltaan. Pallorakenne, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 443, on kiinnitetty putkimaisen osan 441 ylä- eli ulkopäähän. Pallorakenteessa 443 on joustava ja laajeneva holkkiosa 444, joka ympäröi koettimen 441 yläpäätä. Kiinnitin 446, kuten säppi tai lanka, kiinnittää hoikin 444 yläpään koettimeen 441. Samanlainen kiinnitin 447 kiinnittää hoikin 444 vastakkaisen pään koettimeen 441. Koettimessa 441 on lukuisia 22 62768 aukkoja 448, jotka muodostavat yhteyden kanavan 442 ja holkkiosan 444 sisäpuolella olevan kammion 449 välille.

Holkkiosa 444 on putkimainen kalvo-osa, joka on tehty pehmeästä ja päästetystä, joustavasta ja elastisesta materiaalista, kuten kumista tai muovista, joka laajenee siten, että siinä on minimivetojännitys. Esimerkiksi ohut la-teksikumi, jolla on pieni pintajännitys, on sopiva materiaali holkkiosaa 444 varten. Kumin pieni pintajännitys sallii sen, että kumi voi laajeta yhtäläisesti suhteellisen pienellä paineella. Holkkiosan 444 materiaali laajenee helposti ja siirtää kohdun onteloa 432 mukautumalla kohdun ontelon muotoon kohdistamatta kohdun seinämien 437 ja 438 paikallisiin kohtiin suurta painetta. Kun ontelo 432 on täysin siirtynyt yhdessä holkkiosan 444 kanssa, kuten kuviossa 36 on esitetty, holkkiosa 444 on yhtäläisessä pintakosketuksessa sisäpuolisen kerroksen 439 kanssa. Tavanomaiset pallorakennekateetterit, jotka on tehty kovasta, suhteellisen ei-elastisesta materiaalista, eivät laajentuessaan omaksu kohdun ontelon rakennetta.

Koettimen 441 ylä- tai ulkopää on suljettu päädyllä 451. Päädyssä 451 on poikittaissuuntainen kanava 452, joka avautuu päädyn 451 vastakkaisille puolille. Putki 453 ulottuu koettimen 441 pituudelta ja siinä on kanava 454 lääkeaineen viemiseksi poikittaissuuntaiseen kanavaan 452, joka suuntaa lääkeainemateri-aalin kahdessa kohdassa vastakkaisiin suuntiin kohdun ontelon 432 yläosan sisään. Päädyssä 451 on pitkittäinen osa eli kanta 456, jossa on yläpinta tai seinämä, joka on sovitettu kytkeytymään kohdun pohjan 436 sisäseinämään.

Kanta 456 asettaa kanavan 452 välimatkan päähän kohdun pohjan 436 sisäseinä-mästä.

Viitaten kuvioon 33 antamisinstrumentissa 420 on pitkänomainen kotelo tai runko 457, joka on kiinnitetty koettimen 441 päähän. Rungossa 457 on ensimmäinen kammio 458, johon sopii pitkänomainen sylinteri 459. Sylinterissä 459 on eteenpäin suunnattu suulake 461, joka on yhdistetty putkeen 462. Putkessa 462 on kanava, joka on yhteydessä koettimessa 441 olevan kanavan 442 kanssa, niin että neste, kuten ilma, sylinterissä 459 voi virrata kanavan 442 kautta pallorakenteen kammioon 449 ja täten laajentaa holkkiosaa 444. Sylinterin 459 avoin pää on suljettu männällä 463 nesteen pysyttämiseksi kammiossa 464. Sylinterissä 459 on lähellä mäntää 463 oleva reikä 466, mikä sallii ilman ja sterilointikaasujen virtauksen kammioon 464.

23 62768 Männästä 463 taaksepäin sijaitsee ensimmäinen käyttölaite, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 467, ja joka toimii liikuttaakseen männän 463 sylinteriin 459. Ensimmäinen käyttölaite 467 on yhdistetty toimilaitteeseen 468, joka suuntautuu taaksepäin rungosta 457.

Rungossa 457 on toinen kammio 469, joka sijaitsee ensimmäisen kammion 458 yhden sivun vieressä. Rungossa 457 on siihen kiinnitetty putki 471, joka yhdistää putken 453 kammioon 469. Putkessa 471 on pitkittäissuuntaisesti ulottuva neula 472, joka suuntautuu kammioon 469. Putken 471 vastakkainen pää on kiinnitetty tulppaan 473, joka sulkee koettimen 441 pään, ja yhdistetty putkeen 453, joka johtaa päätyyn 451. Kammio 469 on muodoltaan pitkänomainen ja se on aukinainen rungon 457 yläosaa kohti, kuten kuviossa 32 on esitetty. Kammiossa 469 sijaitsee sylinterimäinen säiliö eli ampulla 474, joka on neulan 472 suuntainen. Säiliön 474 eteenpäin olevassa päässä on puhkaistavissa oleva tulppa 476, joka on neulan 472 suuntainen. Säiliön 474 avoin pää on suljettu liukuvalla männällä 477 lääkeainemateriaalin 478 pysyttämiseksi säiliössä 474.

Toinen käyttölaite, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 479, suuntautuu taaksepäin säiliöstä 474 ja se on yhdistetty sitä käyttävään toimilaitteeseen 468. Toimilaite 468 toimii yksinkertaisella vedolla suorittaakseen koko lääkeainemateriaalin antamisen munajohtimien kanaviin. Kotelon 457 takaosassa on ulospäin ja vastakkain suunnatut laipat 481 ja 482, jotka toimivat sormien tarttuimina toimilaitteen 468 toiminnan aikana. Toimilaitteessa 468 on reikä 483, johon sopii tappi 483A, mikä pitää toimilaitteen 468 toiminta-asennossa. Tappi 483A estää antamisinstrumentin vahingossa tapahtuvan toiminnan.

Käyttökokonaisuus 467 on jousivälitteinen mekanismi, joka toimii liikuttaakseen männän 463 sylinteriin 459 ja siten kasvattaa painetta nestesysteemissä pallo-rakennetta 443 varten ja laajentaa holkkiosaa 444. Käyttölaitteessa 467 on sylinteri tai holkki 484, joka liukuvasti kulkee rungossa 486. Hoikin 484 vastakkainen eli ylempi pää on kiinnitetty päätyyn 487. Päädyssä 487 on keskeinen reikä 488, joka muodostaa sisäänpääsyn hoikkiin 484. Männän 463 ulkopäässä on kartionmuotoinen osa 489, johon sopii päädyn 487 kartionmuotoinen ulkopää.

Reikä 488 on runkoon 486 kierretyn säätöruuvin 491 suuntainen. Ruuvin 491 asentoa rungon 486 suhteen voidaan muuttaa käyttämällä työkalua kuten ruuvimeisseliä, joka ulottuu reiän 488 kautta. Kaksi jousta 492 ja 493 pakottavat hoikin 484 ja rungon 486 vastakkaisiin suuntiin, minkä johdosta ensimmäinen käyttö- 62768 24 laite 467 on pakotettu sen pidennettyyn asentoon. Jousi 492 on rajakkain vasten päätyä 487. Jousi 493 lepää ruuvin 491 päällä. Ruuvin 491 asennon säätäminen säätää jousen 493 kiristysvoimaa, mikä jousi pakottaa päädyn 487 ja rungon 486 vastakkaisiin suuntiin. Ruuvi 491 suorittaa jousivoiman hienosäädön soveltumaan jousessa 493 tapahtuviin muutoksiin ja saa aikaan kammiossa 449 halutun nestepaineen. Laatta 494, jossa on tankoa 488 varten keskeinen reikä, sijaitsee jousien 492 ja 493 välissä. Jousi 492 on jousivoimaltaan heikompi jouseen 493 verrattuna. Jousivoimaltaan heikompi jousi 492 puristuu kevyen kuormituksen, esimerkiksi 2-3 psi, alaisena, minkä johdosta laatta 494 on rajakkain vasten päätyä 487. Tämä varmistaa holkkiosan 444 osittaisen laajenemisen pienellä edeltäkäsin määrätyllä maksimipaineella. Jousen 493 puris-tusvoimaominaisuudet määrittävät tämän edeltäkäsin määrätyn maksimipaineen ja tämän vuoksi laitetta voidaan käyttää kaiken muotoisiin ja kokoisiin kohtuihin säätämällä jousi 493 kohduissa esiintyville eroavuuksille.

Holkki 484 ja runko 486 pidetään kokoonpanosuhteessa tapin 496 avulla, joka ulottuu hoikissa 484 olevan pitkänomaisen pitkittäissuuntaisen raon 497 läpi. Rako 497 sallii sen, että holkki 484 voi liikkua rungon 486 suhteen jousien 492 ja 493 ollessa puristuneina. Tappi 496 ulottuu raon 497 läpi kotelossa 457 olevaan pitkänomaiseen lineaariseen uurteeseen 498 ja täten estää käyttölaitteen 467 pyörimisliikkeen kotelon 457 suhteen.

Rungossa 486 on poikittainen kanava 499, johon sopii käyttönivel 501. Käyttö-nivelessä 501 on sen vastakkaisissa päissä pallomaiset osat, jotka on yhdistetty poikittaisella osalla tai putkella. Käyttönivelen 501 ensimmäinen pää sijaitsee toimilaitteen 468 puoleisessa syvennyksessä 502. Toimilaitteessa 468 on toinen syvennys 503, johon nivel 501 sopii. Syvennyksen 503 alapuolella sijaitsee olake 504, joka on sovitettu kytkemään rungon 486 pää, kun nivel 501 on syvennyksessä 503. Kotelossa 457 on syvennys 506, joka on sovitettu siten, että siihen sopii käyttönivelen 501 vastakkainen eli oikea pää. Syvennys 506 sijaitsee käyttönivelen 501 alkuperäisestä asennosta eteenpäin olevassa suunnassa, kuten kuviossa 33 on esitetty, niin että käyttölaitteen 467 toiminta on hetkellisesti pysäytetty tai keskeytetty, kunnes rungon 486 pää kytkeytyy olakkeeseen 504, millä hetkellä käyttölaitteen 467 liike jatkuu. Kotelossa 457 olevien syvennyksien 506 ja 521 sijainnit voivat olla järjestetty toistensa suhteen siten, että holkkiosan 444 alkulaajentuminen työntää lääkeainemateri-aalin syötön kohdun onteloon ja holkkiosan 444 laajeneminen jatkuu. Tässä 25 62768 tapauksessa holkkiosa 444 lajenee jatkuvasti, kunnes holkkiosaan 444 kohdistuu maksimi nestepaine.

Lukkoyksikkö, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 507, sijaitsee liikkuvasti rungossa 486 olevassa porauksessa 508. Lukkoyksikössä 507 on uppo-mäntä 509, jossa on ulospäin suunnattu sormi tai uloke 510. Sormi 5L0 on sovitettu kytkeytymään yhteen lukuisista kotelossa 457 sijaitsevista hampaista 511. Hampaat 511 ovat vastakkain käyttökokonaisuuden 467 kanssa. Hampaat 511 ovat säppihampaita, jotka sallivat ainoastaan käyttölaitteen vastakkaissuuntaisen liikkeen, kun lukkoyksikkö 507 on toiminta-asennossa hampaiden 511 kanssa. Uppomäntä 509 pakotetaan ulospäin olevaan suuntaan jousen 512 avulla, joka sijaitsee porauksen 508 pohjalla. Hoikissa 484 on reikä 513, joka sijaitsee välimatkan eteenpäin sormesta 510. Jousien 492 ja 493 puristuessa runko 486 liikkuu hoikin 484 suhteen, kunnes sormi 510 on reiän 513 suuntainen, millä hetkellä jousi 512 pakottaa sormen 510 reiän 513 läpi kytkentään yhden hampaista 511 kanssa. Tämä estää käyttökokonaisuuden 467 edelleenliikkumisen eteenpäin olevaan suuntaan ja rajoittaa hoikin 444 kammiossa 449 olevan nesteen painetta.

Toinen käyttölaite 479 toimii työntääkseen säiliön 474 neulaan 472 ja pakottaakseen männän 477 säiliöön ja siten työntääkseen lääkeainemateriaalin 478 neulan 472 läpi putkeen 453. Putki 453 kuljettaa nesteen päätyyn 451, missä se syötetään vastakkaisissa suunnissa kohdun ontelon 432 yläosaan. Palaten uudelleen kuvioon 33 toisessa käyttökokonaisuudessa 479 on pitkänomainen lineaarinen uppomäntä 514, joka sijaitsee liukuvasti kotelossa 457 olevassa pitkittäissuuntaisessa kanavassa 515. Uppomännässä 514 on eteenpäin oleva pää 516, joka on sovitettu kytkeytymään mäntään 477. Uppomännän 514 vastakkaisessa päässä on poikittaissuuntainen kanava 517. Kanavassa 517 sijaitsee liikkuva käyttönivel 518. Nivelessä 518 on pallomaiset päät, jotka on yhdistetty jäykällä osalla kuten putkella. Käyttönivelen 518 toinen pää sijaitsee puolipallon muotoisessa syvennyksessä 519, joka sijaitsee toimilaitteen 468 puolella. Käyttönivelen 518 vastakkainen pää nojaa kotelon 457 sivuseinämää ja muodostaa osan kanavaa 515 ja täten pitää nivelen syvennyksessä 519. Kotelossa 457 on eteenpäin nivelestä 518 oleva syvennys 521, niin että nivel 518 pysyy käyttävässä olosuhteessa toimilaitteen 468 kanssa, kunnes nivel on syvennyksen 521 suunnassa. Tällä hetkellä nivel 518 pakotetaan syvennykseen 521, minkä johdosta toimilaite 468 jatkaa liikkumista eteenpäin olevaan suuntaan ja uppomäntä 514 pysyy stationäärisenä.

26 62768 Käytössä antamisinstrumentti 420 on pakkaus, missä säiliö 474 sijaitsee kammiossa 469. Toimilaite 468 on lukittu ei-toimivaan asentoon reiän 483 läpi ulottuvan tapin 483A avulla. Tappi 483A kytkeytyy kotelon 457 päähän ja estää toimilaitetta 468 liikkumasta koteloon. Koko antamisinstrumentti sterilisoidaan, ennen kuin sitä käytetään.

Toimintamenettely aloitetaan asettamalla pallorakenne 443 emättimen onteloon 427, kaulamaisen aukon 431 kautta kohdun onteloon 432, kuten kuviossa 32 on esitetty. Holkkiosa 444 on kokoonpantussa tilassa, niin että pallorakenne voidaan helposti asetaa kohdun onteloon. Koetin 441 liikutetaan kohdun onteloon, kunnes pääty 451 kohtaa kohdun pohjan 436. On tunnettua, että kohdut voivat vaihdella kooltaan, muodoltaan ja asennoltaan, niin että pallorakenne voi tai ei voi sijaita symmetrisesti munajohtimien 423 ja 424 suhteen. Kuten kuviossa 32 on esitetty, pallorakenne 443 sijaitsee keskitetysti kohdun ontelossa 432. Joissakin tapauksissa pallorakenne saattaa sijaita kulmittaisesti kohdun ontelossa ontelon toisen puolen vieressä. Antamisinstrumentti 420 toimii tehokkaasti lääkeainemateriaalin johtamiseksi kumpaankin munajohtimien kanavaan huolimatta pallorakenteen asennosta kohdun ontelossa 432.

Tappi 483A poistetaan reiästä 483, mikä tekee mahdolliseksi sen, että uppo-mäntä 468 voi liikkua koteloon 457 laajentuvan holkkiosan 444 paisuttamiseksi ja lääkeainemateriaalin antamiseksi kohdun onteloon 432 ja sitten holkkiosan 444 täysin laajentamiseksi, mikä pumppaa tai pakottaa lääkeainemateriaalin munajohtimien kanaviin. Operoija käyttää laippoja 481 ja 482 sormien tukina, niin että toimilaitteeseen 468 voidaan kohdistaa sisäänpäin suunnattu voima. Kuten kuviossa 35 on esitetty, toimilaite 468 on liikkunut lyhyen etäisyyden koteloon 457 siten, että ensimmäinen käyttölaite on liikuttanut männän 463 sylinteriin 459. Tämä laajentaa holkkiosaa 444 siten, että se muodostaa tulpan tai tiivistyksen kohdun ontelon 432 alaosassa. Holkkiosa 444 on laajennettu tiiviiseen kosketukseen sisäpuolisen kerroksen eli kalvon 439 kanssa. Käyttö-nivel 501 kytkee toimilaitteen 468 ensimmäiseen käyttölaitteeseen 467 siirtääkseen toimilaitteen 468 liikkeen ensimmäiseen käyttölaitteeseen 467. Tämä liikuttaa männän 463 kammioon 464. Käyttönivel 518 kytkee uppomännän 514 toimilaitteen 468 kanssa siten, että toimilaitteen eteenpäin oleva pää 516 kytkeytyy säiliössä 474 olevaan mäntään 477. Tämä liikuttaa koko säiliön 474 eteenpäin olevaan suuntaan. Neula 472 puhkaisee tulpan 476, ja täten neula liikkuu tulpan 476 läpi lääkeainemateriaalia 478 sisältävään kammioon. Käyttönivel 501 on kotelossa 457 olevan syvennyksen 506 suuntainen. Tämä sallii sen, että 27 62 768 käyttönivel 501 liikkuu oikealle, kuten kuviossa 35 on esitetty, ja käyttö-nivel kytkeytyy irti toimilaitteesta 468. Toimilaitteen 468 jatkettu liikkuminen kohdistaa voiman uppomäntään 416, joka liikuttaa männän 477 säiliöön 474. Lääkeainemateriaali 478 pakotetaan putkien 471 ja 453 kautta päätyyn 451. Lääkeainemateriaali syötetään vastakkaisissa suunnissa poikittaissuuntaisen kanavan 452 kautta kohdun ontelon 432 yläosaan.

Kuten kuviosta 36 näkyy, toimilaitteen 468 jatkettu liike saattaa olakkeen 504 kytkentään rungon 486 pohjaosan kanssa. Samalla hetkellä käyttönivel 501 liikkuu syvennykseen 503, ja täten vapauttaa käyttönivelen 501 syvennyksestä 506. Toimilaitetta 468 liikutetaan koteloon 457 ja täten kammiossa 464 oleva paine kasvaa. Tämä laajentaa edelleen holkkiosaa 444. Laajeneva holkkiosa 444 työntää lääkeainemateriaalin kohdun ontelon yläosasta munajohtimien kanavien 433 ja 434 ulostuloaukkojen 433A ja 434A lävitse. Holkkiosa 44 jatkaa laajenemista, kunnes holkkiosan ja kammiot 449 ja 464 sisältävässä systeemissä olevan nesteen paine on noin 8 psi. Myös muun suuruisia paineita voidaan valita paineen ylärajaksi. Jousien 492 ja 493 puristusominaisuudet ja säätöruuvi 491 määrittävät tämän paineen. Jousien 492 ja 493 puristuminen sallii sen, että runko 486 liikkuu hoikkiin 484. Tämä liike jatkuu, kunnes sormi 510 on aukon 513 suuntainen. Kun sormi 510 ja reikä 513 ovat samansuuntaiset, jousi 512 pakottaa sormen 510 reiän 513 läpi vierekkäisien hampaiden 511 väliseen tilaan. Sormi 510 lukittuu eteenpäin olevaan hampaaseen, ja täten toimilaitteen 468 edelleen-liikkuminen koteloon 457 on estynyt. Koska lukkoyksikkö 507 estää toimilaitteen 468 liikkumisen koteloon 457, pallorakenteen kammiossa 449 oleva paine on rajoitettu valittuun maksimipaineeseen, mikä riippuu jousien 492 ja 493 puristumisominaisuuksista.

Kun toimilaite 468 on liikkunut koteloon 457 kuviosta 35 näkyvästä asennosta kuviossa 36 näkyvään asentoon, käyttönivel 518 liikkuu syvennyksestä 519 syvennykseen 521. Tämä lopettaa uppomännän 514 eteenpäin tapahtuvan liikkeen ja pysäyttää lääkeainemateriaalin antamisen kohdun onteloon 432. Toimilaitteen 468 jatkettu liike kasvattaa kammiossa 449 olevan nesteen painetta ja täten laajentaa holkkiosaa 444 pumpatakseen tai tvöntääkseen lääkeainemateriaalin kohdun ontelosta 432 munajohtimien kanaviin 433 ja 434. Pumppaustoiminta lakkaa, kun holkkiosa 444 on täysin laajentunut, kuten kuviossa 36 on esitetty. Tämä pysäyttää lääkeainemateriaalin munajohtimissa, koska lääkeainemateriaa-liin kohdistettu pumppausvoima on riittämätön liikuttamaan lääkeainemateriaalin munajohtimien läpi ruumiin onteloon.

28 6 2 7 6 0

Sitten toimilaite 468 vedetään ulos kotelosta 457. Syvennyksessä 503 sijaitseva käyttönivel 501 aikaansaa käyttöyhteyden rungon 486 ja uppomännän 468 välille. Lukkoyksikön 507 sormi 510 liukuu hampaiden 511 ylitse. Tämä vetää männän 463 ulos kammiosta 464. Kammiossa 449 oleva neste virtaa takaisin kammioon 464, mikä kutistaa holkkiosan 444. Tämä vapauttaa holkkiosan 444 sen sisäkerroksen 439 kanssa muodostamasta kosketuksesta ja tekee mahdolliseksi sen, että pallorakenne 443 voidaan vetää takaisin potilaan kohdusta.

Kun lääkeainemateriaaleina käytetään syaaniakrylaattikudosliiman tyyppistä materiaalia, kanavat 433 ja 434 sulkeutuvat pysyvästi. Kudosliimat, kuten syaaniakrylaatin tyyppiset, aiheuttavat kuituisen profileraation, mikä hetkessä sulkee kanavat 433 ja 434. Kudosliimat polymerisoituvat, kun ne joutuvat hydroksyyli-ionilähteen kuten veden vaikutuksen alaisiksi. Liiman kanssa rajakkain olevat solut tuhoutuvat ja korvautuvat lopulta kuituisella kudoksella. Tietyt muut kudosliimat polymerisoituvat ruumiinlämmön tai muiden he-räitteiden vaikutuksesta.

Keksinnön menetelmässä antamisinstrumenttia käytetään asettamaan lääkeaine-materiaali kohdun ontelon kautta munajohtimien kumpaankin kanavaan. Aluksi kutistettu pallorakenne asetetaan kohdun onteloon, kuten kuviossa 32 on esitetty, viemällä pallorakenne 443 sisään kaulamaisen aukon 431 läpi. Sitten toimilaite 468 vapautetaan siten, että se voidaan liikuttaa koteloon 457. Kirurgi liikuttaa yksinkertaisen toimilaitteen 468 jatkuvalla liikkeellä koteloon 457 toiminnan suorittamiseksi. Ensimmäinen käyttölaite 467 ja toinen käyttölaite 479 ovat rinnakkainasetetut ja toimivat peräkkäisesti laajentaakseen osittaisesti holkkiosaa 444, mikä siirtää kohdun ontelon alaosaa ja muodostaa tiivistyksen kohdun ontelon alempien seinämien kanssa. Sitten uppomäntä 514 kytkeytyy mäntään 477 pakottaakseen säiliön neulaan 472 ja pakottaakseen lääkeainemateriaalin 478 säiliöstä ja syöttääkseen lääkeainemateriaalin vastakkaisissa suunnissa osittain laajennetun holkkiosan 444 yläpuolelta kohdun onteloon 432. Tämä toiminta on esitetty kuviossa 35. Toimilaitteen 468 jatkettu liike laajentaa edelleen osittain laajennettua holkkiosaa 444, mikä siirtää täydellisesti kohdun ontelon 432. Tämä suoritetaan kohdistamalla holkki-osaan 444 paineenalainen neste liikuttamalla mäntä 463 kammioon 464. Toimilaite 468 jatkaa liikkumista, kunnes lukkoyksikkö 507 kytkeytyy yhteen hampaista 511 ja täten estää holkkiosan 444 laajentumasta edelleen. Holkkiosaan 444 voidaan kohdistaa ainoastaan maksimi edeltäkäsin määrätty paine, niin että kohdun seinämiin ei kohdisteta liiallista painetta. Laajeneva holkkiosa 444 pa- 62768 29 kottaa tai pumppaa kohdun onteloon syötetyn lääkeainemateriaalin aukkojen 433A ja 434A kautta munajohtimien kanaviin 433 ja 434. Sitten Uolkkiosa 444 kutistetaan laskemalla siihen johdettu paine pois. Tämä suoritetaan vetämällä toimilaite 468 ulos kotelosta 457, niin että neste voi virrata säiliön kammioon 464. Sitten instrumentti poistetaan kohdun ontelosta kaulamaisen aukon ja emättimen käytävän kautta.

Lääkeainemateriaalina voidaan käyttää jotakin lukuisista nesteistä tai puoli-nesteistä, joita käytetään tutkimaan, käsittelemään tai sulkemaan munajohtimien kanavat. Lääkeainemateriaali voi esimerkiksi olla kudosliima. Kudos! lima voi olla syaaniakrylaatin tyyppinen materiaali tai kirurgisena liimana käytettävän materiaalin kaltainen. Syaaniakrylaatti on plastinen neste, joka kovettuu tai polymerisoituu kosteuden vaikutuksesta ja täten toimii, siten, eitä se sulkee munajohtimien kanavat. Syaaniakrylaatteihin kuuluvat metyyl isya.mi-akrylaatti, metyyli-2-syaaniakrylaatti, etyylisyaaniakrylaatit, n-propyyli-syaaniakrylaatit, n-butyylisyaaniakrylaatit, n-amyylisyaaniakrylaatit, n-heksyylisyaaniakrylaatit, n-heptyylisyaaniakrylaatit, isobutyyli-2-syaani-akrylaatit ja n-oktyylisyaaniakrylaatit, mutta syaaniakrylaatit eivät ole rajoitettu edellä mainittuihin. Lääkeainemateriaali voi myös olla tyypiltään sellainen, joka kovettuu ruumiinlämmön tai muiden herätteiden vaikutuksesta.

Se voi olla sellainen, joka muodostaa pysyvän sulkemisen, tai sellainen, joka hetkellisesti tukkii tai sulkee munajohtimien kanavat, minkä jälkeen kanavat avautuvat uudelleen ja omaksuvat jälleen niiden normaalin toiminnan. Ksi-merkkeinä muun tyyppisistä lääkeainemateriaaleista ovat hedelmöitymistä ehkäisevät geelit, vesi, silikonielastomeerit, formaldehydin tyyppiset materiaalit ja vastaavanlaiset materiaalit.

Viitaten kuvioihin 37 ja 38, joissa on esitetty eräs modifikaatio antamis-instrumentista, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 420A. Antamis-instrumentti 420A ja siihen liittyvä naispuolisen henkilön sukupuolisysteemi ovat kuvioissa 32-26 esitetyn antamisinstrumentin mukaiset. Instrumentin ja sukupuolisysteemin vastaavia osia on merkitty samoilla viitenumeroilla varustettuina loppuliitteellä A.

Antamisinstrumentissa 420A käytetään kahdesta komponentista muodostuvaa lääke-ainemateriaalia, jotka sekoitetaan koettimen päässä, kun se on johdettu kohdun ontelon 432A yläosaan. Holkkiosassa 444A oleva sekoitettu lääkeainemateriaali siirtää kohdun onteloa 432A.

30 62768

Koettimen tai putkimaisen osan 441A ulkopäähän on kiinnitetty pääty 651. Päädyssä 651 on poikittainen kanava 652, jossa on vastakkaisesti suunnatut purkausaukot lääkeainemateriaalin suuntaamiseksi kahdessa osassa kohdun ontelon 432A yläosaan. Ensimmäinen putki 653 ja toinen putki 654 on yhdistetty päätyyn 651. Päädyssä on sekoituskammio tai kanava 655, joka on neste-yhteydessä putkien 653 ja 654 kanavien ja poikittaisen kanavan 652 kanssa. Lääkeainemateriaalit virtaavat putkien 653 ja 654 lävitse ja ne sekoitetaan kammiossa 655. Sekoittaminen jatkuu lääkeainemateriaalien ollessa erottuneina ja sekoitus pakotetaan kanavassa 652 vastakkaisiin suuntiin, kuten nuolilla on esitetty.

Kotelossa 457A on kaksi kammiota 656, jotka sijaitsevat kammion 458A vieressä, ja joihin on sovitettu kaksi ampullaa tai säiliötä 657 ja 659. Säiliö 657 varastoi ensimmäisen lääkeainemateriaalin 658. Säiliö 659 varastoi toisen lääkeainemateriaalin 660. Säiliössä 657 sijaitsee liukuvasti ensimmäinen mäntä 661. Vastaavalla tavalla säiliössä 659 sijaitsee liukuvasti toinen mäntä 662. Toisen käyttökokonaisuuden 479A uppomännässä 514A on kahteen haaraan jakaantunut pää, joka muodostuu kahdesta sormesta 663 ja 664. Sormi 663 sijaitsee säiliössä 657 ja kytkeytyy mäntään 661. Sormi 664 sijaitsee säiliössä 659 ja kytkeytyy mäntään 662. Putket 653 ja 654 ulottuvat koteloon 457A ja päättyvät neuloihin 666 ja 667. Neulat 666 ja 667 ovat säiliöiden 657 ja 659 puhkaistavissa olevien päätyosien suuntaiset.

Yksinkertaisen toimilaitteen 468A toimiessa ensimmäinen käyttökokonaisuus 467A toimii alkulaajentaakseen holkkiosan 444A, mikä täyttää ja tiivistää kohdun ontelon 432A alaosan. Toimilaitteen 468A jatkettu liike kytkee toisen käyttö-kokonaisuuden 479A, mikä liikuttaa sormia 663 ja 664. Uppomäntä 514A liikkuu eteenpäin eli ylöspäin olevaan suuntaan, kuten kuviossa 37 on esitetty, työntääkseen säiliöt 657 ja 659 vastaavasti nuoliin 666 ja 667. Sormet 663 ja 664 niiden ollessa kytkeytyneinä mäntiin 661 ja 662 pakottavat samanaikaisesti lääkeainemateriaalit 658 ja 660 putkien 654 ja 653 lävitse. Lääkeainemateriaalit syötetään samanaikaisesti sekoituskammioon 655. Sekoituskammioon 655 syötetään oleellisesti samat määrät lääkeainemateriaaleja, niin että lääkeainemateriaal ien muodostama sekoitus sisältää noin 50 % ensimmäistä lääkeainetta ja 50 « toista lääkeainemateriaalia. Sekoitettu lääkeainemateriaali, jota on merkitty kuviossa 37 viitenumerolla 668, johdetaan kohdun ontelon 432A yläosaan. Sekoitettu lääkeainemateriaali 668 virtaa oleellisesti yhtä suurina määrinä vastakkaisiin suuntiin. Virtaus jatkuu, kunnes uppomäntä 514A saa- 31 62768 vuttaa iskunpituutensa pään. Tällä hetkellä toimilaitteen 468A jatkuva liike laajentaa edelleen holkkiosaa 444A ja pakottaa sekoitetun 1ääkeainemaloriaalin munajohtimien kanaviin 433A ja 434A.

Lääkeainemateriaalit 658 ja 660 voivat olla tyypiltään sellaisia, jotka sekoi-tettuaan kovettuvat ja muodostavat puolijäykän plastisen materiaalin. Sekoitus voi olla herkkä kudoksissa olevalle kosteudelle tai herkkä ruumiinlämmölle tai muille tekijöille, mitkä kovettavat sekoituksen. Sekoituksen reaktioaika on sellainen, että sekoitus voidaan johtaa kanaviin 433A ja 434A, ennen kuin se kovettuu. Seuraavat ovat esimerkkejä materiaaleista, jotka ovat kahdesta komponentista muodostuvia lääkeainemateriaaleja. Kahdesta komponentista muodostuvat lääkeainemateriaalit voivat olla kaksikomponenttiepokseja, kaksi-komponenttikudosliimoja, silikoni RTV tai polymeeri, joka muodostuu Dow Corning Silastic 382 Medical Elastomer nimisestä ja 360 Medical Fluid nimisestä aineesta. On selvää, että myös muun tyyppisiä lääkeainemateriaaleja, jotka on sekoitettu ja kovettuvat, voidaan käyttää. Lisäksi lääkeainemateriaalin suhdetta voidaan vaihdella suurentamalla toisen säiliön kokoa. Esimerkiksi kaksi osaa ensimmäistä lääkeainemateriaalia voidaan sekoittaa yhden osan kanssa toista lääkeainemateriaalia käyttämällä kotelossa 457A olevissa säiliöissä sopivaa kokoa.

Lääkeainemateriaali voi olla hedelmöitymistä ehkäisevä lääkeaine, mikä vaikuttaa paikallisesti munajohtimissa ja kohdussa. Esimerkiksi bioabsorboituvia mikronin suuruusluokkaa olevia palloja, joissa on hedelmöitymistä ehkäiseviä lääkeaineita, kuten progestiineja, voidaan johtaa munajohtimien kanaviin. Mikropallot tuhoutuvat tietyn aikajakson kuluttua, esimerkiksi yhden vuoden kuluttua, ja täten estävät hedelmöitymisen tämän jakson aikana.

Biologisia aineita, kuten fibrinolyyttisiä entsyymejä, voidaan johtaa muna-johtimien kanaviin ja kohdun onteloon kudoksien käsittelemiseksi. Biologisia aineita käytetään käsittelemään tulehdusta ja estämään adheesioiden muodostumista munajohtimien päiden ympärille.

Keksinnön mukaisen laitteen ja menetelmän avulla voidaan johtaa diagnostisia materiaaleja munajohtimien kanaviin. Näihin materiaaleihin sisältyvät öljyjä vesipohjaiset röntgensäteiden väriaineet ja väri-indikaattoreina käytettävät väriaineet, kuten metyleenin sininen ja indigokarmiininpunainon ja vastaava.

32 62768

Keksinnön mukaisen laitteen avulla voidaan johtaa anesteettisia materiaaleja munajohtimien kanaviin.

Lääkeainemateriaali voi olla tyypiltään sellainen, joka käsittelee kanavat ja kohdun siten, että se parantaa munasolujen ja siemennesteen virtausta kanavissa ja kohdussa. Lääkeainemateriaali voi sisältää materiaalia, joka laajentaa tai avaa munajohtimien kanavia lisätäkseen hedelmöitymistä. Nykyisin on useita materiaaleja tai kemikaalioita, joita käytetään käsittelemään munajohtimien kanavia hedelmöitymisen lisäämiseksi. Tulehdusta vastustavia agensseja, kuten kordokoideja, voidaan käyttää paikallisesti käsittelemään tulehdusta. Antibiootteja voidaan myös käyttää munajohtimien paikalliseen käsittelemiseen.

On luultavaa, että hedelmättömyyden joissakin tapauksissa siemenneste on estynyt kulkemasta kohdun kaulan ja endometriumin ontelon lävitse. Keksinnön mukaista laitetta ja menetelmää voidaan käyttää johtamaan siemennestettä kohdun onteloon ja munajohtimien kanaviin hedelmöitymisen lisäämiseksi.

Vaikka edellä on esitetty ja selitetty antamisinstrumentin ja menetelmän edullisia suoritusesimerkkejä materiaalien johtamiseksi naispuolisen henkilön munajohtimien kumpaankin kanavaan, on tietenkin selvää, että alan ammattimies voi tehdä erilaisia muutoksia keksinnön mukaiseen rakenteeseen ja menetelmään oheisten patenttivaatimuksien puitteissa.

Claims (30)

62768 33

1. Instrumentti aineen viemiseksi munajohtimien kanaviin kohdun ontelon kautta, etenkin sterilisaatiota varten, joka instrumentti sisältää jakelu-laitteen, jossa on laajennettavaa vaippaa kannattava ja kohdun onteloon sijoitettava osa, laitteet mainitun vaipan laajentamiseksi tiivistyksen muodostamiseksi kohdun ontelon alaosaan ja syöttölaitteet aineen viemiseksi mainitun vaipan tiivistämään kohdun onteloon, tunnettu siitä, että mainittu vaippa (39,204,305,444,444A) ja laajentamislaitteet (44,21 7,222,31.6, 350,459,459A,463,463A) on konstruoitu siten, että ne edelleen laajentavat mainittua vaippaa (39,204,305,444,444A) täyttämään oleellisesti täydellisesti kohdun ontelon sen jälkeen kun aine on viety mainittuun onteloon, ja muodostamaan tiukan kosketuksen kohdun ontelon sisäseinämän kanssa pohjaosa mukaanluettuna kohdun ontelon kulloisestakin koosta riippumatta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen instrumentti, tunnettu valinnaisesti toimivista laitteista (444,444A,463,463A,467,467A,468,468A,486,504) materiaalin siirtämiseksi kohdun ontelosta munajohtimiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut laajentamislaitteet (459,459A,463,463A) ja mainitut syöttölaitteet (474,477,657,659,661,662) on kytketty toiminnall isesti toisiinsa siten, että aine tulee syötetyksi kohdun onteloon mainitun vaipan (444,444A) osittaisen laajennuksen jälkeen ja aine siirtyy kohdun ontelosta munajohtimiin tätä seuraavan mainitun vaipan pumppuvaikutuksen aikaansaamiseksi suoritetun lisälaajennuksen vaikutuksesta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen instrumentti, tunnettu toiminta-järjestyksen ohjauslaitteista (467,467A,468,468A,479,479A), jotka on kytketty mainittuihin laajentamislaitteisiin (459,459A,463,463A) ja mainittuihin syöttölaitteisiin (474,477,657,659,661,662) suorittamaan automaattisesti mainitun vaipan (444,444A) osittaisen laajentamisen, aineen syöttämisen kohdun onteloon ja mainitun vaipan lisälaajentamisen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut toimintajärjestyksen ohjauslaitteet (467,467A,468,468A,479,479A) sisältävät laitteet (501,503) mainitun vaipan (444,444A) supistamiseksi, sen jälkeen kun aine on pumpattu kohdun ontelosta munajohtimien kanaviin. 34 62768

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut toimintajärjestyksen ohjauslaitteet (467,467A,468,468A, 479,479A) käsittävät yhden ainoan jatkuvasti toimivan toimilaitteen (468,468A).

7. Jonkin edellä olevista patenttivaatimuksista 1-6 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut laajentamislaitteet (459,459A,463,463A) käsittävät paineensyöttölaitteet (491,492,493,494,507,513,513A), jotka on sovitettu syöttämään paineväliainetta määrätyllä paineella mainittuun laajennettavaan vaippaan (444,444A).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut paineensyöttölaitteet (491,492,493,494,507,513,513A) käsittävät paineenrajoituslaitteet (507,513,513A) paineen rajoittamiseksi laajennetun vaipan (444,444A) sisällä määrättyyn maksimipaineeseen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut paineenrajoituslaitteet (507,513,513A) on sovitettu ohjaamaan maksimipainetta mainitun vaipan (444,444A) sisällä ja tuloksena olevaa kohdun ontelon täyttymistä siten, että ainetta tulee pumpatuksi munajohtimien kanaviin, mutta ei kuitenkaan koko kanavien läpi.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen instrumentti, tunnet tu siitä, että mainitut paineensyöttölaitteet (491,492,493,494,507,513,513Λ) sisältävät ohjauslaitteet (492,493) väliaineen paineen pitämiseksi oleellisesti vakiona laajennetun vaipan (444,444A) sisällä.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-10 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut laajentamislaitteet (44,217,222,316, 350,459.459A,463,463A) käsittävät varastosäiliön (217,350,459,459A) väliaineen varastoimiseksi mainitun vaipan (39,204,305,444,444A) laajentamista varten, ja toimilaitteet (47,226,227,320,468,468A) laajentamisväliaineen siirtämiseksi mainitusta varastosäiliöstä vaippaan mainitun vaipan laajentamiseksi kohdun ontelossa.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut jakelulaitteet (51,53,100,200,301, 420,420A) sisältävät pitkänomaisen putkimaisen katetrin (38,203,302,441,44IA), 35 62768 jonka läpi kulkee aineen kulkutie (49,52,206,308,453,653,654), joka päättyy mainitun katetrin toisessa päässä kohdun ontelon sisälle sijoitettavaan aineen poistoaukkoon.

13. Patenttivaatimuksien 11 ja 12 mukainen instrumentti, tunnet f u kotelosta (201,303,457,457A), jossa on ensimmäinen ja toinen kammio (207,208, 311,312,458,458A,469,656), jotka vastaanottavat mainitun väliaineen varastosäiliön (217,350,459,459A) ja vastaavasti aineen varastosäiliön (238,353, 474,657,659) ja jotka ovat yhteydessä väliaineen kanavaan (209,313,462,462A) ja vastaavasti aineen kanavaan (211,314,471,653,654) mainittujen kanavien johtaessa mainittuun kohdun onteloon sijoitettavaan osaan (203,204,302,305, 441,444,441A.444A).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittu aineen kanava (211,314,471,653,657) on yhteydessä neulaan (214,354,472,666,667), jolla voidaan puhkaista mainittu aineen varastosäiliö (238,353,474,657,659).

15. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittu väliaineen kanava (209,313) on yhteydessä neulaan (212,351), jolla voidaan puhkaista mainittu väliaineen varastosäiliö (217,350).

16. Jonkin patenttivaatimuksista 11-15 mukainen instrumentti, tunnet-t u ensimmäisestä käyttölaitteesta (316,317,467,467A), joka on kytketty toiminnallisesti mainittuihin toimilaitteisiin (320,468,468A) ja joka voi liikkua mainittujen toimilaitteiden liikkeen vaikutuksesta syöttämään pni-neenalaista väliainetta mainittuun vaippaan (305,444,444A) kohdun ontelon täyttämiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen instrumentti, tunnettu mainittuun ensimmäiseen käyttölaitteeseen (467,467A) liittyvistä lukituslaitteista (507), jotka pysäyttävät käyttölaitteen liikkeen, kun mainitun vaipan (444,444A) sisällä vallitsee määrätty paine.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen instrumentti, tunnettu joukosta hampaita (511), jotka on yhdistetty instrumentin koteloon ja jotka ovat vastapäätä mainittua ensimmäistä käyttölaitetta (467,467A), mainittujen 62768 36 lukituselinten (507) kytkeytyessä yhteen hampaista, kun mainittu määrätty paine saavutetaan.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittuihin lukituselimiin (507) sisältyy kappale (509), jossa on uloke (510), ja esijännittävä laite (512) ulokkeen siirtämiseksi vierekkäisten hampaiden (511) väliin, kun mainittu määrätty paine saavutetaan.

20. Jonkin patenttivaatimuksista 16-19 mukainen instrumentti, tunnet-t u toisesta käyttölaitteesta (318,319,479,479A), joka on kytketty toiminnallisesti mainittuihin toimilaitteisiin O20,468,468A) ja joka voi siirtyä toimilaitteiden liikkeen vaikutuksesta jakelemaan ainetta kohdun onteloon.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen instrumentti, tunnettu ensimmäisistä ja toisista vapautettavissa olevista mukaanottolaitteista (501,518) mainittujen toimilaitteiden (468,468A) kytkemiseksi käyttävästi mainittuun ensimmäiseen ja vastaavasti toiseen käyttölaitteeseen (467,467A,479,479A).

22. Jonkin patenttivaatimuksista 13-21 mukainen instrumentti, tunnet-t u vielä eräästä aineen varastosäiliöstä (659) toisen aineen varastoimiseksi ja sekoituslaitteista (651) mainitun kahden aineen sekoittamiseksi ennen niiden johtamista kohdun onteloon.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut sekoituslaitteet muodostuvat, sekoituspäästä (651), joka sijaitsee mainitun vaipan (444A) etuosan lähellä, mainitun sekoituspään ollessa varustettu kanavilla (652,655) mainittujen aineiden vastaanottamista ja sekoittamista varten ja seoksen poistamiseksi kohdun onteloon.

24. Jonkin patenttivaatimuksista 12-23 mukainen instrumentti, tunnet-t u päästä (451,651), jossa on sivuttaiset aineen poistoaukot (452,652) mainitun katetrin (441,441A) etupäässä aineen jakamiseksi ja johtamiseksi kohdun onteloon.

25. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainitut jakelulaitteet (420,420A) sisältävät pysäytinelimen (456) kohdun ontelon sisälle sijoitettavan jakelulaitteen 62768 osan (441,444,441A,444A) sijoittamiseksi kohdun pohjaosasta välimatkan päässä olevaan asemaan.

26. Patenttivaatimuksien 22 ja 23 mukainen instrumentti, t u n n e t L u siitä, että mainittu pää (451,651) sisältää laajennetun osan (456), joka on sovitettu koskettamaan kohdun pohjaa ja asettamaan poistonukot (452,652) välimatkan päähän kohdun pohjasta.

27. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-26 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittu vaippa (39,204,305,444,444Λ) on muodoltaan putkimainen ja on tehty laajennettavasta levymateriaalista, jolla on alhaiset pintajännitysominaisuudet ja oleellisesti tasalaatuiset laajenemis-ominaisuudet.

28. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-27 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittu vaippa (39,204,305,444,444A) käsittää puhallettavan pallon, joka on materiaalia, joka on riittävän taipuisaa mukautumaan kohdun ontelon muotoon.

29. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-28 mukainen instrumentti, tunnettu siitä, että mainittu vaippa (39,204,305,444,444A) on la-teksikumia.

30. Jonkin patenttivaatimuksista 1-28 mukainen instrumentti, tunnet-t u siitä, että mainittu vaippa (39,204,305,444,444A) on pehmeää elastista muovia. 62763 38