FI62407B - Taendanordning foer gaslampa - Google Patents

Description

R5SF1 M (11)KUULUTUSJULKAISU ro/n7 ^8β8Γ/& L J v ' UTLAGGNI NGSSKMFT OZHUf c<45> Patentti oyty 10 IS 1932

Va^ m K.Ä’1 ΐ 19/00 // F 23 Q 9/12 SUOMI —FINLAND (21) fcMnttlh«k«mu·.- ΡκμομΜμΙπι 700556 (22) H»k«mJ*ptlvt — AiMfiknlngadag 04.03.76 (23) Alkupilvi—GIWgh«*d«j 04.03.76 (41) Tulkit JulklMksI — Riivit offomtlg 07.09.76

Patentti- ja rekisterihallitus .............. . ., .

^ * (44) Nihtivikilpanon fa kuuL|ulk»l*un pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ' AmMcm uthgd och utUkrifwn pubikwad 31.08.82 (32)(33)(31) Pyydetty «tueHtnis-Bsiird priorltst 06.03.75

Italia-Italien(lT) 67573-A/75 (71) Elpinvest S.A. , Mauren, Liechtenstein(LI) (72) Lisio Plozner, Pordenone, Italia-Italien(lT) (74) Oy Kolster Ab (54) Kaasulampun sytytyslaite - Tändanordning för gaslampa

Nyt esiteltävä keksintö koskee kaasulampun sytytinlaitettä ja nimenomaan sellaista laitetta, jolla sytytetään vaipalla varustetut pääpoltin-tyyppiset kaasulamput. Sytytinlaitteeseen kuuluu pääsäätöventtiili, joka säätää pääpolttimeen menevän kaasuvirtauksen. Po. säätöventtiilissä on akseli, joka kääntyy kahden eri raja-asennon välillä. Ensimmäisessä raja-asennossa venttiili on kokonaan kiinni ja toisessa raja-asennossa taas kokonaan auki. Sytytinlaite käsittää edelleen käsikäyttöisen pääsäätölaitteen, joka liikkuu samoin ensimmäisen ja toisen raja-asennon välillä ja siirtää venttiilin akselin mihin tahansa ensimmäisen ja toisen asennon väliltä valittuun kohtaan. Lisäksi sytytinlaitteessa on apupoltin, joka sytyttää pääpolttimen. Apupolttamassa on suutin, joka on suunnattu lampun pääpolttimen vaippaa kohti ja apu-venttiili, joka säätää kaasuvirtauksen apupolttimeen. Sytytinlaitteeseen kuuluu vielä paine- l.pietsosähköinen kipinägeneraattori, jossa on pari toisistaan määrätylle etäisyydelle sijoitettuja elektrodeja. Ne on järjestetty lähelle apupoltinta, niin että niiden välissä syntyvät kipinät sytyttävät apupolttimesta tulevan kaasuvirtauksen, kun apuventtiili on auki. Keksinnön mukaiseen sytytinlaitteeseen kuuluu vielä pääventtiiliin yhdistetty laite, joka toimii mekaanisesti ja käyttää pietsosähköistä kipinägeneraattoria pää- 2 62407 venttiilin ollessa kokonaan auki. Keksinnön mukaiset rakenteet sopivat erittäin hyvin kannettaviin kaaeulamppuihin, mutta niitä ei ole kxitenkaan tarkoitettu yksinomaantällaiseen käyttöön.

Jo ennestään tunnetaan useita tällaisia yleisrakenteita. Esimerkiksi ranskalaisessa patentissa n:o 2 117 573» joka vastaa Berlincourtin ja Schweitzerin nimissä USAsssa jätettyä patenttihakemuksta n:o 96324, esitellään laite, jolla lamppu saadaan syttymään kahden elektrodin välissä syntyvien kipinöiden avulla. Elektrodeihin saadaan virta käsikäyttöisestä suur-jännitegeneraattorista. Po. laitteessa elektrodit on sijoitettu vaippaan ja ne sytyttävät sinne syötetyn kaasun. Muissa tunnetuissa laitteissa elektrodit on sijoitettu välittömästi vaipan ulkopuolelle. Tässäkin tapauksessa ne sytyttävät suoraan vaippaan syötetyn kaasun.

Näiden laitteiden varjopuolena on kuitenkin se, että elektrodit ovat liian lähellä vaipaa, jonka lämpötila on lampun ollessa käytössä suunnilleen 1000°C. Näin korkeasta lämpötilasta johtuen elektrodit kuluvat ja tulevat käyttökelvottomiksi hyvin nopeasti.

Tämä epäkohta on yritetty poistaa järjestämällä elektrodit liikkuvaan o saan, jolla ne voidaan siirtää lähemmäksi vaippaa lampun sytyttämisen ajaksi ja sen jälkeen taas tietyn etäisyyden päähän lampusta, jolloin ne eivät joudu olemaan vaipan korkeassa lämpötilassa. Tälläkin rakenteella on kuitenkin varjopuolensa. Nimenomaan kannettavissa kaasulampuissa tällainen sytytin-laite on hankala käyttää ja vaatii jo melkoista sorminäppäryyttä.

Ranskalaisessa patenttihakemuksessa n:o 2 181 848 selostetaan kaasu-lämmityslaitteen sytytintä, jolla lämmityslaite saadaan syttymään vain yhtä säätövipua käyttäaällävSäätövipu ohjaa tällöin samanaikaisesti pietsosähköis-tä kipinägeneraattoria ja kaasuvlrt«uksen säätöventtiiliä, joka ohjaa puolestaan kaasuvlrtaukta sekä varsinaiseen pääpolttimeen että sytytyksenohjauepolt-timeen. Pietsosähköinen kipinägeneraattori on kytketty sähköisesti elektrodi-pariin, joka liittyy ohjauepolttimeen. Pitteosähköieen kipinägeneraattorin toimiessa elektrodien välissä syntyvä kipinä sytyttää pienen ohjaus l.syty-tysliekin, joka puolestaan sytyttää pääpolttimeen syötetyn kaasun. Sytytyksen tapahduttua ohjaus-l. sytytysliekki palaa laitteeseen koko ajan, joska kaasua virtaa jatkuvasti ohjauspolttimen läpi. Ohjauspolttimellä ja pääpoltti-mella on nimittäin sama syöttöventtiili. Ranskalaisessa patenttihakemuksessa n:o 2 1Θ1 848 esitellyn laitteen pietsosähköinen kipinägeneraattori, joka on iskurakennetta, käynnistetään säätövivulla, jossa on mekaaninen rajoitinlaite.

Saksalaisessa patenttihakemuksessa 1 908 600 selostetaan taas kaasukäyttöistä vedenlämmitintä, jossa ohjaus- 1.sytytysliekki sytytetään elektrodipa-rllla. Se on yhdistetty iskurakenteiseen pietsosähköiseen kipinägeneraattoriin, jota käytetään rajoitinlaitteella kaasunsyötön ohjausventtiilin nupista.

5 62407

Em. ranskalaisessa ja sakasalaiseesa patentissa selostetut sytytin-lAitteet ratkaisevat osittain kysymyksen, joka liittyy yksinkertaiseen ja kätevään, kaasulampulle sopivaan sytytysmenetelmään. Tällöin on nimenomaan kysymys kannettavasta kaasulampueta, koska po. laitteilla pystytään sytyttämään vaipasta määrätyn etäisyyden päässä sijaitsevan apupolttimen vaippaan syöttämä kaasu edellyttäen, että apupolttimen liekki on riittävän pitkä ulottumaan lähelle vaippaa. Fietsosähköisen kipinägeneraattorin elektrodit, joiden avulla apupoltin sytytetään, olisivat tällöin myös määrätyn etäisyyden päässä vaipasta niin ettei sen korkea lämpötila pääsisi vahingoittamaan niitä.

Kuitenkin sellainen apupoltin, jota syötetään suoraan kaasulla em. järjestelmien esittämällä tavalla käyttämällä pääkaasuvirtauksen säätöventtiillä, joka säätää pääpolttimen vaippaan menevän kaasuvirtauksen, kuluttaa jatkuvasti kaasua lampun palaessa. Tällöin kuluu hukkaan kaasua, joka ei kuitenkaan synnytä valoa. Lisäksi kaasu kuumentaa kipinän synnyttäviä elektrodeja ja kuluttaa niitä tarpeettomasti. Tällainen kaasun tarpeeton kulutus on kannettavassa lampussa ja aivan yhtä hyvin kaikissa pienellä kaasupatruunalla toimivissa lampuissa kuitenkin täysin hylättävä ajatus. Lisäksi lampussa jatkuvasti palava sytytysliekki on täysin tarpeeton ja siis epätyydyttävä ratkaisu. Kaasulla toimiville lämmityslaitteille - esimerkiksi vedenläm-mittimille tai uuneille - asetetaan tietyt turvallisuusvaatimukset, jotka edellyttävät jatkuvaa sytytysliekkiä, niin ettei suurempia määriä kaasua pääse huomaamatta purkautumaan ympärillä olevaan ilmaan.

Vaikka erillinen apusäätöventtiili voitaisiinkin järjestää apupoltti-melle, jouduttaisiin myös asentamaan erillinen säätölaite, jolla po. apusäätöventtiili saataisiin auki ennen lampun sytyttämistä ja joka myös sulkisi venttiilin lampun sytyttä. Tämä kumoaisi kuitenkin sen edun, joka saadaan käyttämällä samanaikaisesti kaasun päävirtausventtiiliä ja pietsosähköistä kipinägeneraattoria lamppua sytytettäessä.

Nyt esiteltävä keksintö pyrkiikin ratkaisemaan tietyn teknisen probleeman, te. saamaan aikaan sellaisen sytytinlaitteen, jossa on pietsosähköinen kipinägeneraattori ja joka sopii nimenomaan kannettaviin lamppuihin. Keksinnön mukaan po. laitteen toiminta, joka perustuu käsikäyttöön -on hyvin yksinkertainen. Keksinnön mukaisessa rakenteessa pietsosähköisen kipinägeneraattorin sytytyeelektrodit eivät kuitenkaan ole liian lähellä lampun vaippaa. Kaasua ei myöskään mene hukkaan apupolttimen toiminnasta johtuen, sehän on tavanomaissa rakenteissa jatkuvasti auki silloin, kun kaasun päävirtaussäätöventtiili on auki.

Po. keksinnön mukaan on saatu aikaan vaipalla varustetun poltintyyppisen kaasulampun sytytinlaite. Siihen kuuluu pääsäätöventtiili, joka säätää pää- 4 62407 polttimeen menevän kaasuvirtauksen. Pääsäätöventtiiliesä on akseli, joka kääntyy ensimmäisen ja toisen raja-asennon välillä. Ensimmäisessä raja-asennossa venttiili on kokonaan kiinni ja toisessa raja-asennossa se on taas kokonaan auki. Sytytinlaitteeseen kuuluu myös käsikäyttöinen pääsäätölaite, joka liikkuu samoin ensimmäisen ja toisen raja-asennon välillä venttiilin akselin siirtämiseksi mihin tahansa ensimmäisen ja toisen asennon väliltä valittuun kohtaan. Sytytinlaitteessa on lisäksi apupoltin, joka sytyttää pääpoltti-men. Apupolttimossa on suutin, joka on sytyttimen ollessa lampussa suunnattuna lampun pääpolttimen vaippaa kohti ja lisäksi apuventtiili joka säätää apu-polttimeen menevän kaasuvirtauksen. Edelleen sytytinlaitteessa on paine-1. pietsosähköinen kipinägeneraattori, jossa on pari toisistaan määrätylle etäisyydelle sijoitettuja elektrodeja. Ne on järjestetty lähelle apupoltinta, niin että elektrodien välissä syntyvät kipinät sytyttävät apupolttimesta tulevan kaasuvirtauksen apuventtiilin ollessa auki. Sytytinlaite on varustettu myös pääventtiiliin yhdistetyllä laitteella, joka toimii mekaanisesti ja käyttää pietsosähköistä kipinägeneraattoria pääventtiilin ollessa kokonaan auki. Keksinnölle on tunnusomaista, että apuventtiilissä on joustolaite, joka pakottaa sen sulkeutumaan. Lisäksi keksinnölle on ominaista, että apuventtiili on yhteydessä pääventtiilin ja pääpolttimen väliseen kaasujohtoon, ja että apuventtiili on varustettu siirrettävällä säätölaitteella joka säätää sen avautumisen. Po. säätölaite on yhdistetty edellä mainittuun pääventtliliä ohjaavaan pääsäätölaitteeseen, niin että säädettäessä pääsäätölaitetta, jolloin pääventtiili siirtyy täysin avoinna olevaan asentoonsa, myös apuventtiili avautuu. Kun pääsäätölaite vapautetaan avattuaan kokonaan pääsäätöventtii-lin, apuventtiili palautuu suljettuun asentoonsa jouetolaitteen vaikutuksesta.

Keksinnön mukaisen sytytinlaitteen käyttö on hyvin yksinkertaista, koska vain yhdellä toiminnolla saadaan kaasua pääpolttimeen syöttävä pääsäätö-venttiili avautumaan. Apuventtiili avautuu tällöin samanaikaisesti hetkellisesti, jolloin kaasua pääsee virtaamaan apupolttimeen. Pietsosähköinen kipinägeneraattori synnyttää yhden tai useampia kipinöitä, jotka sytyttävät apupolttimen. Siinä oleva liekki sytyttää vuorostaan pääpolttimessa olevan kaasun. Kun koko tämä toimintosarja on päättynyt, mikä tapahtuu suunnilleen samanaikaisesti ja lampun käyttäjän todettua lampun palavan riittää, kun hän irrottaa sormensa pääsäätölaitteesta, jolloin apupolttimeen menevä kaasu-virtaus loppuun. Tämän jälkeen käsisäätölaite voidaan kääntää suljettuun suuntaan päin lampun valaistusvoimakkuuden säätämiseksi.

Keksinnön erästä rakenne- 1.suoritusmuotoa selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti esimerkin avulla viittaamalla tällöin oheisiin piirustuksiin, joissa 5 62407 kuvio 1 on perspektiivi keksinnön erään rakennemuodon mukaisella sytytinlaitteella varastetusta kannettavasta kaasulampusta, kuvio 2 on osittainen sivuleikkaus kuvion 1 esittämästä rakenteesta, kuvio 3 on perspektiivi keksinnön mukaisen rakenteen osista ja kuvion 2 esittämän lampun ao. osista purettuina, kuvio 4 on perspektiivi sytytinlaitteen pääosista koottuina yhteen, kuvio 5 on perspektiivi kuvion 1 esittämän lampun eräästä osasta ja havainnollistaa lampun sytyttämistä, kuvio 6 on tasokuva sytytinlaitteesta lepoasennossa, kuvio 7 on muuten kuviota 6 vastaava tasokuva, mutta siinä osat on esitetty niissä asennoissa, joissa ne ovat juuri lamppua sytytettäessä, kuvio 6 on sivukuva po. laitteesta osien ollessa samoissa asennoissa kuin kuviossa 7* kuvio 9 on sivukuva, joka vastaa muuten kuviota Θ, mutta osat on nyt esitetty niissä asennoissa, joissa ne ovat sytytysvaiheen alettua, kuvio 10 vastaa muuten kuvioita 6 ja 7» mutta ne on nyt esitetty niissä asennoissa, joissa ne ovat sytytystoiminnon loppuvaiheessa ja kuvio 11 on perspektiivi kuvioissa 1-10 esitetyn rakenteen eräästä detaljista.

Kuvioissa 1 ja 2 nähdään tyypillinen kannattava kaasulamppu, joka on varustettu keksinnön erästä suositeltavaa rakennemuotoa vastaavalla sytytin-1 aitteella.

Seuraavassa selostuksessa lampun oletetaan asian yksinkertaistamiseksi olevan normaalissa pystysuunnassaan tasaisella vaakasuoralla pinnalla, joten selostuksessa k^rbetyt sanat ’’alempi ja "ylempi” "ala" tai "ylä"- yms. edellyttävät lampun pystyasentoa.

Lampussa on ontto jalusta 10, johon on kiinnitetty irrotettava, nestekaasua sisältävä patruuna 12. Patruuna on tunnettua lieriönmuotoista rakennetta, ja sen kaarevan yläosan keskellä on syvennys. Rungon yläosassa on vent-tiiliyksikkö 14* Siiliä on jousella varustettu pidinosa 16, jossa on pyöreä tiiviste 18. Tämä pysyy pidinhattuun 16 vaikuttavan puristusjousen 20 avulla hyvin syvennyksessä 20, joka on tehty patruunan 12 yläosaan. Renkaanmuotoisen tiivisteen 18 läpi menee ontto neula 24, jonka terävä kärki työntyy patruunaan 12 ja imee kaasua.

Venttiiliyksikössä 14 on myös venttiilipesä 26, joka pysyy venttiili-istukassa 28 normaaliin tapaan puristusjousen 30 avulla. Venttiilipesä 26 ja istukka 26 muodostavat yhdessä pääventtiilin, joka on osa keksinnön mukaisesta sytytinlaitteesta.

6 62407

Jalustaan 1. pohjaan 10 on kiinnitetty lähinnä lieriönmuotoinen ontto tukirunko 32, johon kuten myöhemmin yksityiskohtaisemmin selostetaan, on sijoitettu keksintöön kuuluvan sytytinlaitteen osat pääventtiiliä lukuunottamatta.

Kuvioisaa 1,2 ja 3 nähdään tukirunkoon 32 asennettu pyöreä levy 34» jonka keskellä on putkimainen varsi 36, johon on taas kiinnitetty vaippa 38. Näiden ympärillä on levyn 34 tukemana himmeä lampunlasi 40» joka pysyy paikallaan levyssä 34 metaililangasta tehdyn pidikkeen 41 avulla.

Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, tukirungossa 52 on alempi poikittais-seinämä 42, jonka keskelle on kiinnitetty hattu 44» jossa on leveämpi pohjaosa 46 ja ylöspäin suuntautuva putkimainen osa 48. Pohjaosan 46 ja poikittaissei-nämän 42 välissä on tiiviste 50. Se on kahdeksikon muotoinen kaksoisrengas, jossa on suurempi rengas 52 ja pienempi rengas 54. Suurempi rengas 52 on kalvo, joka on sijoitettu seinämän 42 ja hatun 44 pohjaosan 46 rajaamaan syvennykseen. Kalvon 52 alaosassa on tappi 56, joka on tietyllä välyksellä sijoitettu seinämässä 42 olevaan reikään ja liittyy venttiilirunkoon 26. Kalvon 52 yläosaan puristuu kierukanmuotoisen puristusjousen 60 alapää, kun taas jousen toinen pää puristuu hoikin 62 ylälaippaan. Holkki 62 on järjestetty si-ten, että se liikkuu aksiaalieesti, mutta ei kuitenkaan pääse pyörimään, hatun 44 putkiosassa 48. Hoikin 62 ulkopuolella on pitkänousuinen ruuvikierre, j ohon liittyy toiminnallisesti slsäkierre, joka on tehty hoikin 64 akselin suuntaiseen reikään. Holkki 64 on puolestaan toisen hoikin 66 aksiaalises-ti, hatun 44 putkimaisessa osassa 48. Tämän rakenteen kanssa sama-akselinen kapea putki 67 menee kalvon 52 läpi, jolloin sen sisäosa on yhteydessä kammioon 68, joka sijaitsee kalvon 52 alapuolella tämän 52 alapinnan ja poikittais-seinämän 42 välissä. Putken 67 toisessa päässä on kalibroitu suutin 70, joka suuntautuu putkivarren 36 avoimeen alapäähän. Putki 67 toimii siis kaasun-syöttöjohtona pääventtiilin 26, 28 ja polttimen suuttimen 70 välillä.

On huomattava, että hoikin 64 pyöriminen saa aikaan hoikin 62 aksiaalisen liikkeen, jolloin jousi 60 $>ko puristuu tai vapautuu ja taivuttaa kalvoa. Kalvon 52 taipuessa neula 56 ja venttiilirunko 26 siirtyvät aksiaalisesti. Tästä on taas seurauksena, että hoikin 64 pyöriessä säädetyllä tavalla pää-venttiili avautuu häädetyn määrän. Pääventtiilissä on venttiilipesä 26 ja -istukka 28. Kalvo 52 toimii paineensäätimenä, koska kammiossa 68 esiintyvä kaasunpaine "vastustaa” jousen 60 liikettä Ja pyrkii siten vähentämään kalvon 52 taipumista. Tämän paineensäätimen etuja selostetaan yksityiskohtaisesti hieman myöhemmin.

Suutin 70 syöttää siis kaasua varteen 36. Koska suuttimen 70 ja varren 36 alkupään välillä on tietty rako, vaippaan 38 tulee tavanomaiseen tapaan 7 62407 suuttimen 70 syöttämän kaasun Ja pyöreän levyn 34 alla olevasta tilasta imetyn ilman muodostama seos. Ilma tulee tilaan 74 useista po. levyssä olevista rei’istä (kuvio 3)·

Kammioon 68 liittyy sivukanava 76. Se sijaitsee poikittaisseinämässä 42 Ja johtaa aksiaaliseen lieriönmuotoiseen syvennykseen 78, Joka on tehty em. seinämään. Syvennyksessä on venttiilipesä 80. Se on kupin muotoinen Ja tavalliseen tapaan puristettu Jousella 81 renkaanmuotoiseen venttiili-istukkaan, Jonka tiivisteen 30 pienempi renkaansuotöinen osa 34 muodostaa. Hatun 44 pohjaan 46 on kiinnitetty liukuvana osana ylöspäin suuntautuva ontto putki. Putken sisäosa on alaosastaan yhteydessä aksiaaliseen, lieriömaotoiseen syvennykseen 78 silloin, kun venttiilipesä 80 on siirtynyt pois venttiili -istukasta 84. Onton putken 82 yläpäässä on kalibroitu suutin 86. Tämä suutin, kuten hieman myöhemmin kerrotaan, muodostaa apupolttimen, joka synnyttää niin korkean liekin, että se ulottuu lähelle vaippaa 30. Liekki menee pyöreässä levyssä 34 olevan aukon 88 läpi. Aukko 88 on taas aivan suuttimen 86 yläpuolella.

Ontto putki 82 ulottuu venttiilipesään 80, niin että putken 82 siirtyessä alaspäin venttiilipesän 80 ja •istukan 64 muodostama venttiili avautuu.

Jousi 81 pitää venttiilin tavallisesti kiinni. Venttiilin avautuessa kaasu pääsee virtaamaan tietystä pääsäätftventtiilistä 26, 28 myötävirtaan sijaitsevasta kohdasta suuttimen 86 muodostamaan apupolttimeen.

Pääventtiilin 26, 28 säätöholkissa 66 on prismamainen osa 90, jonka päälle on sijoitettu säätövipu 94« Siinä on aukko 92, joka vastaa muodoltaan prismamaisen osan 90 aukkoa. Vivussa 94 on putkimainen napa 93* jolla vipu 94 on kiinnitetty pyörivänä osana hatun 44 putkimaiseen osaan 43. Vivun ulkoreunassa on laippa 96, joka liikkuu kaarenmuotoisesti kaarevassa syvennyksessä 9Θ, joka on tehty tukirungon 32 kehäseinämään.

Toiminnallisesti toisiinsa liittyvät hoikin 64 ja 62 ruuvikerteet ovat sellaisia, että käännettäessä vipua 94 myötäpäivään (ylhäältä katsottuna) pääventtiill 26, 28 avautuu vähitellen. Kun po. vipua käännetään vastapäivään, venttiili 26, 28 sulkeutuu vähitellen. Vivun 94 kulmittainen siirtyminen on rajoitettu kahdella säteittäisellä seinämällä 100, 102, jotka rajaavat kaarenmuotöisen syvennyksen 98 päät. Po. syvennys 98 on tehty tukiosan 32 kehäseinämään. Kun laippa 96 on työnnetty kiinni rungon 32 kehäseinämän säteen-muotoiseen seinämäosaan 100 (kuviot 6, 7 ja 10), jolloin vipu 94 on vastapäivään tapahtuvan liikkeensä ääriasennossa, pääventtiill 26, 28 on kokonaan kiinni. Kun laippa 96 koskettaa taas tukiosan 32 kehäseinämän säteenmuotoiseen seinämäosaan 102, pääventtiill 26, 28 on auki.

Tukirunkoon 32 on kiinnitetty iskutyyppinen pietsosähköinen kipinägene-raattori 104» jossa on levyyn muotoinen elektrodi 106. Se on sijoitettu lähelle käytävää, jota pitkin kaasu virtaa apupolttimen muodostavasta suuttimesta 86. Kipinägeneraattorin 104 toinen elektrodi on taas kieli 108, joka kuuluu pyö- 8 62407 reään levyyn 34. Kieli on saatu aikaan muodostamalla aukko 88, jonka läpi kaasu virtaa suuttimeeta 86, suunnilleen C-muotoiseksi. Elektrodi 108 ja piet-sosähköisen generaattorin 104 välinen yhteys saadaan aikaan levyn 34 metallin välityksellä, ts. kosketuslevyllä 110, joka on kiinnitetty pysyvästi kipinä-generaattoriin 104 ja johon levyn 34 alapinta koskettaa.

FietsosähkÖisen kipinägeneraattorin 104 käyttövoimana on iskurirunko 112, joka pyörii hatun 44 putkenmuotoisessa osassa 48. Rungossa 112 on suunnilleen säteenmuotöinen iskurinvarsi 114, johon on kiinnitetty iskuriosa 116. Runkoon 112 on kiinnitetty kierrejousen 118 toinen pää jousen toisen pään ollessa taas kiinteässä tukioeassa (ei esitetty kuviossa) tukirungossa 32. Jousi 118 työntää iskurinrungon 112 vastapäivään (esitetty tasokuvana) sellaiseen asentoon, jossa iskuri 116 koskettaa iskualasimeen 119 (kuvio 6), joka sisältyy kipinägeneraattoriin 104.

Iskurinrungossa 112 on suunnilleen säteenmuotoinen uloke 120 säteen-muotoista vartta 114 vastapäätä. Se toimii tukiosana.

Vipuun 94 on kiinnitetty kaareva, jousto-osa 122 (kuvio li), joka on toisesta päästään kiinnitetty vipuun 94* Po. pää on jousto-osan takapää vivun 94 pyörimissuuntaan nähden. Vivun pyöriminen vastaa taas pääventtiilin avautumista. Osan 122 toinen pää on tehty suuremmaksi, niin että se muodostaa vastaosan 124, joka on toiminnallisessa yhteydessä iskurin 116 käsittävän iskurinrungon 112 vastaosaan 120 nähden.

Vivun 94 kääntyessä sellaiseen suuntaan, että pääventtiili avautuu jousto-osan 122 vasteosa 124 koskettaa iskurinrungon 112 vasteosaan ja kääntää tätä jousen 118 voimaa vasten sekä siirtää iskurin 116 pois pietsosähköisen generaattorin 104 iskualasimelta 119*

Tukirungon 32 kehäseinämään on syvennystä 9 vastaavana kiinnitetty kaareva laippa 126. Se on järjestetty tällöin siten, että se koskettaa jousto-o san 122 vasteosaan 124 vivun 94 liikkuessa pääventtiilin avautumista vastaavalla tavalla. Osa 122 tarttuu laippaan 126 ja taipuu ylöspäin jatkuvasti niin kauan, kunnes sen 122 vasteosa 124 irtoaa iskurinrungon 112 vasteosasta 120, jolloin osa 120 napsahtaa takaisin lähtöasentoonsa jousen 118 vaikutuksesta. Tämän jälkeen iskuri 116 lyö iskualasimeen 119, niin että elektrodien 106 ja 108 välissä syntyy kipinöitä.

Koska kipinöinnin on vastattava apupolttimen suuttimeeta tulevaa kaasu-virtausta, apupolttimesta on säätölaite, joka ohjaa apuventtiilin 80, 84 avautumista. Po.säätölaite on varsi 128,Joka pyörii sivun 94 pyörintäakseliin nähden säteittäisesti sijaitsevassa akselissa. Varsi on kiinnitetty pyörivänä osana tukirunkoon 32 kiinnitettyyn pidikkeeseen 130 ja siinä on kaksihaarainen pää 132, joka tarttuu apupolttimen onton putken 82 laippaan 134 siten, että 9 62407 varren 128 siirtyminen alaspäin saa aikaan putken 82 laskemisen alaspäin» mikä puolestaan avaa apuventtiilin 80,84*

Jotta varsi 128 saadaan siirtymään alaspäin, se on varustettu kaltevalla pinnalla 136, joka koskettaa vastapäiseen, samoin kaltevaan pintaan 138 vipuun 94 tehdyn laipan alareunassa. Laipan 140 asento on sellainen, että siinä oleva kalteva pinta 138 tarttuu varren 128 kaltevaan pintaan 136 saaden aikaan varren 128 laskeutumisen alaspäin. Samalla myös putki 82 siirtyy alaspäin jousen 81 voimaa vasten, koska vipu 94 liikkuu asentoon, joka vastaa päävent-tiilin täydellistä aukioloasentoa, kun vipu 94 on aivan lähellä seinämän 102 säteenmuotoista osaa vähän ennen tai juuri sillä hetkellä, kun elektrodien 106 ja 108 välissä tapahtuu kipinöinti.

Ko. rakennemuodossa vipua 94 voidaan kääntää laipasta 96. Tähän tarvitaan vain lampun käyttäjän toinen käsi. Tukirungon 32 kehäseinämässä on tätä varten lisäsyvennys 142. Kuten kuviosta 3 nähdään, painamalla oikean käden peukalolla syvennykseen 142 ja taas saman käden etusormella laippaa 96, vipua 94 voidaan hyvin helposti siirtää tarvittava määrä, niin että pääventtiili saadaan täysin avautumaan suljetusta asennostaan. Oikean käden peukalo ja etusormi siirtyvät tällöin kiinni toisiinsa. Vasenkätinen henkilö voi suorittaa vastaavan säädön painamalla vasemman käden etusormella syvennystä 142 ja saman käden peukalolla laippaa 96.

Seuraavassa selostetaan kuvioiden 6-10 avulla yksityiskohtaisesti syty-tinlaitteen toimintaa.Laite, on nyt lepoasennossaan erilaisten jousien pitämänä. Tällöin pääventtiili on kiinni (laippa 96 koskettaa seinämäosaan 100 tai on ainakin hyvin lähellä sitä). Iskuri 116 on tällöin pietsosähköisen kipinägene-raattorin 104 iskualasimella 119* Tässä lepoasennossa apuventtiili on kiinni, koska laippa 140 ei ole vielä tarttunut varteen 128, vaan on siitä tietyn etäisyyden päässä kuvion 4 esittämällä tavalla.

Lampun sytyttämiseksi ao. henkii® asettaa peukalonsa ja etusormensa kuvion 3 esittämällä tavalla ja painaa laippaa 96 vasemmalle, jolloin vipu 94 siirtyy myötäpäivään (ylhäältä katsottuna). Tällöin jousto-osan 122 vasteosa 124 siirtyy siten, että se koskettaa iskuriorungon 112 vastaavaan osaan 120. Kuviossa 6 po. osat nähdään juuri tässä asennossa. Kun vipu 94 kääntyy edelleen samaan suuntaan, pääventtiili 26, 28 avautuu koko ajan, osan 122 vaste-osa 124 tarttuu laippaan 126 (kuvjo 8) ja jousto-osa 122 taipuu jatkuvasti ylöspäin. Samanaikaisesti iskurinrunko kääntyy samaan suuntaan kuin vipu 94* kaarevan jousto-osan 122 vastoosan 124 ja lskurlnrungossa 112 olevan vaeteosan 120 koskettaessa toisiansa, jolloin iskuri siirtyy vähitellen pois iskualasi-melta 119. Kuviossa 7 po. osat nähdään juuri tässä väliasennossa. Kunmrteosa 124 tulee määrättyyn kohtaan laippaa 126, vasteosa 120 tarttuu siihen.

4 10 62407 Tällöin iskurinrunko 112 palautuu jousen 116 vaikutuksesta takaisin alkuasen-toonsa, iskuri 116 lyö terävästi alasimeen 119, ja elektrodien 106 ja 106 väliin syntyy kipinöitä pietsosähköisen kipinägeneraattorin vaikutuksesta. Tämä toiminto nähdään kuvioissa 9 ja 10. Se tapahtuu suunnilleen silloin kun pää-venttiili avautuu kokonaan.

Tällä välin laipan 140 kalteva pinta 138 on tarttunut varren 128 kaltevaan pintaan 136, niin että varsi 126 on painunut alaspäin ja siirtänyt samalla putkea 62 alaspäin. Tämän johdosta apuventtiili 80, 84 on avautunut jousivoimaa 61 vasten, niin että apupolttimen suutin 86 antaa kaasusuihkun juuri iskurinrungon vapautuessa tai hieman aikaisemmin. Suuttimesta 66 suihkuava kaasu menee levyn 34 aukosta 88 (levy 34 rajaa toisen elektrodin 108) ja syttyy kipinöiden vaikutuksesta. Apupolttimen 86 suutin on mitoitettu siten, että siihen syntyvä liekki on tarpeeksi pitkä ulottumaan vaippaan 38 ja sytyttämään siihen nyt auki olevan pääventtiilin 26, 28 syöttämän kaasun.

Kun kaasu on syttynyt, laitteen käyttäjä siirtää vipua 94 hieman taaksepäin, jolloin pääventtiili 26, 28 sulkeutuu jonkin verran. Näin pystytään säätämään pääventtiilin 26, 28 läpi menevä kaasumäärä, lampun valaistusvoimak-kuus ja kaasunkulutus. Tällä toimlnolla laippa 140 siirtyy erilleen varresta 128, ja apuventtiili 80, 84 sulkeutuu jousen 81 vaikutuksesta (kuvio 2). Apu-liekki sammuu tässä vaiheessa, joten apupolttimen kaasunkulutus lakkaa.

Itse asiassa jousen 81 voima saattaa riittää siirtämään vipu 94 takaisin molempien kaltevien pintojen 136, 138 tarttuessa toisiinsa, jolloin apuventtiili 80, 84 sulkeutuu. Jotta voitaisiin kuitenkin varmistaa, että apuventtiili on mennyt kiinni, sytytinlaite on varustettu hoikilla 144 (kuvio li). Se on kiinnitetty siten, että se pyörii vivun 94 renkaanmuotöisen alasimen 95 ympäri ja siinä on säteenmuotöinen varsi 146. Vivussa 94 on olake 14Θ laipan 96 verren 146 toisessa päässä. Varressa 146 ja olakkeessa 148 on alasimet 150 ja I32 toisiaan vastapäätä. Alasimiin on kiinnitetty kierukkajousi 154» joka yhdistää vivun 94 ja hoikin 144 toisiinsa, niin että vivun 94 kääntyessä holk-ki 144 kääntyy samaan suuntaan. Varsi 146 on järjestetty siten, että se koskettaa säteensuuntaieeen seinämään 100 vähän ennen kuin vipu siirtyy pääventtiilin 26, 28 täysin avointa asentoa vastaavaan kohtaan. Vivun 94 liikkeen loppuvaiheessa varsi 146 puristuu seinämään 100, jousi 134 puristuu kokoon ja antaa olakkeelle 148 sellaisen voiman, joka siirtää vipua 94 takaisinpäin jonkin verran siitä ääriasennosta, joka vastaa pääventtiilin 26, 28 täysin avointa asentoa. Tällöin apuventtiili sulkeutuu käyttäjän irrottaessa sormensa laipasta 96. Laippaa ei siis tarvitse kääntää takaisin siitä ääriasennostaan, jossa apuventtiili 80, 84 on suljettuna.

* 62407

Kun lamppu halutaan sammuttaa, vipu'94 siirretään takaisin alkuasentoonsa. Vähän ennen kuin vipu on palannut alkuasentoonsa, jousto-osan 122 vastepsan 124 menee iskurinrungon 112 vasteosan päälle ja siirtyy takaisin lähtöasen-toonsa, jolloin se on taas valmis tarttumaan iskurinrungon 112 vasteosaan 120 ja kääntämään runkoa 112, kun vipua 94 käännetään pääventtiilin 26, 28 avaamiseksi.

Keksinnön mukaisen sytytinlaitteen paineensäätimellä, siis kalvolla 52, on kaksi etua. Ensinnäkin paineensäädin takaa sen, että pääventtiilin 26,28 ollessa missä tahansa asennossa vaippapolttimeen syötetyn kaasun paine pysyy suunnilleen vakiona, jolloin lampun valaisfcusvoimakkuus pysyy myös muuttumattomana riippumatta siltä, kuinka paljon kaasua on vielä jäljellä patruunassa 12. Toisena etuna voidaan mainita, että patruunassa olevasta kaasumäärästä riippumatta apupolttimeen 68 menevä kaasuvlrtaus pysyy käytännöllisesti katsoen aina samana. Jos apupoltin on kooltaan sellainen, että kaasuvlrtaus on optimaalinen patruunan ollessa täynnä, virtaus pysyy kuitenkin samana patruunan koko käyttöajan, niin että lamppuun saadaan aina varmasti riittävän pitkä sytytys-1 iekkl takaamaan lampun syttyminen.

Koska edellä piirustuksiin viittaamalla selostetun sytyt!nlaitteen eri osat on järjestetty samankeskisestl hoikin 64 ja suuttimen 70 akseliin nähden (lampun pääakseli), lamppu on saatu kooltaan hyvin kompäktiksi ja pieneksi. Tästä johtuen keksinnön edellyttämällä sytytinlaitteella varustettu kannettava lamppu on ulkomitoiltaan suunnilleen tämäntyyppisiä jo ennestään tunnettuja lamppuja vastaava.

Keksinnön mukaisten rakenteiden valmistus tulee taloudelliseksi, koska monet osat voidaan tehdä muovista, myös liikkuvat osat, jotka voidaan valmistaa määrätystä itsevoitelevasta materiaalista, joka kestää hyvin kulutusta. Sopiva materiaali on esim. jokin polyamidi tai polytetrafluorietyleeni.

Nyt esitelty keksintö ei ole rajoitettu sovellettavaksi vain kannettaviin kaaeulamppuihin, joissa on kaasusylinteri tai -pullo, vaan sitä voidaan käyttää mainiosti myös muuntyyppisissä kannettavissa tai kiinteissä lampuissa, joihin kaasu syötetäänputkeila erillisestä säiliöstä, esimerkiksi pullosta tai jakeluverkosta.

Claims (8)

12 62407 Patenttivaatimukeetx

1. Sytytinlaite vaipalla varustettua pääpoltintyyppistä kaasulamppua varten käsittäen pääpolttimeen menevän kaasuvirtauksen säätämiseen tarkoitetun pääsäätöventtiilin, jossa on akseli, joka kääntyy ensimmäisen ja toisen raja-asennon välillä siten, että ensimmäisessä raja-asennossa venttiili on aivan kiinni ja toisessa raja-asennossa taas aivan auki,käsikäyttöisen pääsäätö-laitteen, joka liikkuu samoin ensimmäisen ja toisen raja-asennon välillä ja siirtää venttiilin mihin tahansa sen ensimmäisen ja toisen asennon väliltä valittuun kohtaan, apupolttimen, joka on tarkoitettu pääpolttimen sytyttämiseen ja jossa on suutin, joka on, kun sytytin on asennettu lamppuun, suunnattuna lampun pääpolttimen vaippaa kohti, .apuventtiilin, joka säätää apupolttimeen menevän kaasuvirtauksen, paine-1. pietsosähköisen kipinägeneraattorin, jossa on pari toisistaan määrätyllä etäisyydellä olevia elektrodeja, jotka on sijoitettu lähelle apupoltinta, niin että elektrodien välissä syntyvät kipinät sytyttävät apupolttimen syöttämän kaasuvirran, kun apuventtiili on auki, ja laitteen, joka on liitetty pääventtiiliin ja joka toimii mekaanisesti antaen käyttövoiman pietsosähköiselle kipinägeneraattorille, kun pääventtiili on täysin auki, t u nne t tu siitä, että apu vent tiilissä (80,84) on joustolai-te (81), joka pakottaa apuventtiilin menemään kiinni ja siitä, että apuventtiili on yhteydessä pääventtiilin (26,28) ja pääpolttimen (56) väliseen kaasu-johtoon ja edelleen siitä, että apuventtiilissä (80,84) 6n siirrettävä säätölaite (128), joka säätää sen avautumisen, po. säätölaitteen (128) ollessa yhdistetty pääsäätölaitteeseen (94»96) pääventtiilin (26,28) säätämiseksi siten, että säädettäessä pääsäätölaitetta (94,96) pääventtiilin (26,28) siirtämi -seksi täysin avoinna olevaan asentoonsa myös apuventtiili avautuu, ja kun pää-säätölalte (94,96) vapautetaan avattuaan täysin pääsäätöventtiilin (26,28), apuventtiili (80,84) palaa suljettuun asentoonsa joustolaitteen (81) vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että pääsäätölaitteessa on vipu (94), joka on varustettu laipalla (140), joka tarttuu apuventtiilin (80,84) siirtyvään osaan (128) vivun (94) lähestyessä toista asentoansa,jolloin säätöosa (128) siirtyy apuventtiilin (60,84) jousto-laitteen (81) vaikutusta vasten ja avaa apuventtiilin (80,84) pääsäätöventtiilin (26,28) siirtyessä täysin avoimeen asentoonsa. 15 £ 2 4 O 7

3· Patenttivaatimuksen 2 mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että vipuosa (94) on laakeroitu kääntyväksi akselissa, joka on sama-akselinen pääpolttimeen (36) pääventtiilistä (26,28) kaasua syöttävän johdon (67) akselin kanssa ja edelleen siitä, että pietsosähköinen kipinägeneraattori (104) on iskutyyppinen generaattori, jossa on iskurin runkoon (112) kiinnitetty iskuri (116), iskurin ollessa myös laakeroitu sama-akselisesti em. kaasun-syöttöjohdon kanssa (67) ja varustettu joustolaitteella (118), joka siirtää sen ensimmäiseen asentoonsa, jossa se koskettaa pietsosähköisen kipinägene-raattorin (104) yhteen toimivaan osaan (119)» iskurinrungon (112) ollessa taas yhdistetty pääsäätölaitteeseen (94) mekaanisella laitteistolla (120,122, 124,126), niin että iskurlnrunko (112) kääntyy vivun (94) mukana kun tämä (94) siirtyy ensimmäisestä toiseen asentoonsa ja vapautuu vivun (94) tultua toiseen asentoonsa ja palaa ensimmäiseen asentoonsa joustolaitteen (118) vaikutuksesta* 4* Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että apuventtiili (80, 84) käsittää aksiaalisesti siirtyvän putken (82), jonka toisessa päässä on suutin (86), ja joka toisesta päästään koskettaa venttiilipesään (80), apuventtiilin em. säätölaitteen käsittäessä kääntyväksi laakeroidun varren (128), joka tarttuu putkessa (82) olevaan kiinteään hoikkiin ja siirtyy sekä samalla siirtää putkea (82) aksiaalisesti em. jousto-laitteen (81) joustovolmaa vasten, jolloin apuventtiili (80, 82) avautuu, em. varren (128) ollessa varustettu vastepinnalla (136), johon vivun(94) laipassa (140) oleva vastaava vastepinta (136) tarttuu, kun vipu (94) lähestyy liikkeensä loppuvaihetta siirtyessään toiseen asentoonsa, jossa pääventtiili (26,28) on täysin auki, jolloin putki (82) siirtyy aksiaalisesti ja avaa apuventtiilin (80,84). 3* Patenttivaatimuksen 2,3 tai 4 mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että siinä on joustolaite (134)* joka siirtää vivun (94) toisesta asennostaan ensimmäistä asentoaan päin sellaiseen kohtaan, jossa vivun (94) ulokelaippa (140) vapautuu apuventtiilin (80,84) siirtyvästä säätöosasta (128).

6. Patenttivaatimuksien 3*4 tai 3 mukainen sytytinlaite, tunnet -t u siitä, että em. mekaaninen laitteisto (120,122,124,126) joka yhdistää iskurinrungon (112«) pääsäätövipuun (94) käsittää joustavan, kaarevan osan (122), joka on toisesta päästään kiinnitetty vipuun (94) ja sama-akselinen tämän vaappuakselin kanssa, po. jousto-osan (122) toisen pään ollessa taas muotoiltu vasteosaksi (124)» joka koskettaa iskurinrungossa (112) olevaan vastaavaan vaeteosaan (120), kun jousto-osa (122) on löysänä, em. mekaanisen laitteis- ^ 62407 ton käsittäessä kiinteän kaltevan laipan (126) Johon kaareva Jousto-osa koskettaa, kun vipu (94) kääntyy toiseen asentoonsa, Jousto-osan (122) tarttumisen kaltevaan laippaan (126) saadessa aikaan sen (122) Jatkuvan taipumisen vivun (94) lähestyessä toista asentoaan, Jolloin Jousto-osan (122) taipumisen Jatkuessa tiettyyn kohtaan asti vasteosa (124) irtoaa iskurinrungon (112) vasteosasta (120), niin että runko (112) palaa Jousto-osan (118) vaikutuksesta lähtSaeentoonsa, Jossa iskuri lyö pietsosähköisen kipinägeneraattorin (104) yhteen toimivaan osaan (119)·

7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen sytytinlaite, tunnettu siitä, että kaareva Jousto-osa (122) taipuu vivun (94) pyörimisakseliin nähden yhdensuuntaisesti.

8. Jonkin tai Joidenkin em.patenttivaatimuksien mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että vipu (94) on asennettu koteloon, Jossa on ensimmäinen kaareva syvennys, Joka on sama-akselinen vivun (94) vaappuakseliin Ja Jossa po. vivun vapaa pää liikkuu, kotelon käsittäessä myös toisen syvennyksen, Joka on järjestetty tietylle etäisyydelle ensimmäisestä syvennyksestä sätsensuuntaisella seinämällä (102), Joka on sijoitettu siten, että tähän (102) Ja vivun vapaaseen päähän voidaan tarttua toisen käden etusosalla Ja peukalolla.

9. Jonkin tai Joidenkin em. patenttivaatimuksien mukainen sytytinlaite, t u n n e t tu siitä, että pääventtiiliin (26, 28) liittyy paineensäädin (52), Joka säätää pääventtiilin (26, 28) syöttämän kaasunpaineen vivun (94) ollessa tietyssä säätöasennossa, pääventtiiliin (26, 28) syötetyn kaasun paineesta riippumatta. 15 62407